Minkä pitäisi muuttua, että suomalaiset saisivat lisää lapsia?
Jokin on aika pahastikin pielessä, kun lisääntymisviettiä ei enää tunneta. Ongelma on ihan todellinen ja vakava. Kertokaa, erityisesti te lisääntymisikäiset, mikä saisi teidät yrittämään lasta.
Kommentit (996)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on oikeastaan koko aikuisikäni tuntunut siltä että tämä yhteiskunta ei ole minua varten ja että minä en kuulu tähän yhteiskuntaan muulla tapaa kuin että käyn töissä ja maksan veroja jotta joku tämä yhteiskunta toimii.
Korona aikana minut haluttiin eristää kokonaan yhteiskunnasta pois ja päättäjät uhkasivat kieltää minulta myös työnteon.
Miksi minä tekisin lapsia tälläiseen yhteiskuntaan jota en koe omaksi?
Olen lapseton ja sinkkumies.Juuri tämä! Yhteiskunta, ja myös naiset, ovat tehneet täydellisen selväksi että vihaavat minua ja kaikkea mitä edustan. Haistakaapa köntsä.
Tämä on sitä miesten syrjäytymisongelmaa, mikä vaikuttaa syntyvyyteen kyllä myös. Miehet eivät yllä sille tasolle, mitä korkeakoulutetut naiset toivovat lastensa isän olevan. Miehet syrjäytyvät perheen perustamisesta monella tavalla, mutta suurin syy tähänkin ovat naisten rajusti nousseet koulutus/tulotasot, joka jättää luonnollisesti ison osan miehistä perheen perustamisen ulkopuolelle. Miesten täytyisi tulla yhteiskunnan portailla reilusti ylöspäin, että korkeasti koulutetut naiset voisivat edes harkita miestä lastensa isäksi. Saatika avo/aviomieheksi.
Nyt puhut pehmoisia. Syrjäytynyt on sellainen kuka ei käy töissä, sillä ei ole ystäviä ja se on vain kotona.
Itse puhuin vain siitä että en koe kuuluvani tähän yhteiskuntaan. Minä käyn töissä jotta muut ihmiset saavat rahaa mutta tämä yhteiskunta ei tarjoa tai anna minulle juuri mitään.
Korona aika sen todisti että minä en ole toivottu ihminen tänne ja että minulta haluttiin evätä myös työnteko.
Tämä syö halua lisääntyä huomattavasti minulta koska veroja maksan hirmuisesti palkasta ja en siitä hyödy juuri millään tapaa, monet muut ihmiset saavat sen hyödyn toisin kuin minä.
Kuten kirjoitin, miehet voivat syrjäytyä parisuhde- ja perhe-elämästä monella tavalla. Miesten syrjäytyminen näkyy useilla tasoilla. Rajuimmin se näkyy siinä, että miehestä ei ole tietoa juuri missään. Osa syrjäytyy sosiaalisista suhteista ja sitä kautta myös usein perhe-elämästä. Osa saattaa käydä töissäkin, mutta syrjäytyy kevyellä tasolla kotiin, eikä kukaan välttämättä tiedä työpaikan ulkopuolella tällaisen miehen olemassaolosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on oikeastaan koko aikuisikäni tuntunut siltä että tämä yhteiskunta ei ole minua varten ja että minä en kuulu tähän yhteiskuntaan muulla tapaa kuin että käyn töissä ja maksan veroja jotta joku tämä yhteiskunta toimii.
Korona aikana minut haluttiin eristää kokonaan yhteiskunnasta pois ja päättäjät uhkasivat kieltää minulta myös työnteon.
Miksi minä tekisin lapsia tälläiseen yhteiskuntaan jota en koe omaksi?
Olen lapseton ja sinkkumies.Juuri tämä! Yhteiskunta, ja myös naiset, ovat tehneet täydellisen selväksi että vihaavat minua ja kaikkea mitä edustan. Haistakaapa köntsä.
Tämä on sitä miesten syrjäytymisongelmaa, mikä vaikuttaa syntyvyyteen kyllä myös. Miehet eivät yllä sille tasolle, mitä korkeakoulutetut naiset toivovat lastensa isän olevan. Miehet syrjäytyvät perheen perustamisesta monella tavalla, mutta suurin syy tähänkin ovat naisten rajusti nousseet koulutus/tulotasot, joka jättää luonnollisesti ison osan miehistä perheen perustamisen ulkopuolelle. Miesten täytyisi tulla yhteiskunnan portailla reilusti ylöspäin, että korkeasti koulutetut naiset voisivat edes harkita miestä lastensa isäksi. Saatika avo/aviomieheksi.
Nyt puhut pehmoisia. Syrjäytynyt on sellainen kuka ei käy töissä, sillä ei ole ystäviä ja se on vain kotona.
Itse puhuin vain siitä että en koe kuuluvani tähän yhteiskuntaan. Minä käyn töissä jotta muut ihmiset saavat rahaa mutta tämä yhteiskunta ei tarjoa tai anna minulle juuri mitään.
Korona aika sen todisti että minä en ole toivottu ihminen tänne ja että minulta haluttiin evätä myös työnteko.
Tämä syö halua lisääntyä huomattavasti minulta koska veroja maksan hirmuisesti palkasta ja en siitä hyödy juuri millään tapaa, monet muut ihmiset saavat sen hyödyn toisin kuin minä.Kuten kirjoitin, miehet voivat syrjäytyä parisuhde- ja perhe-elämästä monella tavalla. Miesten syrjäytyminen näkyy useilla tasoilla. Rajuimmin se näkyy siinä, että miehestä ei ole tietoa juuri missään. Osa syrjäytyy sosiaalisista suhteista ja sitä kautta myös usein perhe-elämästä. Osa saattaa käydä töissäkin, mutta syrjäytyy kevyellä tasolla kotiin, eikä kukaan välttämättä tiedä työpaikan ulkopuolella tällaisen miehen olemassaolosta.
Kävisikö lääkkeeksi lisää feminismiä? Jos se tälläkertaa auttaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on oikeastaan koko aikuisikäni tuntunut siltä että tämä yhteiskunta ei ole minua varten ja että minä en kuulu tähän yhteiskuntaan muulla tapaa kuin että käyn töissä ja maksan veroja jotta joku tämä yhteiskunta toimii.
Korona aikana minut haluttiin eristää kokonaan yhteiskunnasta pois ja päättäjät uhkasivat kieltää minulta myös työnteon.
Miksi minä tekisin lapsia tälläiseen yhteiskuntaan jota en koe omaksi?
Olen lapseton ja sinkkumies.Juuri tämä! Yhteiskunta, ja myös naiset, ovat tehneet täydellisen selväksi että vihaavat minua ja kaikkea mitä edustan. Haistakaapa köntsä.
Tämä on sitä miesten syrjäytymisongelmaa, mikä vaikuttaa syntyvyyteen kyllä myös. Miehet eivät yllä sille tasolle, mitä korkeakoulutetut naiset toivovat lastensa isän olevan. Miehet syrjäytyvät perheen perustamisesta monella tavalla, mutta suurin syy tähänkin ovat naisten rajusti nousseet koulutus/tulotasot, joka jättää luonnollisesti ison osan miehistä perheen perustamisen ulkopuolelle. Miesten täytyisi tulla yhteiskunnan portailla reilusti ylöspäin, että korkeasti koulutetut naiset voisivat edes harkita miestä lastensa isäksi. Saatika avo/aviomieheksi.
Nyt puhut pehmoisia. Syrjäytynyt on sellainen kuka ei käy töissä, sillä ei ole ystäviä ja se on vain kotona.
Itse puhuin vain siitä että en koe kuuluvani tähän yhteiskuntaan. Minä käyn töissä jotta muut ihmiset saavat rahaa mutta tämä yhteiskunta ei tarjoa tai anna minulle juuri mitään.
Korona aika sen todisti että minä en ole toivottu ihminen tänne ja että minulta haluttiin evätä myös työnteko.
Tämä syö halua lisääntyä huomattavasti minulta koska veroja maksan hirmuisesti palkasta ja en siitä hyödy juuri millään tapaa, monet muut ihmiset saavat sen hyödyn toisin kuin minä.Kuten kirjoitin, miehet voivat syrjäytyä parisuhde- ja perhe-elämästä monella tavalla. Miesten syrjäytyminen näkyy useilla tasoilla. Rajuimmin se näkyy siinä, että miehestä ei ole tietoa juuri missään. Osa syrjäytyy sosiaalisista suhteista ja sitä kautta myös usein perhe-elämästä. Osa saattaa käydä töissäkin, mutta syrjäytyy kevyellä tasolla kotiin, eikä kukaan välttämättä tiedä työpaikan ulkopuolella tällaisen miehen olemassaolosta.
Minä olen ainakin syrjäytynyt parisuhde-ja perhe-elämästä. Minä käyn töissä mutta sosiaalista elämää minulla on hyvin vähän.
Toi oikeasti koskettaa mua toi sun vika lause.
M32
Jos nykyinen lisääntymisikäinen porukka on täysin kyvytön ottamaan vastuuta vanhempana, niin mitään ei ole tehtävissä
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyinen lisääntymisikäinen porukka on täysin kyvytön ottamaan vastuuta vanhempana, niin mitään ei ole tehtävissä
Naiset ovat kouluttautuneet vaativiin työtehtäviin, heillä ei ole aikaa eikä resursseja ottaa vastuuta. Miehiltä ei edes kysytä, heitä ei oteta edes keskusteluun mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on sanottu kun olen ehdottanut kosintaa ja lapsia, niin ei sun tulot riitä edes joka viikonloppu treffeille jne.
Siis mun tulot on kk 1400e, jos oikein ahkera olen niin 1600e.
Vuokra ahmaisee tuosta suurimman osan pois ja ei mulla oikeastaan ole varaa käydä baareissa tai edes kahvilla naisten kanssa. Kerran rakastuin ja toinenkin osittain, mutta hän oli realisti ja halusi vain hengailla.
Totesi että jos olisin lääkäri, niin sitten.
T. Työmies
Noin se menee. Ei tuolla ostovoimalla saa edes visakorttia. Ei pysty järjestämään häitäkään. Avoliiton ehkä.
Naiselle lapsen saaminen on paska ja kallis diili. Joka kohdassa nainen tekee uhrauksia. Sairaanhoidossa on kuin lehmä, pullauta se ulos henkesi kaupalla ja mene kotiin, nukkumisen saat unohtaa. Opintojen aikana ei voi lasta tehdä tai jää ammatti saamatta. Urakehitys tyssää, kun ei voi enää muuttaa työn perässä, eikä joustaa työajoissa. Eläke jää surkeaksi, syö sitten vuokrsyksiössä tonnikalaa raadettuasi koko ikä.
Työelämä ja yhteiskunta on rakennettu miehille, jotka ei lapsia halua eikä lapsia hoida. Nainen haluaisi lapsia, mutta kova hinta sillä on hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Naiselle lapsen saaminen on paska ja kallis diili. Joka kohdassa nainen tekee uhrauksia. Sairaanhoidossa on kuin lehmä, pullauta se ulos henkesi kaupalla ja mene kotiin, nukkumisen saat unohtaa. Opintojen aikana ei voi lasta tehdä tai jää ammatti saamatta. Urakehitys tyssää, kun ei voi enää muuttaa työn perässä, eikä joustaa työajoissa. Eläke jää surkeaksi, syö sitten vuokrsyksiössä tonnikalaa raadettuasi koko ikä.
Työelämä ja yhteiskunta on rakennettu miehille, jotka ei lapsia halua eikä lapsia hoida. Nainen haluaisi lapsia, mutta kova hinta sillä on hänelle.
Yhteiskunta on rakennettu lajin säilymiselle. Hyvin on toiminutkin tähän saakka. Mikä on johtopäätös kun lisääntyminen loppuu naisten korvattua miehet työelämässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on sanottu kun olen ehdottanut kosintaa ja lapsia, niin ei sun tulot riitä edes joka viikonloppu treffeille jne.
Siis mun tulot on kk 1400e, jos oikein ahkera olen niin 1600e.
Vuokra ahmaisee tuosta suurimman osan pois ja ei mulla oikeastaan ole varaa käydä baareissa tai edes kahvilla naisten kanssa. Kerran rakastuin ja toinenkin osittain, mutta hän oli realisti ja halusi vain hengailla.
Totesi että jos olisin lääkäri, niin sitten.
T. Työmies
Noin se menee. Ei tuolla ostovoimalla saa edes visakorttia. Ei pysty järjestämään häitäkään. Avoliiton ehkä.
Yksi ongelma on oikeasti se että juuri duunarien palkat on usein jäännyt jälkeen palkkakehityksessä. Kaikki hinnat on noussut ja verotus kiristynyt, duunarien palkat eivät ole nousseet tuon kehityksen mukana.
Monella duunarilla ei yksinkertaisesti ole varaa lapsiin koska asumiskulut,autoilunkulut ja pakolliset laskut vievät palkasta jo liian suuren osuuden.
Ennen vanhaa duunareilla oli varaa perustaa perhe mutta nyt monella duunarilla ei ole varaa siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on sanottu kun olen ehdottanut kosintaa ja lapsia, niin ei sun tulot riitä edes joka viikonloppu treffeille jne.
Siis mun tulot on kk 1400e, jos oikein ahkera olen niin 1600e.
Vuokra ahmaisee tuosta suurimman osan pois ja ei mulla oikeastaan ole varaa käydä baareissa tai edes kahvilla naisten kanssa. Kerran rakastuin ja toinenkin osittain, mutta hän oli realisti ja halusi vain hengailla.
Totesi että jos olisin lääkäri, niin sitten.
T. Työmies
Noin se menee. Ei tuolla ostovoimalla saa edes visakorttia. Ei pysty järjestämään häitäkään. Avoliiton ehkä.
Yksi ongelma on oikeasti se että juuri duunarien palkat on usein jäännyt jälkeen palkkakehityksessä. Kaikki hinnat on noussut ja verotus kiristynyt, duunarien palkat eivät ole nousseet tuon kehityksen mukana.
Monella duunarilla ei yksinkertaisesti ole varaa lapsiin koska asumiskulut,autoilunkulut ja pakolliset laskut vievät palkasta jo liian suuren osuuden.
Ennen vanhaa duunareilla oli varaa perustaa perhe mutta nyt monella duunarilla ei ole varaa siihen.
Ei mitään väliä vaikka duunari tienaisi enemmän kuin lääkäri. Status ja arvostus puuttuu.
Rupean harkitsemaan, kun jokainen kokoomuslainen hyväksikäyttäjä on ajettu maasta.
Vierailija kirjoitti:
Rupean harkitsemaan, kun jokainen kokoomuslainen hyväksikäyttäjä on ajettu maasta.
Tulehan punikki ajamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on sanottu kun olen ehdottanut kosintaa ja lapsia, niin ei sun tulot riitä edes joka viikonloppu treffeille jne.
Siis mun tulot on kk 1400e, jos oikein ahkera olen niin 1600e.
Vuokra ahmaisee tuosta suurimman osan pois ja ei mulla oikeastaan ole varaa käydä baareissa tai edes kahvilla naisten kanssa. Kerran rakastuin ja toinenkin osittain, mutta hän oli realisti ja halusi vain hengailla.
Totesi että jos olisin lääkäri, niin sitten.
T. Työmies
Noin se menee. Ei tuolla ostovoimalla saa edes visakorttia. Ei pysty järjestämään häitäkään. Avoliiton ehkä.
Yksi ongelma on oikeasti se että juuri duunarien palkat on usein jäännyt jälkeen palkkakehityksessä. Kaikki hinnat on noussut ja verotus kiristynyt, duunarien palkat eivät ole nousseet tuon kehityksen mukana.
Monella duunarilla ei yksinkertaisesti ole varaa lapsiin koska asumiskulut,autoilunkulut ja pakolliset laskut vievät palkasta jo liian suuren osuuden.
Ennen vanhaa duunareilla oli varaa perustaa perhe mutta nyt monella duunarilla ei ole varaa siihen.Ei mitään väliä vaikka duunari tienaisi enemmän kuin lääkäri. Status ja arvostus puuttuu.
Huonoitsetuntoista märisijää ei yksikään nainen halua puolisoksi ja lastensa isäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on sanottu kun olen ehdottanut kosintaa ja lapsia, niin ei sun tulot riitä edes joka viikonloppu treffeille jne.
Siis mun tulot on kk 1400e, jos oikein ahkera olen niin 1600e.
Vuokra ahmaisee tuosta suurimman osan pois ja ei mulla oikeastaan ole varaa käydä baareissa tai edes kahvilla naisten kanssa. Kerran rakastuin ja toinenkin osittain, mutta hän oli realisti ja halusi vain hengailla.
Totesi että jos olisin lääkäri, niin sitten.
T. Työmies
Noin se menee. Ei tuolla ostovoimalla saa edes visakorttia. Ei pysty järjestämään häitäkään. Avoliiton ehkä.
Yksi ongelma on oikeasti se että juuri duunarien palkat on usein jäännyt jälkeen palkkakehityksessä. Kaikki hinnat on noussut ja verotus kiristynyt, duunarien palkat eivät ole nousseet tuon kehityksen mukana.
Monella duunarilla ei yksinkertaisesti ole varaa lapsiin koska asumiskulut,autoilunkulut ja pakolliset laskut vievät palkasta jo liian suuren osuuden.
Ennen vanhaa duunareilla oli varaa perustaa perhe mutta nyt monella duunarilla ei ole varaa siihen.Ei mitään väliä vaikka duunari tienaisi enemmän kuin lääkäri. Status ja arvostus puuttuu.
Huonoitsetuntoista märisijää ei yksikään nainen halua puolisoksi ja lastensa isäksi.
Kuten tuli todistettua, arvostus puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhettä tahtovia, vastuun ottavia miehiä ei riitä kaikille naisille. Voisin harkita lisääntyväni, jos mies haluaisi lapsia ja pitäisin todennäköisenä, että miehestäni tulisi hyvä iskä. Hän on jo 35, mutta pleikkari ja moottoripyörä kiinnostaa, ei vauvat..
Puhut varmaan nyt jostain tasokkaimmista top10% miehistä?
Itse olen käynyt kymmeniä kertoja treffeillä ja naisilta tulee aina pakit vaikka olen parisuhteen ja perheen perässä.
Ei se riitä mihinkään, että mies toivoo esim perhettä kun pitäisi ensin herättää kipinät naisessa ja se tehdään ulkonäöllä/pituudella/statuksella/itsevarmalla supliikilla.
Oma syyni tiivistyy sanaan huoli, joka on minusta äitiyden ydin parhaimmassakin tapauksessa. Aivan liikaa pelon ja epätoivon sekaista huolta. En vaan halua sitä.
Isillä on niin toisin, ihan oman psykologiansa vuoksi. Äidiksi kun ryhtyisi, niin se olisi sitten sitä oman äidin vietin tuoman huolen täyttämää elämää. Se ei koskaan loppuisi.
Oikeastaan mikään ei varmaan enää saisi muuttamaan mieltäni. Varsinkin tuo sota todisti, ettei maailma lopulta ole mennyt eteenpäin riittävästi, että äitiys ei särkisi sydäntäni. Kaikki se paha, mitä sille lapselle voi tapahtua. Kuka haluaa käsi sydämellä tällaiseen maailmaan omaa lastaan tuoda?
Ja siis minä olen melkoisen elämäniloinen ihminen. Mutta ehkä se onkin syy; haluan pitää kiinni omasta huolettomuuden kuplastani niin paljon kuin voin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on sanottu kun olen ehdottanut kosintaa ja lapsia, niin ei sun tulot riitä edes joka viikonloppu treffeille jne.
Siis mun tulot on kk 1400e, jos oikein ahkera olen niin 1600e.
Vuokra ahmaisee tuosta suurimman osan pois ja ei mulla oikeastaan ole varaa käydä baareissa tai edes kahvilla naisten kanssa. Kerran rakastuin ja toinenkin osittain, mutta hän oli realisti ja halusi vain hengailla.
Totesi että jos olisin lääkäri, niin sitten.
T. Työmies
Noin se menee. Ei tuolla ostovoimalla saa edes visakorttia. Ei pysty järjestämään häitäkään. Avoliiton ehkä.
Yksi ongelma on oikeasti se että juuri duunarien palkat on usein jäännyt jälkeen palkkakehityksessä. Kaikki hinnat on noussut ja verotus kiristynyt, duunarien palkat eivät ole nousseet tuon kehityksen mukana.
Monella duunarilla ei yksinkertaisesti ole varaa lapsiin koska asumiskulut,autoilunkulut ja pakolliset laskut vievät palkasta jo liian suuren osuuden.
Ennen vanhaa duunareilla oli varaa perustaa perhe mutta nyt monella duunarilla ei ole varaa siihen.Ei mitään väliä vaikka duunari tienaisi enemmän kuin lääkäri. Status ja arvostus puuttuu.
Huonoitsetuntoista märisijää ei yksikään nainen halua puolisoksi ja lastensa isäksi.
Kuten tuli todistettua, arvostus puuttuu.
En minä ainakaan jaksaisi kaiken muun ohella jatkuvasti vakuutella miehelle, että kyllä sinä olet tarpeeksi hyvä ja ei, en minä etsi itselleni kaksimetristä kirurgilentäjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhettä tahtovia, vastuun ottavia miehiä ei riitä kaikille naisille. Voisin harkita lisääntyväni, jos mies haluaisi lapsia ja pitäisin todennäköisenä, että miehestäni tulisi hyvä iskä. Hän on jo 35, mutta pleikkari ja moottoripyörä kiinnostaa, ei vauvat..
Puhut varmaan nyt jostain tasokkaimmista top10% miehistä?
Itse olen käynyt kymmeniä kertoja treffeillä ja naisilta tulee aina pakit vaikka olen parisuhteen ja perheen perässä.
Ei se riitä mihinkään, että mies toivoo esim perhettä kun pitäisi ensin herättää kipinät naisessa ja se tehdään ulkonäöllä/pituudella/statuksella/itsevarmalla supliikilla.
Oma syyni tiivistyy sanaan huoli, joka on minusta äitiyden ydin parhaimmassakin tapauksessa. Aivan liikaa pelon ja epätoivon sekaista huolta. En vaan halua sitä.
Isillä on niin toisin, ihan oman psykologiansa vuoksi. Äidiksi kun ryhtyisi, niin se olisi sitten sitä oman äidin vietin tuoman huolen täyttämää elämää. Se ei koskaan loppuisi.
Oikeastaan mikään ei varmaan enää saisi muuttamaan mieltäni. Varsinkin tuo sota todisti, ettei maailma lopulta ole mennyt eteenpäin riittävästi, että äitiys ei särkisi sydäntäni. Kaikki se paha, mitä sille lapselle voi tapahtua. Kuka haluaa käsi sydämellä tällaiseen maailmaan omaa lastaan tuoda?
Ja siis minä olen melkoisen elämäniloinen ihminen. Mutta ehkä se onkin syy; haluan pitää kiinni omasta huolettomuuden kuplastani niin paljon kuin voin.
Sama huoli se isälläkin on ellei häntä ajeta perheestä ulos.
Kaksi raskautta takana. Koin ne fyysisesti raskaiksi ja menin huonoon kuntoon. Nyt koen viimein palautuneeni. Haaveissa kolmas lapsi, mutta se ihan fyysinen jaksaminen mietityttää. Panostaminen äitien hyvinvointiin raskausaikana ja sen jälkeen nostaisi todennäköisyyttä yrittää kolmatta ja jopa neljättä. Ilmainen kuntosalikortti, neuvolaan kuuluisi pari kertaa veloituksetta fysioterapiassa ja ravitsemusterapeutilla, ilmainen uimahallin käyttö, jotain raskausjumppia. Lisäksi olisi huippu, jos kaupungissa olisi joku halpa ateriapalvelu vauvavuonna! Esim. koulun/vanhustenpalvelun keittola, sieltä saisi vauvaperheet hakea suht halvalla ruokaa kotiin. Helpottaisi niin paljon!
Myös se auttaisi, jos vauvavuonna olisi vähän parempi taloudellinen tuki ja vähän enemmän aikaa tuettu sitä, että molemmat vanhemmat kotona yhtä aikaa. Olen todella matalapalkkaisella alalla, mikä ei sinänsä haittaa, kun on oma valinta ja tykkään elää näin - ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Mutta kyllähän se auttaisi, jos lapsiperheiden osa-aikaista työtä tuettaisiin jotenkin erityisellä tavalla, jos perheessä vaikka alle 10-vuotiaita lapsia. Teen itse 30h/vko enkä jaksaisi enempää, ja haluan ehtiä olla jaksavana myös lasten kanssa. Kotiäitiys itsessäänkin olisi ihan kokopäivätyötä! En hae soviteltua päivärahaa, koska en hae kokopäivätyötä. Luulen, että monelle lapsiperhearki yhdistettynä molempien vanhempien kokopäivätyöhön on vain liikaa. Ei kukaan sellaista jaksa, lapsimäärä jää pieneksi, vaikka haaveissa olisi isompikin perhe.
Äitiyslomalla hieman ahdisti se yksinäisyys ja kotona kököttäminen muiden ollessa töissä. Kuntaan joku ilmainen perhehuone, jossa leluja ja kirjoja, saisi kokoontua vauvaperheet ja pienten lasten perheet, tutustua toisiinsa. Asun pienessä kunnassa, missä tällaista ei tällä hetkellä ole.
Eli: äitien terveyteen panostusta, vauvavuoden arkeen konkreettista apua, perheiden yhteisöllisyyteen panostusta, hieman enemmän rahallista tukea alemman tuloluokan perheille, enemmän aikaa molempien vanhempien kotona oloon, pienten lasten perheille tukea osa-aikatyöhön > jaksaa paremmin perhe-elämää ja ehkä useampia lapsia, kuin tämä nykyinen painostus kaikki kokoaikatyöhön.
Myös joku yksittäinen korvaus toisi vähän helpotusta vauvavuoden kuluihin. Meillä synnytyssairaala tosi kaukana. Ilmaiset poliklinikkakuljetukset ja synnytykset olisi plussaa. Monessa muussa Euroopan maassa on ilmaiset synnytykset. Joissain pienissä kunnissa maksetaan vauvasta esim. 1000€. Olisi se pieni kannustin, sillä saisi vaippoja ja muuta sellaista hankittua, vähän lieventäisi taloudellista huolta ja olisi kädenojennus kunnan vauvaperheille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on sanottu kun olen ehdottanut kosintaa ja lapsia, niin ei sun tulot riitä edes joka viikonloppu treffeille jne.
Siis mun tulot on kk 1400e, jos oikein ahkera olen niin 1600e.
Vuokra ahmaisee tuosta suurimman osan pois ja ei mulla oikeastaan ole varaa käydä baareissa tai edes kahvilla naisten kanssa. Kerran rakastuin ja toinenkin osittain, mutta hän oli realisti ja halusi vain hengailla.
Totesi että jos olisin lääkäri, niin sitten.
T. Työmies
Noin se menee. Ei tuolla ostovoimalla saa edes visakorttia. Ei pysty järjestämään häitäkään. Avoliiton ehkä.
Yksi ongelma on oikeasti se että juuri duunarien palkat on usein jäännyt jälkeen palkkakehityksessä. Kaikki hinnat on noussut ja verotus kiristynyt, duunarien palkat eivät ole nousseet tuon kehityksen mukana.
Monella duunarilla ei yksinkertaisesti ole varaa lapsiin koska asumiskulut,autoilunkulut ja pakolliset laskut vievät palkasta jo liian suuren osuuden.
Ennen vanhaa duunareilla oli varaa perustaa perhe mutta nyt monella duunarilla ei ole varaa siihen.Ei mitään väliä vaikka duunari tienaisi enemmän kuin lääkäri. Status ja arvostus puuttuu.
Huonoitsetuntoista märisijää ei yksikään nainen halua puolisoksi ja lastensa isäksi.
Kuten tuli todistettua, arvostus puuttuu.
En minä ainakaan jaksaisi kaiken muun ohella jatkuvasti vakuutella miehelle, että kyllä sinä olet tarpeeksi hyvä ja ei, en minä etsi itselleni kaksimetristä kirurgilentäjää.
Miten niin et etsi? Etkö ota parasta saatavilla olevaa?
Nyt puhut pehmoisia. Syrjäytynyt on sellainen kuka ei käy töissä, sillä ei ole ystäviä ja se on vain kotona.
Itse puhuin vain siitä että en koe kuuluvani tähän yhteiskuntaan. Minä käyn töissä jotta muut ihmiset saavat rahaa mutta tämä yhteiskunta ei tarjoa tai anna minulle juuri mitään.
Korona aika sen todisti että minä en ole toivottu ihminen tänne ja että minulta haluttiin evätä myös työnteko.
Tämä syö halua lisääntyä huomattavasti minulta koska veroja maksan hirmuisesti palkasta ja en siitä hyödy juuri millään tapaa, monet muut ihmiset saavat sen hyödyn toisin kuin minä.