Kun lapsille ei saa enää pitää kuria, niin tarvitaan kouluvalmentajia houkuttelemaan lapsia kouluun

Vierailija kirjoitti:

Koska työpaikoille tulee sama?

On jo. Hallituksen toimesta. Houkutella tilalla on vain pakottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkaa olla kahden kerroksen porukkaa. Ne joilla peruskäytöstavat hallussa ja esim. kykenevät ilmaantumaan paikalle kouluun/töihin ja ne jotka tarvitsevat edellä mainittuihin oman personal trainerin.

Jos koulussa on parempi olla kuin kotona, niin ihan takuulla lapsi tulee kouluun.

Siksi osa pennuista käykin vain syömässä koululla.

Puhelinta ei saa enää edes vaativien lasten laitosoloissa ottaa lapsilta pois yöksi. Mitäpä luulette, mitä tekevät yöt pitkät? Onneksi pääsin hittoon sieltä, nykypäivän lastensuojelu on silkkaa lässyttämistä. Pari kunnon selkäsaunaa ajaisi saman asian kuin monen vuoden hömppäohjaus.

Vierailija kirjoitti:

Puhelinta ei saa enää edes vaativien lasten laitosoloissa ottaa lapsilta pois yöksi. Mitäpä luulette, mitä tekevät yöt pitkät? Onneksi pääsin hittoon sieltä, nykypäivän lastensuojelu on silkkaa lässyttämistä. Pari kunnon selkäsaunaa ajaisi saman asian kuin monen vuoden hömppäohjaus.

Saa ottaa mikäli vie unirytmin. Täten vaarantaa kasvun ja kehityksen. Tosin lapsella pitää olla mahdollisuus soittaa vanhemmilleen osaston puhelimesta milloin vain.

-25 vuotta ohjaajana-

Vierailija kirjoitti:

Puhelinta ei saa enää edes vaativien lasten laitosoloissa ottaa lapsilta pois yöksi. Mitäpä luulette, mitä tekevät yöt pitkät? Onneksi pääsin hittoon sieltä, nykypäivän lastensuojelu on silkkaa lässyttämistä. Pari kunnon selkäsaunaa ajaisi saman asian kuin monen vuoden hömppäohjaus.

Ypr = yhteydenpidonrajoitus. Päätös kouraan perusteluineen myös vanhemmille, luuri toimistoon ja hyvää yötä.

Voisi olla vaikka niin, että jos ei vanhempia kiinnosta huolehtia siitä että lapsi käy koulua, niin olkoon käymättä. Kokekoon seuraukset sitten myöhemmin nahoissaan kun on vähän enemmän älliä päässä ja menköön iltakouluun. Muuten ei olisi sosiaalituille oikeutta.

Laittaisivat nämä haluttomat kotiopetukseen, niin vanhempien pitäisi kantaa jotain vastuuta. Ei koulu voi aina olla ihan kaikesta vastuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko neurokirjon lapsi luuseri?

Kenties hän on älykapasiteetiltaan keulilla koko luokassa, mitäs tähän?

Joo, mutta onko lapsi synnynnäisesti vai itseaiheutetusti kirjolla. Liikaa energiajuomia, pelejä ja kännykkää yömyöhään, ravintoköyhää vehnämöttöaterioita jne.

Juurikin näin. Ja vielä sana EI ihan hukassa.

Kirjollahan se. Toisaalta, jos ottaisi huostaan, pistäisi kurileirille ja elämän kuntoon, niin olisi soiva peli kolmessa kuukaudessa, eikä kirjoilla olosta tietoakaan.

Muista karma, kun mollaat ihmisiä, joilla oikeasti on haasteita.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ongelmat poistuisi jos puhelimet ja pelit otettaisiin lapsilta pois. Milloinhan tämän uskaltaa joku asiantuntija sanoa.

Eikös jotakin tämän suuntaista ole jo kirjattuna hallitusohjelmaan?

Vierailija kirjoitti:

Ihan tiedoksi, olen hakenut oppilaitani kouluun jo vuodesta 2000, joten ei ole mikään uusi juttu. Silloin ihmeteltiin miksi vaivauduin omalla ajalla. Siksi, että jos lapsi ei ilmesty kouluun on jotain pahasti vialla. Ja syy pitää selvittää.

Vau! Ei voi kuin hattua nostaa. Harva ihminen ottaa vastuun lapsen hyvinvoinnista noin vakavasti. Tärkeäähän tuo on. Tod näk olet ehkäissyt monet ongelmat jo heti alkuunsa.

Ihan uteliaisuudesta, onko kukaan kiittänyt sinua, esim vanhempi tai lapsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä silti esim koulukiusaaminen vaikuttaa siihen haluaako lapsi tai nuori mennä kouluun. Osa niistä lapsista jotka jäävät kotiin voivat olla kiusattuja. Osa tietysti voi laiskuuttaakin jäädä kotiin, mutta osalla voi olla muut syyt. Itsekään en olisi kiusattuna mennyt enää jos olisin uskaltanut jäädä pois. Kiusaaminen yms tuo vielä monelle mielenterveysongelmia. Minullekin ja monesti koulussa oli ihan hilkulla, että pystyin siellä olemaan. Eivät kaikki siis ole mitään laiskoja tai ikäviä. Moni syrjäytyy kiusaamisenkin takia. Sitten on vaikeaa enää saada muita kiinni. Suomi on kiusaajien luvattu maa.

Tässä on yksi asia, mikä pitäisi muuttaa. Olen kiusattu ja joka kerran sain kuulla, miten "pitää ymmärtää, että kiusaajalla on vaikeampaa". He saivat siis apua, minä en.

Miten kiusaajalla voi olla vaikeampaa? Lähtökohdat ovat samat, toinen tyrkkii, huutelee, kastelee repun sisällön ja räkäisee naamalle. Miten tuon kaiken tekeminen on vaikeampaa, kuin kestää kipu, häpeä huudoista, joutua puhutteluun märistä kirjoista ja viedä niistä lasku karjuville juoppovanhemmille, kun ensin on pyyhkinyt kuvottavan räkämällin kasvoiltaan?

Eli resurssit niihinkin, joita kiusataan. Nyt usein he jäävät täysin unholaan. Miksi ihmeessä ei ole ns. erityisluokkaa, johon saa hakeutua turvaan, rauhaan ja hiljaisuuteen opiskelemaan. Eikö tämäkin ole jo syrjintää?

TÄMÄ!  Aivan persiistä tuo lässytys kiusaajien vaikeuksista kun todellisuudessahan heille on kaikki helpompaa.  Normaalit, erityisesti kiusatut, joutuu kahlaamaan todellisen fyysisen ja psyykkisen helvetin läpi ja selviytymään siitä omin voimin. 

Voi että kaipaan niitä vuosikymmeniä kun omalle tenavalleen sai antaa vielä kunnon rehellisen remmiselkäsaunan. Tekisi kyllä niin hyvää monille lapsille ja nuorille tänäkin päivänä. Toisaalta vaikka ruumiillinen kuritus säädettäisiin taas lailliseksi huomisesta alkaen, kuinka moni nykypäivän pullamössövanhemmista osaisi edes pieksää oman kersansa. Vössyköitä ne on kaikki.

Yksi suurimmista ongelmista lasten koulunkäynnissä etenkin isommissa kaupungeissa on se, että koulusita tehdään ihan käsittämättömän suuria yli 1000 oppilaan laitoksia. Hirveä meteli, ei yksityisyyttä, ahdistuneet ja ujommat jää helposti syrjään toisin kuin pienemmissä yksiköissä, joissa tunnetaan nimeltä ja aistit eivät ole jatkuvasti ylikuormittuneet. Mielestäni on turha puhua vain pienemmistä opetusryhmistä ja lisäaikuisten tarpeesta (vaikka niillekin paikkansa), jos fyysinen ympäristö on tehty kasvottomaksi ja kuormittavaksi.

Luokalle jäänti käytäntöön niin oppilaallekin tulee motivaatiota oppia.