Miksi ennen on ollut rahaa kaikkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli vähemmän ihmisiä ja vähemmän mainontaa, joka houkutteli ihmisiä ostamaa.

Nykyään rahaa menee kaikkeen turhaan, jota ilman psytyy ihan huoletta elämään.

Eiköhän aloittaja tarkoita että minne ne veroeurot menevät. Julkisen puolen palvelut ovat heikentyneet ja samaan aikaan maksamme enemmän veroja. On oikeutettua kysyä minne meidän palkasta pidätetyt veroeurot menevät, kun palvelut sakkaa?

Veroeurot menee niille, joiden työt on vieneet halvat työntekijät muualta. Eli käytännössä yrittäjän tuotoksi ne verot menee.

Milloin ennen? Kyllä nykyään ihmiset elävät sellaisessa yltäkylläisyydessä mitä ei esim. 80- luvulla voinut haaveillakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 70-luvun lapsi. Vielä 80- ja 90-luvulla kaikki kynnelle kykenevät kävivät töissä. Sosiaalituilla eläjiä katsottiin todella kieroon ja tuskin kukaan kehtasi edes myöntää, jos joutui turvautumaan fattan apuun.

Kulutus oli niukempaa, vaatteita ja tavaroita ei osteltu hetken mielijohteesta, vaan niihin säästettiin. 

Toisaalta asuminen ei ollut näin järjettömän kallista. Asuntolaina maksettiin kiireellä pois, sillä velka oli huono juttu. Kristilliset arvot olivat enemmän läsna arjessa ja ihmiset osasivat käyttäytyä paremmin.

Muistisi ei oikein toimi. 90-lama. Oletko siitä kuullut?

Vuonna 94 ja 95 todella moni oli työtön. Silloin treenattiin viikolla ja bailattiin viikonloput. Kaikilla oli kotiviinit käymässä, joista juotiin aina pohjat ennen ravintolaan menoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 70-luvun lapsi. Vielä 80- ja 90-luvulla kaikki kynnelle kykenevät kävivät töissä. Sosiaalituilla eläjiä katsottiin todella kieroon ja tuskin kukaan kehtasi edes myöntää, jos joutui turvautumaan fattan apuun.

Kulutus oli niukempaa, vaatteita ja tavaroita ei osteltu hetken mielijohteesta, vaan niihin säästettiin. 

Toisaalta asuminen ei ollut näin järjettömän kallista. Asuntolaina maksettiin kiireellä pois, sillä velka oli huono juttu. Kristilliset arvot olivat enemmän läsna arjessa ja ihmiset osasivat käyttäytyä paremmin.

Muistisi ei oikein toimi. 90-lama. Oletko siitä kuullut?

Kyllä muistan ja erittäin hyvin. Itsekin opintojen jälkeen valmistuin ns. kortistoon. Työt oli mitä oli. Hanttihommia satunnaisesti.  Osa-aikaisena kaupassa ja huoltoasemalla. Ihmiset sinnitteli työttömyyskorvauksilla, jotka oli siihen maailman aikaan peruspäiväraha tai ansiosidonnainen. Siltikään ainakaan omasta lähipiiristä ei käyty sosiaalitoimistossa. Sinniteltiin ja myytiin auto pois, että pärjättiin.  Vasta 1997 alkoi helpottamaan töiden osalta.

Lisäyksenä siihen aikaan oli ns työllistymistöitä. Työnantajalle maksettiin tukea jotta palkkasi työttömiä töihin. Toki tukitöitä oli myös kunnilla ja valtiolla. Muistaakseni työsuhteet olivat 6kk ja niistä sai  80% palkkaa ja työpäivä oli myös 6h. En ihan varmuudella muista enää tätä systeemiä, mutta näiden avulla sai nollattua ansiosidonnaisten päivät tai jotain tämän suuntaista.

Ihmisille ei riitä töitä, kun kaikki teetetään ostajalla ilmaiseksi. Kaverini osti juuri aurinkomatkojen matkapaketin New Yorkiin. Manasi sitä, että joutui itse tekemään matkatoimistovirkailijan työt. (Siis ne, jotka ennen hoiti matkatoimiato)

Pankissa ihmiset palvelee itse itseään netissä.

Kiinan halpatuotanto ja halparyövoima eu:sta vie myös töitä. Mitä tässä on ihmeteltävää?

Ennen junassa oli veturinkuljettaja ja lämmittäjä, vaikka ei enää ollutkaan höyryvetureja.

Ennen ainakin Tampereella oli erikseen rahastaja kaupunkibusseissa. Nyt jo jossain kehitetään automaattibussia ilman kuljettajaa.

Ihmisten on saatava yhteiskunnalta tukia, kun ei ole tarjolla työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kauppojen tarjonta oli pientä. Kaupoista ostettiin perunaa, kurkkua, tomaattia ja jauhelihaa. Ruoka oli hyvin yksinkertaista. Kalliita avokadoja ei ollut tms. Porkkanat ovat edelleen halpoja.

Meillä oli ysärillä alakoulussa luokalla 34 oppilasta ja yksi opettaja. Joo, kuri oli, mutta yli puolet pojista syrjäytyi. Vain 1 kävi yliopiston, pari ollut vankilassa jo parikymppisenä.

Meillä oli koko koulussa 30 oppilasta ja kaksi opettajaa. Taidan olla ainoa, joka päätyi yliopistoon.

Se mikä oli oikeasti paremmin oli oma keittäjä. Ruoka oli aivan älyttömän hyvää. Mutta eipä ollut mitään opiskeluhuollon palveluita tai tukipalveluita.

Koko koulussa jos oli 30 oppilasta ja kaksi opettajaa, oli opettajilla aika kuunnella lapsi ja ohjata oikealle suunnalle "pois pahateosta/syrjäytymästä" eli opiskeluhuolto ja tukipalvelut olivat läsnä koko ajan. Pienissä kouluissa (kylissä) myös opettajat ja oppilaiden vanhemmat tunsivat toisensa ja tukivat tarvittaessa kasvatuksessa, eikä wilma-viesteihin ollut tarvetta, koska jos ongelmat pahentuivat vanhemmat saattoivat soittaa ihan suoraan opettajalle tai opettaja vanhemmalle. Aikuiset tiesivät pääsääntöisesti omat tehtävänsä, eivätkä huudelleet rumasti missään somepalstoilla. Korkeintaan haukkuivat naamatusten toisensa ja asiat selvisivät. 

Eläkeikäisten ja kroonikkovanhusten määrä on räjähtänyt käsiin. Nykyään tarvitaan hirmuisesti resursseja sellaisiin sotepalveluihin, joita ennen ei tarvittu mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketiedekin on kehittynyt. Nykyään voidaan enemmän hoitaa sairauksia, joiden kohdalla ennen leviteltiin käsiä. Sen vuoksi tarve on kasvanut. Myös suuret ikäluokat alkavat ola mummo- ja pappaiässä, jolloin terveydenhoitopalvelujen tarve kasvaa. Etenkin kun ikäihmisillä on tapana käydä samasta asiasta jatkuvasti lääkärissä.

Mutta miksi ne käy samasta asiasta siellä jatkuvasti?

Tarvitaan juttuseura ja netistä voi koko ajan lukea kuinka pitää mennä lääkäriin jos vähän jostain jomottaa. 

Katsopa vaikka maikkarin ohjelmia kuinka ostamalla tätä ei jomota ja aina  pitää olla terve ja kuosissa vaikka olisit 85 vuotias ja muutama perussairaus pohjalla ja päällä "ihan vaan vanhuuden vaivoja"

Vierailija kirjoitti:

Milloin ennen? Kyllä nykyään ihmiset elävät sellaisessa yltäkylläisyydessä mitä ei esim. 80- luvulla voinut haaveillakaan.

Miksi nykyään sitten rakennetaan miniyksiöitä? Eikö niiden aika teorioittesi mukaan ollut 80-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli vähemmän ihmisiä ja vähemmän mainontaa, joka houkutteli ihmisiä ostamaa.

Nykyään rahaa menee kaikkeen turhaan, jota ilman psytyy ihan huoletta elämään.

Eiköhän aloittaja tarkoita että minne ne veroeurot menevät. Julkisen puolen palvelut ovat heikentyneet ja samaan aikaan maksamme enemmän veroja. On oikeutettua kysyä minne meidän palkasta pidätetyt veroeurot menevät, kun palvelut sakkaa?

Valtionvelan korkoihin?

Miten ennen pystyttiin ostamaan asunto duunaripalkoilla? Luulisi että rakentaminen on tehostunut huomattavan paljon ja sitä myöden edullisempaan asuntoon tai taloon olisi varaa useammilla.

Kouluttamattomat vanhempani ostivat aikanaan neliön Helsingistä, pienillä palkoilla ja perheessä kolme lasta. Oli myös kesämökki.

Toinen vanhempi rakennutti myöhemmin talon uuden kumppanin kanssa vaikka parisuhteen toinen osapuoli oli työtön. Rahat riitti kyllä vaikka lapsiakin tuli lisää.

Nyt itse korkeakoulutettu ja hyvätuloisen puolisonkin kanssa joutuisi ottamaan ison lainan taloa varten vaikka säästöjä on vuosien aikana kertynyt. Eikä se talo olisi todellakaan mistään Helsingistä.

Miten rakentaminen ja asuminen vain kallistuu vaikka kaikki teknologia kehittyy ja loogisesti ajateltuna parempaa pitäisi saada tehtyä halvemmalla?

Ennen huolehdittiin vain suomalaisista isänmaan kansalaisista. Nyt syydetään rahaa kehitysmaihin, eu:hun ja maahanmuuttajillw, joita otetaan vain lisää ja lisää, vaikka rahat eivät riitä enää edes omien kansalaisten hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Miten ennen pystyttiin ostamaan asunto duunaripalkoilla? Luulisi että rakentaminen on tehostunut huomattavan paljon ja sitä myöden edullisempaan asuntoon tai taloon olisi varaa useammilla.

Kouluttamattomat vanhempani ostivat aikanaan neliön Helsingistä, pienillä palkoilla ja perheessä kolme lasta. Oli myös kesämökki.

Toinen vanhempi rakennutti myöhemmin talon uuden kumppanin kanssa vaikka parisuhteen toinen osapuoli oli työtön. Rahat riitti kyllä vaikka lapsiakin tuli lisää.

Nyt itse korkeakoulutettu ja hyvätuloisen puolisonkin kanssa joutuisi ottamaan ison lainan taloa varten vaikka säästöjä on vuosien aikana kertynyt. Eikä se talo olisi todellakaan mistään Helsingistä.

Miten rakentaminen ja asuminen vain kallistuu vaikka kaikki teknologia kehittyy ja loogisesti ajateltuna parempaa pitäisi saada tehtyä halvemmalla?

Kunnat ja kaupungit käyttävät muuttovoittoseuduilla kaavoitusmonopoliaan piiloverotuksesta muotona. Asuntorakentamiseen kaavoitetaan tarkoituksella aivan liian vähän maata, jotta tontit olisivat kallis niukkuushyödyke. Vain kunnan maata kaavoitetaan, jotta kaikki voitto tulisi kaavoitusmonopolin haltijalle.

Rakennusliikkeet saattavat hyötyä tilanteesta, varsinkin jos ne ovat hyvin verkostoituneet politiikkaan, mutta ne eivät pysty pahentamaan niukkuutta, vaikka varmasti usein haluaisivat.

Ennen oli vähemmän kaikkee.

Vierailija kirjoitti:

Milloin ennen? Kyllä nykyään ihmiset elävät sellaisessa yltäkylläisyydessä mitä ei esim. 80- luvulla voinut haaveillakaan.

80 luvulla ei tätä yltäkylläisyyttä ollut edes keksitty, jos olisi, sitä olisi ollut kaikilla.

Vierailija kirjoitti:

Koska ennen?

Nimittäin 70-luvulla tai 80-luvulla kaikki eivät päässeet päiväkotiin koska jos perheen taloudellinen asema oli liian hyvä. Esim. opettajsperheessä meni toisen nettopalkka lapsenhoitsjan palkkaan.

Oliko se 90-luvulla, kun kunnat velvoitettiin ensin järjestämään jokaiselle slle 3-vuotiaalle hoitopaikka. Yli 3-vuotuaille ei ollut pakko järjestää... Väki järjesti esim. sauraan mummelin hoitamaan 4-vuotiaita.

Lääkäriin pääsi, mutta kalliita erityishoitoja ei ollut. Syöpä oli yleensä kuolemantuomio vielä 90-luvulla. Nykyäänhän on paljon tehokkaampia hoitomuotoja.

Päästiin eläkkeelle aiemmin, mutta eläkkeestä nautittiin lyhyemmän aikaa kuoleman vuoksi. Ei tarvittu vanhuksille niin paljon hoitopaikkoja, koska vanhuksia ei ollut.

Joo. Eihän osattu kuvitella, että vielä 2020-luvulla eläisi 1930-luvulla synytyneitä hyvän sairaanhoidon ja rokotusten ansiosta. Nämä ovat päässeet osa-aikaeläkkeelle 58- vuotiaina ja normaalille vanhuuseläkkeelle 60-vuotiaina. Näin ollen eläkkeellä olo aikaakin kertyy kymmeniä vuosia parhaimmillaan. Näitä me nuoremmat maksamme, itse vm -68 emmekä saa samaa eläkeherkkua kuin he!! Elinikä miehillä oli vielä 1960-1970 -luvuilla 60-70 vuotiaina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ennen pystyttiin ostamaan asunto duunaripalkoilla? Luulisi että rakentaminen on tehostunut huomattavan paljon ja sitä myöden edullisempaan asuntoon tai taloon olisi varaa useammilla.

Kouluttamattomat vanhempani ostivat aikanaan neliön Helsingistä, pienillä palkoilla ja perheessä kolme lasta. Oli myös kesämökki.

Toinen vanhempi rakennutti myöhemmin talon uuden kumppanin kanssa vaikka parisuhteen toinen osapuoli oli työtön. Rahat riitti kyllä vaikka lapsiakin tuli lisää.

Nyt itse korkeakoulutettu ja hyvätuloisen puolisonkin kanssa joutuisi ottamaan ison lainan taloa varten vaikka säästöjä on vuosien aikana kertynyt. Eikä se talo olisi todellakaan mistään Helsingistä.

Miten rakentaminen ja asuminen vain kallistuu vaikka kaikki teknologia kehittyy ja loogisesti ajateltuna parempaa pitäisi saada tehtyä halvemmalla?

Kunnat ja kaupungit käyttävät muuttovoittoseuduilla kaavoitusmonopoliaan piiloverotuksesta muotona. Asuntorakentamiseen kaavoitetaan tarkoituksella aivan liian vähän maata, jotta tontit olisivat kallis niukkuushyödyke. Vain kunnan maata kaavoitetaan, jotta kaikki voitto tulisi kaavoitusmonopolin haltijalle.

Rakennusliikkeet saattavat hyötyä tilanteesta, varsinkin jos ne ovat hyvin verkostoituneet politiikkaan, mutta ne eivät pysty pahentamaan niukkuutta, vaikka varmasti usein haluaisivat.

Kuntien piiloverotus on suurta ja jatkuvaa mm sähkölaitosten ja vesilaitosten kautta. Kuntaveron lisäksi peritään kiinteistöveroa, jota on helppo korottaa nykyhallituksenkin!

Boomerit kulutti surutta ihan kuten nytkin, itseensä, kinuten lisää eläkettä. Pitää saada kato tuhkatkin nuorten pesästä

Vierailija kirjoitti:

Eläkeikäisten ja kroonikkovanhusten määrä on räjähtänyt käsiin. Nykyään tarvitaan hirmuisesti resursseja sellaisiin sotepalveluihin, joita ennen ei tarvittu mihinkään.

Yli 80-vuotias väestö kasvaa jatkuvasti. Muutaman kymmenen vuoden päästä Suomessa on enemmän eläkeläisiä kuin työssäkäyviä! Kuka ne eläkkeet maksaa?!