Onko muilla lapsen myötä viilennyt välit eri tavoin kasvattaviin kavereihin?

Tassu mussut kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen kasvattanut ainokaisen lapseni kauniisti käyttäytyväksi. Valitettavasti useimmat perhheet, jotka meillä ovat käyneet, ovat vailla minkäänlaisia käytöstapoja. Eniten ihmetyttää, että vanhemmat divät lainkaan kiellä kullannuppujaan.

Mknä sitten saan toimia poliisina ja komentaa, että meidän sohva ei ole tramboliini, etenkään kun ulkona on juosru ulman kenkiä.

Toisekseen, ei olw soveliasta kaivella kaappeja ja ottaa ominpäin toisten leluja tai keittiöstä herkkuja jne. Kolmanneksi lemmikkejä ei kiusata. Neljänneksi kukkia ja muota istutuksia ei revitä irti, leikkitelinettä ei hakata kirveellä jne jne....

Meillä koti on elämistä varten ja siellä on tilaa mielikuvitukselle ja eri leikeille. Koti ei ole sisustuslehden aukeama ja täynnä kieltoja. Eli sohvalla saa hyppiä, tyynyistä, peitoista, jne saa rakentaa majoja, jne. Koti on lastenkin koti, ei vain meidän aikuisten.

Meillä taas koti on myös lemmikkien koti, kissat saa hypätä pöydälle ja tulla sänkyyn ja kun ne oksentavat karvapalloja, kiipeilevät verhoja pitkin ja pissivät sohvalle, niin se kuuluu elämään. Koirat vetää rallia matot rytyssä ja ne nukkuu mun vieressä sohvalla kuratassuillaan ja varastelevat ruokia pöydältä.

Ei elämä voi olla tännä kieltoja, karvaa lähtee, välillä tulee ripulit matolle, mutta koti on meidän yhteinen koti. Siksipä tulen myös teille kylään koko elukkalaumani kanssa ja annan niiden rellestää, anteeksi, toteuttaa itseään teilläkin. Jos teillä on omalle lemmikille eri säännöt, tai ei lemmikkiä lainkaan, niin se on voi, voi. Ei ole minun vikani, että olette niin tiukkapipoisia.

Meillä ihmiset, siis lapset tai aikuiset, eivät saa pomppia sohvalla, koska sohvalla on usein koiria ja ne voivat jäädä alle. Sohva on koirien paikka myös. Ihmiset istuu siinä persellään tai köllivät, ja koirat saavat olla miten tykkäävät. Ihmiset eivät saa seistä tai pomppia. Turvallisuus edellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuhun en ota kantaa, mutta en ikinä opettaisi lastani jakamaan leluja. Ei aikuisetkaan jaa ompelukoneita, kattiloita tai meikkejä tuosta vain tuntemattomien kanssa, miksi ihmeessä lapsen pitäisi jakaa? Leikki kun ei ole sitä, että sinä otat minulta.

Kun kotiin tulee vieraita, joilla on lapsi, niin toki pikku vieras saa leikkiä perheen lapsen leluilla. On itsestään selvää, että toiselle kuuluvia tavaroita kohdellaan nätisti. Jos vieraana oleva lapsi kaltoinkohtelee leluja, häneltä otetaan lelu pois.

Kyllä, ja toki jos on jotain supertärkeitä erikoisleluja, kuten nyt vaikka se pienoisrautatie, niin ne varmaan voi ottaa pois näkyviltä sitten. Mutta ei ole tervettä että lapsi on niin mustasukkainen leluistaan ettei toiset saa millään leikkiä.

On myös huonoa käytöstä, jos lapsi leikkii jollain lelulla vieraiden ollessa kylässä, mutta vieraat lapset eivät saa. Ei emäntäkään kata kahvipöytään sellaisia herkkuja, joita itse syö mutta vieras saa vain katsoa ellei jotain erikoisruokavalioon kuuluvia lasketa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tyypillinen vihervassari, et voi sietää erilaisuutta tai muita mielipiteitä kuin omasi joka on tietysti Ainoa Oikea Totuus.

Johdonmukainen ja ohjaava kasvatus on ainoa oikea tapa kasvattaa lasta!

Toisessa ketjussa mietitään, miten vanhemmat ei nykyään osaa lapsiaan kasvattaa. On adhd diagnoosia rajattomia, häiriökäytöksisiä lapsia. No mistäköhän johtuu. Tämä ketju tuo konkreettisesti sen esille.

Ai jos lapsen ei tartte jakaa leluljaa, hänelle tulee ADHD eli neurologinen synnynnäinen ominaisuus? Voi myös tulla kihara tukka tai likinäkö, siis kasvatuksesta.

Noinko siinä luki?

Toisessa ketjussa nimenomaan mietitään sitä, kun lapselle väen vängällä halutaan adhd diagnoosi, kun ei ymmärretä, että oma rajaton kasvatusmalli aiheuttaa lapsen käytöshäiriön.

Nämä todelliset, synnynnäiset nepsyt eri seikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuhun en ota kantaa, mutta en ikinä opettaisi lastani jakamaan leluja. Ei aikuisetkaan jaa ompelukoneita, kattiloita tai meikkejä tuosta vain tuntemattomien kanssa, miksi ihmeessä lapsen pitäisi jakaa? Leikki kun ei ole sitä, että sinä otat minulta.

Eli jos teille tulee lapsivieraita kylään, niin sinun lapsesi saa kieltää toista lasta leikkimästä leluillaan? Mäkin tunnen tällaisen tyypin, kerran käytiin eikä toista kertaa, vaikka äiti kuinka yritti kutsua uudestaan. 

Emme sosialiseeraa kuspäiden kanssa.

Ei kukaan varmasti käske lastaan jakamaan lelujaan tuntemattomien kanssa, vaan olemaan sosiaalinen ja vieraanvarainen. Ja jos on jotain minkä haluaa pitää jemmassa, niin sitten pitää, mutta ei niin, että toisten edessä leveillään jollain leluilla ja kielletään koskemasta.

Mutta näkeehän näitä, työkaveri asui Helsingissä " arvoalueella", ja siellä piti päiväkodeista lopettaa lelupäivätkin, kun lapset vaan kilpaili kenellä oli kallein ja hienoin ja mihin muut ei saa koskea. Meillä täällä persaukisten puolella kaikki lapset saa joka päivä viedä leluja pk:hon, eikä niitä arvoteta hinnan mukaan. Välillä sinne viedään vanha mehupilli, kun lapsella on joku hieno idea mikä se just tänään on, ja kaverit yhtä innoissaan, kukaan ei ala kiusaamaan että miksi sä tollasen halvan roskan toit?

Teidän lapset taitaa olla jotain 2-vuotiaita?

Meidän lapsilla on leluja, joita heidän ei tarvitse jakaa kavereileen, eikä perheen muille vieraille. Lapsilla on tietokone, omista rahoista säästetty sähköpotkulauta, pienoismalleja ja hieno nukkekoti. Lapset ovat käyttäneet omia rahojaan näihin, eikä niitä tarvitse lainata edes sisaruksilleen. Toki voi, mutta lapsi saa itse päättää.

Usein ihan taaperoiden vanhemmat ovat sellaisia, kuten aloituksessa, jotka kokevat, että he vaikuttavat lapseen täysin, kasvattavat siitä tietynlaisen jne. Isompien lasten vanhemmat tietävät, että se ei ole niin yksinkertaista, ja lisäksi voi valita taistelunsa. Eli vieraiden läsnäollessa tai matkoilla, hotelleissa ja ravintoloissa ei tartte alkaa kaikesta vääntämään ja olla niin ehdoton.

 

Siis toki jos omat lapset on isoja koululaisia ja kylään tulevat lapset on pieniä, niin eihän ne lastenhuoneiden lelut ole niille kyläilijöille sopivia ja onkin hyvä olla eri lelut jotka sopii näille pienille (tai ilmoittaa että meillä ei ole pienille sopivia leluja, tuokaa omat). Se on eri asia kuin se, että lähtökohtaisesti lasten ei tarvitse koskaan jakaa omia lelujaan kenenkään kanssa, niinkuin joku täällä ilmeisesti ajattelee.

Mun lapseni on saanut ensimmäisen pienoisrautatien 3-vuotiaana ja hänen ei todellakaan tarvinnut niitä jakaa muiden kanssa. Lapsen lelut ovat hänen omiaan ja henkilökohtaisiaan, ja saa päättää niistä. Jotain leluja varmasti löytyy vieraillekin.

Jakamista voi opetella vaikka jäätelön tai pitsan kanssa, sitä ei tarvitse tehdä kenenkään henkilökohtaisten tavaroiden kanssa.

Ei kai kukaan jaa jäätelöä toisen ihmisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lapsi oppii normaalin suhtautumisen alkoholiin, jos ette juo hänen nähtensä? Nyt viinilasit sunnuntailounaalle!

Liioitella ei pidä, mutta tämä on totta. Jos koko lapsuus eletään niin, että kaikki alkoholiin liittyvä hyssytellään, peitellään ja siitä tehdään numero saattaa se alkaa kiinnostaa myöhemmin turhankin paljon tai muulla tavalla kehittyä kieroutunut suhtautuminen aiheeseen. Kyllä esim uutta vuotta voi hyvin juhlistaa muutamalla kuohuvalla!

Miksi lapsen varsinkin alle yläasteikäisen täytyy nähdä alkoholin käyttöä. Entä ne, joiden vanhemmat ei käytä alkoholia ollenkaan? Vaikka ei kuuluisi mihinkään lahkoon, alkoholi ei välttämättä kuulu elämään.

No ei täydy, mutta se nyt on ihan normaalia, jos vaikka käy ravintolassa, niin joku siellä juo alkoholia. Se ei ole kauhistus, vaan kuuluu ruokailuun ja myös juhliin aikuisilla.

 

Ei kuulu mun juhliin. Tietääkseni olen aikuinen, kun ikää on kertynyt 45.

Se on ihan ok, mutta et voi vaatia muilta sitä, etkä kieltää julkisella paikalla.

Jos nyt oletus on, että lasten kanssa matkustaa tai käy ravintolassa, niin siellä on ihan normaalia, että MUUT KUIN TÄMÄ IKÄÄ 45 ABSOLUTISTI ottavat ruokajuomana viiniä tai olutta, tai jos on juhla, niin siellä on alkumalja.  NORMAALIA siis ja on NORMAALIA, että NORMAALI lapsi näkee tällaista. Eikä hän siitä traumatisoidu tai ala heti tai aikuisenakaan alkoholistiksi. 

Minunkin lapset ovat jossain nähneet tupakointia ja myös nuuskaamista, vaikka meillä ei kukaan omassa lähipiirissä käytä näitä. Lapset eivät kuolleet, traumatisoituneet tai alkaneet itse tupakoimaan/nuuskaamaan, vaikka tällaista näkivät. Nämä eivät myöskään kuulu mun juhlaan tai arkeen, mutta ovat laillisia asioita toistaiseksi. Toki en lapsiani tupakansavulle altista, mutta en myöskään tee asiasta mitään paniikkia, että nyt kaikki kuollaan.

Missä olin kieltämässä mitään keneltäkään. Totesin vaan, että mun juhlaan ei kuulu alkoholi. Eikä arkeenkaan. Onko sulla huoli omasta juomisesta, kun noin aggressiivisesti vastaat?

En tosin kutsu itseäni absolutistiksi, en vain juo alkoholia. Joisin jos haluaisin, mutta en halua. Tämä on huomattavasti suurempi haaste muille kuin mulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kovin pieniä voi jättää selviytymään yksin. Mutta kyllä kesällä voi mielestäni juoda yhden tai kaksikin juomaa niin, että on näköyhteys lapseen, joka leikkii kavereidensa kanssa. Ja eskari-ikäiselle olisi hyvä myös antaa sitä siimaa sen verran turvallisissa paikoissa, että ei enää välttämättä aina ole edes näköyhteyden päässä. En myöskään ihan ymmärrä, että miksei lapsen kanssa voisi ajaa taksilla, jos on juonut alkoholia? Tietysti ympäripäissään oleminen voi tuntua lapsesta turvattomalta, mutta joku 1-2 annosta on vielä ihan ok. Ja voi porukasta osa olla enemmänkin humalassa, mutta silloin lapsista vastuu on selvillä. Ja se 1-2 annoksen juominen menee kyllä "selvä"-kategoriaan tämän suhteen.

Täytyy kyllä myöntää, että en välttämättä tulisi ehdottomien vanhempien kanssa kovin hyvin toimeen. Jotenkin nuo "ei ikinä juoda lapsen nähden, on äärimmäisen harvoin hoidossa"-jutut kuulostaa siltä, ettette ehkä itse ymmärrä toisin toimivia. Ja, kun näytätte sen ulospäin, ette vaikuta kovin mukavilta.

Olen ollut todistamassa lastenkutsuja joilla tällainen 1-2 annosta vain juonut alkaa muistella kestien emännnän nuoruusvuosien toilailuja, kertoen nämä tämän lapsille ja puolisolle ja muille vieraille kuinka niin hauskaa silloin oli ehhhehhhee. Mitään syytä asiaan ei ollut, vain löystyneet kielenkannat näiden vain 1-2 annoksen jälkeen.

Niin, ja jotkut tekee tätä ihan selvinpäin 0 alkoholiannoksen kanssa. Oikeasti kukaan, varsinkaan paatnut alkoholin käyttäjä, ei päihdy 1-2 annoksesta niin, että alkaa sössöttää jotain, mitä ei tekisi selvinpäinkin.

Emäntä itse olisi voinut kontrolloida itseään nuorempana, jos ei kestä juttuja aikuisena.

Tämä. Kukaan ei mene yhdestä tai kahdesta alkoholiannoksesta siihen kuntoon että puhuu ohi suunsa. Puhumattakaan tosiaan ihmisestä joka käyttää alkoholia muulloinkin.

Pahimpia hihii muistatko kun sammuit silloin teininä tuonne ja tuonne-mussuttajat ovat absolutisteja. 

Onhan näitä käytöstavattomia, joilla tulee juttua ohi suun ilman tippaakaan alkoholia. Entinen kaveri teki tätä ihan ilkeyttään.

Vaikutat AP aika tuomitsevalta. Onko yhden tai kahden kuoharilasin juomista sinusta kännipäissään olemista? En ymmärrä suomalaista kulttuuria missä lasten myötä aikuisista tulee pelkkiä vanhempia vailla omaa elämää. Ei voida ottaa yhtä tai kahta alkoholiannosta silloin tällöin, ei omia harrastuksia, ei omaa tilaa, ei omaa elämää. Sitten erotaan 2-7v kuluttua raskaan elämän vuoksi. Siitä se lapsi kärsii paljon enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuhun en ota kantaa, mutta en ikinä opettaisi lastani jakamaan leluja. Ei aikuisetkaan jaa ompelukoneita, kattiloita tai meikkejä tuosta vain tuntemattomien kanssa, miksi ihmeessä lapsen pitäisi jakaa? Leikki kun ei ole sitä, että sinä otat minulta.

Kun kotiin tulee vieraita, joilla on lapsi, niin toki pikku vieras saa leikkiä perheen lapsen leluilla. On itsestään selvää, että toiselle kuuluvia tavaroita kohdellaan nätisti. Jos vieraana oleva lapsi kaltoinkohtelee leluja, häneltä otetaan lelu pois.

Kyllä, ja toki jos on jotain supertärkeitä erikoisleluja, kuten nyt vaikka se pienoisrautatie, niin ne varmaan voi ottaa pois näkyviltä sitten. Mutta ei ole tervettä että lapsi on niin mustasukkainen leluistaan ettei toiset saa millään leikkiä.

Veit sanat suustani. Meillä toki myös tietyt lelut pysyy kaapissa, mikäli pelko särkymisestä. Muut lelut kyllä vapaassa leikkikäytössä. Ovet ei sulkeudu, lapset leikkii huoneissaan. Meillä otetaan vastuu lapsista, ei ne välttämättä kykene keskenään ratkomaan tilanteita, sisarusten kuin vieraidenkaan kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lapsi oppii normaalin suhtautumisen alkoholiin, jos ette juo hänen nähtensä? Nyt viinilasit sunnuntailounaalle!

Liioitella ei pidä, mutta tämä on totta. Jos koko lapsuus eletään niin, että kaikki alkoholiin liittyvä hyssytellään, peitellään ja siitä tehdään numero saattaa se alkaa kiinnostaa myöhemmin turhankin paljon tai muulla tavalla kehittyä kieroutunut suhtautuminen aiheeseen. Kyllä esim uutta vuotta voi hyvin juhlistaa muutamalla kuohuvalla!

Miksi lapsen varsinkin alle yläasteikäisen täytyy nähdä alkoholin käyttöä. Entä ne, joiden vanhemmat ei käytä alkoholia ollenkaan? Vaikka ei kuuluisi mihinkään lahkoon, alkoholi ei välttämättä kuulu elämään.

No ei täydy, mutta se nyt on ihan normaalia, jos vaikka käy ravintolassa, niin joku siellä juo alkoholia. Se ei ole kauhistus, vaan kuuluu ruokailuun ja myös juhliin aikuisilla.

 

Ei kuulu mun juhliin. Tietääkseni olen aikuinen, kun ikää on kertynyt 45.

Se on ihan ok, mutta et voi vaatia muilta sitä, etkä kieltää julkisella paikalla.

Jos nyt oletus on, että lasten kanssa matkustaa tai käy ravintolassa, niin siellä on ihan normaalia, että MUUT KUIN TÄMÄ IKÄÄ 45 ABSOLUTISTI ottavat ruokajuomana viiniä tai olutta, tai jos on juhla, niin siellä on alkumalja.  NORMAALIA siis ja on NORMAALIA, että NORMAALI lapsi näkee tällaista. Eikä hän siitä traumatisoidu tai ala heti tai aikuisenakaan alkoholistiksi. 

Minunkin lapset ovat jossain nähneet tupakointia ja myös nuuskaamista, vaikka meillä ei kukaan omassa lähipiirissä käytä näitä. Lapset eivät kuolleet, traumatisoituneet tai alkaneet itse tupakoimaan/nuuskaamaan, vaikka tällaista näkivät. Nämä eivät myöskään kuulu mun juhlaan tai arkeen, mutta ovat laillisia asioita toistaiseksi. Toki en lapsiani tupakansavulle altista, mutta en myöskään tee asiasta mitään paniikkia, että nyt kaikki kuollaan.

Missä olin kieltämässä mitään keneltäkään. Totesin vaan, että mun juhlaan ei kuulu alkoholi. Eikä arkeenkaan. Onko sulla huoli omasta juomisesta, kun noin aggressiivisesti vastaat?

En tosin kutsu itseäni absolutistiksi, en vain juo alkoholia. Joisin jos haluaisin, mutta en halua. Tämä on huomattavasti suurempi haaste muille kuin mulle.

Nyt onkin kyse siitä, miksi aloittajaa häiritsee muiden alkoholinkäyttö vaikka aiemmin ei. Odottiko hän, että muut ryhtyvät absolutisteiksi kun hän saa lapsen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kovin pieniä voi jättää selviytymään yksin. Mutta kyllä kesällä voi mielestäni juoda yhden tai kaksikin juomaa niin, että on näköyhteys lapseen, joka leikkii kavereidensa kanssa. Ja eskari-ikäiselle olisi hyvä myös antaa sitä siimaa sen verran turvallisissa paikoissa, että ei enää välttämättä aina ole edes näköyhteyden päässä. En myöskään ihan ymmärrä, että miksei lapsen kanssa voisi ajaa taksilla, jos on juonut alkoholia? Tietysti ympäripäissään oleminen voi tuntua lapsesta turvattomalta, mutta joku 1-2 annosta on vielä ihan ok. Ja voi porukasta osa olla enemmänkin humalassa, mutta silloin lapsista vastuu on selvillä. Ja se 1-2 annoksen juominen menee kyllä "selvä"-kategoriaan tämän suhteen.

Täytyy kyllä myöntää, että en välttämättä tulisi ehdottomien vanhempien kanssa kovin hyvin toimeen. Jotenkin nuo "ei ikinä juoda lapsen nähden, on äärimmäisen harvoin hoidossa"-jutut kuulostaa siltä, ettette ehkä itse ymmärrä toisin toimivia. Ja, kun näytätte sen ulospäin, ette vaikuta kovin mukavilta.

Olen ollut todistamassa lastenkutsuja joilla tällainen 1-2 annosta vain juonut alkaa muistella kestien emännnän nuoruusvuosien toilailuja, kertoen nämä tämän lapsille ja puolisolle ja muille vieraille kuinka niin hauskaa silloin oli ehhhehhhee. Mitään syytä asiaan ei ollut, vain löystyneet kielenkannat näiden vain 1-2 annoksen jälkeen.

Niin, ja jotkut tekee tätä ihan selvinpäin 0 alkoholiannoksen kanssa. Oikeasti kukaan, varsinkaan paatnut alkoholin käyttäjä, ei päihdy 1-2 annoksesta niin, että alkaa sössöttää jotain, mitä ei tekisi selvinpäinkin.

Emäntä itse olisi voinut kontrolloida itseään nuorempana, jos ei kestä juttuja aikuisena.

Tämä. Kukaan ei mene yhdestä tai kahdesta alkoholiannoksesta siihen kuntoon että puhuu ohi suunsa. Puhumattakaan tosiaan ihmisestä joka käyttää alkoholia muulloinkin.

Pahimpia hihii muistatko kun sammuit silloin teininä tuonne ja tuonne-mussuttajat ovat absolutisteja. 

Onhan näitä käytöstavattomia, joilla tulee juttua ohi suun ilman tippaakaan alkoholia. Entinen kaveri teki tätä ihan ilkeyttään.

Minun veljeni vaimo on absolutisti mutta hän hermoilee erilaisia tilaisuuksia ja hölöttää niissä aina ihan mitä sylki suuhun tuo. On usein myös todella todella loukkaava ja töksäyttelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuhun en ota kantaa, mutta en ikinä opettaisi lastani jakamaan leluja. Ei aikuisetkaan jaa ompelukoneita, kattiloita tai meikkejä tuosta vain tuntemattomien kanssa, miksi ihmeessä lapsen pitäisi jakaa? Leikki kun ei ole sitä, että sinä otat minulta.

Eli jos teille tulee lapsivieraita kylään, niin sinun lapsesi saa kieltää toista lasta leikkimästä leluillaan? Mäkin tunnen tällaisen tyypin, kerran käytiin eikä toista kertaa, vaikka äiti kuinka yritti kutsua uudestaan. 

Emme sosialiseeraa kuspäiden kanssa.

Ei kukaan varmasti käske lastaan jakamaan lelujaan tuntemattomien kanssa, vaan olemaan sosiaalinen ja vieraanvarainen. Ja jos on jotain minkä haluaa pitää jemmassa, niin sitten pitää, mutta ei niin, että toisten edessä leveillään jollain leluilla ja kielletään koskemasta.

Mutta näkeehän näitä, työkaveri asui Helsingissä " arvoalueella", ja siellä piti päiväkodeista lopettaa lelupäivätkin, kun lapset vaan kilpaili kenellä oli kallein ja hienoin ja mihin muut ei saa koskea. Meillä täällä persaukisten puolella kaikki lapset saa joka päivä viedä leluja pk:hon, eikä niitä arvoteta hinnan mukaan. Välillä sinne viedään vanha mehupilli, kun lapsella on joku hieno idea mikä se just tänään on, ja kaverit yhtä innoissaan, kukaan ei ala kiusaamaan että miksi sä tollasen halvan roskan toit?

Teidän lapset taitaa olla jotain 2-vuotiaita?

Meidän lapsilla on leluja, joita heidän ei tarvitse jakaa kavereileen, eikä perheen muille vieraille. Lapsilla on tietokone, omista rahoista säästetty sähköpotkulauta, pienoismalleja ja hieno nukkekoti. Lapset ovat käyttäneet omia rahojaan näihin, eikä niitä tarvitse lainata edes sisaruksilleen. Toki voi, mutta lapsi saa itse päättää.

Usein ihan taaperoiden vanhemmat ovat sellaisia, kuten aloituksessa, jotka kokevat, että he vaikuttavat lapseen täysin, kasvattavat siitä tietynlaisen jne. Isompien lasten vanhemmat tietävät, että se ei ole niin yksinkertaista, ja lisäksi voi valita taistelunsa. Eli vieraiden läsnäollessa tai matkoilla, hotelleissa ja ravintoloissa ei tartte alkaa kaikesta vääntämään ja olla niin ehdoton.

 

Siis toki jos omat lapset on isoja koululaisia ja kylään tulevat lapset on pieniä, niin eihän ne lastenhuoneiden lelut ole niille kyläilijöille sopivia ja onkin hyvä olla eri lelut jotka sopii näille pienille (tai ilmoittaa että meillä ei ole pienille sopivia leluja, tuokaa omat). Se on eri asia kuin se, että lähtökohtaisesti lasten ei tarvitse koskaan jakaa omia lelujaan kenenkään kanssa, niinkuin joku täällä ilmeisesti ajattelee.

Mun lapseni on saanut ensimmäisen pienoisrautatien 3-vuotiaana ja hänen ei todellakaan tarvinnut niitä jakaa muiden kanssa. Lapsen lelut ovat hänen omiaan ja henkilökohtaisiaan, ja saa päättää niistä. Jotain leluja varmasti löytyy vieraillekin.

Jakamista voi opetella vaikka jäätelön tai pitsan kanssa, sitä ei tarvitse tehdä kenenkään henkilökohtaisten tavaroiden kanssa.

Ei kai kukaan jaa jäätelöä toisen ihmisen kanssa.

Pakettijäätelö

Vierailija kirjoitti:

Yhden kaverin kanssa ei olla enää tekemisissä. Hänen lapset saavat tehdä ihan mitä haluavat, kiusaamiseen ei puututa mitenkään, asia ohitetaan perinteisellä lapset on lapsia - tokaisulla. Kun oma lapsi on jatkuvasti se kohde, ei minua paljon kiinnosta nähdä tätä perhettä enää, ei lasten kanssa, eikä ilman. Olen sanonut suoraa mistä kiikastaa ja tokihan se oli kovin loukkaavaa. Aivan sama.

No tämä sama. Lasten myötä paljastuivat erilaiset arvot, rajattomuus. Toisten lelut saa tarkoituksella hajottaa, muita kiusata ja satuttaa. Ei puututa, selitellään, häivytään paikalta kun pitäisi asiaa käsitellä. Vähätellään muiden näkökulmaa. Heillä oli ns. Omat säännöt joka asiaan ja välillä hävetti ihan liikkua ihmisten ilmoilla, kun mitään käytössääntöjä ei tarvinnut heidän noudattaa. Ja juuri se näkemys, että "kyynärpäätaktiikka"on elämässä se juttu. Itsekkyys. Muut oli aina "tiukkapipoja" koska vaativat jotain sosiaalisuutta.

Meni hermot. Meni välit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmuus muuttaa ihmisiä. Kovista juhlijoista voi tulla tiukkoja ja autoritäärisiä kasvattajia.

Tiedän muutaman ihmisen joille päihteet maistui paremmin kuin hyvin, mutta lapsen myötä heistä tuli omasta mielestään parempaa väkeä ja voi luoja niitä juttuja ja lyttäystä. Se että päihteet olivat heille ongelma ei tarkoita etteikö muut osaa ottaa kohtuudella näille se vain on kaikki tai ei mitään.

Suuri osa alkoholisteista pitää itseään kohtuukäyttäjinä. Alkoholistiperheen lapsena minusta raittius on aina lapsiperheessä varma valinta.

Hieman ihmettelen, miksi sinulla on tarve puhua noin ikävästi raittiuden valinneista - erityisesti sellaisista, joille alkoholi on ehkä aiemmin ollut ongelma. Itse olisin valmis ojentamaan pokaalin jokaiselle vanhemmalle, joka on itse tajunnut laittaa korkin kiinni lasten etu mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmuus muuttaa ihmisiä. Kovista juhlijoista voi tulla tiukkoja ja autoritäärisiä kasvattajia.

Tiedän muutaman ihmisen joille päihteet maistui paremmin kuin hyvin, mutta lapsen myötä heistä tuli omasta mielestään parempaa väkeä ja voi luoja niitä juttuja ja lyttäystä. Se että päihteet olivat heille ongelma ei tarkoita etteikö muut osaa ottaa kohtuudella näille se vain on kaikki tai ei mitään.

Suuri osa alkoholisteista pitää itseään kohtuukäyttäjinä. Alkoholistiperheen lapsena minusta raittius on aina lapsiperheessä varma valinta.

Hieman ihmettelen, miksi sinulla on tarve puhua noin ikävästi raittiuden valinneista - erityisesti sellaisista, joille alkoholi on ehkä aiemmin ollut ongelma. Itse olisin valmis ojentamaan pokaalin jokaiselle vanhemmalle, joka on itse tajunnut laittaa korkin kiinni lasten etu mielessä.

Joo, tämä alkoholinkäyttökeskustelu on jotenkin ihan kieroutunutta usein. Joko haukutaan yhdenkin annoksen juova juopoksi joka pilaa lapsensa elämän, tai täysraitis raivoraittiiksi joka myös pilaa lapsensa elämän. Miksei siihen vois suhtautua sillä tavalla neutraalisti? Joku voi juoda sen lasin-kaksi lapsensa nähden eikä se lapsi siitä traumatisoidu, joku ei juo yhtään eikä sen nyt ainakaan pitäisi olla mikään ongelma kenellekään. Eikä lapset kyllä siitäkään vahingoitu jos se kummitäti joskus heidän nähden tulee pieneen hiprakkaan ja möläyttelee... Siis ymmärrän, että alkoholistin lapselle se pienikin alkoholinkäyttö lapsen nähden saattaa olla mahdoton ajatus, mutta myös alkoholistin lapsi voi opetella neutraalia suhtautumista siihen jos joku sen lasillisen viiniä lasten nähden juo. Ja toisaalta, on kertakaikkisen typerää ja moukkamaista alkaa tentata ihmiseltä miksi tämä ei juo alkoholia, miksi siihen pitäisi olla joku erityinen syy ja mitä se ylipäätään kenellekään kuuluu jos valitsee mieluummin Pommacin tai ei koe hyväksi ottaa yhtään alkoholia lapsen nähden.

Vierailija kirjoitti:

Miten lapsi oppii normaalin suhtautumisen alkoholiin, jos ette juo hänen nähtensä? Nyt viinilasit sunnuntailounaalle!

Normaalia on sekin, ettei juo alkoholia. 

On normaalia juoda vähän alkoholia lasten nähden. On normaalia ettei halua juoda yhtään. Se taas ei ole, että tekee toisen perheen käytännöistä ongelman itselleen. Siis toki, jos perheiden vapaa-ajanviettotavat ei mene yksiin niin sitten ei vietetä aikaa yhdessä perheinä. Mutta kyllä kai sitä vois olla itse ottamatta sen lasillisen kuohuvaa ja lähteä juhlista kotiin jos meno muuttuu omasta mielestä lapsille sopimattomaksi toisten nautittua useamman, tekemättä siitä sen kummempaa numeroa.

Toki sekään ei ole enää normaalia jos kaikki paikalla olevat aikuiset ottaa lasten läsnä ollessa niin paljon alkoholia, että humaltuvat eivätkä ole ajokunnossa. Tai jos edes osa porukasta tulee kunnolla humalaan (vaikka se kyllä oli omassa lapsuudessani normaalia, eikä me lapset siitä mitenkään kärsitty kun äiti oli aina selvin päin ja kuskina).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse ihmetellä, kun teineillä on sitten masennusta ja mielenterveysongelmia, kun opetetaan pienestä pitäen siihen, että muut ihmiset "haluavat rikkoa sun lelut".. Kyllähän se masentaa, jos ei voi luottaa toisiin ihmisiin ja ensimmäinen oletus on, että toinen ihminen haluaa sulle jotain pahaa tai opetetaan,että muut ihmiset ovat huonompia kuin sä. Tai että tavarat ja omaisuus on tärkeämpää kuin ihmissuhteet?

Teineiltä saa sitten kysellä, että sua ahdistaa kun sä kävelet kaupungilla/koulussa tms. Miksi sua ahdistaa? No kun ihmiset kattoo mua. No mikä sua siinä ahdistaa? Kun ne kattoo mua pahasti. Miksi oletat että ne kattoo sua pahasti tai miksi oletat että ne haluaa sulle jotain pahaa? Ei tarvi ihmetellä, mistä tämmöinen negatiivisuus ja epäluottamus juontaa juurensa, jos vanhemmat opettaa että toiset ihmiset on "pahoja" ja opetetaan, että piilota sun lelut, kun kaveri tulee leikkimään.. Miettikää nyt vähän millaisiin ajatusmalleihin kasvatatte lapsenne? Onko järkevää? Ettekö näe mahdollisia syy-seuraus-suhteita?

Itse ajattelisin, että oman lapseni lelun rikkoutuminen vahingossa leikeissä ei ole niin vakavaa vaan on ihan sellainen ihmisiä elämään kasvattava pettymystilanne.. Lisäksi jos kutsun vieraita kylään niin kehtaan kyllä myös ojentaa ja käskeä vieraitakin lapsia, jos leikit on liian rajuja.. Menen ja sanon, että tässä talossa on sellainen sääntö, että leluja ei heitellä tms. En lähtisi opettamaan lapselle liian kielteisiä ajatusmalleja toisista ihmisistä tai elämästä, koska se voi todella näkyy kielteisesti hänen elämässä myöhemmin..

Jos ihmissuhde perustuu sille, että toinen saa hajottaa tavaroita, niin ei se minusta ihan tervepäistä touhua ole.

What? Ymmärrätkö lukemaasi? Mistä vedät tuollaisen johtopäätöksen, että ihmissuhde perustuisi siihen, että toinen saa hajoittaa sun tavaroita? Eihän tuossa tekstissä kukaan niin kirjoittanut. Siinähän kirjoitettiin että kylässä olevia lapsia voi kylään kutsunut komentaa. Lelun voi ottaa myös vieraalta lapselta pois, jo leikki on liian rajua. En usko, että on mikään automaatio, että vieraat lapset rikkoo aina lelut. Voisin toki kasvattaa lapseni hyvin kielteiseen ajatusmaailmaan, jos alkaisin opettaa lapsille niin, että hankkisin vaikka eri lelut vierailijoille. Tuolla tyylillä sä kasvatat sun lapset ajattelemaan, että toiset ihmiset haluaa niille automaattisesti ja heti ensimmäiseksi pahaa? Onko se tervettä?

Älkää rakkaat ihmiset tehkö tässä asiassa ajatusvirhettä. Ymmärrän, että haluatte suojella lasten rakkaita leluja ja omaisuutta, mutta älkää tehkää sitä lapsen mielenterveyden kustannuksella.. Lapsi hyötyy enemmän siitä, että hän kokee toiset ihmiset ja maailman turvallisena ja myönteisenä. Epäluottamus ja kielteisyys johtaa ongelmiin.. ja lapsi alkaa nähdä "lelujen rikkojia" sielläkin missä niitä ei ole. Ihmiset voivat paremmin kun he kokevat maaiman ja toiset ihmiset hyvinä.

Ehei, opetan lapseni siihen, että ei tarvitse olla muiden ilojen maksajana. Ei tarvitse antaa lelujaan muiden leikittäviksi, vaikka toinen tai vanhempansa vetoavat, että pitää opetella jakamaan. Lapsi hyötyy siitä, että oppii huolehtimaan itsestään ja tavaroistaan. Ehjällä lelulla on mukavampi leikkiä kuin sosiaalisista syistä jaetulla ja rikotulla.

Suosittelen, että menet katsomaan kaupunkisi vuokrataloja ja sitten mietit, miksi niissä ei ole siistejä pihoja, siistejä rappukäytäviä jne. ja miksi roskia on ympäriinsä. Siellä kun asuvat ne, jotka todella osaavat jakaa muiden omaisuutta ja tietävät, että heillä ei ole siitä mitään vastuuta.

Eikö sinua huoleta se , että tuolla tavalla kasvatat lastasi yksinäiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en kyllä oikeasti tunne ketään kuka ajelisi kännissä taksilla tarhaikäisen(!)kanssa tai lykkäisi lapset kylpylässä leikkipaikalle ja lähtisi kaljalle ja pitäisi tuota vielä normaalina. Erikoinen kaveripiiri ap:lla.

Tosin vähän kyllä vaikuttaa että ap:n pointtina olikin vain ylentää itseään.

Jaa, minä tunnen useamman. Koko miehen kaveriporukka.

Mun mies oli vaan ainoa, joka lopetti dokailun lasten jälkeen.

Käytiin yhden kerran kylpylässä tän miehen parhaimman kaverin perheen kanssa, he siis tulivat meidän mukaan extempore.

Oli tosi kiusallista, kun miehen kaveri yritti houkutella miestä baariin..vauva herätti tuolloin vielä pari kertaa yössä ja heräsi 5.30, ihan absurdi ajatuskin oli jaksaa baariin!

Mutta heillä isät eivät jää vanhempainvapaalle eivätkä edes pidä isyyslomaa, on ihan normaalia ryypätä varpajaisissaan 3pvää ja dokata festareilla kun lapset on mummolassa kaksi viikkoa putkeen.

Ihan että ketään alennetaan tai ylennetään, niin aika vähän yhtymäkohtia löydän vrt. meidän elämä.

Ap

Meidän tuttavaporukka ovat kaikki olleet sellaisia, että ei juoda pienten lasten läsnäollessa kuin korkeintaan yksi onnittelumalja tms . Ei jätetä mummolaan viikkotolkulla olemaan yms

Kyllä sellaisia perheitä on, teidän täytyy nyt vaan löytää niitä esim lasten kavereiden vanhemmista tai harrastus -piireistä jne. Ei niin helppoa tietenkään, mutta kyllä löytyy.

Voitaispa ap tutustua. Meillä on täysin sama ongelma.

Siis mies lopetti juomisen kun tuli lapsia, mutta aiemmin ryyppyseura on kelvannut. Ja nyt harmittaa, kun muut eivät raitistuneet, kun miehestä tuli isä. Ja sekös nyt harmittaa.