Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ikuinen epäonni osunut kohdalleni
30.07.2023 |
En oikein ymmärrä miten elämäni voikaan olla niin epäonnista. Olisiko liikaa pyydetty, että edes joskus onnistuisi elämässään niinkuin on suunnitellut? Työllistymisen kanssa oli suuria haasteita, kumppanin löytäminen on silkka mahdottomuus, ja jos on säästänyt rahaa jotain asiaa tai reissua varten niin aina menee jotain sellaista rikki, että saa heittää suunnitelmille hyvästit.
Mutta eipä se mitään, kärvistellään eteenpäin ja toivotaan, että aurinko paistaa joskus risukasaankin. Minun kohdallani se risukasakin varmaan syttyy palamaan...
Terveisin Naispelko30
Kommentit (34)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei pitkästä aikaa!
Mutta niin. Itse olen jo vanhempi eikä se työllistyminen onnistunut, suhteet kaatuvat kaikkeen paskaan jne. Ei voi oikeasti kuin yrittää jaksaa päivä kerrallaan ja odottaa loppua.
Mä en usko että sulle se kumppanin löytäminen kuitenkaan on mahdotonta kun vaan peloistasi luovut.
Aika toivoton minun haaveeni parisuhteesta on, mutta eipä se oikeastaan enää edes niin pahasti haittaa. Enempi harmittaa se, että on niin haasteellista olla onnellinen elämässään muillakaan osa-alueilla jatkuvien epäonnisten sattumusten vuoksi.
Terveisin Naispelko30
Vierailija kirjoitti:
Onko siitä jo niin kauan, olitko 26 silloin kun paljon kirjoittelit?
En muista milloin kirjoittelin paljon. Muistaakseni kirjoittelin iät 22-24 aika aktiivisesti, sitten taisin tehdä paluun kun olin 26 ja sen jälkeen olen kirjoitellut harvakseltaan.
Terveisin Naispelko30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei pitkästä aikaa!
Mutta niin. Itse olen jo vanhempi eikä se työllistyminen onnistunut, suhteet kaatuvat kaikkeen paskaan jne. Ei voi oikeasti kuin yrittää jaksaa päivä kerrallaan ja odottaa loppua.
Mä en usko että sulle se kumppanin löytäminen kuitenkaan on mahdotonta kun vaan peloistasi luovut.Aika toivoton minun haaveeni parisuhteesta on, mutta eipä se oikeastaan enää edes niin pahasti haittaa. Enempi harmittaa se, että on niin haasteellista olla onnellinen elämässään muillakaan osa-alueilla jatkuvien epäonnisten sattumusten vuoksi.
Terveisin Naispelko30
Toi vätystely ei ole huonoa onnea. Mutta äidin kanssa asuen työttömänä ja kouluttamattomana pitäisi kuitenkin nainen löytyä?
Mene poika kouluun, hanki oma asunto ja sitten työpaikka. Ei ne tuurilla ole muillekaan tulleet, itse pitää vaivautua.
Mutta mun miekestäni naispelko kirjoitteli aina kivasti, miksei sellainen mies löytäisi parisuhdetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta mun miekestäni naispelko kirjoitteli aina kivasti, miksei sellainen mies löytäisi parisuhdetta?
No ei kyllä aina tosiaankaan...
Ap mulla oli ennen samaa. Käsittämätön epäonni, vuosi vuoden jälkeen. Päätin perehtyä asiaan ja muuttaa elämän kulun suunnan ja ONNISTUIN siinä.
Ratkaiseva kirja oli Dr Joe Dispenza: :luo itsesi uudelleen
Opettelin ajattelemaan eri tavalla. Ja nyt en puhu mistään nami nami bumtsi bum ajattele iloisia -asenteesta. Vaan puhun kvanttifysiikasta. Kvanttiaallon romahduttamisesta. Asioiden suunnan muuttamisesta erilaisilla tekniikoilla.
T. Työttömästä 10ke/kk tuloihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lähdetään spekuloimaan niin voihan olla että ns maailmankaikkeus tai jokin mikälie yliluonnollinen järjestys pelaa niin, että saat mitä uskot ansaitsevasi ja ikään kuin itse luot sen. Sinusta on aina välittynyt jokin semmoinen valtava epäluottamus elämää kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei pitkästä aikaa!
Mutta niin. Itse olen jo vanhempi eikä se työllistyminen onnistunut, suhteet kaatuvat kaikkeen paskaan jne. Ei voi oikeasti kuin yrittää jaksaa päivä kerrallaan ja odottaa loppua.
Mä en usko että sulle se kumppanin löytäminen kuitenkaan on mahdotonta kun vaan peloistasi luovut.Aika toivoton minun haaveeni parisuhteesta on, mutta eipä se oikeastaan enää edes niin pahasti haittaa. Enempi harmittaa se, että on niin haasteellista olla onnellinen elämässään muillakaan osa-alueilla jatkuvien epäonnisten sattumusten vuoksi.
Terveisin Naispelko30
Toi vätystely ei ole huonoa onnea. Mutta äidin kanssa asuen työttömänä ja kouluttamattomana pitäisi kuitenkin nainen löytyä?
Mene poika kouluun, hanki oma asunto ja sitten työpaikka. Ei ne tuurilla ole muillekaan tulleet, itse pitää vaivautua.
Löytyy minulta useampikin koulutus, en asu porukoiden nurkissa, ja olen jopa ihan töissä käyvä veronmaksajakin.
Aika paljon piti vaivautua, että lopulta sai töitä ja elämänsä jollain tavoin uomiinsa. Paljon minulle mainostettiin jo silloin aikanaan miten pitää olla oma asunto, työpaikka jne. että kelpaa. Noh, nyt on työpaikkaa, asuntoa, autoa jne. Ainoa asia mikä muuttui on se, että on vain entistä yksinäisempi asunnossaan.
Terveisin Naispelko30
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lähdetään spekuloimaan niin voihan olla että ns maailmankaikkeus tai jokin mikälie yliluonnollinen järjestys pelaa niin, että saat mitä uskot ansaitsevasi ja ikään kuin itse luot sen. Sinusta on aina välittynyt jokin semmoinen valtava epäluottamus elämää kohtaan.
Olen joskus pohtinut vähän tämän kaltaista. Tunnistan itsessäni sen, että ajattelen asioiden epäonnistuvan jo etukäteen. Mutta toisaalta taas monestikin lähden asioihin täynnä intoa ja varmuutta onnistumisesta, mutta lopulta petyn karvaasti. Eihän kenenkään elämä kai ruusuilla tanssimista ole, mutta kiva olisi joskus onnistua ja pärjätä niin, että voisi taputtaa itseään olalle.
Terveisin Naispelko30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei pitkästä aikaa!
Mutta niin. Itse olen jo vanhempi eikä se työllistyminen onnistunut, suhteet kaatuvat kaikkeen paskaan jne. Ei voi oikeasti kuin yrittää jaksaa päivä kerrallaan ja odottaa loppua.
Mä en usko että sulle se kumppanin löytäminen kuitenkaan on mahdotonta kun vaan peloistasi luovut.Aika toivoton minun haaveeni parisuhteesta on, mutta eipä se oikeastaan enää edes niin pahasti haittaa. Enempi harmittaa se, että on niin haasteellista olla onnellinen elämässään muillakaan osa-alueilla jatkuvien epäonnisten sattumusten vuoksi.
Terveisin Naispelko30
Toi vätystely ei ole huonoa onnea. Mutta äidin kanssa asuen työttömänä ja kouluttamattomana pitäisi kuitenkin nainen löytyä?
Mene poika kouluun, hanki oma asunto ja sitten työpaikka. Ei ne tuurilla ole muillekaan tulleet, itse pitää vaivautua.
Löytyy minulta useampikin koulutus, en asu porukoiden nurkissa, ja olen jopa ihan töissä käyvä veronmaksajakin.
Aika paljon piti vaivautua, että lopulta sai töitä ja elämänsä jollain tavoin uomiinsa. Paljon minulle mainostettiin jo silloin aikanaan miten pitää olla oma asunto, työpaikka jne. että kelpaa. Noh, nyt on työpaikkaa, asuntoa, autoa jne. Ainoa asia mikä muuttui on se, että on vain entistä yksinäisempi asunnossaan.
Terveisin Naispelko30
Ihmettelen kanssa aina välillä näitä neuvoja täällä ja miksi ei muuallakin. Aina ei kovasta yrittämisestä, uskomisesta ja toivomisesta huolimatta asiat onnistu. Mikään työpaikka ja asunto maailmassa ei takaa sitä, että löytää kumppanin, saati rakkautta, tai saa perheen. Mikään ulkoinen asia ei myöskään automaattisesti tee onnelliseksi. Se on helppoa ulkopuolelta osoittaa toisen elämää sormella, ymmärtämättä yhtään mitä siinä on tapahtunut, ja miten se toinen asiat kokee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lähdetään spekuloimaan niin voihan olla että ns maailmankaikkeus tai jokin mikälie yliluonnollinen järjestys pelaa niin, että saat mitä uskot ansaitsevasi ja ikään kuin itse luot sen. Sinusta on aina välittynyt jokin semmoinen valtava epäluottamus elämää kohtaan.
Olen joskus pohtinut vähän tämän kaltaista. Tunnistan itsessäni sen, että ajattelen asioiden epäonnistuvan jo etukäteen. Mutta toisaalta taas monestikin lähden asioihin täynnä intoa ja varmuutta onnistumisesta, mutta lopulta petyn karvaasti. Eihän kenenkään elämä kai ruusuilla tanssimista ole, mutta kiva olisi joskus onnistua ja pärjätä niin, että voisi taputtaa itseään olalle.
Terveisin Naispelko30
Mun kokemus on se että noin se juuri menee kun on sisäinen ajatus että en ansaitse sitä. Tuo yhdistelmä jossa on into + sisäinen epäluottamus tuottaa pomminvarmasti märän rätin naamaan. Ja vieläpä raivostuttavan näyttävillä ja kummallisilla tavoilla. En ole muuta keinoa keksinyt kuin pitää tämä asia aina mielessä. ÄLÄ innostu niin että valtava innostusenergia yhdistettynä sisäiseen sabotaasitoimistoon tuottaa valtavaenergisen pettymyksen. Tasaisesti ja varmasti pitää edetä ja varovasti....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka tähän avaukseen pitäisi oikein nyt sitten suhtautua en tiedä? 🤷
Naurahdin ajatukselle että risukasa syttyy palamaan auringon säteestä.
Tragikoomista.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vaan eivät ole oman elämänsä Hannu Hanhia.
Totta. Maailma tarvitsee myös Aku Ankkoja.
Terveisin Naispelko30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei pitkästä aikaa!
Mutta niin. Itse olen jo vanhempi eikä se työllistyminen onnistunut, suhteet kaatuvat kaikkeen paskaan jne. Ei voi oikeasti kuin yrittää jaksaa päivä kerrallaan ja odottaa loppua.
Mä en usko että sulle se kumppanin löytäminen kuitenkaan on mahdotonta kun vaan peloistasi luovut.Aika toivoton minun haaveeni parisuhteesta on, mutta eipä se oikeastaan enää edes niin pahasti haittaa. Enempi harmittaa se, että on niin haasteellista olla onnellinen elämässään muillakaan osa-alueilla jatkuvien epäonnisten sattumusten vuoksi.
Terveisin Naispelko30
Toi vätystely ei ole huonoa onnea. Mutta äidin kanssa asuen työttömänä ja kouluttamattomana pitäisi kuitenkin nainen löytyä?
Mene poika kouluun, hanki oma asunto ja sitten työpaikka. Ei ne tuurilla ole muillekaan tulleet, itse pitää vaivautua.
Löytyy minulta useampikin koulutus, en asu porukoiden nurkissa, ja olen jopa ihan töissä käyvä veronmaksajakin.
Aika paljon piti vaivautua, että lopulta sai töitä ja elämänsä jollain tavoin uomiinsa. Paljon minulle mainostettiin jo silloin aikanaan miten pitää olla oma asunto, työpaikka jne. että kelpaa. Noh, nyt on työpaikkaa, asuntoa, autoa jne. Ainoa asia mikä muuttui on se, että on vain entistä yksinäisempi asunnossaan.
Terveisin Naispelko30
Ihmettelen kanssa aina välillä näitä neuvoja täällä ja miksi ei muuallakin. Aina ei kovasta yrittämisestä, uskomisesta ja toivomisesta huolimatta asiat onnistu. Mikään työpaikka ja asunto maailmassa ei takaa sitä, että löytää kumppanin, saati rakkautta, tai saa perheen. Mikään ulkoinen asia ei myöskään automaattisesti tee onnelliseksi. Se on helppoa ulkopuolelta osoittaa toisen elämää sormella, ymmärtämättä yhtään mitä siinä on tapahtunut, ja miten se toinen asiat kokee.
"Asioilla on tapana järjestyä", sanoo imelä - ääninen itseään täynnä oleva "perheenpää" perheensä kera pankin mainoksessa.
On aina kuvottanut tuo sanonta, mutta miksi ihmiset sitä aina hokee, koska tunnen ihmisiä, joilla mikään ei sitten järjestynyt oikein mitenkään.
En nyt tarkoita sinua, oletpahan saanut järjestettyä vaikka mitä elämääsi, työkin löytyy.
Se siippa puuttuu, ehdottaisin uutta harrastusta, kuten ruuanlaittokurssit ym, missä pyörii paljon naisia, tai vaikka jumppa kerho.
Minä uskon että kun tarpeeksi monta ihmistä toivoo sulle hyvää, niin jotain hyvää tapahtuu.
Siksi toivonkin että saavuttaisit jonkun asian mistä haaveilet. Onnen peukut nostan pystyyn.
Alue: Aihe vapaa
Hei pitkästä aikaa!
Mutta niin. Itse olen jo vanhempi eikä se työllistyminen onnistunut, suhteet kaatuvat kaikkeen paskaan jne. Ei voi oikeasti kuin yrittää jaksaa päivä kerrallaan ja odottaa loppua.
Mä en usko että sulle se kumppanin löytäminen kuitenkaan on mahdotonta kun vaan peloistasi luovut.