Miten mulle käy?

Up

Up

Vierailija kirjoitti:

Up

Miksi alapeukku? Olen oikeasti tosi hädissäni. 😭. Kukaan ei oikein osaa vastata esimerkiksi tuohon torkahtamattomuuden ongelmaan. Kellään ei taida olla kokemusta näin hankalasta tilanteesta.

Eihän esimerkiksi tuohon lainaamaani tekstiinkään (taisi olla Suomi24:sta) ollut kukaan vastannut.

Laitan vielä lainauksen uudelleen seuraavaan kommenttiin.

Lainaus:

""Itse olen käyttänyt 3 vuotta unilääkkeitä, zopinox,zolpidem myös kokeillut liutaa erilaisia rauhoittavia/psykoosilääkkeitä ja vaihdellen sitä ennen vuoden nukahtamislääkkeitä.

Olen yrittänyt olla ilman nyt vaikka esim. 3 päivää, eli valvonut 3 yötä liikunta ja miljoonat poppakonstit kokeiltu. Lääkäreiltä ei vastauksia tulevaisuuden unilääkkeiden käytöstä.

Joskus olen päättänyt olla viikonkin ilman jolloin en ole jaksanut enää 4 valvotun yön jälkeen valvoa vaan joutunut käyttämään alkoholia. (Vaikka ennen sitä valvoi viikkojakin, nyt parikin yötä tuntuu).

Olen myös puolitellut annoksia jne jolloin lääkkeet eivät ole enää edes toimineet.

Onko lopettaminen ollut mahdollista onko kellään kokemuksia näin pahasta unettomuudesta, olen kärsinyt univaikeuksista niin kauan kuin muistan, tod.näk alkaneet 6-vuotiaana?

Opiskelu pitäisi aloittaa ja vähän kauhistuttaa, olen kokeillut kaikki mah. lääkkeet kai niitä pitää vain loppuikä vaihdella peräjälkeen, että saa edes jotain vaikutusta?""

Ite käytin 4v. Ketipinoria nukahtamiseen. Lopetin ilman lääkärin apua pienentämällä annosta. Koskaan ei puhuttu lopettamisesta, vain annoksen nostamisesta kun aloitin. Sain avun nukahtamiseen aromaterapiasta. Suosittelen kaikille. Auttoi myös ahdistukseen. Nykyään nukun ihan normaalisti ja hyvin.👍

Huomaatko ollenkaan, että olet koko ajan lietsomassa itseäsi hyvin levottomaksi, kohti paniikkia ja epätoivoa. Ajatuksesi kiertävät kehää ja ruokit vain stressitasojasi.

Ei tämä sinulle unta tuo.

Sinuna olisin nyt heti yhteyksissä hoitotahoosi. Tarvitset selvästi ulkopuolista apua. Omat keinosi ja voimasi eivät nyt riitä.

Vierailija kirjoitti:

Ite käytin 4v. Ketipinoria nukahtamiseen. Lopetin ilman lääkärin apua pienentämällä annosta. Koskaan ei puhuttu lopettamisesta, vain annoksen nostamisesta kun aloitin. Sain avun nukahtamiseen aromaterapiasta. Suosittelen kaikille. Auttoi myös ahdistukseen. Nykyään nukun ihan normaalisti ja hyvin.👍

Täytyy laittaa ylös tuo aromaterapiakin.

Vierailija kirjoitti:

Huomaatko ollenkaan, että olet koko ajan lietsomassa itseäsi hyvin levottomaksi, kohti paniikkia ja epätoivoa. Ajatuksesi kiertävät kehää ja ruokit vain stressitasojasi.

Ei tämä sinulle unta tuo.

Sinuna olisin nyt heti yhteyksissä hoitotahoosi. Tarvitset selvästi ulkopuolista apua. Omat keinosi ja voimasi eivät nyt riitä.

Näinköhän mua osaa enää kukaan auttaa?😞.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olepa armollinen itsellesi. Sun teksteistäsi huokuu suuri hätääntyminen, mikä nyt ei todellakaan luo sijaa sille unelle. Sun ajatukset ja kroppa käy kierroksilla, stressaat ja samalla nostat kortisolitasojasi, mikä puolestaan vaikuttaa nukkumiseesi - tai nukkumattomuuteesi.

Rauhoitu. On ymmärrettävää, että ajatusmaailma roikkuu unessa, nukkumisessa mutta nyt siitä pitäisi päästä irti. Fokusoidu muuhun, esim. päivän tekemisiisi (malttia siihenkin, ei mitään tekemistä tekemisen perään ja yli suorittamista) , kiinnitä huomiota ruokavalioosi, liiku ja tiedosta omaa hengitystäsi. Ota koppia vaikka joogasta tai pilateksesta, venytykset sekä hengitykseen keskittyminen tuovat rauhaa ja levollisuutta, mitä tarvitset nyt.

Uni ei tule käskemällä kuten tiedät. Ja silloin kun se tulee, niin anna sille lupa tulla. Torkahtelet varmaan nytkin mutta yhtälailla varmaan myös säpsähdät hereille, säikähdät - että enhän mä nukkunut, enhän. Ole myötämielinen unelle, salli väsymys itsellesi. Älä panikoi, hätäänny. Rauhoitu, hengitä ja yritä pysyä rentona, optimistisena.

Hetki kerrallaan.

Kiitän vaivannäöstä (pitkä teksti). Mä en ole vielä kertaakaan torkahtanut ilman lääkkeitä (muun muassa eilenkään, 5.8), siksi pelkään, etten torkahda koskaan. Makaan vain jäykkänä sängyssä yö toisensa perään.

Mä taidan olla aika omituinen tapaus.

Mulla on aina ollut univaikeuksia myös. Yksi tärkeimpiä asioita lääkärin mielestä oli se, etten jää sänkyyn makaamaan jos uni ei tule. Pitää vaan nousta ylös ja mennä vaikka katsomaan telkkaria, lukemaan kirjaa, tai jotain. Sitten uudestaan sänkyyn kun tuntee väsymystä. Ja aina uudestaan ylös jo uni ei tule. Sängyssä jäykkänä makaaminen ei todellakaan ainakaan helpota unen saamista, ihan kokemuksella tämän sanon.

Et nuku sen vuoksi koska pelkäät ettet nuku. Välität ja stressaat liikaa siitä. Ota rento asenne, jos et nuku niin et nuku. Älä edes yritä silloin nukkua. Mene nukkumaan vasta kun nukahdat esim istuallesi jotain tehdessäsi.

Ja tuo, että jankutat itsellesi ettet osaa nukkua yms tekee siitä totta. Elimistösi kuuntelee sinua, olet sen pomo. Mitä sanot ja uskot, sen solusi toteuttavat. Solut toimivat ajatusten kautta. Tämän vuoksi myös plasebo toimii. Jos ihminen uskoo lääkkeen tms auttavan, se auttaa.

Voit tutkia aihetta esim youtubesta tohtori Joe Dispenzan videoissa. Hän on parantanut itsensä toivottomasta tilasta täysin terveeksi ajatustensa avulla. Tätä hän yrittää opettaa nyt myös muille. Se ei ole (pelkästään) uskoa, vaan tiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaatko ollenkaan, että olet koko ajan lietsomassa itseäsi hyvin levottomaksi, kohti paniikkia ja epätoivoa. Ajatuksesi kiertävät kehää ja ruokit vain stressitasojasi.

Ei tämä sinulle unta tuo.

Sinuna olisin nyt heti yhteyksissä hoitotahoosi. Tarvitset selvästi ulkopuolista apua. Omat keinosi ja voimasi eivät nyt riitä.

Näinköhän mua osaa enää kukaan auttaa?😞.

Olen niin vaikea tapaus. Kiinnostaisi, miten lainaamani tekstin ihmiselle lopulta kävi.

Kuulostat hirveän neuroottiselta nukkumisen suhteen. Niin kauan kun sun elämäs on pelkkää nukahtamisen stressaamista, et takuulla nukahda.

Up

Luepa ketjua: Tarvitsen tukea.

Aivan identtinen kanssasi.👎

Vierailija kirjoitti:

Onko mulla enää mahdollisuutta oppia torkahtamaan?😭.

Olen noin kaksi vuotta "sammunut" lääkkeillä.

Jos mä jäänkin valvetilaan, että vain silmät kiinni ajattelen valveilla asioita. Enkä osaa torkahtaa.

Pelkään, että torkahdan vasta 7-8 vuorokauden päästä (ehkä jopa 10 vuorokautta), jolloin joudun luovuttamaan.

Minä olen viimeiset 20 vuotta sammuttanut itseni lääkkeillä arkisin. Kun uni ei vaan tule riittävän aikaisin työelämän vaatimuksiin. Vapaalla sitten menen aina nukkumaan ilman lääkettä ja nukun minkä nukun, tai olen nukkumatta. Yleensä kyllä nukun, kun saa mennä omaan, luonnolliseen rytmiinsä.

Tuollainen jatkuva hokeminen siitä että on vaan niin outo ja toivoton tapaus ettei kukaan osaa auttaa, on typerää. Ihan puhdasta itsensä erikoiseksi tekemistä, olet niin uniikki lumihiutale ettei kukaan koskaan missään voi ymmärtää ja auttaa. Enkä sano tätä pahalla, tuo ajatuskela on itsellenikin tuttu. Se, mitä tuollainen tekee, on kaksipiippuista. Toisaalta on koukuttavaa ajatella itseään jonain yksisarvisena, mutta aihepiirin ollessa sinänsä negatiivinen, se samalla luo valtavaa stressiä ja ahdistusta.

Et sinä ole uniikki, outo, ja avun ulottumattomissa. Sinä olet ihan tavallinen ihminen ja univaikeuksista kärsiminen on ihan älyttömän yleistä. Jos muutkin selviävät, miksi ihmeessä sinä et selviäisi?

Krematorion uunissa helpottaa.

löylyä lissään kirjoitti:

Krematorion uunissa helpottaa.

😭

Up

Jos käsitin oikein niin ap on ottanut lääkkeitä tähän asti joka toinen päivä todella pienen määrän ja nukkunut silloin. Nyt takana yksi lääkkeellä päivä ja ilman unta. Jos ap osaisi vaan lopettaa asian stressaamisen niin saattaisi nukahtaa jo ensiyönä. Koska liian pienellä annoksellakin on nukkunut joka toinen yö kun on kuvitellut että siitä pienestä palasta lääkettä on apua. Samalla logiikalla ap todennäköisesti nukkuisi ensiyönä jos saisi lumelääkettä. Vaikka sokerinpalan.

Eli ap et ole erityisen hankala tapaus. Et ole uniikki erikoisuus. Kärsit univaikeuksista joo. Olet saanut hyviä neuvoja miten hoitaa asiaa. Eli joogaa, meditoi, rentoudu vaikka kivoja kissavideoita katsomalla. Nauti siitä että sinulla on nyt aikaa siivota vaatekaappi tai vaikka lukea tylsin romaanisi illlalla jos uni ei tule. Tosin jos rentoudut esim lukemaan jotain saattaa lukeminen jäädä kesken kun saat mahdollisuuden nukahtaa.

Tällähetkellä olet itse itsesi pahin vihollinen. Lopeta noiden itkuemojien käyttö. Ala tehdä jotain hauskaa ja rentouttavaa mikä nyt sinulle sellaista onkaan. Huolestu vasta sitte jos et ole viikkoon nukahtanut. Toistaiseksi nauti elämästä, ihan tästäkin päivästä ja tee jotain kivaa.

Valitan et ole niin nopea että pääsisit aina pakoon nukkumattia. Kyllä se saa sinut kiinni ja nukut vielä hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Jos käsitin oikein niin ap on ottanut lääkkeitä tähän asti joka toinen päivä todella pienen määrän ja nukkunut silloin. Nyt takana yksi lääkkeellä päivä ja ilman unta. Jos ap osaisi vaan lopettaa asian stressaamisen niin saattaisi nukahtaa jo ensiyönä. Koska liian pienellä annoksellakin on nukkunut joka toinen yö kun on kuvitellut että siitä pienestä palasta lääkettä on apua. Samalla logiikalla ap todennäköisesti nukkuisi ensiyönä jos saisi lumelääkettä. Vaikka sokerinpalan.

Eli ap et ole erityisen hankala tapaus. Et ole uniikki erikoisuus. Kärsit univaikeuksista joo. Olet saanut hyviä neuvoja miten hoitaa asiaa. Eli joogaa, meditoi, rentoudu vaikka kivoja kissavideoita katsomalla. Nauti siitä että sinulla on nyt aikaa siivota vaatekaappi tai vaikka lukea tylsin romaanisi illlalla jos uni ei tule. Tosin jos rentoudut esim lukemaan jotain saattaa lukeminen jäädä kesken kun saat mahdollisuuden nukahtaa.

Tällähetkellä olet itse itsesi pahin vihollinen. Lopeta noiden itkuemojien käyttö. Ala tehdä jotain hauskaa ja rentouttavaa mikä nyt sinulle sellaista onkaan. Huolestu vasta sitte jos et ole viikkoon nukahtanut. Toistaiseksi nauti elämästä, ihan tästäkin päivästä ja tee jotain kivaa.

Valitan et ole niin nopea että pääsisit aina pakoon nukkumattia. Kyllä se saa sinut kiinni ja nukut vielä hyvin.

Tarkoitatko viikolla 5 vai 7 päivää? 😞