Lue keskustelun säännöt.
Mies ei selkeästi ole tarpeeksi kiinnostunut minusta. Silti roikun suhteessa. Voiko joku kertoa mikä minua vaivaa ja miten päästä siitä eroo...
01.08.2023 |
Olen tapaillut miestä jo vuoden ja olen aivan ihastunut. Nähdään n. 1x/vko. Minä olen aina aloitteellinen yhteydenpidossa ja tapaamisten sopimisessa. Mies kyllä aina haluaa nähdä kun kysyn tai ehdottaa itsekkin tapaamista JOS minä olen ensin sanonut että ilmoittele kun/jos haluat nähdä. En ole vielä uskaltanut katsoa mitä tapahtuu jos lopetan yhteydenpidon.
Tuntuu, että pitää jatkuvasti vähän käsivarrenmitan päässä eikä päästä kunnolla lähelle.
Tuntuu että tuo välttelevä käytös on kuin bensaa liekkeihin ja sitten välillä kun saan miehen puolelta jonkin pienenkin vähän syvemmän yhteyden ja läheisyyden niin se on kuin palkinto kaikesta kituuttamisesta.
Kommentit (292)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on yleensä iso virhe aloittaa seksielämä ennenkuin koko suhdetta on edes määritelty. Siinä ottaa sen riskin, että mies kyllästyy samantien, ei ole ainakaan hulluna sinuun eikä tiedä mitä tahtoo.
No haloo. Jos mies kyllästyy samantien, jos sen kanssa menee kerran sänkyyn, niin pitikö se mies sinusta koskaan oikeasti? Oliko kemiaa, seksuaalista vetovoimaa oikeasti koskaan?
Mulla on ollut seksisuhteita, joissa on ollut kyse puhtaasti seksistä ja yhteisestä hauskanpidosta ja pisin niistä kesti miltei vuosikymmenen, vaikka vain pantiin, niin eipä se mies ainakaan koskaan kyllästynyt. Jos tuohon kaatuu koko homma, että kettu käy kerran kolossa, niin menkööt!
Samaa mieltä. Mies, joka kyllästyy siksi että sai seksiä ei ole minulle sopiva kumppani.
No eihän se mies sinusta muuta halunnutkaan eikä sinua edes haluaisi.
Minulla on täysin päin vastainen ongelma kuin ap:lla. Suurinpiirtein kaikki miehet haluaa heti tavata ( ja tunnustavat rakkauttaan parin pvän/ viikon päästä) ja se ei käy. Siitä jo tietää, että mies ei ole tosissaan, vaan haluaa vaan seksiä.No mutta juuri tämä. Mitä siinä häviää? Pääsee eroon äijästä joka ei ollutkaan niin kiinnostunut. Pahempi on se, että pedataan pitkään ja sitten toinen muuttaakin mielensä koska seksi ei yhtään toimi.
Kaikki eivät halua harrastaa irtoseksiä tai seksiä vieraiden ihmisten kanssa.
Ei tietenkään eikä kukaan pakota. Mutta miksi tätä pihtaamista jaetaan jonain kaikenpätevänä yleisneuvona niillekin ihmisille, joiden seksuaalisuuteen se ei istu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos alkaa seksisuhteena niin jatkuu seksisuhteena. Ne ei muutu parisuhteiksi
236 jatkaa, välillemme kehittyi todella sairas traumaside ja riippuvuus. Välillä mies oli haluavinaan korjata tilanteen, tai ehkä oikeasti hetkittäin yrittikin, ja yllätyksenä ehdotti esim. pariterapiaa. (Tuollaiset ehdotukset oli muuten täydellistä materiaalia omalle itsepetoksen pahentumiselle, koska tuo muka todisti että mies on tosissaan ja meidän täytyy nyt vain yrittää kovemmin ja oppia eriäviä tarpeitamme paremmin! ) Käytiin muutaman kerran ja se oli täyttä ajanhukkaa, en vieläkään ymmärrä miten mies vaivautui sinne kun ei kuitenkaan halunnut tehdä sitä rehellisesti. Itselleni alkoi pikkuhiljaa valjeta, että olen yhdessä täysin emotionaalisesti vammaisen, turvattomasti kiintyneen välttelevän tuuliviirin kanssa, joka ei kykene kokemaan minkäänlaisia tunnontuskia minun tunteiden hyväksikäytöstä. Mitään pahimpia juttuja tässä nyt en edes kehtaa kertoa, koska ajauduin ihan todella huonoon jamaan henkisesti. Olin aidosti niin rakastunut mutta samaan aikaan niin läheisriippuvainen, että huomaamattani tein miehen oikutteluista elämäni keskipisteen ja unohdin aivan kaiken muun. Hyvät vaiheet olivat huumaavia, mutta kriisivaiheet niin huonoja, että masennuin ihan sänkypotilaaksi. Aloin myös siinä ihan perus arjessa pikkuhiljaa menettää itseäni, oma kipinä jäi jonnekin, harrastaminen väheni, uuvuin kotona (luonnollisesti, kun siivosin yhtäkkiä myös miehen jälkiä ja hän myös ovelasti maksatti minulla kaikkea mahdollista) ja ystävät ja perhe sivussa alkoi huolestua minusta todella. Elin pari vuotta ihan hirveässä itsepetoksen ja järjen ristitulessa ja aloin eristäytyä, koska en voinut läheisilleni puhua kaikesta enää 100% suoraan. Joko en pystynyt vielä ottamaan totuutta vastaan, tai sitten miehen kanssa tuli lisää konflikteja kun hän tajusi että häntä mustamaalataan = minua yritettiin herätellä rakastamaan itseäni ja näkemään hyväksikäyttö. Mies pelasi ihan ihmeellisiä valtapelejä, samalla kun minä yritin sydän verellä rakentaa oikeaa suhdetta. Läheisyydestä, ajankäytöstä, sisustuksesta, ihan kaikesta tuli miehelle pelkkää valtapeliä ja hän otti kaikki keskusteluyritykseni kritiikkinä tai jonkinlaisina epärealistisina vaatimuksina. En usko, että Ap:n mies on yhtä epäkypsä ja sekaisin, mutta tämä on valitettavasti oma kokemukseni ihan vastaavien tunteiden ja tilanteen etenemisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi ikinä kokea sellaista, että mies koeajaisi minut seksissä ja jompikumpi tai molemmat toteaisi toisensa epäsopiviksi ja epäkelvoiksi. Oikeasti, arvostan itseäni sen verran, etten alentuisi tuollaiseen, että päästäisiin jonkun puolituntemattoman ihmisen testaamaan itseäni kaikkein intiimeimmällä ja herkimmällä alueella. Ymmärrän, että jotkut ajattelevat asiasta toisin, mutta on myös ihmisiä, jotka ajattelevat asiasta niinkuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on yleensä iso virhe aloittaa seksielämä ennenkuin koko suhdetta on edes määritelty. Siinä ottaa sen riskin, että mies kyllästyy samantien, ei ole ainakaan hulluna sinuun eikä tiedä mitä tahtoo.
No haloo. Jos mies kyllästyy samantien, jos sen kanssa menee kerran sänkyyn, niin pitikö se mies sinusta koskaan oikeasti? Oliko kemiaa, seksuaalista vetovoimaa oikeasti koskaan?
Mulla on ollut seksisuhteita, joissa on ollut kyse puhtaasti seksistä ja yhteisestä hauskanpidosta ja pisin niistä kesti miltei vuosikymmenen, vaikka vain pantiin, niin eipä se mies ainakaan koskaan kyllästynyt. Jos tuohon kaatuu koko homma, että kettu käy kerran kolossa, niin menkööt!
Samaa mieltä. Mies, joka kyllästyy siksi että sai seksiä ei ole minulle sopiva kumppani.
Tässä me ihmiset ollaan erilaisia. Minusta seksi ei ole se intiimein ja herkin alue. Minulle se minuuden ydin ja kaikkein arin alue on jotain syvällä sisälläni, niin paljon enemmän kuin pelkkä kroppa.
Minä olen kolmas keskustelija ja totean, että itselleni mieli ja todella syvältä minuus on aina läsnä seksissä. Siinä kohdataan todella syvällä ja intiimillä tasolla toinen, kun mielet ja kehot kohtaavat ja päästetään yhdessä intohimo nousemaan ja tutkitaan toinen toisiaan ja tuotetaan nautintoa toiselle. On ihan katastrofi joutua sänkyyn kehollisen panijan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on yleensä iso virhe aloittaa seksielämä ennenkuin koko suhdetta on edes määritelty. Siinä ottaa sen riskin, että mies kyllästyy samantien, ei ole ainakaan hulluna sinuun eikä tiedä mitä tahtoo.
No haloo. Jos mies kyllästyy samantien, jos sen kanssa menee kerran sänkyyn, niin pitikö se mies sinusta koskaan oikeasti? Oliko kemiaa, seksuaalista vetovoimaa oikeasti koskaan?
Mulla on ollut seksisuhteita, joissa on ollut kyse puhtaasti seksistä ja yhteisestä hauskanpidosta ja pisin niistä kesti miltei vuosikymmenen, vaikka vain pantiin, niin eipä se mies ainakaan koskaan kyllästynyt. Jos tuohon kaatuu koko homma, että kettu käy kerran kolossa, niin menkööt!
Samaa mieltä. Mies, joka kyllästyy siksi että sai seksiä ei ole minulle sopiva kumppani.
No eihän se mies sinusta muuta halunnutkaan eikä sinua edes haluaisi.
Minulla on täysin päin vastainen ongelma kuin ap:lla. Suurinpiirtein kaikki miehet haluaa heti tavata ( ja tunnustavat rakkauttaan parin pvän/ viikon päästä) ja se ei käy. Siitä jo tietää, että mies ei ole tosissaan, vaan haluaa vaan seksiä.No mutta juuri tämä. Mitä siinä häviää? Pääsee eroon äijästä joka ei ollutkaan niin kiinnostunut. Pahempi on se, että pedataan pitkään ja sitten toinen muuttaakin mielensä koska seksi ei yhtään toimi.
Kaikki eivät halua harrastaa irtoseksiä tai seksiä vieraiden ihmisten kanssa.
Ei tietenkään eikä kukaan pakota. Mutta miksi tätä pihtaamista jaetaan jonain kaikenpätevänä yleisneuvona niillekin ihmisille, joiden seksuaalisuuteen se ei istu.
Ehkä yritetään nostaa tietoisuuteen se, että kantakaa oma osuutenne vastuusta ja jättäkää rauhaan he, joilla on erilainen suhtautuminen seksiin ja pankaa te samanlaiset keskenänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat jo kauan sitten ymmärtäneet, että joka ikisen ihmisen kanssa ei tarvitse yrittää vääntää parisuhdetta. Miksi naiset eivät tajua sitä? Mieti, kuinka moni nainen olisi löytänyt itsensä ja ehkä jopa oikean toiveet ja tarpeet täyttävän parisuhteen, jos he eivät yrittäisi väkisin luoda suhdetta.
Ja kun ap kysyit, että miten irrottautua, niin ainoa vaihtoehto on polttaa se silta kokonaan. Vain mielikuvitus on rajana. Käyttäydy tavalla, jolla voit olla varma ettei hän enää halua hyväksikäyttää sinua. Kerro sitten tänne mitä keksit. Sen jälkeen voidaan alkaa pohtimaan mitä sinä voisit tehdä elämälläsi ja mitä kaikkia puolia sinusta vielä löytyykään.
No minkä ihmeen takia tässäkin ketjussa on useita tarinoita siitä, kun mies nimenomaan on lähtenyt siihen parisuhteeseen, halunnut lapsen, halunnut muuttaa yhteen, mennä naimisiin jne. mutta sitten ei kumminkaan ole oikeasti halunnut ja sitten roikottanut sitä naista siinä?
Miksi miehet, nimenomaan miehet, eivät osaa olla yksin? Naisilla harvemmin on sitä ongelmaa, ettei osaa olla yksin ja tehdä elämästä mielekästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi ikinä kokea sellaista, että mies koeajaisi minut seksissä ja jompikumpi tai molemmat toteaisi toisensa epäsopiviksi ja epäkelvoiksi. Oikeasti, arvostan itseäni sen verran, etten alentuisi tuollaiseen, että päästäisiin jonkun puolituntemattoman ihmisen testaamaan itseäni kaikkein intiimeimmällä ja herkimmällä alueella. Ymmärrän, että jotkut ajattelevat asiasta toisin, mutta on myös ihmisiä, jotka ajattelevat asiasta niinkuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on yleensä iso virhe aloittaa seksielämä ennenkuin koko suhdetta on edes määritelty. Siinä ottaa sen riskin, että mies kyllästyy samantien, ei ole ainakaan hulluna sinuun eikä tiedä mitä tahtoo.
No haloo. Jos mies kyllästyy samantien, jos sen kanssa menee kerran sänkyyn, niin pitikö se mies sinusta koskaan oikeasti? Oliko kemiaa, seksuaalista vetovoimaa oikeasti koskaan?
Mulla on ollut seksisuhteita, joissa on ollut kyse puhtaasti seksistä ja yhteisestä hauskanpidosta ja pisin niistä kesti miltei vuosikymmenen, vaikka vain pantiin, niin eipä se mies ainakaan koskaan kyllästynyt. Jos tuohon kaatuu koko homma, että kettu käy kerran kolossa, niin menkööt!
Samaa mieltä. Mies, joka kyllästyy siksi että sai seksiä ei ole minulle sopiva kumppani.
Tässä me ihmiset ollaan erilaisia. Minusta seksi ei ole se intiimein ja herkin alue. Minulle se minuuden ydin ja kaikkein arin alue on jotain syvällä sisälläni, niin paljon enemmän kuin pelkkä kroppa.
Minä olen kolmas keskustelija ja totean, että itselleni mieli ja todella syvältä minuus on aina läsnä seksissä. Siinä kohdataan todella syvällä ja intiimillä tasolla toinen, kun mielet ja kehot kohtaavat ja päästetään yhdessä intohimo nousemaan ja tutkitaan toinen toisiaan ja tuotetaan nautintoa toiselle. On ihan katastrofi joutua sänkyyn kehollisen panijan kanssa.
Eiköhän tämäkin juupas-/eipäs - väittely saada nyt loppumaan alkuunsa kun todetaan, että ihmiset ovat erilaisia ja että omista tarpeista ja taipumuksista kannattaa kertoa heti, ettei tule vahingossa hyväksikäyttäneeksi ihmistä, joka luuli suhteen olevan muutakin kuin seksisuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat jo kauan sitten ymmärtäneet, että joka ikisen ihmisen kanssa ei tarvitse yrittää vääntää parisuhdetta. Miksi naiset eivät tajua sitä? Mieti, kuinka moni nainen olisi löytänyt itsensä ja ehkä jopa oikean toiveet ja tarpeet täyttävän parisuhteen, jos he eivät yrittäisi väkisin luoda suhdetta.
Ja kun ap kysyit, että miten irrottautua, niin ainoa vaihtoehto on polttaa se silta kokonaan. Vain mielikuvitus on rajana. Käyttäydy tavalla, jolla voit olla varma ettei hän enää halua hyväksikäyttää sinua. Kerro sitten tänne mitä keksit. Sen jälkeen voidaan alkaa pohtimaan mitä sinä voisit tehdä elämälläsi ja mitä kaikkia puolia sinusta vielä löytyykään.
No minkä ihmeen takia tässäkin ketjussa on useita tarinoita siitä, kun mies nimenomaan on lähtenyt siihen parisuhteeseen, halunnut lapsen, halunnut muuttaa yhteen, mennä naimisiin jne. mutta sitten ei kumminkaan ole oikeasti halunnut ja sitten roikottanut sitä naista siinä?
Miksi miehet, nimenomaan miehet, eivät osaa olla yksin? Naisilla harvemmin on sitä ongelmaa, ettei osaa olla yksin ja tehdä elämästä mielekästä.
Miehiltä ei odoteta itsenäistä selviytymistä arjen ja tunteidenhallinnan kanssa. Heitä ei kasvateta siihen, he eivät tue toisiaan siihen, eikä heillä juurikaan ole siihen tähtääviä roolimalleja. Tämä toki muuttuu hiljalleen. Haasteena on myös se, että ne miehet joilla on kyky kantaa vastuuta itsestään, eivät joudu kovin montaa viikkoa olemaan sinkkuna jos eivät halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi ikinä kokea sellaista, että mies koeajaisi minut seksissä ja jompikumpi tai molemmat toteaisi toisensa epäsopiviksi ja epäkelvoiksi. Oikeasti, arvostan itseäni sen verran, etten alentuisi tuollaiseen, että päästäisiin jonkun puolituntemattoman ihmisen testaamaan itseäni kaikkein intiimeimmällä ja herkimmällä alueella. Ymmärrän, että jotkut ajattelevat asiasta toisin, mutta on myös ihmisiä, jotka ajattelevat asiasta niinkuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on yleensä iso virhe aloittaa seksielämä ennenkuin koko suhdetta on edes määritelty. Siinä ottaa sen riskin, että mies kyllästyy samantien, ei ole ainakaan hulluna sinuun eikä tiedä mitä tahtoo.
No haloo. Jos mies kyllästyy samantien, jos sen kanssa menee kerran sänkyyn, niin pitikö se mies sinusta koskaan oikeasti? Oliko kemiaa, seksuaalista vetovoimaa oikeasti koskaan?
Mulla on ollut seksisuhteita, joissa on ollut kyse puhtaasti seksistä ja yhteisestä hauskanpidosta ja pisin niistä kesti miltei vuosikymmenen, vaikka vain pantiin, niin eipä se mies ainakaan koskaan kyllästynyt. Jos tuohon kaatuu koko homma, että kettu käy kerran kolossa, niin menkööt!
Samaa mieltä. Mies, joka kyllästyy siksi että sai seksiä ei ole minulle sopiva kumppani.
Tässä me ihmiset ollaan erilaisia. Minusta seksi ei ole se intiimein ja herkin alue. Minulle se minuuden ydin ja kaikkein arin alue on jotain syvällä sisälläni, niin paljon enemmän kuin pelkkä kroppa.
Minä olen kolmas keskustelija ja totean, että itselleni mieli ja todella syvältä minuus on aina läsnä seksissä. Siinä kohdataan todella syvällä ja intiimillä tasolla toinen, kun mielet ja kehot kohtaavat ja päästetään yhdessä intohimo nousemaan ja tutkitaan toinen toisiaan ja tuotetaan nautintoa toiselle. On ihan katastrofi joutua sänkyyn kehollisen panijan kanssa.
Eiköhän tämäkin juupas-/eipäs - väittely saada nyt loppumaan alkuunsa kun todetaan, että ihmiset ovat erilaisia ja että omista tarpeista ja taipumuksista kannattaa kertoa heti, ettei tule vahingossa hyväksikäyttäneeksi ihmistä, joka luuli suhteen olevan muutakin kuin seksisuhde.
Nämä seksiin vakavammin suhtautuvat ovat paljon kokemattomampia ihmissuhteissa lukumäärällisesti eivätkä ymmärrä automaattisesti sellaisia asioita, jotka ovat itsestäänselvyyksiä ahkerasti deittailevalle tai lyhytaikaisia seksisuhteita harrastaville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on yleensä iso virhe aloittaa seksielämä ennenkuin koko suhdetta on edes määritelty. Siinä ottaa sen riskin, että mies kyllästyy samantien, ei ole ainakaan hulluna sinuun eikä tiedä mitä tahtoo.
No haloo. Jos mies kyllästyy samantien, jos sen kanssa menee kerran sänkyyn, niin pitikö se mies sinusta koskaan oikeasti? Oliko kemiaa, seksuaalista vetovoimaa oikeasti koskaan?
Mulla on ollut seksisuhteita, joissa on ollut kyse puhtaasti seksistä ja yhteisestä hauskanpidosta ja pisin niistä kesti miltei vuosikymmenen, vaikka vain pantiin, niin eipä se mies ainakaan koskaan kyllästynyt. Jos tuohon kaatuu koko homma, että kettu käy kerran kolossa, niin menkööt!
Samaa mieltä. Mies, joka kyllästyy siksi että sai seksiä ei ole minulle sopiva kumppani.
No eihän se mies sinusta muuta halunnutkaan eikä sinua edes haluaisi.
Minulla on täysin päin vastainen ongelma kuin ap:lla. Suurinpiirtein kaikki miehet haluaa heti tavata ( ja tunnustavat rakkauttaan parin pvän/ viikon päästä) ja se ei käy. Siitä jo tietää, että mies ei ole tosissaan, vaan haluaa vaan seksiä.No mutta juuri tämä. Mitä siinä häviää? Pääsee eroon äijästä joka ei ollutkaan niin kiinnostunut. Pahempi on se, että pedataan pitkään ja sitten toinen muuttaakin mielensä koska seksi ei yhtään toimi.
Kaikki eivät halua harrastaa irtoseksiä tai seksiä vieraiden ihmisten kanssa.
Ei tietenkään eikä kukaan pakota. Mutta miksi tätä pihtaamista jaetaan jonain kaikenpätevänä yleisneuvona niillekin ihmisille, joiden seksuaalisuuteen se ei istu.
Sinä voit tehdä elämälläsi mitä haluat. Mutta etkö yhtään ajattele, että miehet käyttävät sinua vaan pussiensa tyhjentämiseen. Ihan sama seisoisitko keskellä kaupunkia "ilmaista seksiä halukkaille" kyltin kanssa ja toivoisit, että sitä kautta löytyy kestävä parisuhde.
Etkö arvosta itseäsi yhtään kun annat miesten hyödyntää ja käyttää sinua omiin tarpeisiinsa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi ikinä kokea sellaista, että mies koeajaisi minut seksissä ja jompikumpi tai molemmat toteaisi toisensa epäsopiviksi ja epäkelvoiksi. Oikeasti, arvostan itseäni sen verran, etten alentuisi tuollaiseen, että päästäisiin jonkun puolituntemattoman ihmisen testaamaan itseäni kaikkein intiimeimmällä ja herkimmällä alueella. Ymmärrän, että jotkut ajattelevat asiasta toisin, mutta on myös ihmisiä, jotka ajattelevat asiasta niinkuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on yleensä iso virhe aloittaa seksielämä ennenkuin koko suhdetta on edes määritelty. Siinä ottaa sen riskin, että mies kyllästyy samantien, ei ole ainakaan hulluna sinuun eikä tiedä mitä tahtoo.
No haloo. Jos mies kyllästyy samantien, jos sen kanssa menee kerran sänkyyn, niin pitikö se mies sinusta koskaan oikeasti? Oliko kemiaa, seksuaalista vetovoimaa oikeasti koskaan?
Mulla on ollut seksisuhteita, joissa on ollut kyse puhtaasti seksistä ja yhteisestä hauskanpidosta ja pisin niistä kesti miltei vuosikymmenen, vaikka vain pantiin, niin eipä se mies ainakaan koskaan kyllästynyt. Jos tuohon kaatuu koko homma, että kettu käy kerran kolossa, niin menkööt!
Samaa mieltä. Mies, joka kyllästyy siksi että sai seksiä ei ole minulle sopiva kumppani.
Tässä me ihmiset ollaan erilaisia. Minusta seksi ei ole se intiimein ja herkin alue. Minulle se minuuden ydin ja kaikkein arin alue on jotain syvällä sisälläni, niin paljon enemmän kuin pelkkä kroppa.
Minä olen kolmas keskustelija ja totean, että itselleni mieli ja todella syvältä minuus on aina läsnä seksissä. Siinä kohdataan todella syvällä ja intiimillä tasolla toinen, kun mielet ja kehot kohtaavat ja päästetään yhdessä intohimo nousemaan ja tutkitaan toinen toisiaan ja tuotetaan nautintoa toiselle. On ihan katastrofi joutua sänkyyn kehollisen panijan kanssa.
Eiköhän tämäkin juupas-/eipäs - väittely saada nyt loppumaan alkuunsa kun todetaan, että ihmiset ovat erilaisia ja että omista tarpeista ja taipumuksista kannattaa kertoa heti, ettei tule vahingossa hyväksikäyttäneeksi ihmistä, joka luuli suhteen olevan muutakin kuin seksisuhde.
Nämä seksiin vakavammin suhtautuvat ovat paljon kokemattomampia ihmissuhteissa lukumäärällisesti eivätkä ymmärrä automaattisesti sellaisia asioita, jotka ovat itsestäänselvyyksiä ahkerasti deittailevalle tai lyhytaikaisia seksisuhteita harrastaville.
Seksiin vakavasti suhtautuvat voivat olla sitä myös sen takia, että ovat todenneet seksisuhteet itselleen sopimattomaksi. Kyse ei siis ole siitä, että he olisivat kokemattomampia vaan päinvastoin heillä voi olla paljonkin kokemusta ja näkemys muovautunut sen pohjalta. Joka tapauksessa kypsyydestä kertoo se, että osaa kommunikoida.
Itse tapailin myös tuollaista miestä. Toi saamaton asenne näkyi hänen muussakin elämässään. 15 vuotta sitten tehdyn remontin jäljiltä oli edelleen listat laittamatta paikoilleen. Sama päti työelämään, ihmissuhteisiin, taloudenhoitoon, kodinhoitoon, omaan terveyteen jne. Ihastuessa noi ei häirinneet, mutta jo parin kuukauden tapailun jälkeen arvostus miestä kohtaan oli täysi nolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on yleensä iso virhe aloittaa seksielämä ennenkuin koko suhdetta on edes määritelty. Siinä ottaa sen riskin, että mies kyllästyy samantien, ei ole ainakaan hulluna sinuun eikä tiedä mitä tahtoo.
No haloo. Jos mies kyllästyy samantien, jos sen kanssa menee kerran sänkyyn, niin pitikö se mies sinusta koskaan oikeasti? Oliko kemiaa, seksuaalista vetovoimaa oikeasti koskaan?
Mulla on ollut seksisuhteita, joissa on ollut kyse puhtaasti seksistä ja yhteisestä hauskanpidosta ja pisin niistä kesti miltei vuosikymmenen, vaikka vain pantiin, niin eipä se mies ainakaan koskaan kyllästynyt. Jos tuohon kaatuu koko homma, että kettu käy kerran kolossa, niin menkööt!
Samaa mieltä. Mies, joka kyllästyy siksi että sai seksiä ei ole minulle sopiva kumppani.
No eihän se mies sinusta muuta halunnutkaan eikä sinua edes haluaisi.
Minulla on täysin päin vastainen ongelma kuin ap:lla. Suurinpiirtein kaikki miehet haluaa heti tavata ( ja tunnustavat rakkauttaan parin pvän/ viikon päästä) ja se ei käy. Siitä jo tietää, että mies ei ole tosissaan, vaan haluaa vaan seksiä.No mutta juuri tämä. Mitä siinä häviää? Pääsee eroon äijästä joka ei ollutkaan niin kiinnostunut. Pahempi on se, että pedataan pitkään ja sitten toinen muuttaakin mielensä koska seksi ei yhtään toimi.
Kaikki eivät halua harrastaa irtoseksiä tai seksiä vieraiden ihmisten kanssa.
Ei tietenkään eikä kukaan pakota. Mutta miksi tätä pihtaamista jaetaan jonain kaikenpätevänä yleisneuvona niillekin ihmisille, joiden seksuaalisuuteen se ei istu.
Sinä voit tehdä elämälläsi mitä haluat. Mutta etkö yhtään ajattele, että miehet käyttävät sinua vaan pussiensa tyhjentämiseen. Ihan sama seisoisitko keskellä kaupunkia "ilmaista seksiä halukkaille" kyltin kanssa ja toivoisit, että sitä kautta löytyy kestävä parisuhde.
Etkö arvosta itseäsi yhtään kun annat miesten hyödyntää ja käyttää sinua omiin tarpeisiinsa?
Sinulla on aika negatiivinen käsitys seksistä. En minä näe sitä kenenkään hyväksikäyttämisenä tai pelkkänä pussien tyhjentämisenä. Ehkä siksi minulla onkin pidempiä parisuhteita, jotka ovat alkaneet seksistä. Ne, jotka ajattelee itse "hyi yäk seksiä tulin hyväksikäytetyksi" varmaan toteuttaa ihan itse sen uskomuksena. Sellaisten perään ei varmaan soitellakaan, jos on liian nopeasti annettu.
236 vielä jatkaa... Eikä varmasti mikään yllätys, ettei se avoliitto sitten kauaa kestänytkään. Mies tuntui olevan aidosti pöyristynyt siitä, etten todella alkanutkaan hänelle vain äidiksi joka odottaa lastaan iltaisin kotiin ja saa tyydytystä ainoastaan palvellessaan häntä. Lapsia ei sentään tehty, mutta yhteinen lemmikki otettiin. Mies ei antanut edes tälle rakkaalle lemmikille ruokaa jos oli siitä hetkenkin yksin vastuussa. Kuulemma tuollaiset asiat vain unohtui. Olin järkyttynyt, mutta jo niin syvällä siinä riippuvuudessa, että totta munassa me vielä jatkettiin on/off -seurustelua parin vuoden ajan erilleen muuton jälkeen! Lopulta nähtiin säännöllisesti enää KERRAN KUUKAUDESSA, enkä siltikään olisi millään halunnut päästää irti tästä kultakimpaleesta. Mies ei missään vaiheessa muuttunut parempaan, ainoastaan röyhkeämmäksi. Hän oli minusta vältellessäänkin kuitenkin hirvittävän mustasukkainen ja omistushaluinen. Oikea rakkaus, yhteys tai ajanviettoni kanssani ei kiinnostanut pätkääkään; ainoastaan oli tärkeää, että minua ei saisi kukaan muukaan. Tässä vaiheessa olin jo niin masentunut, että aloin saamaan fyysisiä oireita pitkittyneestä stressistä ja kärsin itsetuhoisista ajatuksista. Miehen ilmekään ei värähtänyt, kun itkin hänen edessään ja rukoilin häneltä vastauksia siihen mitä hän minusta oikein haluaa. Lopulta rukoilin häntä jättämään minut, koska en itse pystynyt siihen. Välittikö mies minusta kuitenkaan edes sen vertaa? Ei tietenkään. Hän kiristi otetta aina, kun olin saamassa itseäni kasaan ja pääsemässä irti ja löysäsi heti, kun otin hänet takaisin. Soudettiin ja huovattiin, erottiin ja palattiin, miehen mennessä kokoajan omassa elämässään eteenpäin, minä hitaasti kuihtuen. Päivät ihmissuhteiden psykologiaa opiskellen, kaiken maailman kiintymyssuhde-teorioista ja persoonallisuushäiriöiden ym. kirjosta lukien ja lukemattomien gurujen videoita katsellen. (Kirjoitin monet monet keskustelut niistä eroyrityksistä ja riidoista tännekin palstalle... joku saattaa tunnistaa)
Kunnes hän manipuloi jo niin röyhkeästi ja käyttäytyi niin uskomattoman vastenmielisesti, että sain lopulta tarpeekseni. Luulin että kuolen siihen sydänsuruun, mutta päässäni lopulta naksahtikin jokin oikeaan asentoon juuri silloin kun luulin ettei tuosta sairaammaksi voi enää mennä. Vihdoin jopa minulle, sekopäisestä sadistisesti miehestä riippuvaiselle joskus vahvana nähdyn naisen riekaleelle, oli päivänselvää ettei tuosta voinut tulla mitään oikeaa suhdetta. Ei nyt, eikä koskaan, koska mies ei yksinkertaisesti kyennyt siihen. En voinut palata enää vanhaan dynamiikkaan, enkä vuoden aktiivisen pohdinnan jälkeen aidosti halunnut kuollakaan. Ei siis enää jäänyt kuin yksi vaihtoehto, joka oli miehen jättäminen, kivuliaat vieroitusoireet ja omien traumojen aito kohtaaminen. Sillä tiellä ollaan edelleen ja kyseessä on varmasti vaikein ja kipein asia, jonka olen ikinä kohdannut. Enkä aio valehdella: edelleen sattuu ja edelleen sairaalla tavalla kaipaan niitä huippuja, vaikka en aio enkä voi enää ikinä antaa kenenkään kohdella minua niin.
Vaikka mies ei olisi koskaan suoraan ilkeä, itsensä hylkääminen ja kadottaminen suhteeseen jossa ei tule nähdyksi ja kuulluksi ja rakastetuksi sillä tavalla kuin oikeasti kaipaisi ja tarvitsisi, on sydämelle ja terveydelle oikeasti vakava asia. Asioiden ei tarvita edetä näin hulluksi, kuin itselläni eteni, että se on silti ajanhukkaa. Eikä meillä ollut edes koskaan pettämistä, päihteitä tai väkivaltaa! Ihminen todella voi kadottaa itsearvostuksensa lopulta täysin ihan vain siihen äärimmäiseen yksinäisyyteen suhteen sisällä. Eikä sitä yksinäisyyttä mitata vaan näkemisen määrässä, vaan toisen kohtaamisessa emotionaalisesti. Ollaan rakkaat naiset varovaisia ja armollisia itsejämme kohtaan. Monet miehet ovat toisen koukuttamisessa todella taitavia, mutta sisältä aivan tunnekylmiä ja solmussa. Nyt olen ehkä traumatisoitunut, mutta silti enemmän turvassa kuin tuossa suhteessa olin koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on yleensä iso virhe aloittaa seksielämä ennenkuin koko suhdetta on edes määritelty. Siinä ottaa sen riskin, että mies kyllästyy samantien, ei ole ainakaan hulluna sinuun eikä tiedä mitä tahtoo.
No haloo. Jos mies kyllästyy samantien, jos sen kanssa menee kerran sänkyyn, niin pitikö se mies sinusta koskaan oikeasti? Oliko kemiaa, seksuaalista vetovoimaa oikeasti koskaan?
Mulla on ollut seksisuhteita, joissa on ollut kyse puhtaasti seksistä ja yhteisestä hauskanpidosta ja pisin niistä kesti miltei vuosikymmenen, vaikka vain pantiin, niin eipä se mies ainakaan koskaan kyllästynyt. Jos tuohon kaatuu koko homma, että kettu käy kerran kolossa, niin menkööt!
Samaa mieltä. Mies, joka kyllästyy siksi että sai seksiä ei ole minulle sopiva kumppani.
No eihän se mies sinusta muuta halunnutkaan eikä sinua edes haluaisi.
Minulla on täysin päin vastainen ongelma kuin ap:lla. Suurinpiirtein kaikki miehet haluaa heti tavata ( ja tunnustavat rakkauttaan parin pvän/ viikon päästä) ja se ei käy. Siitä jo tietää, että mies ei ole tosissaan, vaan haluaa vaan seksiä.No mutta juuri tämä. Mitä siinä häviää? Pääsee eroon äijästä joka ei ollutkaan niin kiinnostunut. Pahempi on se, että pedataan pitkään ja sitten toinen muuttaakin mielensä koska seksi ei yhtään toimi.
Kaikki eivät halua harrastaa irtoseksiä tai seksiä vieraiden ihmisten kanssa.
Ei tietenkään eikä kukaan pakota. Mutta miksi tätä pihtaamista jaetaan jonain kaikenpätevänä yleisneuvona niillekin ihmisille, joiden seksuaalisuuteen se ei istu.
Ehkä yritetään nostaa tietoisuuteen se, että kantakaa oma osuutenne vastuusta ja jättäkää rauhaan he, joilla on erilainen suhtautuminen seksiin ja pankaa te samanlaiset keskenänne.
Ilman muuta, en minä henkilökohtaisesti ole niistä erilaisista kiinnostunutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on yleensä iso virhe aloittaa seksielämä ennenkuin koko suhdetta on edes määritelty. Siinä ottaa sen riskin, että mies kyllästyy samantien, ei ole ainakaan hulluna sinuun eikä tiedä mitä tahtoo.
No haloo. Jos mies kyllästyy samantien, jos sen kanssa menee kerran sänkyyn, niin pitikö se mies sinusta koskaan oikeasti? Oliko kemiaa, seksuaalista vetovoimaa oikeasti koskaan?
Mulla on ollut seksisuhteita, joissa on ollut kyse puhtaasti seksistä ja yhteisestä hauskanpidosta ja pisin niistä kesti miltei vuosikymmenen, vaikka vain pantiin, niin eipä se mies ainakaan koskaan kyllästynyt. Jos tuohon kaatuu koko homma, että kettu käy kerran kolossa, niin menkööt!
Samaa mieltä. Mies, joka kyllästyy siksi että sai seksiä ei ole minulle sopiva kumppani.
No eihän se mies sinusta muuta halunnutkaan eikä sinua edes haluaisi.
Minulla on täysin päin vastainen ongelma kuin ap:lla. Suurinpiirtein kaikki miehet haluaa heti tavata ( ja tunnustavat rakkauttaan parin pvän/ viikon päästä) ja se ei käy. Siitä jo tietää, että mies ei ole tosissaan, vaan haluaa vaan seksiä.No mutta juuri tämä. Mitä siinä häviää? Pääsee eroon äijästä joka ei ollutkaan niin kiinnostunut. Pahempi on se, että pedataan pitkään ja sitten toinen muuttaakin mielensä koska seksi ei yhtään toimi.
Kaikki eivät halua harrastaa irtoseksiä tai seksiä vieraiden ihmisten kanssa.
Ei tietenkään eikä kukaan pakota. Mutta miksi tätä pihtaamista jaetaan jonain kaikenpätevänä yleisneuvona niillekin ihmisille, joiden seksuaalisuuteen se ei istu.
Sinä voit tehdä elämälläsi mitä haluat. Mutta etkö yhtään ajattele, että miehet käyttävät sinua vaan pussiensa tyhjentämiseen. Ihan sama seisoisitko keskellä kaupunkia "ilmaista seksiä halukkaille" kyltin kanssa ja toivoisit, että sitä kautta löytyy kestävä parisuhde.
Etkö arvosta itseäsi yhtään kun annat miesten hyödyntää ja käyttää sinua omiin tarpeisiinsa?
Sinulla on aika negatiivinen käsitys seksistä. En minä näe sitä kenenkään hyväksikäyttämisenä tai pelkkänä pussien tyhjentämisenä. Ehkä siksi minulla onkin pidempiä parisuhteita, jotka ovat alkaneet seksistä. Ne, jotka ajattelee itse "hyi yäk seksiä tulin hyväksikäytetyksi" varmaan toteuttaa ihan itse sen uskomuksena. Sellaisten perään ei varmaan soitellakaan, jos on liian nopeasti annettu.
Seksi on yksi kauneimpia asioita mitä ihmisen elämässä on.
Mies jota kiinnostan niin paljon ulkoisesti, että haluaa heti panemaan (ja niitä riittää) jää aina ilman. Heille on ihan sama mitä olen ihmisenä. Kunhan saavat "sulan hattuunsa" että voivat sitten rehennellä kavereilleen et katos ketä pääsin panemaan. En tosiaankaa alkaa kenenkään egon nostattajaksi, oman itseni kustannuksella.
Sinä olet ilmeisesti tuollaisen miehen naispuolinen vastine. Silloinen ei ongelmia tulekaan. Jotkut nyt vaan haluaa olla toiselle muutakin kuin pelkkä reikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on yleensä iso virhe aloittaa seksielämä ennenkuin koko suhdetta on edes määritelty. Siinä ottaa sen riskin, että mies kyllästyy samantien, ei ole ainakaan hulluna sinuun eikä tiedä mitä tahtoo.
No haloo. Jos mies kyllästyy samantien, jos sen kanssa menee kerran sänkyyn, niin pitikö se mies sinusta koskaan oikeasti? Oliko kemiaa, seksuaalista vetovoimaa oikeasti koskaan?
Mulla on ollut seksisuhteita, joissa on ollut kyse puhtaasti seksistä ja yhteisestä hauskanpidosta ja pisin niistä kesti miltei vuosikymmenen, vaikka vain pantiin, niin eipä se mies ainakaan koskaan kyllästynyt. Jos tuohon kaatuu koko homma, että kettu käy kerran kolossa, niin menkööt!
Samaa mieltä. Mies, joka kyllästyy siksi että sai seksiä ei ole minulle sopiva kumppani.
No eihän se mies sinusta muuta halunnutkaan eikä sinua edes haluaisi.
Minulla on täysin päin vastainen ongelma kuin ap:lla. Suurinpiirtein kaikki miehet haluaa heti tavata ( ja tunnustavat rakkauttaan parin pvän/ viikon päästä) ja se ei käy. Siitä jo tietää, että mies ei ole tosissaan, vaan haluaa vaan seksiä.No mutta juuri tämä. Mitä siinä häviää? Pääsee eroon äijästä joka ei ollutkaan niin kiinnostunut. Pahempi on se, että pedataan pitkään ja sitten toinen muuttaakin mielensä koska seksi ei yhtään toimi.
Kaikki eivät halua harrastaa irtoseksiä tai seksiä vieraiden ihmisten kanssa.
Ei tietenkään eikä kukaan pakota. Mutta miksi tätä pihtaamista jaetaan jonain kaikenpätevänä yleisneuvona niillekin ihmisille, joiden seksuaalisuuteen se ei istu.
Sinä voit tehdä elämälläsi mitä haluat. Mutta etkö yhtään ajattele, että miehet käyttävät sinua vaan pussiensa tyhjentämiseen. Ihan sama seisoisitko keskellä kaupunkia "ilmaista seksiä halukkaille" kyltin kanssa ja toivoisit, että sitä kautta löytyy kestävä parisuhde.
Etkö arvosta itseäsi yhtään kun annat miesten hyödyntää ja käyttää sinua omiin tarpeisiinsa?
Sinulla on aika negatiivinen käsitys seksistä. En minä näe sitä kenenkään hyväksikäyttämisenä tai pelkkänä pussien tyhjentämisenä. Ehkä siksi minulla onkin pidempiä parisuhteita, jotka ovat alkaneet seksistä. Ne, jotka ajattelee itse "hyi yäk seksiä tulin hyväksikäytetyksi" varmaan toteuttaa ihan itse sen uskomuksena. Sellaisten perään ei varmaan soitellakaan, jos on liian nopeasti annettu.
Seksi on yksi kauneimpia asioita mitä ihmisen elämässä on.
Mies jota kiinnostan niin paljon ulkoisesti, että haluaa heti panemaan (ja niitä riittää) jää aina ilman. Heille on ihan sama mitä olen ihmisenä. Kunhan saavat "sulan hattuunsa" että voivat sitten rehennellä kavereilleen et katos ketä pääsin panemaan. En tosiaankaa alkaa kenenkään egon nostattajaksi, oman itseni kustannuksella.
Sinä olet ilmeisesti tuollaisen miehen naispuolinen vastine. Silloinen ei ongelmia tulekaan. Jotkut nyt vaan haluaa olla toiselle muutakin kuin pelkkä reikä.
Ja jotkut on niin paljon enemmän kuin se pelkkä reikä, että sitä ei tarvitse pihdata vaikuttaakseen kiinnostavalta.
Mutta en minä oikeastaan ole kiinnostunut jatkamaan tätä jankkausta. Oikeasti minusta kummankin kaltaiset ihmiset voivat elää sulassa sovussa keskenään solvaamatta ja vähättelemättä toisen preferenssejä. En vaan tykkää että minulle puhutaan rumasti - oli se puhuja sitten siveä tai rietas - ja tuppaan vastaamaan ilkeilyyn samalla mitalla. Oikeassa elämässä tunnen kuitenkin kumpaakin tyyppiä ja arvostan ihmisiä lähtökohtaisesti jonkun ihan muun kuin alapään tai sen käyttöasteen perusteella. Ihmiset on oikeasti niin paljon enemmän. Tutustuisit, kuuntelisit niin ehkä sinäkin sen tajuaisit.
Toivottavasti jokainen löytää itselleen ja arvomaailmalleen sopivan kumppanin. Toisella tavalla ajattelevia ja näkeviä ihmisiä lyttäämällä vaan ei yleensä pääse kovin pitkälle.
Tässä me ihmiset ollaan erilaisia. Minusta seksi ei ole se intiimein ja herkin alue. Minulle se minuuden ydin ja kaikkein arin alue on jotain syvällä sisälläni, niin paljon enemmän kuin pelkkä kroppa.