Mihin perustuu ajatus, että ennen ei ollut sitä ja tätä, mutta ennen oli kuitenkin paremmin?

Aika kultaa muistot

Nykyongelmia ei muuteta sanomalla - ennen oli paremmin. Eikä ollut.

Mulla olikin hyvä kunto kun kuljin pitkät matkat aina pyörällä tai jalkaisin. Oli vielä monta mäkeäkin matkalla. Voitin koulujenvälisiä juoksukilpailuja vaikka en ikinä treenannut.

Mutta muistan myös millainen se kotimatka oli kerran kun -25 C ja kova tuuli. Luulin että kuolen sinne matkan varrelle, en millään meinannut jaksaa kotiin asti.

Jos ajatellaan Suomea 20 vuotta sitten, silloin asiat oli paremmin monin tavoin.

Tuttu vaahtosi että ennen tehtiin niin kuin vanhemmat määräs eikä pullikoitu ja kapinoitu. Muistan kyllä ao tutun teini-iän toisin. Ehkä imppaaminen ja alkoilu aih sen ettei tuttuni muista teini-iästään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Aika kultaa muistot

Ja jotkut ihmiset ovat vain katkeria. Esim. Henkilö, joka on joutunut käymään töissä samalla kun on opiskellut, elänyt pelkällä makaronilla sen ajan ja stressaantunut lähes mielenterveysongelmiin asti on sitä mieltä, että kaikkien muidenkin pitää kärsiä sama, eikä saa antaa nuorille parempia edellytyksiä onnistumiseen.

Nostalgia jotenkin höperöittää ihmistä.

Onkohan siinä joku, että ne omat lapsuus- ja nuoruusajat herättää muistoja siitä, kun asiat oli uusia, sitä oli innoissaan, ei vielä ollut itse kaikesta vastuussa jne., ja nää liitetään sitten siihen kasvuympäristöön ja aikaan, eikä ymmärretä, että oikeasti se tunne liittyy siihen lapsuuteen ja nuoruuteen 🤔

Mullekin tulee jotenkin lämpimiä mielikuvia vaikkapa irtokarkkien ostamisesta ysärillä (markalla ufoja, viidellä kymmenellä penkillä nallekarkkeja jne.). Ihan vaan siks varmaan, kun se oli sitä aikaa, kun oli vasta alkanut saada viikkorahaa ja ostaa itse asioita.

Oikeesti se ysäri oli kuitenkin asenneilmapiiriltään ihan täys helvetti.

Ihmiset usein näkee oman lapsuutensa parhaana aikana.

Itse olen ollut lapsi 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Silloin oli koulukyydit niitä tarvitseville ja jopa puhelimet lapsilla ja nuorilla. Samoin kuin tietokoneet. En kuitenkaan sano että silloin olisi ollut paremmin. Asioiden hoitaminen oli paljon hankalampaa kun ei ollut sähköisiä palveluja ja esimerkiksi kirjastokäynnillä piti ihan mennä sinne kirjastoon lainaa uusimaan. Samoin omassa lapsuudessani lasten fyysinen kurittaminen oli vielä monissa perheissä yleistä, vaikkei meillä ollutkaan. Samoin se oli yleisesti hyväksyttävämpää ja siihen oli sallivampi ilmapiiri vaikka se oli jo silloin ollut laitonta yli 10 vuotta.

90-luvulla ja vuosituhanne vaihteessa lapset oli myös enemmän oman onnensa nojassa kuin nykyään. Monissa kouluissa ei ollut samaan tyyliin kuraattorin tai psykologin palveluja kuin nykyään. Samoin oli ihan ok, että ekaluokkalaiset lapsetkin vietti kesälomilla päivät yksin kotona.

Enne oli elämä helpompaa. Tyydyttiin siihen mitä oli.

Vierailija kirjoitti:

Nostalgia jotenkin höperöittää ihmistä.

Onkohan siinä joku, että ne omat lapsuus- ja nuoruusajat herättää muistoja siitä, kun asiat oli uusia, sitä oli innoissaan, ei vielä ollut itse kaikesta vastuussa jne., ja nää liitetään sitten siihen kasvuympäristöön ja aikaan, eikä ymmärretä, että oikeasti se tunne liittyy siihen lapsuuteen ja nuoruuteen 🤔

Mullekin tulee jotenkin lämpimiä mielikuvia vaikkapa irtokarkkien ostamisesta ysärillä (markalla ufoja, viidellä kymmenellä penkillä nallekarkkeja jne.). Ihan vaan siks varmaan, kun se oli sitä aikaa, kun oli vasta alkanut saada viikkorahaa ja ostaa itse asioita.

Oikeesti se ysäri oli kuitenkin asenneilmapiiriltään ihan täys helvetti.

Uskoisin, että varsin pitkälti on juuri näin. Jos oma lapsuus on ollut huoleton eikä ole sattunut mitään suuria tragedioita, huolettomuuden ja kaiken hyvän liittää helposti kyseiseen vuosikymmeneen. Vaikka tosiasiassa on ollut kyse siitä, että vanhemmat ovat huolehtineet kaikesta eikä lapsia ole rasitettu aikuisten tai  yhteiskunnan ikävillä asioilla. 

Kyllä meilläpäin ainakin tuotiin lapset taksilla kouluun 60-luvulla, jos koulumatka oli yli neljä kilometriä. Kuulostaa oikeastaan aika lapselliselta, kun ihmiset puhuvat "vanhoista ajoista" ja tarkoittavat sillä aivan lähimenneisyyttä eli 2000-2010. Mutta kyllä, aiemmin oli paremmin moni asia; terveyskeskuksiin pääsi ja oli lähes maksutonta, kouluissa osattiin ainakin mailla käyttäytyä ja opittiin, lapset ja nuoret jonkin verran liikkuivat jne. Ainoastaan muutama asia on parantunut, mm. pankkiasiat ja matkustaminen.

Vierailija kirjoitti:

Enne oli elämä helpompaa. Tyydyttiin siihen mitä oli.

Riippuu kyllä vähän siitä, mikä on "ennen". Aika, jolloin ei ollut sisävessoja, ei juoksevaa vettä, ei erilaisia kodinkoneita jne vai esimerkiksi 1980-luku.

Ne jotka sairastuivat 5km kylmässä rämpimisestä tai kuolivat jossain onnettomuudessa tai kulkusairauteen eivät ole täällä jakamassa muistojaan.

Hekään eivät ole jotka tekivät its emurh an sosiaalisten paineiden takia. Mm. homous määriteltiin psyykkiseksi häiriöksi ja joskus jopa rikolliseksi. Ei ole montaa vuosikymmentä kun sinkkuäitejä, masentuneita ja muuten mielipiteen omaavia naisia pakkosterilisoitiin koska tällainen vapaasti sikiävä ja "levoton" geeni haluttiin katkaista/poistaa väestöstä.

Ei ennen asiat ollut paremmin. Lapsille ei ollut kivunlievitystä ja jopa lääkärit olivat varmoja ettei vauvat tunne lainkaan kipua. Kaikki lasten sydänkirurgiat ja muut ihan au naturel ilman mitään lääkkeitä ja rauhoittavia.

Lääkärit alkoivat avustamaan, siis eivät kipua lievittämään, vaan ihan pelkästään avustamaan vasta jonkun prinsessan kuoltua synnytykseen. Synnytys oli aivan hirvittävän vaarallinen prosessi naisille menneillä vuosikymmenillä.

Miehillä toki on ollut paljon helpompaa, kun ei ole tarvinnut murehtia raskauksista ja lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Asioiden hoitaminen oli paljon hankalampaa kun ei ollut sähköisiä palveluja ja esimerkiksi kirjastokäynnillä piti ihan mennä sinne kirjastoon lainaa uusimaan.

No voi voi, kylläpä olikin hankalaa. No tuli ainakin asiat hoidettua. Nykyään luvataan soittaa takaisin tai ottaa yhteyttä, muttei tehdä sitä ikinä vaan asiakasta pompotetaan.

Ennen oli henkistä hyvinvointia.

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka sairastuivat 5km kylmässä rämpimisestä tai kuolivat jossain onnettomuudessa tai kulkusairauteen eivät ole täällä jakamassa muistojaan.

Hekään eivät ole jotka tekivät its emurh an sosiaalisten paineiden takia. Mm. homous määriteltiin psyykkiseksi häiriöksi ja joskus jopa rikolliseksi. Ei ole montaa vuosikymmentä kun sinkkuäitejä, masentuneita ja muuten mielipiteen omaavia naisia pakkosterilisoitiin koska tällainen vapaasti sikiävä ja "levoton" geeni haluttiin katkaista/poistaa väestöstä.

.

Kyllä siitä on pitkä aika kun noita pakkosterilointeja on tehty. Korkeintaan 60-luvun alkupuolella on ehkä vielä joitain tehty.

Jos ennen ei ollut paremmin, niin ilmastonmuutos on salaliittoa.

Vierailija kirjoitti:

Jos ajatellaan Suomea 20 vuotta sitten, silloin asiat oli paremmin monin tavoin.

Suomen alamäki voidaan sijottaa noin vuoteen 1987. Silloin kokoomus pääsi pitkästä aikaa hallituksen ja jälki on ollut rumaa. Niin kauan kuin kokoomus on suomea hallinnut on työttömien määrä lisääntynyt. Puhumattakaan valtion velasta jota kokoomus on eniten tehnyt tai lamoista jotka kokoomus on meille järjestänyt.

Vierailija kirjoitti:

Nykyongelmia ei muuteta sanomalla - ennen oli paremmin. Eikä ollut.

Me voimme nimenomaan oppia eilisestä.

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli henkistä hyvinvointia.

Ei ollut, asioista vaan vaiettiin ja kärsittiin. Esim. mielenterveysongelmat, huonot avioliitot, homous ym.

Lapsikuolleisuus ollut merkittävästi suurempaa vielä jokunen vuosikymmen sitten, mitä tuskaa tämäkin on perheille aiheuttanut.