Miksi ennen on ollut rahaa kaikkeen?

Vierailija kirjoitti:

Boomerit kulutti surutta ihan kuten nytkin, itseensä, kinuten lisää eläkettä. Pitää saada kato tuhkatkin nuorten pesästä

Tämä! Ja sitten vielä haluavat riistää nuoria myls työelämässä sillä ettei makseta kunnon palkkoja kuten heille nuorena.

Ennen ei kinuttu huvipuistorannekkeita muilta, vaan jos huvipuistoon haluttiin, säästettiin raha itse. Jos se ei onnistunut, ei menty.

Some! Mieti tarkasti mitä tarvitset oikeasti, syö perusruokaa. Hyllyyn jättää lisäaineita täynnä olevat tuotteet.

Joskus herkkuja, niitäkin voi itse valmistaa kotona edullisesti. Nykyään juostaan tyhjän perässä, olla sitä ja tätä.

Opiskelijoille kelpasi vuokrahuone (maitopurkkia säilytettiin ikkunan välissä viileänä vuodenaikana) ja myöhemmin sellainen luksus kuin soluasunto.

Muutenkaan asumista ei maksatettu yhteiskunnalla.

Synnyinkotini oli koulun yläkerrassa, jonne ei tullut vettä. Vesi haettiin alakerrasta. Vessaa ei ollut, vaan koulun ulkohuussi. Tietenkään ei ollut suihkuakaan, vaan pihalla oli sauna, jossa peseydyttiin ja pestiin pyykit. Ilman konetta tietenkin.

Isäni oli koulun johtajaopettaja ja äitini pankkivirkailija, joten mistään köyhälistöstä ei varsinaisesti ollut kysymys. Sellaista se vaan oli.

Päivähoito piti etsiä itse ja maksaa kovalla rahalla. Äitiysloma oli 3-5 kuukautta.

Sairauksia ei tutkittu. Kurkkukipuun sai v-pen kuurin. Autoja ei ollut kaikilla. Vasta 70-luvulla ne alkoivat lisääntyä.

Ennen valtio tai kunta ei ollut palkkajohtaja.

Virassa leipä oli pitkä mutta kapea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset elävät pidempään, minkä lisäksi eläkkeelle siirtyy aina isompi ikäluokka kuin mitä työelämään tulee uusia. Keskimäärin eläkkeellä ollaan 22 vuotta. Se on aika pitkä aika, kun miettii, että sinä aikana ei enää tuota yhteiskunnalle kuin kuluja. 80-luvun alussa eläkkeet olivat keskimäärin 8,6 vuotta.  

Eläkeläisistä on myös paljon hyötyä yhteiskunnalle. He tekevät esim. paljon vapaaehtoistöitä ja järjestävät kaikenlaista toimintaa.

Toki mutta se ei poista sitä, että he eivät tuota verorahoja vaan kuluttavat niitä. Eläkkeet ovat iso menoerä, samoin terveydenhuollon palvelut, joita ikääntyneet käyttävät enemmän mitä vanhemmiksi tulevat. Tämä ei ole eläkeläisten vika, mutta kun sairauksia voidaan hoitaa yhä paremmin ja elinikä pitenee, niin kyllä siitä kulujakin tulee.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni kanssa juuri juttelimme, miten oletimme kehityksen jatkuvan, mutta onkin mennyt huonompaan.

Nimittäin huomasimme 70 ja 80 -luvuilla, miten ihmisten hyvinvointia jatkuvasti kehitettiin ja luotiin hyvinvointivaltio. Luulimme, että kehitys on parempaan aina vaan.

Nyt mennäänkin huonompaan.

Syynä esim globaalisuus. Yrittäjät tienaavat sillä, että ottavat halpoja työntekijöitä halpamaista. Tällöin suomalaisia jä työttömäksi. Miettikää vaikka kasvihuoneita tai mansikkapeltoja tai rakennustyömaita. Ennen kuin oli tämä typerä vapaa liikkuminen, niihin oli pakko ottaa suomalaisia kunnollisella palkalla.

Niin totta!

Vierailija kirjoitti:

Ennen valtio tai kunta ei ollut palkkajohtaja.

Virassa leipä oli pitkä mutta kapea.

Niinpä, meidän veroeuroilla ei tarvitsisi maksaa 500 000 € vuodessa, Alkon johtajalle, monopoliasemassa oleva myymälä kuitenkin. Vanha vertaus, mutta pitää edelleen paikkansa. Postin johdon palkkiot samoin, Kelan jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin ennen? Kyllä nykyään ihmiset elävät sellaisessa yltäkylläisyydessä mitä ei esim. 80- luvulla voinut haaveillakaan.

Miksi nykyään sitten rakennetaan mi niyksiöitä? Eikö niiden aika teorioittesi mukaan ollut 80-luvulla?

80-luvulla opiskelijat asuivat kimpassa ja pitkäaikainen pariutuminen ja yhdessä asuminen kumppanin kanssa oli tavallisempaa. Pienituloiset perheet saattoivat asua ahtaammin, yksinhuoltajat usein yksiöissä, perheet kaksioissa.

Ennen sai pilluakin helposti. Nyt naiset pihtaa jos ei ole pankkitilillä 100000 euroa.

Nykyään sitä rahaa vasta tuntuu olevan.

Vierailija kirjoitti:

Olen 80-luvulla käynyt joulua pikkukunnassa. Luokissa oli tilaa, koska luokkahuone toimi samalla juhlasalina. Luokassa oli parhaimmillaan 37 oppilasta. Lisäksi tässä luokassa oli sekä neljännen, viidennen ja kuudennen luokan oppilaita.

Kirjat toki sai omaksi.

Mitäpä luulet, kuinka paljon opettajalla oli aikaa oppilasta kohti?

Riittävästi. Luokasta puuttuivat perseilijät, jotka vievät opettajan ajan. Kuri oli luokissa sen verran kova, ettei perus adhd-lapsetkaan paljon uskaltaneet häiriköidä. Pahemmat lennätettiin ulos luokasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vain tuntuu siltä.

Lääkäriin oli vaikeaa päästä jo ainakin 20 vuotta sitten.

30 vuotta sitten koulukirjoja ei saanut omaksi.

Opetusryhmät olivat ennen suurempia kuin nykyään.

 

Meillä oli luokkakoot noin 24 max 80-90 luvulla, miten suuria ne muualla sitten on olleet vai onko ne nykyään merkittävästi pienempiä sitten?

 

OPH:n mukaan koko Suomen 1-6. luokkien ryhmäkoko maksimi on 36 oppilasta ja keskiarvo 18,6. Luku on vuodelta 2019.

Eli luokkakoot ovat pienentyneet.