Alkaisitko seurustelemaan miehen kanssa, joka on absolutisti?

Ei ole mitään väliä, kunhan taustalla ei tosiaan ole joku uskonnollinen aate ja ei moralisoi muiden alkoholinkäyttöä. En itsekään enää jaksa kovin usein juoda alkoholia, mutta ravintolassa lasi viiniä tai juhlissa lasi kuohuvaa menee.

Jossei arboristi käy, käviskö puutarhuri???

Metsuri, floristi, hortonomi???

Vierailija kirjoitti:

En alkaisi, jos se valittelee mun juomisistani.

Saatan olla monta kuukautta ottamatta pisaraakaan, ja sitten jossain bileissä ottaa reilummin.

Nykyään krapulat niin kauheita, että tietää kyllä välillä juoneensa reilummin. 🙈🙊

Joo 🤢🤮

Ihannemies minulle, muutoinkin varmasti hyvät elämänarvot.

Näin se maailma muuttuu ja hyvä niin. Vielä 10 vuotta sitten alkoholia käyttämätön mies olisi monelle ollut kauhistus, mutta nykyään jopa potentiaalinen kumppaniehdokas. Mutta kyllä sitä silti saa edelleen selitellä ja tietysti myös luullaan, että alkoholista tuli ns. ongelma. Itse lopetin käytön aikoinaan sen vuoksi, koska en saanut siitä enää minkäänlaista mielihyvää tai kivaa fiilistä, vaan ihan päinvastoin.

Aikansa kutakin, minä valitsin näin.

M48

Vierailija[quote=Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä miten sitä tuo esille ja kuinka muiden juomisiin huomiota kiinnitetään.
Mä en itsekaaän käytä alkoholia. Alkoholi ei näyttele elämässäni minkäänlaista roolia. Mulla on tällä hetkellä sellainen elämä missä ei vain ole alkoholi läsnä. Mä en halua, että mun kodissa käytetään alkoholia, enkä halua humalassa olevia ihmisiä kotiini. Mun läheisissä ei ole ketään alkohin arkikäyttäjää eikä kukaan käy meillä sellaisissa tilanteissa, joihin alkoholi mitenkään sopii tai kuuluu.

Jos osallistun vaikka häihin, synttäreille, ylioppilasjuhliin jne, otan onnittelumaljan ja hörppään siitä. Joskus juon sen kokonaan. Joskus voin juhlissa ottaa ruuan kanssa lasin siideriä (2-3 vuoden välein). Mulla on ollut 10 vuoden tauko, etten juonut pisaraakaan, koska ei ollut juhlia ja olin raskaana ym. En mainostaisi itseäni absolutistiksi tai koskaan sellainen oleeni.

Jos saisin miehen joka ei käytä alkoholia tai alkohilikäyttötavat olisivat samansuuntaiset kuin itselläni, niin olisin iloinen. Mulla olikin jo tälläinen, mutta kuolema meidät erotti.

En haluaisi miestä, joka toitottaisi olevansa absolutisti ja tekisi siitä numeron tai arvostelisi muita äänekkäästi. Mäkin jollain tasolla kyllä paheksun alkoholin käyttäjiä, mutta yritän olla näyttämättä sitä.

Aika outo tulkinta sinulla käsitteestä "en käytä alkoholia"? Muistathan sitten johdonmukaisesti paheksua myös itseäsi!

No jos hörppää onnittelumaljasta kerran kahden vuoden välein tai ottaa siiderin kerran kolmessa vuodessa, niin kyllä minusta voi sanoa, että en käytä alkoholia. Ja absolutistiksi en itseäni olekaan väittänyt. En edes silloin, vaikka olin 10 vuotta juomatta pisaraakaan, eikä ollut mitään suunnitelmia koskaan enää juoda.

Niin kuin sanoin, niin jollain tasolla paheksun alkolin käyttäjiä. Jollain tasolla siis omaakin juomista. Ei se tarkoita systemaattisesti kaikenlaista käyttöä joka tilanteessa kaikkialla jne.