Lue keskustelun säännöt.
Olenko julma, kun en halua auttaa appivanhempia tässä tilanteessa?
09.08.2023 |
Taustatietona: Appivanhemmat eivät auttaneet meitä, kun elimme pikkulapsiarkea. Vauvalla oli monenlaista sairautta ja olisimme kaivanneet välillä edes hetken lepoa. Pahimmillaan anoppi vain naureskeli vauvan sairauksille, että pärjäilkää. Appivanhemmat olivat tuolloin terveitä, tuoreita eläkeläisiä eli aikaa auttamiselle olisi ollut. Anoppi jopa palasi eläkkeeltä töihin, kun virtaa riitti ja aika kävi eläkkeellä pitkäksi. Lapsen ollessa 1 v sairastuin vakavasti ja meni monta vuotta, kun olin todella huonossa kunnossa. Arki oli todella raskasta ja mies oli lujilla sairaan vaimon, töiden ja lapsen asioiden kanssa. Appivanhemmat tiesivät tämän, mutta eivät tulleet avuksi, vaikka asuivat kohtuullisen matkan päässä. Kylässä kävivät välillä, mutta silloin odottivat passaamista, valmista ruokaa pöydässä ja itse katsoimme lapsen perään silloinkin. Omat vanhempani asuivat toisella puolella Suomea, mutta kävivät pitkästä välimatkasta huolimatta auttamassa muutaman kerran vuodessa useamman päivän ajan. Katsoivat lapsen perään, laittoivat ruokaa ja siivosivat. Olen tästä heille ikuisesti kiitollinen, sillä mitään tukiverkkoja meillä ei asuinpaikkakunnalla ollut.
Nyt alamme olla tilanteessa, että appivanhemmilla on jo ikää ja avun tarvetta alkaisi olla. Anoppi on toisinaan jopa puhunut, että muuttaisivat lähellemme, jotta meillä olisi helpompi olla avuksi. Minua ei kiinnosta tippaakaan olla appivanhemmille avuksi, kun jättivät meidät yksin vaikeina vuosina. Olenko julma, kun en halua auttaa appivanhempia tässä tilanteessa? Miehelle olen sanonut, että itse saat hoitaa sen mitä vanhempiesi asioista hoidat.
Kommentit (1175)
Et ole. Appivanhemmat ovat itse määritelleet suhteenne niin kylmäksi, ettei siihen kuulu toisen osapuolen auttaminen tai hoivaaminen. Toki voitte jeesata välillä pienissä jutuissa, mutta ei kuulu teille ottaa vetovastuuta inhottavista sukulaisista. Eikä lapsiperheellä yleensä ole edes aikaa sellaiseen. Keskity niihin rakkaisiin ihmisiin eli omaan perheeseesi. Sairastut vaan pahemmin, jos joudut appivanhempien kotihoitajaksi. Miehesi voi auttaa heitä jos haluaa. Mutta kohtuuden rajoissa, jotta aikaa jää myös sille omalle perheelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anoppi sitä ja anoppi tätä. Kaiken kauheuden ruumillistuma. Siis useiden palstalaisten mielestä. Ottavat itsestään selvänä että pitää aina auttaa. Ei pidä. Kenenkään ei pidä pakosta auttaa yhtään ketään. Ei siis sinunkaan. Pahoittelut että olet sairastellut mutta huonossa tilanteessa saa kunnalta apua. Joskus haiskahtaa suuri itsekeskeisyys nykyajan äideillä.
Kotipalvelustahan ei kaikissa kunnissa saa apua lapsiperheelle - ne palvelut kun on kuormittuneet vanhuksista.
Ja kai tuossa on appivanhemmista kyse, kun nämä eivät omaa poikaansa auttaneet, mutta itse olettavat tämän perheineen nyt auttavan heitä.
Nykyään vanhuksille on tarjolla palveluita ja rahalla saa.
Missään lakipykälässä ei mainita että lasten tulisi auttaa vanhempia.
Muistelen omia isovanhempia. He eivät käyneet auttelemassa lapsiaan ja lapsenlapsiaan.
Myöskään lastemme isovanhemmat eivät autelleet.
Minä olen autellut lastenhoidossa sisarusten perheitä.
Vierailija kirjoitti:
Et ole. Appivanhemmat ovat itse määritelleet suhteenne niin kylmäksi, ettei siihen kuulu toisen osapuolen auttaminen tai hoivaaminen. Toki voitte jeesata välillä pienissä jutuissa, mutta ei kuulu teille ottaa vetovastuuta inhottavista sukulaisista. Eikä lapsiperheellä yleensä ole edes aikaa sellaiseen. Keskity niihin rakkaisiin ihmisiin eli omaan perheeseesi. Sairastut vaan pahemmin, jos joudut appivanhempien kotihoitajaksi. Miehesi voi auttaa heitä jos haluaa. Mutta kohtuuden rajoissa, jotta aikaa jää myös sille omalle perheelle.
Ja vanhusten täytyy muuttaa pois isosta omakotitalosta yksitasoseen asuntoon palvelujen lähelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anoppi sitä ja anoppi tätä. Kaiken kauheuden ruumillistuma. Siis useiden palstalaisten mielestä. Ottavat itsestään selvänä että pitää aina auttaa. Ei pidä. Kenenkään ei pidä pakosta auttaa yhtään ketään. Ei siis sinunkaan. Pahoittelut että olet sairastellut mutta huonossa tilanteessa saa kunnalta apua. Joskus haiskahtaa suuri itsekeskeisyys nykyajan äideillä.
Se juuri on asian ydin, että kenenkään ei pidä pakosta auttaa yhtään ketään. Nuorempien ei tarvitse auttaa vanhaa ja sairasta anoppiaan, appeaan tai edes omia vanhempiaan. Erityisen painava peruste on se, että ei itsekään ole saanut apua silloin, kun sitä tarvitsi. Sitä saa, mitä tilaa.
Itsekeskeisyydestä voi syyttää ehkä silloin, jos miniä haluaa usein apua vain siksi, että pääsee viettämään vapaa-aikaa ja olemaan ilman lapsia. Näitäkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi sitä ja anoppi tätä. Kaiken kauheuden ruumillistuma. Siis useiden palstalaisten mielestä. Ottavat itsestään selvänä että pitää aina auttaa. Ei pidä. Kenenkään ei pidä pakosta auttaa yhtään ketään. Ei siis sinunkaan. Pahoittelut että olet sairastellut mutta huonossa tilanteessa saa kunnalta apua. Joskus haiskahtaa suuri itsekeskeisyys nykyajan äideillä.
Se juuri on asian ydin, että kenenkään ei pidä pakosta auttaa yhtään ketään. Nuorempien ei tarvitse auttaa vanhaa ja sairasta anoppiaan, appeaan tai edes omia vanhempiaan. Erityisen painava peruste on se, että ei itsekään ole saanut apua silloin, kun sitä tarvitsi. Sitä saa, mitä tilaa.
Itsekeskeisyydestä voi syyttää ehkä silloin, jos miniä haluaa usein apua vain siksi, että pääsee viettämään vapaa-aikaa ja olemaan ilman lapsia. Näitäkin on.
Miksi juuri miniä? Missä se oma poika luuraa? Vai onko se ok, että se mies ottaa ommoo lommoo aina kun haluaa, mutta vaimo on paska, jos hän haluaisi omaa aikaa joskus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan vinkkinä. Kun harkitsette vauvanhankkimista, lähtekää siitä, että ainakin 18 vuotta olette sitoutuneet tähän lapseen ja hänen hoitoonsa. Välillä se on raskasta, välillä ihanaa ja välillä jotain siltä väliltä. Älkää edes ajatelko että "joku" (omainen) hoitaa. Jos niin käy, hyvä juttu. Jos olet itse empaattinen ja kiva ihminen, saatat sitä apua saadakin.
Jos omaiset auttavat vanhuksia, he eivät saa apua kunnilta, kaupungilta, tai hyvinvointialueelta.
Eli vanhusapu käy kalliiksi paitsi henkisesti, se siirtää vanhukset myös teidä hoidettaviksenne taloudellisesti. Onko teillä varaa kustantaa uusia perheenjäseniä, vanhusten hoito on kallista? Ja he voivat elää vieä muutaman kymmenen vuottakin,joten kannattaa mietiä miten ympärivuorokautinenhoito "pahimmassa tapauksessa" järjestetään jos haluatte käydä vaikka lomamatkalla.
Kuulostaa julmalta, mutta omat vanhempani siirtyivät kunnallisen palvelun pariin. Käymme lähinnä miutaman viikon välein kahviseurana, tai silloin tällöin kävelyillä. Omatkin lapseni ovat vielä koululaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anoppi sitä ja anoppi tätä. Kaiken kauheuden ruumillistuma. Siis useiden palstalaisten mielestä. Ottavat itsestään selvänä että pitää aina auttaa. Ei pidä. Kenenkään ei pidä pakosta auttaa yhtään ketään. Ei siis sinunkaan. Pahoittelut että olet sairastellut mutta huonossa tilanteessa saa kunnalta apua. Joskus haiskahtaa suuri itsekeskeisyys nykyajan äideillä.
Ja kommentteja lukiessa tulee mieleen, millaisia anoppeja he itse ovat aikanaan, kun ihmissuhdetaidot ovat tuota luokkaa ja ollaan katkeria ja vihassa vielä vuosien ja vuosikymmenien jälkeenkin. Mahtaa olla elämä vaikeaa, kun vihotellaan ja olla katkeroituneita.
Ja mikä tekee siitä lapsiperheen arjesta niin vaikeaa ja raskasta, kun keskim. 1-2 lasta, kahden vanhemman perheessä ja perhevapaat voi jakaa lapsen isän kanssa, on kodinkoneet ja einekset kaupassa. Ellei jompikumpi vanhempi ole pitkäaik. sairas ja toisen vanhemman voimat menevät puolison ja lasten hoitoon, mutta silloin saa ostaa ulkopuolisia palveluita.
Ihanko oikeasti jotkut pitävät isovanhempia lastenhoito ja siivousapu automaatteina, eikä olla kasvettu vanhempana aikuiseksi ja vastuulliseksi vanhemmaksi, kun lapset hankittu?
Meillä molempiin isovanhempiin läheiset ja lämpimät välit, eikä edes ole tullut mieleen pyytää hoito- tai siivousapua isovanhemmilta, kun haluamme pitää välit hyvänä, jo lasten takia, ihan samalla tavalla kuin pidetään yllä hyviä ystävyys- ja ihmissuhteita.
Enkä usko, koskaan heidän tarvitsevan meiltä lapsilta konkreettista hoivaa tai apua tai toimia omaishoitajana, kun jokainen vanhus saa kunnan kotihoitopalveluita, niin kauan kun kotona jaksavat olla. Jo nyt heillä käy siivooja ja ostavat palveluita.
Toisaalta, ei me vanhemmat tai isovanhemmat edes ole haluttu olla yhtä suurta perhettä, vaan aina ollaan pidetty "hajurako" ja napanuora katkaistu ja olemme toistemme kodissa, myös lapset vieraana, eikä yhtä perhettä, siksi emme puutu myöskään toistemme asioihin, johon "yhtä suurtaperhettä" johtaisi.
Miten nykypäivänä edes joku haikaileen monen sukupolven mallia? Vai kuvitteleeko miniät tarkoittavan sen yksipuolista ja he sanelevat ehdot ja muut alistuvat.
Ja missä taas miehet - lapsen isä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi sitä ja anoppi tätä. Kaiken kauheuden ruumillistuma. Siis useiden palstalaisten mielestä. Ottavat itsestään selvänä että pitää aina auttaa. Ei pidä. Kenenkään ei pidä pakosta auttaa yhtään ketään. Ei siis sinunkaan. Pahoittelut että olet sairastellut mutta huonossa tilanteessa saa kunnalta apua. Joskus haiskahtaa suuri itsekeskeisyys nykyajan äideillä.
Ja kommentteja lukiessa tulee mieleen, millaisia anoppeja he itse ovat aikanaan, kun ihmissuhdetaidot ovat tuota luokkaa ja ollaan katkeria ja vihassa vielä vuosien ja vuosikymmenien jälkeenkin. Mahtaa olla elämä vaikeaa, kun vihotellaan ja olla katkeroituneita.
Ja mikä tekee siitä lapsiperheen arjesta niin vaikeaa ja raskasta, kun keskim. 1-2 lasta, kahden vanhemman perheessä ja perhevapaat voi jakaa lapsen isän kanssa, on kodinkoneet ja einekset kaupassa. Ellei jompikumpi vanhempi ole pitkäaik. sairas ja toisen vanhemman voimat menevät puolison ja lasten hoitoon, mutta silloin saa ostaa ulkopuolisia palveluita.
Ihanko oikeasti jotkut pitävät isovanhempia lastenhoito ja siivousapu automaatteina, eikä olla kasvettu vanhempana aikuiseksi ja vastuulliseksi vanhemmaksi, kun lapset hankittu?
Meillä molempiin isovanhempiin läheiset ja lämpimät välit, eikä edes ole tullut mieleen pyytää hoito- tai siivousapua isovanhemmilta, kun haluamme pitää välit hyvänä, jo lasten takia, ihan samalla tavalla kuin pidetään yllä hyviä ystävyys- ja ihmissuhteita.
Enkä usko, koskaan heidän tarvitsevan meiltä lapsilta konkreettista hoivaa tai apua tai toimia omaishoitajana, kun jokainen vanhus saa kunnan kotihoitopalveluita, niin kauan kun kotona jaksavat olla. Jo nyt heillä käy siivooja ja ostavat palveluita.
Toisaalta, ei me vanhemmat tai isovanhemmat edes ole haluttu olla yhtä suurta perhettä, vaan aina ollaan pidetty "hajurako" ja napanuora katkaistu ja olemme toistemme kodissa, myös lapset vieraana, eikä yhtä perhettä, siksi emme puutu myöskään toistemme asioihin, johon "yhtä suurtaperhettä" johtaisi.
Miten nykypäivänä edes joku haikaileen monen sukupolven mallia? Vai kuvitteleeko miniät tarkoittavan sen yksipuolista ja he sanelevat ehdot ja muut alistuvat.
Ja missä taas miehet - lapsen isä?
En jaksa lukea koko horinaa, mutta ap kertoo sairastuneensa vakavasti yllättäen ja sen kuormittaneen isää.
Ap:n vanhemmat auttoivat kohtuullisen määrän, mutta appivanhemmat eivät yhtään, vaikka heidän poikansa perheeseen oli iskenyt kriisi.
Samaiset appivanhemmat kuitenkin ovat nyt apua vailla.
Keskustele tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te jotka neuvotte ostamaan palveluja, ette ilmeisesti ymmärrä, että vakava sairastuminen aiheuttaa paitsi yllättäviä kuluja, myös tulotason romahduksen, vähintään hetkellisesti.
Tämä usein kuluttaa puskurirahaston, eikä avun palkkaamiseen ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka neuvotte ostamaan palveluja, ette ilmeisesti ymmärrä, että vakava sairastuminen aiheuttaa paitsi yllättäviä kuluja, myös tulotason romahduksen, vähintään hetkellisesti.
Tämä usein kuluttaa puskurirahaston, eikä avun palkkaamiseen ole varaa.
Moni vanhus istuu rahasäkin päällä.
Omat vanhempani ovat juuri näitä.
Haluavat vain säästää ja säästää.
Käyttäisivät nyt niitä varoja omaan elämäänsä.
Mitään palveluja eivät halua kun ne maksaa! Ja siksi sukulaisten tulisi auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi sitä ja anoppi tätä. Kaiken kauheuden ruumillistuma. Siis useiden palstalaisten mielestä. Ottavat itsestään selvänä että pitää aina auttaa. Ei pidä. Kenenkään ei pidä pakosta auttaa yhtään ketään. Ei siis sinunkaan. Pahoittelut että olet sairastellut mutta huonossa tilanteessa saa kunnalta apua. Joskus haiskahtaa suuri itsekeskeisyys nykyajan äideillä.
Ja kommentteja lukiessa tulee mieleen, millaisia anoppeja he itse ovat aikanaan, kun ihmissuhdetaidot ovat tuota luokkaa ja ollaan katkeria ja vihassa vielä vuosien ja vuosikymmenien jälkeenkin. Mahtaa olla elämä vaikeaa, kun vihotellaan ja olla katkeroituneita.
Ja mikä tekee siitä lapsiperheen arjesta niin vaikeaa ja raskasta, kun keskim. 1-2 lasta, kahden vanhemman perheessä ja perhevapaat voi jakaa lapsen isän kanssa, on kodinkoneet ja einekset kaupassa. Ellei jompikumpi vanhempi ole pitkäaik. sairas ja toisen vanhemman voimat menevät puolison ja lasten hoitoon, mutta silloin saa ostaa ulkopuolisia palveluita.
Ihanko oikeasti jotkut pitävät isovanhempia lastenhoito ja siivousapu automaatteina, eikä olla kasvettu vanhempana aikuiseksi ja vastuulliseksi vanhemmaksi, kun lapset hankittu?
Meillä molempiin isovanhempiin läheiset ja lämpimät välit, eikä edes ole tullut mieleen pyytää hoito- tai siivousapua isovanhemmilta, kun haluamme pitää välit hyvänä, jo lasten takia, ihan samalla tavalla kuin pidetään yllä hyviä ystävyys- ja ihmissuhteita.
Enkä usko, koskaan heidän tarvitsevan meiltä lapsilta konkreettista hoivaa tai apua tai toimia omaishoitajana, kun jokainen vanhus saa kunnan kotihoitopalveluita, niin kauan kun kotona jaksavat olla. Jo nyt heillä käy siivooja ja ostavat palveluita.
Toisaalta, ei me vanhemmat tai isovanhemmat edes ole haluttu olla yhtä suurta perhettä, vaan aina ollaan pidetty "hajurako" ja napanuora katkaistu ja olemme toistemme kodissa, myös lapset vieraana, eikä yhtä perhettä, siksi emme puutu myöskään toistemme asioihin, johon "yhtä suurtaperhettä" johtaisi.
Miten nykypäivänä edes joku haikaileen monen sukupolven mallia? Vai kuvitteleeko miniät tarkoittavan sen yksipuolista ja he sanelevat ehdot ja muut alistuvat.
Ja missä taas miehet - lapsen isä?
Niin siis tässähän on kyse eläkeläisistä, jotka on vailla ilmaista apua, hoitoa ja vaivannäköä pojaltaan ja tämän perheeltä. Vaikka heillä on ollut siinä vaiheessa 40-50 vuotta aikaa varautua vanhuuteen (joka on varmasti tiedossa) sekä säästää rahaa palvelujen ostamiseen ja järjestellä elämäänsä ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Ihan vinkkinä. Kun harkitsette vauvanhankkimista, lähtekää siitä, että ainakin 18 vuotta olette sitoutuneet tähän lapseen ja hänen hoitoonsa. Välillä se on raskasta, välillä ihanaa ja välillä jotain siltä väliltä. Älkää edes ajatelko että "joku" (omainen) hoitaa. Jos niin käy, hyvä juttu. Jos olet itse empaattinen ja kiva ihminen, saatat sitä apua saadakin.
Kannattaa varautua vanhuuteen ihan itse. Ei saa ajatella, että voi vain heittäytyä jonkun sukulaisen ristiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi sitä ja anoppi tätä. Kaiken kauheuden ruumillistuma. Siis useiden palstalaisten mielestä. Ottavat itsestään selvänä että pitää aina auttaa. Ei pidä. Kenenkään ei pidä pakosta auttaa yhtään ketään. Ei siis sinunkaan. Pahoittelut että olet sairastellut mutta huonossa tilanteessa saa kunnalta apua. Joskus haiskahtaa suuri itsekeskeisyys nykyajan äideillä.
Kotipalvelustahan ei kaikissa kunnissa saa apua lapsiperheelle - ne palvelut kun on kuormittuneet vanhuksista.
Ja kai tuossa on appivanhemmista kyse, kun nämä eivät omaa poikaansa auttaneet, mutta itse olettavat tämän perheineen nyt auttavan heitä.
Suomessa on ollut subjektiivinen päivähoito-oikeus yli 3v lapsille 80-luvusta alkaen ja 0-3v lapsille 90-luvusta alkaen ja eka- ja tokaluokkalaisille iltapäiväkerhot ja koulu huolehtii lapsesta aamupäivät.
Sen lisäksi, perheet itse voi järjestää ulkopuolisen tukiverkoston esim. palkkaamalla 4h, MLL, yksityisistä yrityksistä, tutuista ja palkata lastenhoito- ja kodinhoitoapua ja 60% palkasta maksaa yhteiskunta, kun palkan voi laittaa verotuksessa kotitalousvähennykseen ja näin maksaa vähemmän veroa. Se on suora etu lapsiperheelle.
Ja jos perhe on lastensuojeluasiakas, myös sieltä perhe saa kotiin apua, lapselle tukiperheen tai jopa sijoitusperheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi sitä ja anoppi tätä. Kaiken kauheuden ruumillistuma. Siis useiden palstalaisten mielestä. Ottavat itsestään selvänä että pitää aina auttaa. Ei pidä. Kenenkään ei pidä pakosta auttaa yhtään ketään. Ei siis sinunkaan. Pahoittelut että olet sairastellut mutta huonossa tilanteessa saa kunnalta apua. Joskus haiskahtaa suuri itsekeskeisyys nykyajan äideillä.
Kotipalvelustahan ei kaikissa kunnissa saa apua lapsiperheelle - ne palvelut kun on kuormittuneet vanhuksista.
Ja kai tuossa on appivanhemmista kyse, kun nämä eivät omaa poikaansa auttaneet, mutta itse olettavat tämän perheineen nyt auttavan heitä.
Suomessa on ollut subjektiivinen päivähoito-oikeus yli 3v lapsille 80-luvusta alkaen ja 0-3v lapsille 90-luvusta alkaen ja eka- ja tokaluokkalaisille iltapäiväkerhot ja koulu huolehtii lapsesta aamupäivät.
Sen lisäksi, perheet itse voi järjestää ulkopuolisen tukiverkoston esim. palkkaamalla 4h, MLL, yksityisistä yrityksistä, tutuista ja palkata lastenhoito- ja kodinhoitoapua ja 60% palkasta maksaa yhteiskunta, kun palkan voi laittaa verotuksessa kotitalousvähennykseen ja näin maksaa vähemmän veroa. Se on suora etu lapsiperheelle.
Ja jos perhe on lastensuojeluasiakas, myös sieltä perhe saa kotiin apua, lapselle tukiperheen tai jopa sijoitusperheen.
Vanhukset voivat tilata apua kotipalvelusta ja palkata omilla rahoillaan apua. Sen sijaan että kuormittavat sukulaisiaan.
Heillähän on ollut monta vuosikymmentä aikaa varautua tilanteeseen. Vanhuus ei yllätä ketään, sen tietää jo lapsena olevan edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi sitä ja anoppi tätä. Kaiken kauheuden ruumillistuma. Siis useiden palstalaisten mielestä. Ottavat itsestään selvänä että pitää aina auttaa. Ei pidä. Kenenkään ei pidä pakosta auttaa yhtään ketään. Ei siis sinunkaan. Pahoittelut että olet sairastellut mutta huonossa tilanteessa saa kunnalta apua. Joskus haiskahtaa suuri itsekeskeisyys nykyajan äideillä.
Ja kommentteja lukiessa tulee mieleen, millaisia anoppeja he itse ovat aikanaan, kun ihmissuhdetaidot ovat tuota luokkaa ja ollaan katkeria ja vihassa vielä vuosien ja vuosikymmenien jälkeenkin. Mahtaa olla elämä vaikeaa, kun vihotellaan ja olla katkeroituneita.
Ja mikä tekee siitä lapsiperheen arjesta niin vaikeaa ja raskasta, kun keskim. 1-2 lasta, kahden vanhemman perheessä ja perhevapaat voi jakaa lapsen isän kanssa, on kodinkoneet ja einekset kaupassa. Ellei jompikumpi vanhempi ole pitkäaik. sairas ja toisen vanhemman voimat menevät puolison ja lasten hoitoon, mutta silloin saa ostaa ulkopuolisia palveluita.
Ihanko oikeasti jotkut pitävät isovanhempia lastenhoito ja siivousapu automaatteina, eikä olla kasvettu vanhempana aikuiseksi ja vastuulliseksi vanhemmaksi, kun lapset hankittu?
Meillä molempiin isovanhempiin läheiset ja lämpimät välit, eikä edes ole tullut mieleen pyytää hoito- tai siivousapua isovanhemmilta, kun haluamme pitää välit hyvänä, jo lasten takia, ihan samalla tavalla kuin pidetään yllä hyviä ystävyys- ja ihmissuhteita.
Enkä usko, koskaan heidän tarvitsevan meiltä lapsilta konkreettista hoivaa tai apua tai toimia omaishoitajana, kun jokainen vanhus saa kunnan kotihoitopalveluita, niin kauan kun kotona jaksavat olla. Jo nyt heillä käy siivooja ja ostavat palveluita.
Toisaalta, ei me vanhemmat tai isovanhemmat edes ole haluttu olla yhtä suurta perhettä, vaan aina ollaan pidetty "hajurako" ja napanuora katkaistu ja olemme toistemme kodissa, myös lapset vieraana, eikä yhtä perhettä, siksi emme puutu myöskään toistemme asioihin, johon "yhtä suurtaperhettä" johtaisi.
Miten nykypäivänä edes joku haikaileen monen sukupolven mallia? Vai kuvitteleeko miniät tarkoittavan sen yksipuolista ja he sanelevat ehdot ja muut alistuvat.
Ja missä taas miehet - lapsen isä?
En jaksa lukea koko horinaa, mutta ap kertoo sairastuneensa vakavasti yllättäen ja sen kuormittaneen isää.
Ap:n vanhemmat auttoivat kohtuullisen määrän, mutta appivanhemmat eivät yhtään, vaikka heidän poikansa perheeseen oli iskenyt kriisi.
Samaiset appivanhemmat kuitenkin ovat nyt apua vailla.
Keskustele tästä.
Mitä siellä kotona on niin paljon kotitöitä ja lapsissa hoitamista, että tarvitaan 5. ihmisen työpanos eli
lasren isän, ap. äidin, anopin, ap.isän ja apen työpanosta?
Sen lisäksi lapsille subjektiivinen päivähoito-oikeus 0-7 ikävuoteen asti, 9tuntia joka ikinen arkipäivä. Ja koululaisille iltapäiväkerhot.
Johan tuolla henkilömäärällä pyörittää päiväkotia.
En auttaisi tuossa tilanteessa. Minusta erittäin itsekästä toimintaa ollut heiltä. Ihan suoraan jopa sanoisin, että muistattekos silloin kun teitä olisi tarvittu..?
Itse olemme saaneet apua sekä miehen vanhemmilta että omilta vanhemmilta, ja varmasti autamme takaisin, samoin kun lapsemme auttavat isovanhempiaan. Se on sillä lailla, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Meillä myös krääsämummo. Ihan käsittämätöntä, miksi joku raahaa ne risaisimmat ja likaisimmat vaatteet kokohaitarilla 64 - 110 ja vielä odottaa ylistystä ja ikuista kiitollisuutta meidän roskiksen täyttämisestä. Ei mulla myöskään ole tilaa säilöä viittä seuraavaa kokoa. Anoppi itse pukeutuu siististi, en käsitä miksi hän haali lapsenlapselleen lumppukeräyksestä vaatteita. Vielä sain haukut kun en alkanut vaihtamaan vetoketjua tai ompelemaan nappeja puuttuvien tilalle.