Lasten hankkiminen on naiselle todella huono diili

Meillä ja ystäväperheissä myös mies hoitaa osansa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan omin silmin nähnyt, että moni äiti ulkoistaa isän lapsen elämästä heti alusta alkaen. Mies vaihtaa vaipan väärin, pukee väärät vaatteet (vaikka ois olosuhteisiin sopivat), jne jne. Ihmekään, jos lapsi jää enemmän äidin vastuulle, kun sitä vastuuta ei osata/haluta jakaa.

Onneksi on sitten myös nämä harvat tasaväkisen vanhemmuuden perheet joissa isät jäävät useammaksi kuukaudeksi lapsen kanssa kotiin.

Sillä kuka vaihtaa vaipat lapselle, on kuin piehtaroisi lillukanvarsissa, kun ongelmat on paljon suuremmat.

Nykyään naisten ei kannata tehdä lapsia, ettei oma työllisyys ja taloudellinen asema romahtaisi, toisin kuin esim. 80-90-luvulla, jolloin esim. tilastojen valossa perhevapaat jaettiin puoliksi ja koti-isyys oli yleistä. Jo laki velvoitti vanhempien jakamaan 50/50 sairaanlapsenhoidon, seuraavat 10v eteenpäin, samoin muut palkattomat vapaat jne. Nykyisen tutkimusten mukaan, ne jäävät äitien tehtäväksi, jopa yksin kotityöt, vaikka molemmat työelämässä.

Tämä näkyy myös naisten palkkatasossa ja eläketurvassa ja työllisyysasteessa, jos lapset alle 10v.

Mitenköhän on sen vanhan muorin joulujuhla kun pöydässä istuu omat lapset ja lapsenlapset ja näkee kuinka kaikki tämä elämä on saanut alkunsa hänen kauttansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi useat naiset ovat riittävän fiksuja ja haluavat elämältä enemmän.

Mitä tarkoitat? Enemmän? Mikä asia voisi olla suurempi kuin äitiys?

Voin vastata. Olen kolmen teinin äiti. Tänään sain enemmän iloa koiran kanssa lenkkeilystä luonnossa kuin lapsista.

Tänään sain enemmän iloa töissä kun onnistuin potilaan kanssa, kuin mitä pitkilleen olen saanut äitiydestä.

#alasäitimyytti

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monella miehellä on aidosti vauvakuume? Hyviä myötäilijöitä ovat.

Loppupeleissä epäluotettavia sluibailijoita.

Aito vauvakuume? Meillä lapset tehtiin ihan aidosti ilman vauvakuumetta.

-ohis

Jos tuosta "diilistä" huomioidaan vain se, mitä se maksaa, eikä sitä mitä siitä saa, niin onhan se huono homma, vaikka se isä osallistuisi miten.

Mitä tulee siihen isän osallistumiseen, eiköhän jokainen ole ihan vastuussa itse, millaisen puolison itselleen valitsee ja millaiset pelisäännöt parisuhteeseensa hyväksyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi useat naiset ovat riittävän fiksuja ja haluavat elämältä enemmän.

Mitä tarkoitat? Enemmän? Mikä asia voisi olla suurempi kuin äitiys?

Voin vastata. Olen kolmen teinin äiti. Tänään sain enemmän iloa koiran kanssa lenkkeilystä luonnossa kuin lapsista.

Tänään sain enemmän iloa töissä kun onnistuin potilaan kanssa, kuin mitä pitkilleen olen saanut äitiydestä.

#alasäitimyytti

Miksi inhoat lapsiasi?

Vierailija kirjoitti:

Meillä ja ystäväperheissä myös mies hoitaa osansa.

Kuten myös meillä. Siskon mies on ehkä vähän lähempänä tuota ap:n kuvailemaa tyyppiä, mutta sisko osaa kyllä onneksi pitää puolensa. Tosin huomaan hänen puheistaan, että hän pitää tilannetta jotenkin normaalina. Huvittaa sinänsä, vaikka hyvin pitkälle sama lähipiiri meillä on.

Katkera ja kitkerä nainen siellä taas valittaa. Todennäköisesti joku, joka ei tiedä perhe-elämästä mitään. Ette te osaa koskaan antaa esimerkkejä tuollaisista perheistä, koska niitä ei ole. Vai montako nykyajan perhettä ap tuntee, jossa nainen tekee kaiken? Eikä tilastotkaan tuota tue. Miehet tekee tässä maassa osansa ja vielä enemmän ns perinteisiä miesten hommia.

Tämän takia feminismi ei tee naisille hyvää. Se estää olemasta onnellinen. Juututaan asioihin, jotka luodaan omassa päässä. Luodaan ongelmia tyhjästä vihan sanelemana.

Mitä enemmän tulee elämään helpotusta, sitä enemmän valitetaan ja vihataan. Mikään ei ole koskaan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi useat naiset ovat riittävän fiksuja ja haluavat elämältä enemmän.

Mitä tarkoitat? Enemmän? Mikä asia voisi olla suurempi kuin äitiys?

Et voi väittää, että lasten kanssa elämä kutistuu siihen pieneen kapeaan ralliin joka vedetään kieli vyön alla 18 vuotta. Sen jälkeen kun koti tyhjenee vasta huomataan, että asut jonkun miehen kanssa ( ellei se ole jo lähtenyt) ja koska ollaan muututtu äitiyden kautta täysin eri ihmiseksi joka sen miehen otti ja mieskin on muuttunut täysin eri ihmiseksi mikä oli, niin sitä ollaan kuin kaksi vierasta kuun pinnalla ja kysytään mistä sinä tänne tulit? Sen jälkeen astutaan maailmaan ihan kuin 20 vuotta linnassa istunut ja opetellaan kaikki uusiksi. Onhan se äitiys suuri asia. Moni uhraa sille mielenterveytensä, fyysisen terveytensä, uransa, taloutensa, vanhuuden turvansa eli eläkkeen, joku kuoleekin siihen.  Mutta onko ne asioita jota haluta niin suurimmalle osalle diili kuulostaa aika ankealle.

eri

Kuulostaa elämältä jossa on paljon merkitystä ja rakkautta, mutta voihan kaiken katsoa aina negatiivisesti.

Ehkä sinusta, mutta kaikki eivät koe asioita kuten sinä. Joillekin tuo on kuvaus painajaisesta.

Tottakai tuo on kuvaus painajaisesta, muttei vastaa lainkaan sitä todellisuutta, jota olen usean lapsen kanssa elänyt. Edelleen on terveys, ura, talous jne kunnossa 😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan omin silmin nähnyt, että moni äiti ulkoistaa isän lapsen elämästä heti alusta alkaen. Mies vaihtaa vaipan väärin, pukee väärät vaatteet (vaikka ois olosuhteisiin sopivat), jne jne. Ihmekään, jos lapsi jää enemmän äidin vastuulle, kun sitä vastuuta ei osata/haluta jakaa.

Onneksi on sitten myös nämä harvat tasaväkisen vanhemmuuden perheet joissa isät jäävät useammaksi kuukaudeksi lapsen kanssa kotiin.

Sillä kuka vaihtaa vaipat lapselle, on kuin piehtaroisi lillukanvarsissa, kun ongelmat on paljon suuremmat.

Nykyään naisten ei kannata tehdä lapsia, ettei oma työllisyys ja taloudellinen asema romahtaisi, toisin kuin esim. 80-90-luvulla, jolloin esim. tilastojen valossa perhevapaat jaettiin puoliksi ja koti-isyys oli yleistä. Jo laki velvoitti vanhempien jakamaan 50/50 sairaanlapsenhoidon, seuraavat 10v eteenpäin, samoin muut palkattomat vapaat jne. Nykyisen tutkimusten mukaan, ne jäävät äitien tehtäväksi, jopa yksin kotityöt, vaikka molemmat työelämässä.

Tämä näkyy myös naisten palkkatasossa ja eläketurvassa ja työllisyysasteessa, jos lapset alle 10v.

Niin elämän ja syntymisen edelletyshän oli markkinatalouden suhdanteet ja vallitsevat sosio-kulttuuriset tekijät?

*Piip piip* olen robootti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan omin silmin nähnyt, että moni äiti ulkoistaa isän lapsen elämästä heti alusta alkaen. Mies vaihtaa vaipan väärin, pukee väärät vaatteet (vaikka ois olosuhteisiin sopivat), jne jne. Ihmekään, jos lapsi jää enemmän äidin vastuulle, kun sitä vastuuta ei osata/haluta jakaa.

Olen omin silmin nähnyt miten miehet väittävät että kyse on vain naisen nalkutuksesta, kun pitää olla säänmukaiset vaatteet, aurinkorasva, päähine, nukkumaanmenoajat, ei pelkkää makeaa ruuaksi. Ei kuulemma sallita isän tapaa olla vanhempi, ja aletaan spinnaamaan näillä "äidin mielestä isä teli kaiken väärin" -kommenteilla.

Isiä ei kiinnosta tehdä asioita oikein, tai selvittää mikä on oikea tapa, ja koska naisten mielipidettä ei arvosta, luulee että nainen vaan v**tuillessaan pyytää laittamaan lapselle sopivammat vaatteet tms.

Weaponized incompetence!

Eli isä tekee tahallaan väärin ettei vaan tarvitsisi tehdä koskaan enää.

Lisäksi voi uhriutua "kun ei kelpaa" ja kerätä säälipisteitä esim töissä naisilta.

Tämä on henkisen väkivallan muoto. Älkää tukeko tätä millään tasolla ymmärtämällä miksi tekevät näin. Se ei ole ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai, minulle lapsi on ollut elämäni ehdottomasti paras asia.

Ei harmita kuin se, etten tehnyt toistakin.

Mun paras ystävä ja aujrinko tässä paskamaailmassa, ilopilleri. Yksinäinen olen kun se lensi jo pesästä. Onneksi nään muruni huomenna, eikä asu kovin kaukana.

Elät edelleen lapsiparkasi kautta siis. Älä ihmettele, jos ottaa etäisyyttä. Eikä hanki itse lapsia.

Jaha, sekin on sitten väärin, jos äiti pitää lapsestaan?

Minusta on outoa, että tässä maassa pitäisi siis olla sosiaalinen, mutta kenestäkään ei saisi oikeastaan pitää.

Ihmisiä pitäisi tavata, mutta heidän seurassaan ei saisi tykätä olla tai muuten on joku ripustautuva hörhö.

Ei ihme jos joitakin masentaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi useat naiset ovat riittävän fiksuja ja haluavat elämältä enemmän.

Mitä tarkoitat? Enemmän? Mikä asia voisi olla suurempi kuin äitiys?

Voin vastata. Olen kolmen teinin äiti. Tänään sain enemmän iloa koiran kanssa lenkkeilystä luonnossa kuin lapsista.

Tänään sain enemmän iloa töissä kun onnistuin potilaan kanssa, kuin mitä pitkilleen olen saanut äitiydestä.

#alasäitimyytti

Ja kolme piti hankkia? Millainen itsekäs vastuuton p toimii näin?? Säälin jälkeläisiäsi syvästi

Vierailija kirjoitti:

Katkera ja kitkerä nainen siellä taas valittaa. Todennäköisesti joku, joka ei tiedä perhe-elämästä mitään. Ette te osaa koskaan antaa esimerkkejä tuollaisista perheistä, koska niitä ei ole. Vai montako nykyajan perhettä ap tuntee, jossa nainen tekee kaiken? Eikä tilastotkaan tuota tue. Miehet tekee tässä maassa osansa ja vielä enemmän ns perinteisiä miesten hommia.

Tämän takia feminismi ei tee naisille hyvää. Se estää olemasta onnellinen. Juututaan asioihin, jotka luodaan omassa päässä. Luodaan ongelmia tyhjästä vihan sanelemana.

Mitä enemmän tulee elämään helpotusta, sitä enemmän valitetaan ja vihataan. Mikään ei ole koskaan hyvin.

Perinteiset sukupuoliroolit sekä vaimon ja miehen välinen yhteistyö on lapsille parasta

Tämä on totta, toisaalta itse en kadu mitään sillä (nyt jo aikuinen) lapseni on ollut niin iso plussa elämässäni. Tuota diiliä voi muuten itse lievittää laittamalla mies ulkoruokintaan ja yhteishuoltosopimuksella. Kummasti se helpottaa kun kotona ei ole toista vanumassa ja sluibailemassa. Huonosta diilistä tuli omalla kohdallani hieno ja kaunis taival lapseni kanssa. Suosittelen!

Vierailija kirjoitti:

Entäs miehet, jotka on töiden vuoksi pakosta poissa? Näinhän se on ollut aina.

Siinä tapauksessa vastuullinen mies ei hanki lapsia tai toinen vaihtoehto on järjestää työelämä niin, että voi kantaa oman vastuunsa perheestä.

Näin ajateltiin vielä 80-90-luvulla.

Jolloin miesten koti-isyys oli huomattavasti yleisempää, kuin nykyää ja jo työnantajat vaativat sairaanlapsen puolittamista molemman vanhemman kanssa, jopa erotapauksessa.

Nykyään vastuun lapsista jää usein naisen kannettavaksi ja mies jatkaa työuraansa.

Ja miten se onnistuu naisilla lapset, kun esim. kaikista yrittäjistä puolet on naisyrittäjiä ja sama ei onnistu mieheltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi useat naiset ovat riittävän fiksuja ja haluavat elämältä enemmän.

Mitä tarkoitat? Enemmän? Mikä asia voisi olla suurempi kuin äitiys?

Voin vastata. Olen kolmen teinin äiti. Tänään sain enemmän iloa koiran kanssa lenkkeilystä luonnossa kuin lapsista.

Tänään sain enemmän iloa töissä kun onnistuin potilaan kanssa, kuin mitä pitkilleen olen saanut äitiydestä.

#alasäitimyytti

Tulee jo pelkästään kylmä olo kun lukee sun kirjoitukset

#superäidit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai, minulle lapsi on ollut elämäni ehdottomasti paras asia.

Ei harmita kuin se, etten tehnyt toistakin.

Mun paras ystävä ja aujrinko tässä paskamaailmassa, ilopilleri. Yksinäinen olen kun se lensi jo pesästä. Onneksi nään muruni huomenna, eikä asu kovin kaukana.

Elät edelleen lapsiparkasi kautta siis. Älä ihmettele, jos ottaa etäisyyttä. Eikä hanki itse lapsia.

Johan vedät outoja johtopäätöksiä peräti kahdesta ihmisestä, joita et tunne.

Onko kova paikka, jos jollain äidillä ja lapsella on hyvä suhde? Miten hän eläisi lapsensa kautta, jos tykkää nähdä häntä? Jos lapsi kerran suostuu tapaamaan, tuskin on "ottamassa etäisyyttä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan omin silmin nähnyt, että moni äiti ulkoistaa isän lapsen elämästä heti alusta alkaen. Mies vaihtaa vaipan väärin, pukee väärät vaatteet (vaikka ois olosuhteisiin sopivat), jne jne. Ihmekään, jos lapsi jää enemmän äidin vastuulle, kun sitä vastuuta ei osata/haluta jakaa.

Olen omin silmin nähnyt miten miehet väittävät että kyse on vain naisen nalkutuksesta, kun pitää olla säänmukaiset vaatteet, aurinkorasva, päähine, nukkumaanmenoajat, ei pelkkää makeaa ruuaksi. Ei kuulemma sallita isän tapaa olla vanhempi, ja aletaan spinnaamaan näillä "äidin mielestä isä teli kaiken väärin" -kommenteilla.

Isiä ei kiinnosta tehdä asioita oikein, tai selvittää mikä on oikea tapa, ja koska naisten mielipidettä ei arvosta, luulee että nainen vaan v**tuillessaan pyytää laittamaan lapselle sopivammat vaatteet tms.

Weaponized incompetence!

Eli isä tekee tahallaan väärin ettei vaan tarvitsisi tehdä koskaan enää.

Lisäksi voi uhriutua "kun ei kelpaa" ja kerätä säälipisteitä esim töissä naisilta.

Tämä on henkisen väkivallan muoto. Älkää tukeko tätä millään tasolla ymmärtämällä miksi tekevät näin. Se ei ole ok.

Mikä on "väärin"?! Ja kuka sen päättää? Tiedättekös, ettei me äiditkään tehdä asoita samalla tavalla? Jotkut ei laita lapsilleen aurinkovoidetta, koska pitävät niitä myrkkyinä. Jotkut ei aseta pelirajoja, jotkut pukee aina sään mukaisesti ja tyylikkäästi ja jotkut vähän sinnepäin. Kunhan suurinpiirtein on lämmin. Joillain on karkkipäivä, jotkut saavat syödä epäsäännöllisemmin makeaa jne jne.

Ei ole mitään "oikeaoppisen äidin käsikirjaa" olemassakaan. Ongelma tulee perheissä, jos isän tapa poikkeaaidin tavasta.

Ja huom! Ennen kun joku tulee vinkumaan jotai ääriesimerkkejä, niin niistä ei nyt puhuta.