Lue keskustelun säännöt.
Mies ei selkeästi ole tarpeeksi kiinnostunut minusta. Silti roikun suhteessa. Voiko joku kertoa mikä minua vaivaa ja miten päästä siitä eroo...
01.08.2023 |
Olen tapaillut miestä jo vuoden ja olen aivan ihastunut. Nähdään n. 1x/vko. Minä olen aina aloitteellinen yhteydenpidossa ja tapaamisten sopimisessa. Mies kyllä aina haluaa nähdä kun kysyn tai ehdottaa itsekkin tapaamista JOS minä olen ensin sanonut että ilmoittele kun/jos haluat nähdä. En ole vielä uskaltanut katsoa mitä tapahtuu jos lopetan yhteydenpidon.
Tuntuu, että pitää jatkuvasti vähän käsivarrenmitan päässä eikä päästä kunnolla lähelle.
Tuntuu että tuo välttelevä käytös on kuin bensaa liekkeihin ja sitten välillä kun saan miehen puolelta jonkin pienenkin vähän syvemmän yhteyden ja läheisyyden niin se on kuin palkinto kaikesta kituuttamisesta.
Kommentit (292)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on yleensä iso virhe aloittaa seksielämä ennenkuin koko suhdetta on edes määritelty. Siinä ottaa sen riskin, että mies kyllästyy samantien, ei ole ainakaan hulluna sinuun eikä tiedä mitä tahtoo.
No haloo. Jos mies kyllästyy samantien, jos sen kanssa menee kerran sänkyyn, niin pitikö se mies sinusta koskaan oikeasti? Oliko kemiaa, seksuaalista vetovoimaa oikeasti koskaan?
Mulla on ollut seksisuhteita, joissa on ollut kyse puhtaasti seksistä ja yhteisestä hauskanpidosta ja pisin niistä kesti miltei vuosikymmenen, vaikka vain pantiin, niin eipä se mies ainakaan koskaan kyllästynyt. Jos tuohon kaatuu koko homma, että kettu käy kerran kolossa, niin menkööt!
Samaa mieltä. Mies, joka kyllästyy siksi että sai seksiä ei ole minulle sopiva kumppani.
No eihän se mies sinusta muuta halunnutkaan eikä sinua edes haluaisi.
Minulla on täysin päin vastainen ongelma kuin ap:lla. Suurinpiirtein kaikki miehet haluaa heti tavata ( ja tunnustavat rakkauttaan parin pvän/ viikon päästä) ja se ei käy. Siitä jo tietää, että mies ei ole tosissaan, vaan haluaa vaan seksiä.No mutta juuri tämä. Mitä siinä häviää? Pääsee eroon äijästä joka ei ollutkaan niin kiinnostunut. Pahempi on se, että pedataan pitkään ja sitten toinen muuttaakin mielensä koska seksi ei yhtään toimi.
Kaikki eivät halua harrastaa irtoseksiä tai seksiä vieraiden ihmisten kanssa.
Ei tietenkään eikä kukaan pakota. Mutta miksi tätä pihtaamista jaetaan jonain kaikenpätevänä yleisneuvona niillekin ihmisille, joiden seksuaalisuuteen se ei istu.
Sinä voit tehdä elämälläsi mitä haluat. Mutta etkö yhtään ajattele, että miehet käyttävät sinua vaan pussiensa tyhjentämiseen. Ihan sama seisoisitko keskellä kaupunkia "ilmaista seksiä halukkaille" kyltin kanssa ja toivoisit, että sitä kautta löytyy kestävä parisuhde.
Etkö arvosta itseäsi yhtään kun annat miesten hyödyntää ja käyttää sinua omiin tarpeisiinsa?
Sinulla on aika negatiivinen käsitys seksistä. En minä näe sitä kenenkään hyväksikäyttämisenä tai pelkkänä pussien tyhjentämisenä. Ehkä siksi minulla onkin pidempiä parisuhteita, jotka ovat alkaneet seksistä. Ne, jotka ajattelee itse "hyi yäk seksiä tulin hyväksikäytetyksi" varmaan toteuttaa ihan itse sen uskomuksena. Sellaisten perään ei varmaan soitellakaan, jos on liian nopeasti annettu.
Seksi on yksi kauneimpia asioita mitä ihmisen elämässä on.
Mies jota kiinnostan niin paljon ulkoisesti, että haluaa heti panemaan (ja niitä riittää) jää aina ilman. Heille on ihan sama mitä olen ihmisenä. Kunhan saavat "sulan hattuunsa" että voivat sitten rehennellä kavereilleen et katos ketä pääsin panemaan. En tosiaankaa alkaa kenenkään egon nostattajaksi, oman itseni kustannuksella.
Sinä olet ilmeisesti tuollaisen miehen naispuolinen vastine. Silloinen ei ongelmia tulekaan. Jotkut nyt vaan haluaa olla toiselle muutakin kuin pelkkä reikä.Ja jotkut on niin paljon enemmän kuin se pelkkä reikä, että sitä ei tarvitse pihdata vaikuttaakseen kiinnostavalta.
Mutta en minä oikeastaan ole kiinnostunut jatkamaan tätä jankkausta. Oikeasti minusta kummankin kaltaiset ihmiset voivat elää sulassa sovussa keskenään solvaamatta ja vähättelemättä toisen preferenssejä. En vaan tykkää että minulle puhutaan rumasti - oli se puhuja sitten siveä tai rietas - ja tuppaan vastaamaan ilkeilyyn samalla mitalla. Oikeassa elämässä tunnen kuitenkin kumpaakin tyyppiä ja arvostan ihmisiä lähtökohtaisesti jonkun ihan muun kuin alapään tai sen käyttöasteen perusteella. Ihmiset on oikeasti niin paljon enemmän. Tutustuisit, kuuntelisit niin ehkä sinäkin sen tajuaisit.
Toivottavasti jokainen löytää itselleen ja arvomaailmalleen sopivan kumppanin. Toisella tavalla ajattelevia ja näkeviä ihmisiä lyttäämällä vaan ei yleensä pääse kovin pitkälle.
Tuo on minun mielipiteeni ja ajatusmaailmani. Missään vaiheessa en ole sinua lytännyt.
Enkä kokenut keskusteluamme jankkaamiseksi vaan nimenomaan erilaisten ajatusmaailmojen kohtaamisena, jossa kumpikin kertoo mielipiteensä ja näkemyksensä asioista. Ihmiset ovat erilaisia ja se on rikkaus. Jokaiselta ihmiseltä oppii aina jotain uutta. Niin kun sinäkin opetit minulle nyt sen, että joillekin naisille tuollainen miesten käytös on ihan ok ja he tykkäävät ja käyttäytyvät itsekin samoin.
Sitä minäkin toivon, että samankaltaiset ihmiset kohtaisivat eikä eripariset, jolloin syntyy vain ap. kaltaisia surullisia tarinoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä linkki täynnä asiaa aiheesta. Luin yli kymmenen vuotta sitten noita blogitekstejä ja kommentteja, joihin myös kirjoittaja hyvin vastaili. http://www.mirrorofaphrodite.com/2012/06/disappearing-reappearing-man-w…
En jaksa niitä alkaa tähän suomentamaan, käy lukemassa ja voimaantumassa, kunhan ensin toteat tehneesi kaikki kirjoittajan mainitsemat mokat. Turha kai mainita, että olin pitkään sinkkuna, en sietänyt mitään säätöjä, pidin riman korkealla, ja olen ollut jo vuosia täydellisen herrasmiehen kanssa, nykyisin naimisissakin.
Kirjoitusasustasi päätellen olet mies. En kyllä voisi ottaa tosissani yhtäkään bloggaajaa, joka mainitsee lähteekseen jonkun miehet marsista, naiset venuksesta -teoksen tai sen jatko-osan. Ne ovat täyttä stereotyyppistä paskaa vailla mitään tieteellistä pohjaa.
Mitä te roikutte noissa miehissä. Hankkikaa elämä. Kaalimato.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen case kun mies on naista tasokkaampi.
Tasokkaampi osapuoli voi määritellä suhteelle "epäsymmetriset" ehdot, jolloin toinen saa mitä haluaa ja toinen ei.
Nämä suhteet ovat lähes poikkeuksetta sellaisia joissa tasokkaampi osapuoli on mies. Jos case on toisin päin, kyse on kaverisuhteesta jossa ei harrasteta seksiä. Mies toivoisi saavansa enemmänkin, ja siksi tekee naiselle palveluksia.
Tasokkaampi millä tavalla? Ulkonäöltään, varallisuudeltaan, vai miten? Minusta ihminen, joka on valmis roikottamaan toista, leikkimään toisen tunteilla ja on henkisesti epäkypsä on kaikkea muuta kuin tasokas.
Oikeasti TASOKAS mieshän olisi suhteessa tasan sen naisen kanssa, jonka haluaa, kun olisi hänet saanut ja jättäisi tuommoiset teinien leikit leikkimättä. Vai onko kyse sadismista, että pitää pönkittää omaa egoa jonkun naisreppanan tunteilla leikkimällä? Eihän sellainenkaan ihminen oikein ole tasokas.
Tasokkaampi niillä kriteereillä joilla tehdään esivalinta voisiko toinen potentiaalisesti kiinnostaa.
Jos et valehtele itsellesi, niin myönnät ettei 185cm missin näköinen sporttinainen ala tutustumaan avoimin mielin 168cm hintelään osa-aikaiseen toimistoapulaiseen. Luonnetta katsotaan vasta kun toinen on ylittänyt ulkonäköriman.
Miehillä vaikuttaa olennaisesti myös varakkuus, ja toki molemmilla sukupuolilla luonteenpiirteet jotka herättävät seksuaalis-romanttisen kiinnostuksen. Siis esimerkiksi miehillä itsevarmuus, viettelytaidot ja kyky ottaa tilanteet haltuun.
Nyt ei siis puhuta asioista jotka vaikuttavat siihen kestääkö suhde vaikka 50 vuotta, tai osoittautuuko toinen pitkässä juoksussa luotettavaksi.
https://www.livescience.com/58607-mens-looks-may-matter-more-than-perso…
Tässä naisprofessorin tekemässä tutkimuksessa asia selitetään paremmin. Jos mies ei ylitä komeusrimaa, luonteen merkitys on tasan nolla koska mies karsiutuu jatkosta. Jos mies ylittää komeusriman selkeästi, luonteen heikkouksia annetaan helpommin anteeksi.
Kun mies on listaamillani kriteereillä naista tasokkaampi, eli miehellä on mahdollisuuksia saada vielä tasokkaampi nainen, hänelle annetaan enemmän "siimaa". Eli sallitaan heikko yhteydenpito, miehen ehdoilla meneminen, naiselle epämieluisat seksuaaliset toivomukset, jopa naisen pitäminen löysässä hirressä.
Tästä syystä moni mies valkkaa naisen joka ei ole korkeinta tasoa mitä voisi 100% effortilla saada, koska mies saa leppoisan suhteen jossa nainen toimii miehen tahdon mukaisesti. Miehen tasoinen nainen ei tähän suostuisi, koska saisi yhtä komean ja kiinnostavan miehen joka laittaa parastaan ja todistaa luotettavuutensa.
Ja huom. Se, ettet ajattele tietoisesti tasoja, ei millään tapaa tarkoita sitä ettetkö toimisi tasoteorian mukaisesti.
Lainauksia tutkimuksesta:
"Results showed that a man's looks influenced both groups of women more strongly than his personality profile. This held true even if a man's profile was filled with highly desirable personal qualities, such as being respectful, honest and trustworthy.
Both daughters and mothers rated the attractive and moderately attractive men as more desirable dating partners than unattractive men, said the findings, published online in March in the journal Evolutionary Psychological Science.
The study suggests that women value physical attractiveness in a potential mate far more than they say they do, said study author Madeleine Fugère, a professor of social psychology at Eastern Connecticut State University in Willimantic."
"The results showed that as long as a man was considered attractive or moderately attractive, both mothers and daughters would pick the guy who had the most desirable personality traits. But when an unattractive male was paired with the most highly desirable personality profile, neither daughters nor mothers rated him as favorably as a potential romantic partner, compared with better-looking men with less desirable personalities."
"In addition, the findings demonstrated that "a moderate level of attractiveness is a necessity to young women and to their moms, and they are not willing to give that up in favor of personality," Fugère said.
She explained that physical attractiveness appears to act as a gatekeeper for potential mates. If a man meets a required level of physical attractiveness, then women are willing to consider his personality characteristics, the study revealed.
However, the new findings, combined with previous research in which women have reported that personality is more important to them, suggest that women tend to underestimate the true importance they place on a man's physical attractiveness, Fugère said."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi ikinä kokea sellaista, että mies koeajaisi minut seksissä ja jompikumpi tai molemmat toteaisi toisensa epäsopiviksi ja epäkelvoiksi. Oikeasti, arvostan itseäni sen verran, etten alentuisi tuollaiseen, että päästäisiin jonkun puolituntemattoman ihmisen testaamaan itseäni kaikkein intiimeimmällä ja herkimmällä alueella. Ymmärrän, että jotkut ajattelevat asiasta toisin, mutta on myös ihmisiä, jotka ajattelevat asiasta niinkuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on yleensä iso virhe aloittaa seksielämä ennenkuin koko suhdetta on edes määritelty. Siinä ottaa sen riskin, että mies kyllästyy samantien, ei ole ainakaan hulluna sinuun eikä tiedä mitä tahtoo.
No haloo. Jos mies kyllästyy samantien, jos sen kanssa menee kerran sänkyyn, niin pitikö se mies sinusta koskaan oikeasti? Oliko kemiaa, seksuaalista vetovoimaa oikeasti koskaan?
Mulla on ollut seksisuhteita, joissa on ollut kyse puhtaasti seksistä ja yhteisestä hauskanpidosta ja pisin niistä kesti miltei vuosikymmenen, vaikka vain pantiin, niin eipä se mies ainakaan koskaan kyllästynyt. Jos tuohon kaatuu koko homma, että kettu käy kerran kolossa, niin menkööt!
Samaa mieltä. Mies, joka kyllästyy siksi että sai seksiä ei ole minulle sopiva kumppani.
Tässä me ihmiset ollaan erilaisia. Minusta seksi ei ole se intiimein ja herkin alue. Minulle se minuuden ydin ja kaikkein arin alue on jotain syvällä sisälläni, niin paljon enemmän kuin pelkkä kroppa.
Seksillä voi rikkoa sen syvemmän minuuden.
Eikai se silloin mitenkään hetkauta jos seksikokemuset ovat myönteisiä eivätkä loukkaa. Mutta kyllä joku ihminen voi loukata toisen herkkää kohtaa sisimmässä seksin kautta.
Mutta minua loukkaa ainakin jo pelkkä tieto siitä, että joku miltei tuntematon testaa minua kuinka hyvä olen seksissä ei seksi ole mikään suoritus josta annetaan pisteitä.
En osaa pilkkoa itseni ja minuuttani niin, että seksi on joku erillinen osa eikä liity minuun ja minuuteeni mitenkään.
Ihminen on konaisuus. Seksi on osa minua konaisuutena ihmisenä.
En osaa suhtautua seksiin tunteettomasti ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen case kun mies on naista tasokkaampi.
Tasokkaampi osapuoli voi määritellä suhteelle "epäsymmetriset" ehdot, jolloin toinen saa mitä haluaa ja toinen ei.
Nämä suhteet ovat lähes poikkeuksetta sellaisia joissa tasokkaampi osapuoli on mies. Jos case on toisin päin, kyse on kaverisuhteesta jossa ei harrasteta seksiä. Mies toivoisi saavansa enemmänkin, ja siksi tekee naiselle palveluksia.
Tasokkaampi millä tavalla? Ulkonäöltään, varallisuudeltaan, vai miten? Minusta ihminen, joka on valmis roikottamaan toista, leikkimään toisen tunteilla ja on henkisesti epäkypsä on kaikkea muuta kuin tasokas.
Oikeasti TASOKAS mieshän olisi suhteessa tasan sen naisen kanssa, jonka haluaa, kun olisi hänet saanut ja jättäisi tuommoiset teinien leikit leikkimättä. Vai onko kyse sadismista, että pitää pönkittää omaa egoa jonkun naisreppanan tunteilla leikkimällä? Eihän sellainenkaan ihminen oikein ole tasokas.
Tasokkaampi niillä kriteereillä joilla tehdään esivalinta voisiko toinen potentiaalisesti kiinnostaa.
Jos et valehtele itsellesi, niin myönnät ettei 185cm missin näköinen sporttinainen ala tutustumaan avoimin mielin 168cm hintelään osa-aikaiseen toimistoapulaiseen. Luonnetta katsotaan vasta kun toinen on ylittänyt ulkonäköriman.
Miehillä vaikuttaa olennaisesti myös varakkuus, ja toki molemmilla sukupuolilla luonteenpiirteet jotka herättävät seksuaalis-romanttisen kiinnostuksen. Siis esimerkiksi miehillä itsevarmuus, viettelytaidot ja kyky ottaa tilanteet haltuun.
Nyt ei siis puhuta asioista jotka vaikuttavat siihen kestääkö suhde vaikka 50 vuotta, tai osoittautuuko toinen pitkässä juoksussa luotettavaksi.
https://www.livescience.com/58607-mens-looks-may-matter-more-than-perso…
Tässä naisprofessorin tekemässä tutkimuksessa asia selitetään paremmin. Jos mies ei ylitä komeusrimaa, luonteen merkitys on tasan nolla koska mies karsiutuu jatkosta. Jos mies ylittää komeusriman selkeästi, luonteen heikkouksia annetaan helpommin anteeksi.
Kun mies on listaamillani kriteereillä naista tasokkaampi, eli miehellä on mahdollisuuksia saada vielä tasokkaampi nainen, hänelle annetaan enemmän "siimaa". Eli sallitaan heikko yhteydenpito, miehen ehdoilla meneminen, naiselle epämieluisat seksuaaliset toivomukset, jopa naisen pitäminen löysässä hirressä.
Tästä syystä moni mies valkkaa naisen joka ei ole korkeinta tasoa mitä voisi 100% effortilla saada, koska mies saa leppoisan suhteen jossa nainen toimii miehen tahdon mukaisesti. Miehen tasoinen nainen ei tähän suostuisi, koska saisi yhtä komean ja kiinnostavan miehen joka laittaa parastaan ja todistaa luotettavuutensa.
Ja huom. Se, ettet ajattele tietoisesti tasoja, ei millään tapaa tarkoita sitä ettetkö toimisi tasoteorian mukaisesti.
Todella hyvin kirjoitettu.
Asia on juuri näin.
Tämä korostuu silloin kun mies ei halua vakituista parisuhdetta, vaan esimerkiksi seksisuhteen. Mutta jos haetaan avoimesti seksisuhdetta, naisista on verinen kilpailu koska seksisuhdetta hakevia miehiä on enemmän ja miehet ovat halukkaampia "panemaan alaspäin" kuin naiset.
Siksi mies saa seksisuhteen helpoimmin pitämällä suhteen laadun sopivasti avoimena ja valitsemalla naisen jolle miehen saaminen parisuhteeseen olisi voitto. Näin nainen pysyy toiveikkaana että mies vakiintuisi, ja seksin saaminen on taattua ilman kilpailua tuhannen muun miehen kanssa panosuhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä linkki täynnä asiaa aiheesta. Luin yli kymmenen vuotta sitten noita blogitekstejä ja kommentteja, joihin myös kirjoittaja hyvin vastaili. http://www.mirrorofaphrodite.com/2012/06/disappearing-reappearing-man-w…
En jaksa niitä alkaa tähän suomentamaan, käy lukemassa ja voimaantumassa, kunhan ensin toteat tehneesi kaikki kirjoittajan mainitsemat mokat. Turha kai mainita, että olin pitkään sinkkuna, en sietänyt mitään säätöjä, pidin riman korkealla, ja olen ollut jo vuosia täydellisen herrasmiehen kanssa, nykyisin naimisissakin.
Kirjoitusasustasi päätellen olet mies. En kyllä voisi ottaa tosissani yhtäkään bloggaajaa, joka mainitsee lähteekseen jonkun miehet marsista, naiset venuksesta -teoksen tai sen jatko-osan. Ne ovat täyttä stereotyyppistä paskaa vailla mitään tieteellistä pohjaa.
Luitko linkkaamani tekstin?
Olen nainen, kuten mielestäni annoin ymmärtää ensimmäisessä viestissäni.
Eipä kiinnosta otatko jonkun blogitekstin tosissaan vai et, linkin lähetin niille, jotka haluavat päästä irti yksipuolisista suhteistaan.
Naisten kannattaisi kirjoituksia kuten nämä edelliset.
Miehet eivät ajattele tai toimi samalla tavalla kuin te, ettekä te opi mitään miesten ajattelutavasta
A) projisoimalla omaa ajatteluanne miehiin
B) suojelemalla omaa egoanne kieltämällä ajatuksen että yksipuolinen suhde voisi johtua siitä että mies katsoo olevansa tasokkaampi kuin nainen (ts. mies voisi saada parisuhteeseen parempaakin jos yrittäisi parhaansa ja olisi valmis sitoutumaan 100%)
Tietyt miehet napsivat kermat kakun päältä jos voivat. Niinhän monet naisetkin tekevät, vain eri tavalla. Pannaan ja seikkaillaan komistusten kanssa, sitten uuttera tavismies hoitaa kotipesän kuosiin, ja kun tämä on maalissa niin laihdutetaan ja otetaan ero. ts. naista hyväksikäytetään kun halutaan seksiä, miestä kun tältä halutaan muita suhteen tuomia hyötyjä.
Kaikki eivät edes ajattele toimivansa väärin, he vain haluavat eri asioita elämän eri vaiheissa, ja huomioivat lähinnä omat tarpeensa eikä toisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, olet trauma siteessä. Sellainen suhde vain rikkoo sinut henkisesti ja alat voimaan pahoin ja se pahoinvointi vaan pahenee. Arvosta itseäsi ja lähde. Itse tein sen virheen että jäin roikkumaan ja olin todella rakastunut mieheen tai niin luulin. Se oli riippuvuutta ei rakkautta. Oikea rakkaus on vastavuoroista, ei yksipuolista. Omakin suhteeni alkoi valtavalla intohimolla ja seksi oli taivaallista kunnes ymmärsin että myöhemmin kun olin jo koukuttanut että tunneyhteys oli vain minun puolelta häneen. Hän käytti minua.. kaiken piti mennä niinkuin hän halusi tai tili ongelmia. Ja ongelmien syntymisen ja hylätyksi tulemisen pelossa alistuin ja jäin vaikka tiesin että tämä ei toimi. Loppuviimein tulin aina vaan onnettomaksi. Ne lyhyet kivat hetken kun kerran viikossa tavattiin eivät enää riittäneet minulle. Halusin oikean parisuhteen mutta mies valehteli alusta lähtien minulle kaiken.. kaikki oli loppujen lopuksi ihan feikkiä. Lupaukset hänen puoleltaan eivät pitäneet paikkaansa. Ei tätä ihmistä ollut edes olemassakaan. Se oli vaan taitava teatteriesitys johon minä kelpasin siksi aikaa kunnes parempi löytyy. Nyt kokoan itseäni ja koetan toipua. En koskaan enää duostu käyttöesineeksi kenellekään. Tiedän oman arvoni.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin ollut vastaavaa taipumusta. Siis ihastua ihmisiin, jotka pitävät ikäänkuin käsivarren mitan päässä ja tiputtelevat huomiota ja hyväksyntää pelkkinä pisaroina. Siihen jää koukkuun.
Jossain nettivideossa kuvattiin, että tällainen käytös koukuttaa siksi, että meillä on luontainen taipumus pitää jotain harvinaista ja vaikeasti saavutettavaa arvokkaampana kuin sellaista jota on yllin kyllin saatavilla. Siten hellyyden ja huomion pihtaaminen luo alitajuntaan ajatuksen, että tämän ihmisen huomio on jotain erityisen arvokasta.
Kaikki energia menee huomion saamiseksi. Sulle ei jää energiaa pohtia miehen sopivuutta. Mies tekee tietoisesti kun ripottelee sulle murusia pitääksesi sinut lähettyvillä. Enempää et saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lainauksia tutkimuksesta:
"Results showed that a man's looks influenced both groups of women more strongly than his personality profile. This held true even if a man's profile was filled with highly desirable personal qualities, such as being respectful, honest and trustworthy.
Both daughters and mothers rated the attractive and moderately attractive men as more desirable dating partners than unattractive men, said the findings, published online in March in the journal Evolutionary Psychological Science.
The study suggests that women value physical attractiveness in a potential mate far more than they say they do, said study author Madeleine Fugère, a professor of social psychology at Eastern Connecticut State University in Willimantic."
"The results showed that as long as a man was considered attractive or moderately attractive, both mothers and daughters would pick the guy who had the most desirable personality traits. But when an unattractive male was paired with the most highly desirable personality profile, neither daughters nor mothers rated him as favorably as a potential romantic partner, compared with better-looking men with less desirable personalities."
"In addition, the findings demonstrated that "a moderate level of attractiveness is a necessity to young women and to their moms, and they are not willing to give that up in favor of personality," Fugère said.
She explained that physical attractiveness appears to act as a gatekeeper for potential mates. If a man meets a required level of physical attractiveness, then women are willing to consider his personality characteristics, the study revealed.
However, the new findings, combined with previous research in which women have reported that personality is more important to them, suggest that women tend to underestimate the true importance they place on a man's physical attractiveness, Fugère said."
Joskus kannattaa pysähtyä miettimään myös tutkimusasteleman vaikutusta tuloksiin. Kuten Prismatodellisuus osoittaa, naiset pariutuvat myös rumien miesten kanssa. Mutta jos pariutuminen alkaa kuvagalleriasta, niin lähtökohdat ovat erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin ollut vastaavaa taipumusta. Siis ihastua ihmisiin, jotka pitävät ikäänkuin käsivarren mitan päässä ja tiputtelevat huomiota ja hyväksyntää pelkkinä pisaroina. Siihen jää koukkuun.
Jossain nettivideossa kuvattiin, että tällainen käytös koukuttaa siksi, että meillä on luontainen taipumus pitää jotain harvinaista ja vaikeasti saavutettavaa arvokkaampana kuin sellaista jota on yllin kyllin saatavilla. Siten hellyyden ja huomion pihtaaminen luo alitajuntaan ajatuksen, että tämän ihmisen huomio on jotain erityisen arvokasta.
Kaikki energia menee huomion saamiseksi. Sulle ei jää energiaa pohtia miehen sopivuutta. Mies tekee tietoisesti kun ripottelee sulle murusia pitääksesi sinut lähettyvillä. Enempää et saa.
Hormonien tasoittumiseen menee pari pv. Tuollaisessa suhteessa on kuin pesukoneen lingossa, miten siinä ehtisi ajatella selkeästi. Tiedän itsekin sen syvän huojennuksen tunteen, kun tulee taas se hyvä hetki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
236 vielä jatkaa... Eikä varmasti mikään yllätys, ettei se avoliitto sitten kauaa kestänytkään. Mies tuntui olevan aidosti pöyristynyt siitä, etten todella alkanutkaan hänelle vain äidiksi joka odottaa lastaan iltaisin kotiin ja saa tyydytystä ainoastaan palvellessaan häntä. Lapsia ei sentään tehty, mutta yhteinen lemmikki otettiin. Mies ei antanut edes tälle rakkaalle lemmikille ruokaa jos oli siitä hetkenkin yksin vastuussa. Kuulemma tuollaiset asiat vain unohtui. Olin järkyttynyt, mutta jo niin syvällä siinä riippuvuudessa, että totta munassa me vielä jatkettiin on/off -seurustelua parin vuoden ajan erilleen muuton jälkeen! Lopulta nähtiin säännöllisesti enää KERRAN KUUKAUDESSA, enkä siltikään olisi millään halunnut päästää irti tästä kultakimpaleesta. Mies ei missään vaiheessa muuttunut parempaan, ainoastaan röyhkeämmäksi. Hän oli minusta vältellessäänkin kuitenkin hirvittävän mustasukkainen ja omistushaluinen. Oikea rakkaus, yhteys tai ajanviettoni kanssani ei kiinnostanut pätkääkään; ainoastaan oli tärkeää, että minua ei saisi kukaan muukaan. Tässä vaiheessa olin jo niin masentunut, että aloin saamaan fyysisiä oireita pitkittyneestä stressistä ja kärsin itsetuhoisista ajatuksista. Miehen ilmekään ei värähtänyt, kun itkin hänen edessään ja rukoilin häneltä vastauksia siihen mitä hän minusta oikein haluaa. Lopulta rukoilin häntä jättämään minut, koska en itse pystynyt siihen. Välittikö mies minusta kuitenkaan edes sen vertaa? Ei tietenkään. Hän kiristi otetta aina, kun olin saamassa itseäni kasaan ja pääsemässä irti ja löysäsi heti, kun otin hänet takaisin. Soudettiin ja huovattiin, erottiin ja palattiin, miehen mennessä kokoajan omassa elämässään eteenpäin, minä hitaasti kuihtuen. Päivät ihmissuhteiden psykologiaa opiskellen, kaiken maailman kiintymyssuhde-teorioista ja persoonallisuushäiriöiden ym. kirjosta lukien ja lukemattomien gurujen videoita katsellen. (Kirjoitin monet monet keskustelut niistä eroyrityksistä ja riidoista tännekin palstalle... joku saattaa tunnistaa)
Kunnes hän manipuloi jo niin röyhkeästi ja käyttäytyi niin uskomattoman vastenmielisesti, että sain lopulta tarpeekseni. Luulin että kuolen siihen sydänsuruun, mutta päässäni lopulta naksahtikin jokin oikeaan asentoon juuri silloin kun luulin ettei tuosta sairaammaksi voi enää mennä. Vihdoin jopa minulle, sekopäisestä sadistisesti miehestä riippuvaiselle joskus vahvana nähdyn naisen riekaleelle, oli päivänselvää ettei tuosta voinut tulla mitään oikeaa suhdetta. Ei nyt, eikä koskaan, koska mies ei yksinkertaisesti kyennyt siihen. En voinut palata enää vanhaan dynamiikkaan, enkä vuoden aktiivisen pohdinnan jälkeen aidosti halunnut kuollakaan. Ei siis enää jäänyt kuin yksi vaihtoehto, joka oli miehen jättäminen, kivuliaat vieroitusoireet ja omien traumojen aito kohtaaminen. Sillä tiellä ollaan edelleen ja kyseessä on varmasti vaikein ja kipein asia, jonka olen ikinä kohdannut. Enkä aio valehdella: edelleen sattuu ja edelleen sairaalla tavalla kaipaan niitä huippuja, vaikka en aio enkä voi enää ikinä antaa kenenkään kohdella minua niin.
Huh. Olipas tarina. Jäi kiinnostamaan, että mitä niin vastenmielistä mies lopulta teki, että jokin yhtäkkiä naksahti päässäsi oikeaan asentoon ja pääsit miehestä vihdoin henkisesti eroon?
Oletko 100 % no contact miehen kanssa nyt? Kuinka kauan lopullisesta erosta on?
Onko mies: 1. Autistinen ja piilotteleva. 2. Varattu. 3. Ei kiinnostunut. 4. Juo viinaa, baarit, opiskelee tai uraputki, ja on naisia. Ei halua sitoutua? 5. Kysy suoraan jotain. 6. Oletteko platonisia kavereita vai käyttääkö tilaisuuden hyväksi makkarissa vaan. 8. Siitä voi irrottautua. Ei ole pakko esittää miehelle että kaikki on ok ja ettei ole mitään kysymyksiä. Entä jos miehen luonne on muuta kuin ulospäin näyttää.
Tästä ketjusta on mulle hyötyä ja saan ajattelun aihetta.
Pääni kehittelee tunteita tuollaisiin hyväksikäyttäjiin, joista täysipäinen näkisi heti, ettei homma etene mihinkään. Käytännössä olen ollut jonkinlaisessa tapailusuhteessa vain yhden kanssa, joka rikkoi tosi pahasti. Olin vuosia toivonut, että ko. miehen kanssa tulisi jotain. Tavattin opiskeluaikana ja rikkoi minut jo silloin kun valitsi toisen, jonka jättämäksi itse kuitenkin tuli lähes heti. Olin varmasti lähellä jonkinlaista psykoosia tuolloin, niin voimakasta oireilua ja eristäytymistä tilanne lopulta aiheutti ja opintoni menivät osin tuon takia huonosti. En osannut hakea apua, koska jotenkin oudosti tulkitsin, että tuo tunteiden voimakkuus vain korreloi sen kanssa, että tässä ollaan aidon palavan rakkauden ja tarkoitetun asian äärellä.
Kaipasin tuota sellaiset viisi vuotta kunnes törmäsin sattumalta (itsehän tulkitsin tämän kohtaloksi) ja tuli mahdollisuus tapailla. Eihän se halunnut kuin seksiä ja oli muutenkin kylmä ja ahdistava tapaus. Se mukavuus, jolla aina itseään kuvaili, oli vain sosiaalista näytöstä. Olo oli usein näkemisen jälkeen kuin kirjaimellisesti kuristettaisiin kurkusta. Ko. henkilöllä oli erittäin lyhyt impulssikontrolli ja muutenkin käytös oli outoa. Tästä varoitettiin minua etukäteen, mutten tietenkään uskonut. Lopulta tilanne loppui siihen kun ko. tyyppi jätti minut julkisella paikalla ja pakeni paikalta kun olisin halunnut keskustella. Ei vastannut enää viesteihini jne.
Tämän jälkeen on tullut lievempiä toisintoja ja näiden ihastusten kanssa homma ei koskaan edes etene minnekään kuin pääni sisällä. Lisäksi tuon jotain kohtalonomaisuutta näihin, sitoudun sydämestäni ja sieluni perukoista saakka, vaikken saa käytännössä mitään takaisin. En ole koskaan saanut. Sellainen sydämen lojaalius on itselleni todella tärkeää ja ikään kuin omistaudun heille, vaikka mitään käytännössä ei olisikaan. Ehkä hankala selittää. Jos joku muu mies on tällöin yrittänyt jotain, olen kokenut jopa vihamielisyyttä tätä häiritsijää kohtaan.
Mut on rikottu jo pienenä. Olen kasvanut elämänhallintakyvyttömien vanhempien vanhinpana lapsena. Mt-ongelmia, alkoholismia, fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Suvussa itsemurhia. Yksi sukulaisukko myös käytti seksuaalisesti hyväkseen, mutta pystyin onneksi välttelemään tätä eikä tilanne päässyt toistumaan. Oman traumansa asiaan tuo myös se, että äitini tiesi tämän taipumuksista ja silti jätti meidät maatilalla ko. henkilön seuraan, lähinnä puhui huvittuneena pedaritaipumuksista. Olen käynyt terapiassa, mutten kokenut hyötyneeni siitä eikä siellä menty itse asiaan.
Olen tullut johtopäätökseen, että parempi olla yksin kuten tähänkin saakka. Surussahan sitä elää näiden asioiden ja niiden seuraamusten kanssa. En osaa enkä jaksa enää uskoa, että on ymmärtäväistä miestä, joka lähestyisi muuten kuin hyväksikäyttömielessä. Ikääkin on jo 40+, joten sekään ei ole puolellani. Tsemppiä näiden asioiden kanssa painiville.
Vierailija kirjoitti:
Joskus kannattaa pysähtyä miettimään myös tutkimusasteleman vaikutusta tuloksiin. Kuten Prismatodellisuus osoittaa, naiset pariutuvat myös rumien miesten kanssa. Mutta jos pariutuminen alkaa kuvagalleriasta, niin lähtökohdat ovat erilaiset.
:D.
Vierailija kirjoitti:
Kaikenmaailman hölynpölyn kautta taas lähdetty purkamaan tätä asiaa.
Itse olen nuorena ollut monesti samassa tilanteessa (en tosin vuosia). Mies on flegmaattinen, mutta menee virran mukana. Olen ihastunut (oikeasti vain luulen olevani). Olen sijoittanut tähän ihmiseen X määrän kuukausia elämästäni ja ehkä kaverit ovat juuri silloin kaikki seurustelusuhteissa tai muuten kiireisiä. Tämän miehen tapailusta on tullut osa elämääni ja haluaisin jo vakituisen parisuhteen - tiedän, etten kuitenkaan tämän tyypin kanssa.
Jos lemppaan jätkän pihalle, katoaa suuri osa vapaa-aikaani ja jännitystä, jonka se toinen ihminen aiheuttaa. Kenelle lähetän iltaisin viestejä? Kuka lähtee baariin kanssani viikonloppuisin? On ihan normaalia kipuilla huononkin suhteen loppuessa, koska se ihminen on ollut niin suuri osa elämääsi.
Jos nyt vastaan kävelisi se unelmiesi tyyppi ja pyytäisi treffeille unohtaisit sen nykyisen tapailumiehesi saman tien. Et vain halua tuntea sitä epämiellyttävää fiilistä ja tyhjää aukkoa, jonka välien katkaiseminen aiheuttaa, mutta et miettisi koko asiaa, jos olisit oikeasti onnellinen. Se on ihan tavallista, eikä sinussa ole mitään vikaa tai diagnosoimatonta traumaa. Jos olisitte tavanneet eilen, ei välien katkeaminen olisi juurikaan merkittävää. Se on vain vaikeampaa, kun olet sijoittanut elämästäsi tähän vuoden.
Tämä on erittäin hyvä viesti. Tunnistan tästä itseni. Tuntemattomaan hyppääminen pelottaa enemmän kuin epätyydyttävään suhteeseen jääminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin ollut vastaavaa taipumusta. Siis ihastua ihmisiin, jotka pitävät ikäänkuin käsivarren mitan päässä ja tiputtelevat huomiota ja hyväksyntää pelkkinä pisaroina. Siihen jää koukkuun.
Jossain nettivideossa kuvattiin, että tällainen käytös koukuttaa siksi, että meillä on luontainen taipumus pitää jotain harvinaista ja vaikeasti saavutettavaa arvokkaampana kuin sellaista jota on yllin kyllin saatavilla. Siten hellyyden ja huomion pihtaaminen luo alitajuntaan ajatuksen, että tämän ihmisen huomio on jotain erityisen arvokasta.
Kaikki energia menee huomion saamiseksi. Sulle ei jää energiaa pohtia miehen sopivuutta. Mies tekee tietoisesti kun ripottelee sulle murusia pitääksesi sinut lähettyvillä. Enempää et saa.
Tämä. Huomio pitäisi keskittää miehen tunteiden sijaan omiin tunteisiin. Vaikeaa, mutta tärkeintä on se, oletko itse onnellinen.
Tässä linkki täynnä asiaa aiheesta. Luin yli kymmenen vuotta sitten noita blogitekstejä ja kommentteja, joihin myös kirjoittaja hyvin vastaili. http://www.mirrorofaphrodite.com/2012/06/disappearing-reappearing-man-w…
En jaksa niitä alkaa tähän suomentamaan, käy lukemassa ja voimaantumassa, kunhan ensin toteat tehneesi kaikki kirjoittajan mainitsemat mokat. Turha kai mainita, että olin pitkään sinkkuna, en sietänyt mitään säätöjä, pidin riman korkealla, ja olen ollut jo vuosia täydellisen herrasmiehen kanssa, nykyisin naimisissakin.