Onko nainen surullinen, jos hän saa halvan kihlasormuksen?

Ei niillä sormuksilla paljon mitään tee ellei tosissaan aio sitoutua. Reviirin merkkaamista ne on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mies halusi antaa n. 40e sormuksen. En huolinut sitä.

Saathan sä ostaa Torista muutamalla satasella paremman sormuksen. Sano kavereille miehen ostaneen.

N. 200e sormus käy.

Minä olen huono pitämään koruja..halusin pelkistetyn kihlasormuksen. Sain valita, maksoi noin 200e. Myös vihkisormus on hyvin pelkistetty ja kapea, mutta siihen mieheltä meni n.700e. Muita koruja mulle ei kannatakaan ostaa, joten loppujen lopuksi kai mies pääsi halvalla😆

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain yo-lahjaksi nykyiseltä exältä timanttisormuksen. Melkein anoppi oli sitä mieltä, että siitä saa hyvän kihlasormuksen. Juu, ei saanut eikä exäkään saanut sormusta erotessa takaisin, vaikka vaati sitä. Lojui vuosia korurasian pohjalla, kunnes möin sen ja ostin pullon samppanjaa.

Täydellinen esimerkki typerästä ja itsekkäästä akasta.

Miten niin, ei lahjoja tarvitse palauttaa. Siksi sitä sanotaan LAHJAKSI.

Idiootti. Kun lahja vastaanotetaan, siitä tulee vastaanottajan omaisuutta. Omaisuuden haltija päättää mitä se tekee omaosuudellaan

Vierailija kirjoitti:

Ei niillä sormuksilla paljon mitään tee ellei tosissaan aio sitoutua. Reviirin merkkaamista ne on.

tämä, jos on ollut jo jonkun aikaa yhdessä ja tietää haluavansa sitoutua pidemmäksi aikaa, niin siihen sormukseenkin voi panostaa(ei tarkoita mitään överijulkkissormuksia). Mikäli tämä on varmuuden vuoksi vaihdetaan kihlat kaikkien kanssa kun pääsee yli 3kk rajan, niin Glitter on oikea osoite :)

Arvostan eniten, jos mies näkee vaivaa ja tekee sormuksen itse

Kihlat ostetaan yhdessä.

Vihkisormuksen useimmat morsiamet valitsee itse.

Kyllä mä haluan kunnon sormuksen, ja voin omastani maksaa itsekin, jos siitä jää kiinni. Sormus voi hyvin olla käytetty, mutta pitää olla mieleinen. 

Jos ei oo varaa ostaa kunnon sormusta niin ei oo pakko mennä kihloihin. Naimisiin en koskaan tule enää menemään. 

Vierailija kirjoitti:

Sileä , yksinkertainen, kultainen. Halpa . Ei rahasta kiinni, mutta on käytännöllinen , ajaton, ajaa asiansa.

Joo, kaikkein hygieenisin eikä jää kiinni joka paikkaan? Ja kultainen kai usein se halvin allergiaturvallinen? Tai en mä näistä tiedä, jonkun kihkasormuksen olen elämäni aikana saanut/ostanut yhdessä mutta niitäkään tai yhtään muutakaan korua en omista enää.

No me sovittiin miehen kanssa, että joku 200-400 euron sormus olisi hyvä. Näytin kuvia mieleisistä sormuksista. Mies osti yli 1000 euroa maksavan. En aluksi melkein kehdannut käyttää noin kallista, mutta nyt on jo tottunut.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä haluan kunnon sormuksen, ja voin omastani maksaa itsekin, jos siitä jää kiinni. Sormus voi hyvin olla käytetty, mutta pitää olla mieleinen. 

Jos ei oo varaa ostaa kunnon sormusta niin ei oo pakko mennä kihloihin. Naimisiin en koskaan tule enää menemään. 

Kihloihin ja naimisiin voi mennä ilman sormuksiakin.

Kihlasormuksena sileä kultainen ja mieluummin kapea kuin paksu. Tällaisen kun haet kaupasta ja annat niin tyttös varmasti pomppii onnesta, jos sua rakastaa.

No joku nainen varmasti on ja joku toinen taas ei. Itse en kaipaa ihmeemmin koko kihlasormusta vaan arvostan enemmän sitä sitoutumista toiseen joka näkyy ihan joka päivä kaikissa sanoissa ja teoissa.

Sitä ei voi rahalla ostaa.

Vierailija kirjoitti:

No joku nainen varmasti on ja joku toinen taas ei. Itse en kaipaa ihmeemmin koko kihlasormusta vaan arvostan enemmän sitä sitoutumista toiseen joka näkyy ihan joka päivä kaikissa sanoissa ja teoissa.

Sitä ei voi rahalla ostaa.

No tottakai se on noin. Mutta puhe on sormuksesta.

Mies antoi kihlasormus.Oli kaunis. Mutta sormuksen sisäpuolelta joku hionnut edellisen nimen tökerösti pois.Joten se oli siinä.Koska sormus oli kuin kierto palkinto.

Minä en

1. Tykkää yhtään pitää sormuksia

2. Uskalla pitää kalliita koruja

Minulle kelpaisi jokin halpa sormus jota pitäisin vaikka ketjussa kaulassa. Enkä välitä perinteistä, eikä toivottavasti mieskään.

Kosinnat on amerikkalaisten elokuvien juttu. Jos pariskunta aikoo yhdistää rahansa, on aika lailla järkkyä vaatia 25 000 e maksava kihlasormus ja sitten itkeä, että nyt meillä ei ole varaa matkustella (toki miehen rahoilla, mutta silti).

Riippuu siitä haluaako miehen vai sormuksen.

Voi olla. Mä olisin halunnut vähän hienomnat sormukset. Se jäi hiukan kaivelemaan ja harmittamaan.

Jos nainen on surullinen halvasta sormuksesta, kädet ilmaan ja kiitä universumia siitä tiedosta että väistit luodin jättämällä hänet.

Joku on joku ei. Ei voi yleistää.