Lue keskustelun säännöt.
Voiko puolisoa pakottaa kirjoittamaan avioehtoa kun ollaan oltu naimisissa jo vuosikausia?!
31.07.2023 |
Ja mitenkä omaisuus muka edes jaettaisiin tasapuolisesti jne. Sen ymmärrän että jos mä ostan vaikka sukutilan niin haluan siitä tehdä paperit mutta että vuosien aikana kertynyt yhteinen omaisuus? En nyt tajua. Mies on saanut jostain päähänsä että nyt pitäisi tehdä avioehto.
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Miehen omilla vanhemmilla on ero päällä ja avioehtoa ei ole. Aikuiset lapset ovat nyt puuttuneet omaisuuden jakamiseen mielestäni ihan liikaa! Eihän se heille kuulu mitä vanhemmat erossa päättävät?! Nyt mies vissiinkin kuvittelee että jos meille tulee ero ja suostun ehtoon niin hän saa sitten enemmän kuin minä vaikka mitään perusteita sille ei ole. ap
Taikka sitten tosiaan suunnittelee jo eroa?! ap
Sinun miehelläsi, ap, on uusi akka katsottuna, ja se suunnittelee avioeroa, ja haluaa nyt suojata omaisuutensa. Älä allekirjoita mitään papereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän ketään voi pakottaa, mutta kyllä hän voi sinut jättää jos et suostu. Miehillä on paljon yleisempää se, että tulot ovat naista suuremmat ja silti nainen vain ottaa ja jättää tai vielä pahempaa - alkaa temppuilemaan niin ettei jää muuta vaihtoehtoa kuin erota. Silloin nämä naiset saavat temppuilunsa tai eropäätöksensä jälkeen palkkioksi vielä miehen omaisuuden. Niinhän siinä helposti käy, että jos et ap suostu allekirjoittamaan avioehtoa, niin ero tulee paljon varmemmin. Silloin hän tietää, että sinulle on tärkeintä saada hänen rahansa.
Avioehto tehdään ennen avioliittoa eikä sen aikana. Oma moka, jos ei saanut sen vertaa aikaan.
Kyllä sen voi tehdä myös avioliiton aikana, mutta ei siihen pakottaa voi.
Vierailija kirjoitti:
Jos mennään nuorena yhteen ja aletaan yhdessä rakentaan ja tekeen tulevaisuutta niin ei sitä kumpikaan yksin tee. Pariskunta/perhe on yksikkö. Minusta olisi hemmetin väärin että toinen puolisoista tekisi rahaa vain itselleen.
Ymärrän avioehdon jos menee iäkkäämpänä naimisiin ja omaisuutta on jo kertynyt.
Jos on perintöä tulossa tai omaisuutta jo valmiiksi niin kyllä avioehto on järkevä jo nuorena.
Minun vanhempani olivat fiksuja, ovat säännöllisesti lahjoittaneet meille lapsille vielä aikuisinakin omaisuuttaan, sanoivat että jos avioehtoja ei ole niin heillä ei ole sitten luottamusta siihen että heidän lahjoittamansa omaisuus pysyy perheessä ja lahjoitukset loppuvat.
Kaikilla meillä sisaruksilla on avioehdot. Ihan reilut, joissa perinnöt, omiatukset, sijoitukset, ja saadut lahjat suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle.
Eron sattuessa mieheni ottaa sen minkä itse on tienannut joka sekin on menestyvällä yrittäjällä paljon. Minun ja sukuni omaisuuteen hänellä ei ole asiaa. Yhdessä hankittu omaisuus menee eron sattuessa puoleksi.
Itse annoin aikoinaan naimisiin mennessä ehdoksi sen, että en naimisiin mene jos ei avioehtoa tehdä.
Vaimoni suostui siihen ja se riitti minulle. Ei koskaan tehty avioehtoa, koska halusin vain tietää, että onko puolisoni minun kanssani vain rahan vuoksi. Ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mennään nuorena yhteen ja aletaan yhdessä rakentaan ja tekeen tulevaisuutta niin ei sitä kumpikaan yksin tee. Pariskunta/perhe on yksikkö. Minusta olisi hemmetin väärin että toinen puolisoista tekisi rahaa vain itselleen.
Ymärrän avioehdon jos menee iäkkäämpänä naimisiin ja omaisuutta on jo kertynyt.
Jos on perintöä tulossa tai omaisuutta jo valmiiksi niin kyllä avioehto on järkevä jo nuorena.
Minun vanhempani olivat fiksuja, ovat säännöllisesti lahjoittaneet meille lapsille vielä aikuisinakin omaisuuttaan, sanoivat että jos avioehtoja ei ole niin heillä ei ole sitten luottamusta siihen että heidän lahjoittamansa omaisuus pysyy perheessä ja lahjoitukset loppuvat.
Kaikilla meillä sisaruksilla on avioehdot. Ihan reilut, joissa perinnöt, omiatukset, sijoitukset, ja saadut lahjat suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle.
Eron sattuessa mieheni ottaa sen minkä itse on tienannut joka sekin on menestyvällä yrittäjällä paljon. Minun ja sukuni omaisuuteen hänellä ei ole asiaa. Yhdessä hankittu omaisuus menee eron sattuessa puoleksi.
Jos haluaa, että lapsesi puoliso ei peri sinun omaisuuttasi niin voit sen määrätä testamentissä. Silloin ei haittaa vaikka avioehtoa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mennään nuorena yhteen ja aletaan yhdessä rakentaan ja tekeen tulevaisuutta niin ei sitä kumpikaan yksin tee. Pariskunta/perhe on yksikkö. Minusta olisi hemmetin väärin että toinen puolisoista tekisi rahaa vain itselleen.
Ymärrän avioehdon jos menee iäkkäämpänä naimisiin ja omaisuutta on jo kertynyt.
Meillä ei naimisiin mennessä ollut omaisuutta, kummallakaan, joten ei tehty avioehtoa. Ei meillä nyt 20 vuotta myöhemminkään ole mitään sellaista, josta voisi tapella. Mies voi joskus saada perintönä mökkiä ja firmaa, mutta niihin en halua koskea pitkällä tikullakaan. Minä voi joskus saada puolet vanhempieni talosta ja uskon mieheni olevan yhtä vähän kiinnistunut siitä kuin minä hänen perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän ketään voi pakottaa, mutta kyllä hän voi sinut jättää jos et suostu. Miehillä on paljon yleisempää se, että tulot ovat naista suuremmat ja silti nainen vain ottaa ja jättää tai vielä pahempaa - alkaa temppuilemaan niin ettei jää muuta vaihtoehtoa kuin erota. Silloin nämä naiset saavat temppuilunsa tai eropäätöksensä jälkeen palkkioksi vielä miehen omaisuuden. Niinhän siinä helposti käy, että jos et ap suostu allekirjoittamaan avioehtoa, niin ero tulee paljon varmemmin. Silloin hän tietää, että sinulle on tärkeintä saada hänen rahansa.
Avioehto tehdään ennen avioliittoa eikä sen aikana. Oma moka, jos ei saanut sen vertaa aikaan.
Mutta ei ennen avioliittoakaan pakottamalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mennään nuorena yhteen ja aletaan yhdessä rakentaan ja tekeen tulevaisuutta niin ei sitä kumpikaan yksin tee. Pariskunta/perhe on yksikkö. Minusta olisi hemmetin väärin että toinen puolisoista tekisi rahaa vain itselleen.
Ymärrän avioehdon jos menee iäkkäämpänä naimisiin ja omaisuutta on jo kertynyt.
Jos on perintöä tulossa tai omaisuutta jo valmiiksi niin kyllä avioehto on järkevä jo nuorena.
Minun vanhempani olivat fiksuja, ovat säännöllisesti lahjoittaneet meille lapsille vielä aikuisinakin omaisuuttaan, sanoivat että jos avioehtoja ei ole niin heillä ei ole sitten luottamusta siihen että heidän lahjoittamansa omaisuus pysyy perheessä ja lahjoitukset loppuvat.
Kaikilla meillä sisaruksilla on avioehdot. Ihan reilut, joissa perinnöt, omiatukset, sijoitukset, ja saadut lahjat suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle.
Eron sattuessa mieheni ottaa sen minkä itse on tienannut joka sekin on menestyvällä yrittäjällä paljon. Minun ja sukuni omaisuuteen hänellä ei ole asiaa. Yhdessä hankittu omaisuus menee eron sattuessa puoleksi.
Jos haluaa, että lapsesi puoliso ei peri sinun omaisuuttasi niin voit sen määrätä testamentissä. Silloin ei haittaa vaikka avioehtoa ei ole.
Periaatteessa näin, mutta jos esimerkiksi edesmenneiden vanhempien omaisuus muutetaan rahaksi, niin sen perään ei yksikään taho katso ja esimerkiksi tämä vävy/miniä voi käyttää sen täysin niin kuin parhaaksi katsoo, jos rahat on hänen eteensä tulleet. Eli se siitä testamentin puolison piis sulkemisesta. Vävy/miniä voi myös vaikuttaa puolisoonsa vahvasti omaisuusasioiden kanssa ja tämä asia on helppo kiertää. Se nyt on nähty tsiljoona kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mennään nuorena yhteen ja aletaan yhdessä rakentaan ja tekeen tulevaisuutta niin ei sitä kumpikaan yksin tee. Pariskunta/perhe on yksikkö. Minusta olisi hemmetin väärin että toinen puolisoista tekisi rahaa vain itselleen.
Ymärrän avioehdon jos menee iäkkäämpänä naimisiin ja omaisuutta on jo kertynyt.
Jos on perintöä tulossa tai omaisuutta jo valmiiksi niin kyllä avioehto on järkevä jo nuorena.
Minun vanhempani olivat fiksuja, ovat säännöllisesti lahjoittaneet meille lapsille vielä aikuisinakin omaisuuttaan, sanoivat että jos avioehtoja ei ole niin heillä ei ole sitten luottamusta siihen että heidän lahjoittamansa omaisuus pysyy perheessä ja lahjoitukset loppuvat.
Kaikilla meillä sisaruksilla on avioehdot. Ihan reilut, joissa perinnöt, omiatukset, sijoitukset, ja saadut lahjat suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle.
Eron sattuessa mieheni ottaa sen minkä itse on tienannut joka sekin on menestyvällä yrittäjällä paljon. Minun ja sukuni omaisuuteen hänellä ei ole asiaa. Yhdessä hankittu omaisuus menee eron sattuessa puoleksi.
Jos haluaa, että lapsesi puoliso ei peri sinun omaisuuttasi niin voit sen määrätä testamentissä. Silloin ei haittaa vaikka avioehtoa ei ole.
Näin tietysti ovatkin toimineet, mutta niihin lahjoituksiin tuo ei vaikuta joista tuossa olikin kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mennään nuorena yhteen ja aletaan yhdessä rakentaan ja tekeen tulevaisuutta niin ei sitä kumpikaan yksin tee. Pariskunta/perhe on yksikkö. Minusta olisi hemmetin väärin että toinen puolisoista tekisi rahaa vain itselleen.
Ymärrän avioehdon jos menee iäkkäämpänä naimisiin ja omaisuutta on jo kertynyt.
Jos on perintöä tulossa tai omaisuutta jo valmiiksi niin kyllä avioehto on järkevä jo nuorena.
Minun vanhempani olivat fiksuja, ovat säännöllisesti lahjoittaneet meille lapsille vielä aikuisinakin omaisuuttaan, sanoivat että jos avioehtoja ei ole niin heillä ei ole sitten luottamusta siihen että heidän lahjoittamansa omaisuus pysyy perheessä ja lahjoitukset loppuvat.
Kaikilla meillä sisaruksilla on avioehdot. Ihan reilut, joissa perinnöt, omiatukset, sijoitukset, ja saadut lahjat suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle.
Eron sattuessa mieheni ottaa sen minkä itse on tienannut joka sekin on menestyvällä yrittäjällä paljon. Minun ja sukuni omaisuuteen hänellä ei ole asiaa. Yhdessä hankittu omaisuus menee eron sattuessa puoleksi.
Jos haluaa, että lapsesi puoliso ei peri sinun omaisuuttasi niin voit sen määrätä testamentissä. Silloin ei haittaa vaikka avioehtoa ei ole.
Jos esim perinnöksi saadut osakkeet myy niin niistä saadut rahat eivät sen jälkeen enää ole perintöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehdon tekee jokainen järkevä ihminen.
Paitsi me köyhät, ketkä päästään rikkaisiin naimisiin. Siinä sitten tulee hyvä tili jos mies meinaa lähteä lätkimään :)
Millainen ihminen ajattelee noin, ei ainakaan terve?
On tosi kiva, että sä loisit toisen rahoilla ja avioerossa otat itsellesi kuulumatonta omaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän ketään voi pakottaa, mutta kyllä hän voi sinut jättää jos et suostu. Miehillä on paljon yleisempää se, että tulot ovat naista suuremmat ja silti nainen vain ottaa ja jättää tai vielä pahempaa - alkaa temppuilemaan niin ettei jää muuta vaihtoehtoa kuin erota. Silloin nämä naiset saavat temppuilunsa tai eropäätöksensä jälkeen palkkioksi vielä miehen omaisuuden. Niinhän siinä helposti käy, että jos et ap suostu allekirjoittamaan avioehtoa, niin ero tulee paljon varmemmin. Silloin hän tietää, että sinulle on tärkeintä saada hänen rahansa.
Avioehto tehdään ennen avioliittoa eikä sen aikana. Oma moka, jos ei saanut sen vertaa aikaan.
Mutta ei ennen avioliittoakaan pakottamalla!
Näin. Ihan itse sitä saa päättää mitä allekirjoittaa ja mitä hyväksyy. Lakimies on erittäin hyvä hankkia itse, jos tuntuu, että on mahdollisuus tulla huijatuksi. En edes huolisi jotain miehen kaveria tekemään tällaisia papereita, vaan se tehtäisiin molempien hyväksymällä lakimiehellä, joka on täysin puolueeton.
Ehkä se maksaa, mutta mielummin siitä kannattaa maksaa sopimusta tehdessä kuin eron sattuessa.
Avioehtokin voidaan mitätöidä jälkeenpäin jos katsotaan, että se on toista osapuolta syrjivä. Eli käytännössä avioehto toimii vain jos et tappele siitä eron jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluaa ryssiä oman avioliittonsa, kannattaa toiselle paukauttaa täysin yllättäen, että sinun pitää allekirjoittaa avioehto. Avioehdosta pitää puhua ennen avioliittoa ja jos haluaa sen avioliiton aikana, niin hyvin saa asiansa perustella, että toinen suostuu.
Vierailija kirjoitti:
Itse annoin aikoinaan naimisiin mennessä ehdoksi sen, että en naimisiin mene jos ei avioehtoa tehdä.
Vaimoni suostui siihen ja se riitti minulle. Ei koskaan tehty avioehtoa, koska halusin vain tietää, että onko puolisoni minun kanssani vain rahan vuoksi. Ei ollut.
Juuri näin.
En voi käsittää, että useat ajattelevat avioehtoa jotenkin pahana.
Sehän nimenomaan suojaa allekirjoittaneita siltä, ettei kumpikaan pääse ahneuksissaan rahastamaan avioerossa.
Ettei tajuta eroa sillä, mitä on aviossa ollessa tullut varallisuutta (tämä puoliksi), ja toisaalta vaikka peritty omaisuus (tähän ei pitäisi toisen päästä koskemaan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mennään nuorena yhteen ja aletaan yhdessä rakentaan ja tekeen tulevaisuutta niin ei sitä kumpikaan yksin tee. Pariskunta/perhe on yksikkö. Minusta olisi hemmetin väärin että toinen puolisoista tekisi rahaa vain itselleen.
Ymärrän avioehdon jos menee iäkkäämpänä naimisiin ja omaisuutta on jo kertynyt.
Jos on perintöä tulossa tai omaisuutta jo valmiiksi niin kyllä avioehto on järkevä jo nuorena.
Minun vanhempani olivat fiksuja, ovat säännöllisesti lahjoittaneet meille lapsille vielä aikuisinakin omaisuuttaan, sanoivat että jos avioehtoja ei ole niin heillä ei ole sitten luottamusta siihen että heidän lahjoittamansa omaisuus pysyy perheessä ja lahjoitukset loppuvat.
Kaikilla meillä sisaruksilla on avioehdot. Ihan reilut, joissa perinnöt, omiatukset, sijoitukset, ja saadut lahjat suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle.
Eron sattuessa mieheni ottaa sen minkä itse on tienannut joka sekin on menestyvällä yrittäjällä paljon. Minun ja sukuni omaisuuteen hänellä ei ole asiaa. Yhdessä hankittu omaisuus menee eron sattuessa puoleksi.
Jos haluaa, että lapsesi puoliso ei peri sinun omaisuuttasi niin voit sen määrätä testamentissä. Silloin ei haittaa vaikka avioehtoa ei ole.
Kyllä, mutta se on aivan eri asia.
Tuossa puhut toisen tekemästä testamentista.
Mitä jos se ei olekaan tehnyt sitä? Tällöin lapsen puoliso pääsee käsiksi hänelle "kuulumattomaan" omaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehdon tekee jokainen järkevä ihminen.
Paitsi me köyhät, ketkä päästään rikkaisiin naimisiin. Siinä sitten tulee hyvä tili jos mies meinaa lähteä lätkimään :)
Millainen ihminen ajattelee noin, ei ainakaan terve?
On tosi kiva, että sä loisit toisen rahoilla ja avioerossa otat itsellesi kuulumatonta omaisuutta.
Ja rahan ahneet alapeukuttaa. :D
Ap, kummalla teistä on enemmän omaisuutta?
Vierailija kirjoitti:
Itse annoin aikoinaan naimisiin mennessä ehdoksi sen, että en naimisiin mene jos ei avioehtoa tehdä.
Vaimoni suostui siihen ja se riitti minulle. Ei koskaan tehty avioehtoa, koska halusin vain tietää, että onko puolisoni minun kanssani vain rahan vuoksi. Ei ollut.
Ette tehneet sitten avioehtoa? Miksi ihmeessä ette? Tuohan on täydellistä typeryyttä molemmilta.
Kun olin menossa mieheni kanssa naimisiin yli 10 vuotta sitten, niin mieheni sanoi, että haluaa avioehdon. Minä sanoin siihen, että niin minäkin haluan, sillä olin saamassa perintöä. Juttelimme asiat ensin meidän kesken hyvin selviksi ja sitten otimme yhteyttä lakimiehen, joka laati avioehdon niille asioille, joita painotimme.
Meille molemmille oli siis erittäin selkeää, että avioehto laaditaan ja että se laaditaan oikein.
Meinaan avioehdon tarkoitushan ei ole viedä kenenkään rahaa vaan päinvastoin.