Lue keskustelun säännöt.
Lasten hankkiminen on naiselle todella huono diili
02.08.2023 |
En yhtään ihmettele miksi niin moni nainen ei nykyään enää tuohon lähde. Iso osa miehistä edelleen ulkoistaa itsensä perhe-elämästä ja poimii rusinat pullasta, käy silloin tällöin vähän harrastelemassa lapsen kanssa ja ottaa kivoja kuvia someen. Edelleen 2020-luvulla liian iso osa miehistä ei tunnu ymmärtävän sitä, että vastuu lapsista ja perheestä kuuluu tasapuolisesti molemmille. Nainen joutuu useimmiten tekemään ne isoimmat uhraukset. Ei ihme miksi niin moni valitsee elää toisin nykyään kun vaihtoehtoja on.
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkera ja kitkerä nainen siellä taas valittaa. Todennäköisesti joku, joka ei tiedä perhe-elämästä mitään. Ette te osaa koskaan antaa esimerkkejä tuollaisista perheistä, koska niitä ei ole. Vai montako nykyajan perhettä ap tuntee, jossa nainen tekee kaiken? Eikä tilastotkaan tuota tue. Miehet tekee tässä maassa osansa ja vielä enemmän ns perinteisiä miesten hommia.
Tämän takia feminismi ei tee naisille hyvää. Se estää olemasta onnellinen. Juututaan asioihin, jotka luodaan omassa päässä. Luodaan ongelmia tyhjästä vihan sanelemana.
Mitä enemmän tulee elämään helpotusta, sitä enemmän valitetaan ja vihataan. Mikään ei ole koskaan hyvin.
Kaverin kautta tuli nähtyä riittävästi paremman väen perheitä. Yhtälailla niissä esiintyi ongelmia. Olen todennut etten halua lapsia varakkaana enkä köyhänä. Mieskin saa jäädä oven toiselle puolen. Miesten lohdutukseksi sanotakoon etten edusta enemmistöä. Iso osa naisista tahtoo edelleen perheen. Teidän ongelma on ettette tahdo tuoda mitään siihen näkymättömään pöytään.
Mitä sinä tiedät siitä mitä mies on valmis tekemään perheensä eteen? kun et edes perhettä halua perustaa tai miehen kanssa elää. Jos sinulla ei ole omakohtaista kokemusta mistä tämä mielipiteesi muodostuu on silloin ajatuksesi yhtä tyhjän kanssa.
Miksi sinkun mielipidettä painetaan vieläkin alas vaikka eletään vuotta 2023? Keskity hakemaan perhekeskeistä naista.
Etkö ymmärtänyt lukeemaasi? jotta mielipiteesi olsi asiasta validi tai varteen otettava tulisi sinun omata omakohtainen kokemus asiasta. Ethän sinä halua että sinut leikkaa lääkäri joka on vain leikkaus-salissa seurannut sivusta kuinka leikkauksia tehdään?
Millä oikeudella sinä tulet tänne komentelemasn muita?
En millään en tarvitse siihen oikeutta, kuka sen minulle antaisi? Mutta jos luen elämästä irrallaan olevia harhaisia kommenteja niin vasta argumentisoin niihin.
Mä tiedän etten halua miestä. Tiedän myöskin olevani haluton saamaan lasta. Munko pitäisi liittyä somemammojen legioonaan vetämään viiniä ja voivottelemaan elämää? Koen voivani paremmin näin. Mun ongelmana ei ole jonkun köyhän miehen sinkkuus joka johtuu siitä ettei kykene pitämään perhekeskeistä naista. Sama koskee itaria varakkaita miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset tulee tehdä vain itselleen, ei miehelle tai parisuhteelle. Näin kun toimii niin ei tule huonoja diilejä tai ongelmia sen kanssa että lapsi onkin yllättäen oma ihan 100%, eikä vain 50. Jos ei 100:n prossaan ole valmis, niin kannattaa jättää tekemättä.
Isoin virhe on olettaa että muut ihmiset/maailma pyörii omien vaatimusten ja halujen ja toiveiden mukaan. Jos näin tekee, tulee varmasti pettymään.Tämä on vastuullista ajattelua.
Samalla mietin, että ajatteleeko kukaan isä näin?
Äiti edelleen enemmän todellinen vanhempi.
Ei sillä oikeastaan ole henkilökohtaisella tasolla mitään merkitystä, koska jokainen ajattelee ja päättää tämän asian vain omalta kohdaltaan.
Jos sinulle lapsen hankkiminen tarkoittaa pelkästään uhrauksia ja vastuunkantoa, on hyvä että jätät lapset hankkimatta.
Vierailija kirjoitti:
En koe että se itselleni olisi ollut huono diili vaikka olen yh. Rakastan lapsiani ja ilman heitä olisin aika yksin. Tykkään lapsista ja on mukava, kun on perhe eikä tarvitse asua yksin. Koen, että yksinäisyys olisi itselleni huono diili. On toki ystäviä jne mutta ei se suhde ole samanlainen, kuin omaan perheeseen ja omiin lapsiin. Parisuhteen eivät valitettavasti ole kestäneet ja koira ei korvaa perheenä ihmistä.
Niin, sinun kohdallasi näin ja mukava kuulla, että olet tyytyväinen elämääsi.
Se, että ei ole lapsia ei tarkoita yksinäisyyttä. Monessa kohtaa täysin päin vastoin. Omassa piirissäni nimenomaan ne harvat, jotka ovat valitelleet yksinäisyyttä, ovat nimenomaan lapsellisia.
Olen ollut hieman yllättynyt, olisin ajatellut että just lapsiperheet viettäisivät paljon aikaa yhdessä muiden lapsiperheiden kanssa, mutta ilmeisesti nykytrendi on että perheet ovat oman perheen kesken ja jos sinulla ei oikein ole ystäviä tai mahdollisuutta nähdä heitä ilman lapsia, niin jäät yksin.
Lapsettomalla voi olla paljon resurssia erilaisten ihmissuhteiden ja verkostojen luomiseen ja ylläpitämiseen.
Lapsellisilla suhteet voivat olla myös herkkiä elämänmuutoksille, tyyliin oltiin kavereita, kun molemmilla pienet lapset, mutta lasten kasvettua suhde kuihtunut.
Ja lapsethan ovat varmasti oikein hyvää seuraa, mutta eiväthän he ystäviä tai kumppaneita ole. Kasvavat, lähtevät pois ja näin. Sen varaan ei oikein kannata rakentaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset tulee tehdä vain itselleen, ei miehelle tai parisuhteelle. Näin kun toimii niin ei tule huonoja diilejä tai ongelmia sen kanssa että lapsi onkin yllättäen oma ihan 100%, eikä vain 50. Jos ei 100:n prossaan ole valmis, niin kannattaa jättää tekemättä.
Isoin virhe on olettaa että muut ihmiset/maailma pyörii omien vaatimusten ja halujen ja toiveiden mukaan. Jos näin tekee, tulee varmasti pettymään.Tämä on vastuullista ajattelua.
Samalla mietin, että ajatteleeko kukaan isä näin?
Äiti edelleen enemmän todellinen vanhempi.
Ei sillä oikeastaan ole henkilökohtaisella tasolla mitään merkitystä, koska jokainen ajattelee ja päättää tämän asian vain omalta kohdaltaan.
Kyllä minusta isien on syytä tähän myös herätä, muutoin jäpitetään siinä tilanteessa että äiti on aina ensisijainen vanhempi.
Olisi upeaa, jos olisimme riippumattomia yksilöitä ja ihmisiä, ikävä kyllä juuri vanhemmuudessa olemme sukupuolemme edustajia. Toivottavasti tämä muuttuu pian!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkera ja kitkerä nainen siellä taas valittaa. Todennäköisesti joku, joka ei tiedä perhe-elämästä mitään. Ette te osaa koskaan antaa esimerkkejä tuollaisista perheistä, koska niitä ei ole. Vai montako nykyajan perhettä ap tuntee, jossa nainen tekee kaiken? Eikä tilastotkaan tuota tue. Miehet tekee tässä maassa osansa ja vielä enemmän ns perinteisiä miesten hommia.
Tämän takia feminismi ei tee naisille hyvää. Se estää olemasta onnellinen. Juututaan asioihin, jotka luodaan omassa päässä. Luodaan ongelmia tyhjästä vihan sanelemana.
Mitä enemmän tulee elämään helpotusta, sitä enemmän valitetaan ja vihataan. Mikään ei ole koskaan hyvin.
Toivoisin, että tässä keskustelussa ei mentäisi tällaiseen syyllistävään vastakkainasetteluun. Yritettäisiin keskustella asiallisesti ja kärjistämättä!
Itse ajattelen, että feminismi on tehnyt naisille hyvää varsinkin aatteen syntyaikoina ja sitä seuraavina vuosikymmeninä. Kyllähän naisen asema parani paljon entisestä silloin. Tasa-arvossa on edelleen kehitettävää (Huom. molempiin suuntiin!), mutta olen siitä samaa mieltä, että "nykyajan feminismi", puhumattakaan näistä intersektionaalisista feminismeistä jne. saattavat aiheuttaa jo enemmän ahdistusta kuin hyvää - elämästä tuntuu tulevan niin monimutkaista ja liiaksi itseen keskittyvää, kun pitää jotenkin miettiä niin paljon kaikkea, seksuaalista suuntautumista ja muita omia "identiteettejä" jne.
En mitenkään tosiaan silti pysty kokemaan, että itsessään naisen aseman parantaminen olisi lisännyt naisten pahoinvointia. Vaikka olen nuori ihminen, jo oman lapsuuteni kokemukset aiheuttivat sen, että vaikka perhe ja lapset olisivat ihana ajatus, minun on tietyllä tavoin varauduttava mahdolliseen perhe-elämään etukäteen. Omia kokemuksiani mm.
- mummini oli käytännössä koko elämänsä kotiäiti. Jossakin vaiheessa minulle selvisi, että jos pappa vaikka olisi jättänyt hänet, hän olisi ollut taloudellisesti hyvin heikossa asemassa - esimerkiksi niiltä kymmeniltä vuosilta, jotka mummi hoiti lapsia kotona, hänelle ei ollut kerääntynyt eläkettä, eikä papankaan olisi tarvinnut korvata hänelle vaikka eron yhteydessä mitään siitä kotona tehdystä työstä/maksaa minkäänlaista "tukirahaa" tms.
Isovanhempieni liitto oli siis onnellinen eivätkä eronneet, mutta pappa itsekin joskus puhui asiasta niin, että tuossa on jokin epäkohta. Itse koen, että kotona olemisen pitäisi juuri vaikka kerryttää jonkinlaista eläkettä tms. Tämä myös toki kotona olevia isiä ajatellen.
Edellinen kirjoittaja jatkaa,
- olen kokenut, että minulle ollaan toisinaan kateellisia, kun olen halunnut opiskella itselleni hyvän ammatin, kasvanut hyvin itsenäiseksi (ei siinä mielessä, että en tarvitsisi toisia ihmisiä tai kaipaisi kumppania, tukea, läheisyyttä ja niitä lapsiakin ja voisi tätä ihan avoimesti myöntääkin vaan sillä tavoin itsenäiseksi, että en anna itseäni kohdeltavan huonosti ja olen järjestänyt elämäni niin, että voin tarvittaessa helposti lähteä huonosta suhteesta, minulla on työ ja omia varoja ja muukin konteksti elämässä kuin vain perhe ja äitiys, jotka siis ovat hyvin tärkeitä arvoja myös itselleni, mutta että lisäksi on myös vaikka se palkkatyö, joka antaa sisältöä ja turvaa elämään, jos vaikka ero tulee.
Olen kokenut tämän periaatteeni aiheuttavan niin paljon ärtynyttä, kateellista suhtautumista sellaisten (usein itseä vanhempien, kotiäiteinä pitkään olleiden) naisten taholta, että tuntuisi oudolta, jos nuo naiset olisivat täysin onnellisia siitä omasta hyvin perinteisestä naisen roolistaan ja että minun tapani elää olisi heistä jotenkin ankea, surullinen ratkaisu, joka ei tee aidosti onnelliseksi.
Ja voin vilpittömästi sanoa, että en väheksy enkä ole koskaan väheksynyt vaikka juuri kotiäitiyttä vaan kertonut päinvastoin arvostaneeni sitä paljon (oma äiti oli pitkään myös kotona meitä lapsia hoitamassa), mutta tosiaan tuonut esille sen, että ihan oman mielenrauhanikin vuoksi olen halunnut rakentaa muutakin elämää, että en just jäisi tyhjän päälle vaikka miehen jättäessä. Ja minulle on ihan vain tästä oltu käärmeissään. En siis syytä näitä naisia, vaan minulle se vain on ollut merkki, että he olisivat itsekin ehkä halunneet toimia tavallani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset tulee tehdä vain itselleen, ei miehelle tai parisuhteelle. Näin kun toimii niin ei tule huonoja diilejä tai ongelmia sen kanssa että lapsi onkin yllättäen oma ihan 100%, eikä vain 50. Jos ei 100:n prossaan ole valmis, niin kannattaa jättää tekemättä.
Isoin virhe on olettaa että muut ihmiset/maailma pyörii omien vaatimusten ja halujen ja toiveiden mukaan. Jos näin tekee, tulee varmasti pettymään.Tämä on vastuullista ajattelua.
Samalla mietin, että ajatteleeko kukaan isä näin?
Äiti edelleen enemmän todellinen vanhempi.
Ei sillä oikeastaan ole henkilökohtaisella tasolla mitään merkitystä, koska jokainen ajattelee ja päättää tämän asian vain omalta kohdaltaan.
Kyllä minusta isien on syytä tähän myös herätä, muutoin jäpitetään siinä tilanteessa että äiti on aina ensisijainen vanhempi.
Olisi upeaa, jos olisimme riippumattomia yksilöitä ja ihmisiä, ikävä kyllä juuri vanhemmuudessa olemme sukupuolemme edustajia. Toivottavasti tämä muuttuu pian!
Sorrut juuri tuohon että muiden pitää muuttua ja tehdä toiveesi ja halusi mukaisesti. Ei noin.
Teet itse omat päätöksesi ja olet vastuussa niistä ihan itse. Myös lasten tekemisestä tai tekemättä jättämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkera ja kitkerä nainen siellä taas valittaa. Todennäköisesti joku, joka ei tiedä perhe-elämästä mitään. Ette te osaa koskaan antaa esimerkkejä tuollaisista perheistä, koska niitä ei ole. Vai montako nykyajan perhettä ap tuntee, jossa nainen tekee kaiken? Eikä tilastotkaan tuota tue. Miehet tekee tässä maassa osansa ja vielä enemmän ns perinteisiä miesten hommia.
Tämän takia feminismi ei tee naisille hyvää. Se estää olemasta onnellinen. Juututaan asioihin, jotka luodaan omassa päässä. Luodaan ongelmia tyhjästä vihan sanelemana.
Mitä enemmän tulee elämään helpotusta, sitä enemmän valitetaan ja vihataan. Mikään ei ole koskaan hyvin.
Kaverin kautta tuli nähtyä riittävästi paremman väen perheitä. Yhtälailla niissä esiintyi ongelmia. Olen todennut etten halua lapsia varakkaana enkä köyhänä. Mieskin saa jäädä oven toiselle puolen. Miesten lohdutukseksi sanotakoon etten edusta enemmistöä. Iso osa naisista tahtoo edelleen perheen. Teidän ongelma on ettette tahdo tuoda mitään siihen näkymättömään pöytään.
Mitä sinä tiedät siitä mitä mies on valmis tekemään perheensä eteen? kun et edes perhettä halua perustaa tai miehen kanssa elää. Jos sinulla ei ole omakohtaista kokemusta mistä tämä mielipiteesi muodostuu on silloin ajatuksesi yhtä tyhjän kanssa.
Miksi sinkun mielipidettä painetaan vieläkin alas vaikka eletään vuotta 2023? Keskity hakemaan perhekeskeistä naista.
Etkö ymmärtänyt lukeemaasi? jotta mielipiteesi olsi asiasta validi tai varteen otettava tulisi sinun omata omakohtainen kokemus asiasta. Ethän sinä halua että sinut leikkaa lääkäri joka on vain leikkaus-salissa seurannut sivusta kuinka leikkauksia tehdään?
Millä oikeudella sinä tulet tänne komentelemasn muita?
En millään en tarvitse siihen oikeutta, kuka sen minulle antaisi? Mutta jos luen elämästä irrallaan olevia harhaisia kommenteja niin vasta argumentisoin niihin.
Mä tiedän etten halua miestä. Tiedän myöskin olevani haluton saamaan lasta. Munko pitäisi liittyä somemammojen legioonaan vetämään viiniä ja voivottelemaan elämää? Koen voivani paremmin näin. Mun ongelmana ei ole jonkun köyhän miehen sinkkuus joka johtuu siitä ettei kykene pitämään perhekeskeistä naista. Sama koskee itaria varakkaita miehiä.
Kaikkea hyvää. olemme vapaita tekemään omat päätöksemme.
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa se puhelin käteen ja soittakaa teidän äidillenne ja jos on vielä sielun ja ruumiin voimissa niin kertokaa äidillenne että kuinka oli huono diili synnyttää teidät tähän maailmaan!
Voi että kun äiti tulee iloiseksi siitä.
tai säästäkää se äitienpäivään kuinka on pskdiili kun synnytti sut ja heittäkää siihen viel jotain tilastoja niin kyllä jo lämmittää äidin sydäntä.
Tsiisus kun jotkut ihmispolot voivat ajatella niin harhaisesti.
Harhaisesti? Kyllä äitini on tehnyt selväksi jo aikaa sitten että hän itse ajattelee lasten olleen paska diili. Mun ei tarttee miettiä lämmittääkö sanani äitini sydäntä, kun ei häntäkään kiinnostanut vittuakaan minun hyvinvointi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän asiaan voi vastata vain ne naiset, joilla on lapsia ja siten omakohtaista kokemusta. Olen tällainen nainen ja voin sanoa, että omalla kohdallani lasten hankkiminen oli hyvä diili. Ei tarvitse asua tällä hetkellä ainakaan yksin ja elämä on mielekkäämpää yhteisönä. Olen enemmän laumaeläin kuin yksin viihtyvät sorttia. Yksinäisyys on ihmiselle tappavampaa kuin ylipaino, mutta ehkä joku saa onnensa siitä.
Ymmärrät varmaan myös, että tuo on väliaikaista. Lapsesi elää kanssasi sen about 20 vuotta (Jos kasvatustehtävä onnistunut, jne.) ja muuttaa sen jälkeen omilleen, elää omaa elämäänsä ja perustaa oman perheen, johon sinä et enää sisäpiiriin kuulu. Nyt on lapsellasi se oma perhe.
Ehkäpä sinusta itsestä tuleekin just se ylipainoinen yksinäinen, kun tuolla tavalla elät.
Onhan se jo lähtökohtaisesti aivan hiton epäreilu diili, etenkin jos raskaus on vaikea. 9kk raskautta joka päättyy synnytykseen joka väistämättä sattuu tai pahimmillaan voi viedä äidin ja vauvan hengen, ja josta toipuminen voi viedä pitkänkin aikaa.
Maailmanlaajuisesti naisten yleisen kuolinsyy on raskaus ja synnytys.
Voisin haluta vaikka 10 lasta jos raskauden ja synnytyksen voisin ulkoistaa miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset tulee tehdä vain itselleen, ei miehelle tai parisuhteelle. Näin kun toimii niin ei tule huonoja diilejä tai ongelmia sen kanssa että lapsi onkin yllättäen oma ihan 100%, eikä vain 50. Jos ei 100:n prossaan ole valmis, niin kannattaa jättää tekemättä.
Isoin virhe on olettaa että muut ihmiset/maailma pyörii omien vaatimusten ja halujen ja toiveiden mukaan. Jos näin tekee, tulee varmasti pettymään.Tämä on vastuullista ajattelua.
Samalla mietin, että ajatteleeko kukaan isä näin?
Äiti edelleen enemmän todellinen vanhempi.
Ei sillä oikeastaan ole henkilökohtaisella tasolla mitään merkitystä, koska jokainen ajattelee ja päättää tämän asian vain omalta kohdaltaan.
Kyllä minusta isien on syytä tähän myös herätä, muutoin jäpitetään siinä tilanteessa että äiti on aina ensisijainen vanhempi.
Olisi upeaa, jos olisimme riippumattomia yksilöitä ja ihmisiä, ikävä kyllä juuri vanhemmuudessa olemme sukupuolemme edustajia. Toivottavasti tämä muuttuu pian!
Sorrut juuri tuohon että muiden pitää muuttua ja tehdä toiveesi ja halusi mukaisesti. Ei noin.
Teet itse omat päätöksesi ja olet vastuussa niistä ihan itse. Myös lasten tekemisestä tai tekemättä jättämisestä.
Mitä ihmettä höpötät? Jos nykyaikaisessa yhteiskunnassa halutaan ettei lastenteko ole vastenmielistä niille jotka elävät tässä ajassa, niin kyllä pitää vanhemmuuden rooli tulla tähän päivään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa se puhelin käteen ja soittakaa teidän äidillenne ja jos on vielä sielun ja ruumiin voimissa niin kertokaa äidillenne että kuinka oli huono diili synnyttää teidät tähän maailmaan!
Voi että kun äiti tulee iloiseksi siitä.
tai säästäkää se äitienpäivään kuinka on pskdiili kun synnytti sut ja heittäkää siihen viel jotain tilastoja niin kyllä jo lämmittää äidin sydäntä.
Tsiisus kun jotkut ihmispolot voivat ajatella niin harhaisesti.
Olen ihan varma, että näiden vihaan miehiä/vihaan naisia/vihaan perheitä tyyppien äidit ovat saaneet jo täyslaidallisen niskaansa ja useaan kertaan.
-ohisOma äiti olisi voinut jättää lapset välistä. Jatkuvaa valittamista äitiyden raskaudesta ja avioliiton hirveydestä. Hulluinta tässä on se ettei kukaan ajanu senssipalstalle. Sisariaan kohtaan koettu kilpailuhenkisyys vei vaan voiton. Äitinsä ja pari siskoaan joutui osallistumaan projektiin katsomalla leijonaosan ajasta mun perään.
Mulle kans jo lapsena muodostui kuva, että äitiys ja perinteinen naisen rooli ovat naiselle huono juttu, kun näki niin paljon äitejä, jotka eivät kyllä vaikuttaneet olevan onnensa kukkuloilla kotona olostaan ja äitiydestään.
Paljon onnellisemmalta vaikuttavat naiset ja äidit olen tavannut nyt myöhemmin aikuistuttuani ja kun miehet (osa miehistä) osallistuvat enemmän kodin juttuihin kuin omassa lapsuudessani. Ainakin näin sivullisen näkökulmasta kaikista onnellisimmat kodit, perheet ja parisuhteet ovat sellaisilla pareilla, jotka tekevät kotihommat ja huolehtivat lapsista mahdollisimman saman verran.
Tähän liittyen koen, että nykyaikana on se tilanne, että osa miehistä tekee vielä vähemmän kotitöitä ja on vielä vähemmän sitoutuneita perhe-elämään kuin omassa lapsuudessani, mutta sitten osa miehistä mielellään, luontevasti ja oma-aloitteisesti ottaa paljon vastuuta lasten hoidosta ja kodista. Eli jossain määrin miesten vastuullisuus perheestä on rapautunut mutta osin myös kasvanut, enemmän "ääripäitä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa se puhelin käteen ja soittakaa teidän äidillenne ja jos on vielä sielun ja ruumiin voimissa niin kertokaa äidillenne että kuinka oli huono diili synnyttää teidät tähän maailmaan!
Voi että kun äiti tulee iloiseksi siitä.
tai säästäkää se äitienpäivään kuinka on pskdiili kun synnytti sut ja heittäkää siihen viel jotain tilastoja niin kyllä jo lämmittää äidin sydäntä.
Tsiisus kun jotkut ihmispolot voivat ajatella niin harhaisesti.
Harhaisesti? Kyllä äitini on tehnyt selväksi jo aikaa sitten että hän itse ajattelee lasten olleen paska diili. Mun ei tarttee miettiä lämmittääkö sanani äitini sydäntä, kun ei häntäkään kiinnostanut vittuakaan minun hyvinvointi.
Tuohon ei muuta sanoa kuin että surullista.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se jo lähtökohtaisesti aivan hiton epäreilu diili, etenkin jos raskaus on vaikea. 9kk raskautta joka päättyy synnytykseen joka väistämättä sattuu tai pahimmillaan voi viedä äidin ja vauvan hengen, ja josta toipuminen voi viedä pitkänkin aikaa.
Maailmanlaajuisesti naisten yleisen kuolinsyy on raskaus ja synnytys.
Voisin haluta vaikka 10 lasta jos raskauden ja synnytyksen voisin ulkoistaa miehelle.
Jep, ja ei voi sille mitään, että myös työuran kannalta raskautuminen on naiselle edelleen riski. Ja ei voi vaikka verrata armeijaan, sillä ei ole mitään (muuta kuin mahdollisesti positiivista) vaikutusta miehen työuraan, pikemminkin suhtaudutaan automaationa, että useimmat ovat sen käyneet.
Mutta naiseen, jonka työnantaja voi arvella hankkivan lähitulevaisuudessa lapsia, suhtaudutaan turhan usein niin, että on sitten vain hankala kuluerä, ensin äitiyslomat ja sitten lasten sairasteluista olevat poissaolot yms. Toivon, että tilanne olisi joskus sellainen, että työnantaja voisi jo automaattisesti olettaa, että naisen puoliso tulee osallistumaan yhtä paljon näihin asioihin (paitsi toki raskauteen, mutta synnytyksen jälkeen), eikä lapsen/lapsien saaminen tarkoita sitä, että juuri naisen ajasta menee vastaisuudessa paljon kodin arjen asioihin ja lasten hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koe että se itselleni olisi ollut huono diili vaikka olen yh. Rakastan lapsiani ja ilman heitä olisin aika yksin. Tykkään lapsista ja on mukava, kun on perhe eikä tarvitse asua yksin. Koen, että yksinäisyys olisi itselleni huono diili. On toki ystäviä jne mutta ei se suhde ole samanlainen, kuin omaan perheeseen ja omiin lapsiin. Parisuhteen eivät valitettavasti ole kestäneet ja koira ei korvaa perheenä ihmistä.
Niin, sinun kohdallasi näin ja mukava kuulla, että olet tyytyväinen elämääsi.
Se, että ei ole lapsia ei tarkoita yksinäisyyttä. Monessa kohtaa täysin päin vastoin. Omassa piirissäni nimenomaan ne harvat, jotka ovat valitelleet yksinäisyyttä, ovat nimenomaan lapsellisia.
Olen ollut hieman yllättynyt, olisin ajatellut että just lapsiperheet viettäisivät paljon aikaa yhdessä muiden lapsiperheiden kanssa, mutta ilmeisesti nykytrendi on että perheet ovat oman perheen kesken ja jos sinulla ei oikein ole ystäviä tai mahdollisuutta nähdä heitä ilman lapsia, niin jäät yksin.
Lapsettomalla voi olla paljon resurssia erilaisten ihmissuhteiden ja verkostojen luomiseen ja ylläpitämiseen.
Lapsellisilla suhteet voivat olla myös herkkiä elämänmuutoksille, tyyliin oltiin kavereita, kun molemmilla pienet lapset, mutta lasten kasvettua suhde kuihtunut.
Ja lapsethan ovat varmasti oikein hyvää seuraa, mutta eiväthän he ystäviä tai kumppaneita ole. Kasvavat, lähtevät pois ja näin. Sen varaan ei oikein kannata rakentaa.
Muuten allekirjoitan viestisi, mutta itse ajattelen, että lapset ovat varmimmin rinnallasi aina. Tai että pitää olla jo todella huono vanhempi, jos lapsi hylkää aikuisiällä. Jatkuvastihan sitä saa kuulla miehistä, jotka jättävät puolisonsa/perheensä (toki naisiakin, mutta useammin mies). Olen tällä hetkellä sinkku, mutta jos pitäisi valita, kumman "saisin", miehen vai lapsen/lapsia (jos en voisi saada molempia), ottaisin ehdottomasti lapset.
Se vanhuus tulee jossain välissä minullekin, vaikka vielä nuori olenkin, ja olisi ihana ajatus, jos silloin olisi "omaa perhettä" tukena ja seurana (siis vaikka ei asuttais ees lähellä toisiamme, mutta siis kuitenkin että olisimme tekemisissä osin etänäkin, että yksinkertaisesti olisi niitä läheisiä). Ja koen, että varmemmin se pysyvä perhe muotoutuu lasten välityksellä. En itse uskaltaisi luottaa niin paljon mieheen, vaikka hän tuntuisi nyt kuinka hyvältä mieheltä tahansa, että voisin ajatella hänen 100% varmasti pysyvän aina rinnallani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset tulee tehdä vain itselleen, ei miehelle tai parisuhteelle. Näin kun toimii niin ei tule huonoja diilejä tai ongelmia sen kanssa että lapsi onkin yllättäen oma ihan 100%, eikä vain 50. Jos ei 100:n prossaan ole valmis, niin kannattaa jättää tekemättä.
Isoin virhe on olettaa että muut ihmiset/maailma pyörii omien vaatimusten ja halujen ja toiveiden mukaan. Jos näin tekee, tulee varmasti pettymään.Tämä on vastuullista ajattelua.
Samalla mietin, että ajatteleeko kukaan isä näin?
Äiti edelleen enemmän todellinen vanhempi.
Ei sillä oikeastaan ole henkilökohtaisella tasolla mitään merkitystä, koska jokainen ajattelee ja päättää tämän asian vain omalta kohdaltaan.
Kyllä minusta isien on syytä tähän myös herätä, muutoin jäpitetään siinä tilanteessa että äiti on aina ensisijainen vanhempi.
Olisi upeaa, jos olisimme riippumattomia yksilöitä ja ihmisiä, ikävä kyllä juuri vanhemmuudessa olemme sukupuolemme edustajia. Toivottavasti tämä muuttuu pian!
Sorrut juuri tuohon että muiden pitää muuttua ja tehdä toiveesi ja halusi mukaisesti. Ei noin.
Teet itse omat päätöksesi ja olet vastuussa niistä ihan itse. Myös lasten tekemisestä tai tekemättä jättämisestä.Mitä ihmettä höpötät? Jos nykyaikaisessa yhteiskunnassa halutaan ettei lastenteko ole vastenmielistä niille jotka elävät tässä ajassa, niin kyllä pitää vanhemmuuden rooli tulla tähän päivään.
Itse höpötät, älä syyttele muita omista teoistasi. Puhuin henkilökohtaisella tasolla jonka tietäisit jos ymmärtäisit lukemaasi. Jos haluat tehdä lapsia yhteiskunnallisella tasolla, niin pidän kyllä sinua vastuussa siitäkin päätöksestäsi. Ketään kun ei suomessa voi pakottaa vanhemmaksi.
Syytätte nyt miehiä omasta haluttomuudestanne tehdä lapsia.
Nainen ei päätä miesten vastuista eikä miehille ole ongelma etteivät naiset tee lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi useat naiset ovat riittävän fiksuja ja haluavat elämältä enemmän.
Kerropa , että niin kuin mitä enemmän?
Minulla on lapsia ja lastenlapsia.
On hyvä ammatti ja työ , on harrastuksia ja olen matkustellut paljonkin.
Lapseni tekee väikkäriä ja molemmilla hyvät työt vaikka on lapsia.
En kertakaikkiaan keksi , mitä enemmän olisi voinut/ pitänyt olla.
Mutta ehkä sinä kerrot?
Olen eri kuin se, jolta kysyt, mutta onhan sinulla "enemmän" kuin pelkkä äitiys, jos sinulla on perheen rinnalla hyvä ammatti ja työ 🤔
Takaata?