Sinkku, kaipaatko rakkautta?

Vierailija kirjoitti:

Kaipaan. Valitettavasti feminismin mädättämät naiset eivät rakkauttani ansaitse.

Onneksi luonnevikasi on niin ilmiselvä, että pysytkin yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipaan. Valitettavasti feminismin mädättämät naiset eivät rakkauttani ansaitse.

Jos puhut toisista ihmisistä noin myrkyllisesti, repertuaariisi ei edes kuulu rakkaus.

Hän kirjaimellisesti sanoo haluavansa ihmisen joka ei arvosta ja rakasta itseään jotta voi käyttää tätä hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin sinkku, niin kyllä. Halusin saada ja antaa ihan oikeaa syvää rakkautta. Katseet, hymyt, sanat, lohtu, ystävyys, läheisyys, seksi. Kaikki mitä siihen liittyy. Onneksi löysin sen pian. Ja tätä kauneinta tunnetta on eletty nyt kolmisen vuotta.

Mahtavaa. Rakkaus on olemassa, eikä se kuole vaikkeivät kaikki sitä tunnekaan.

Romanttinen rakkaus on aina pohjimmiltaan itsekästä. Mitä minä saan häneltä, kysyy rakastunut sisimmässään. Siksi se rakkauden vääjäämättä jossain vaiheessa hiipuessa muuttuu usein vihaksi kumppania kohtaan joka ei pystykään täyttämään loputonta itsekästä validioinnin tarvetta. Tässä vaiheessa unelmarakkauskin voi helposti muuttua henkiseksi väkivallaksi, lyönneiksi ja ei perhesurmatkanaa ihan harvinaisia Suomessa ole.

Vierailija kirjoitti:

Kaipaan. Enemmän kuin mitään muuta. Koko kesä mennyt ihan synkissä merkeissä, kun olen jo menettänyt toivoni totaalisesti. Olen ollut jo vuosia yksin ja tähän asti jotenkin saanut yllä pidettyä toivon rippeitä löytää rakkautta ja kumppani. Nyt olen menettänyt toivoni ja mieli on pohjamudissa. 

Mulla on ollut sama toivottomuus oikeastaan siitä saakka, kun koronarajoitukset loppui ja tuo korona-aika sai mut ymmärtämään, että puoliso ja oma perhe on se ainoa asia jonka tässä elämässä aivan oikeasti haluan. Kaikki muu on merkityksetöntä.

Luulin siis aiemmin, että olin jo sinut ikisinkkuuteni sekä lapsettomaksi jäämisen suhteen, mutta väärässä olin. Lasten suhteen "juna" valitettavasti on jo mennyt vuosia sitten mutta se elämänkumppani.. Kaipaan rakkautta, läheisyyttä ja hellyyttä niin että se sattuu.

Eilen luin jotain ketjua palstalta missä kirjoittaja kuvaili istuneensa miehensä kanssa mökillä ja kuunnelleensa yhdessä käen kukuntaa ja kuinka tärkeä se yhdessä koettu hetki oli. 

Minulle tuli kyyneleet silmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä. Eilen kaupassa näin upean naisen, mutta en tietenkään tehnyt aloitetta. Olisi ollut hiukan noloa.

Olisi ollut häirintää. Antakaa meidän please olla rauhassa edes arjessa.

Sepä se. Kun kohtaat Elämäsi Naisen, et saa lähestyä häntä.

Kiitos että ymmärrät. Uskoni miehiin palasi hiukkasen. Nainen kyllä antaa varsin selkeitä vinkkejä jos haluaa miehen lähestyvän ja nykypäivänä moni nainen iskee miehen oma-aloitteisesti. Jos nainen asioi tavalliseen tapaan kaupassa, tarkoittaa se silloin ettei halua sinua noteerata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin sinkku, niin kyllä. Halusin saada ja antaa ihan oikeaa syvää rakkautta. Katseet, hymyt, sanat, lohtu, ystävyys, läheisyys, seksi. Kaikki mitä siihen liittyy. Onneksi löysin sen pian. Ja tätä kauneinta tunnetta on eletty nyt kolmisen vuotta.

Mahtavaa. Rakkaus on olemassa, eikä se kuole vaikkeivät kaikki sitä tunnekaan.

Romanttinen rakkaus on aina pohjimmiltaan itsekästä. Mitä minä saan häneltä, kysyy rakastunut sisimmässään. Siksi se rakkauden vääjäämättä jossain vaiheessa hiipuessa muuttuu usein vihaksi kumppania kohtaan joka ei pystykään täyttämään loputonta itsekästä validioinnin tarvetta. Tässä vaiheessa unelmarakkauskin voi helposti muuttua henkiseksi väkivallaksi, lyönneiksi ja ei perhesurmatkanaa ihan harvinaisia Suomessa ole.

Just. Primitiiviset kansat ehkä työnsivät vanhuksen avantoon, mutta nykysuomalainen eroaa useimmiten muilla tavoilla kuin väkivallalla.

Romantiikka muuttuu arjessa ja erota voi fiksusti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin sinkku, niin kyllä. Halusin saada ja antaa ihan oikeaa syvää rakkautta. Katseet, hymyt, sanat, lohtu, ystävyys, läheisyys, seksi. Kaikki mitä siihen liittyy. Onneksi löysin sen pian. Ja tätä kauneinta tunnetta on eletty nyt kolmisen vuotta.

Mahtavaa. Rakkaus on olemassa, eikä se kuole vaikkeivät kaikki sitä tunnekaan.

Romanttinen rakkaus on aina pohjimmiltaan itsekästä. Mitä minä saan häneltä, kysyy rakastunut sisimmässään. Siksi se rakkauden vääjäämättä jossain vaiheessa hiipuessa muuttuu usein vihaksi kumppania kohtaan joka ei pystykään täyttämään loputonta itsekästä validioinnin tarvetta. Tässä vaiheessa unelmarakkauskin voi helposti muuttua henkiseksi väkivallaksi, lyönneiksi ja ei perhesurmatkanaa ihan harvinaisia Suomessa ole.

Just. Primitiiviset kansat ehkä työnsivät vanhuksen avantoon, mutta nykysuomalainen eroaa useimmiten muilla tavoilla kuin väkivallalla.

Romantiikka muuttuu arjessa ja erota voi fiksusti.

Suomi on Euroopan ykkönen perheväkivallassa.

En kaipaa. Enkä edes halua parisuhderakkautta. Näin on just hyvä.

Vierailija kirjoitti:

En, en muista enää edes miltä kosketus tuntuu, kaikkeen tottuu tai turtuu.

Niinpä. Tosin just tällä viikolla yhtenä iltana lenkillä mietin kuinka en edes tiedä miltä se tuntuu jos toinen laittaa takkinsa tai vaikka kätensä hartioilleni. Tai ylipäätään mitenkään osoittaa hellyyttä ja rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä. Eilen kaupassa näin upean naisen, mutta en tietenkään tehnyt aloitetta. Olisi ollut hiukan noloa.

Olisi ollut häirintää. Antakaa meidän please olla rauhassa edes arjessa.

Sepä se. Kun kohtaat Elämäsi Naisen, et saa lähestyä häntä.

Kiitos että ymmärrät. Uskoni miehiin palasi hiukkasen. Nainen kyllä antaa varsin selkeitä vinkkejä jos haluaa miehen lähestyvän ja nykypäivänä moni nainen iskee miehen oma-aloitteisesti. Jos nainen asioi tavalliseen tapaan kaupassa, tarkoittaa se silloin ettei halua sinua noteerata.

Itse jos asioin tavalliseen tapaan kaupassa, kyllä minua saa lähestyä. Samoin kävellessäni kadulla, nauttiessani kahvilassa kahvia tai odottaessani bussia pysäkillä. En ole tyrkyllä ainoastaan jossain Tinderissä tai yökerhossa.

T. Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipaan. Enemmän kuin mitään muuta. Koko kesä mennyt ihan synkissä merkeissä, kun olen jo menettänyt toivoni totaalisesti. Olen ollut jo vuosia yksin ja tähän asti jotenkin saanut yllä pidettyä toivon rippeitä löytää rakkautta ja kumppani. Nyt olen menettänyt toivoni ja mieli on pohjamudissa. 

Mulla on ollut sama toivottomuus oikeastaan siitä saakka, kun koronarajoitukset loppui ja tuo korona-aika sai mut ymmärtämään, että puoliso ja oma perhe on se ainoa asia jonka tässä elämässä aivan oikeasti haluan. Kaikki muu on merkityksetöntä.

Luulin siis aiemmin, että olin jo sinut ikisinkkuuteni sekä lapsettomaksi jäämisen suhteen, mutta väärässä olin. Lasten suhteen "juna" valitettavasti on jo mennyt vuosia sitten mutta se elämänkumppani.. Kaipaan rakkautta, läheisyyttä ja hellyyttä niin että se sattuu.

Eilen luin jotain ketjua palstalta missä kirjoittaja kuvaili istuneensa miehensä kanssa mökillä ja kuunnelleensa yhdessä käen kukuntaa ja kuinka tärkeä se yhdessä koettu hetki oli. 

Minulle tuli kyyneleet silmiin.

Kyllä, juuri näin. Ole tuo toivoton, joka kirjoitti aiemman viestin. Myös omalla kohdallani lasten saanti on myöhäistä, mutta senkin vielä jotenkin kestäisin, jos olisi oma rakas vierellä. Jostain syystä itse menetin toivoni tänä keväänä asian suhteen. Tunne on kamala, mieli on koko ajan tosi matala enkä tiedä miten pääsen täältä ylös ja jaksan enää elää. Vuosikausia elänyt ja tehnyt kaiken elämässäni yksin ja nyt se jotenkin iski, että jaksa enää. Tsemppiä sulle kans, kohtalotoveri olet. Olisi ihan viettää kesä vaikka juuri mökillä oman rakkaan kanssa saunoen, kokkaillen, ulkoillen, rakastellen jne. Olen huomannut myös tämän kesän aikana, etten jaksa enää hymyillä. Se on kuultaa kauhea tunne, kun ei yksinkertaisesti saa väännettyä enää suunpieliä ylöspäin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä. Eilen kaupassa näin upean naisen, mutta en tietenkään tehnyt aloitetta. Olisi ollut hiukan noloa.

Olisi ollut häirintää. Antakaa meidän please olla rauhassa edes arjessa.

Sepä se. Kun kohtaat Elämäsi Naisen, et saa lähestyä häntä.

Kiitos että ymmärrät. Uskoni miehiin palasi hiukkasen. Nainen kyllä antaa varsin selkeitä vinkkejä jos haluaa miehen lähestyvän ja nykypäivänä moni nainen iskee miehen oma-aloitteisesti. Jos nainen asioi tavalliseen tapaan kaupassa, tarkoittaa se silloin ettei halua sinua noteerata.

Itse jos asioin tavalliseen tapaan kaupassa, kyllä minua saa lähestyä. Samoin kävellessäni kadulla, nauttiessani kahvilassa kahvia tai odottaessani bussia pysäkillä. En ole tyrkyllä ainoastaan jossain Tinderissä tai yökerhossa.

T. Mies

Samoin!

T. Nainen, joka ei ole Tinderissä eikä käy yökerhoissa

Vierailija kirjoitti:

En rakkautta, mutta seksiä kyllä.

Onneksi itselleni seksi on täysin merkityksetöntä puhtaasti fyysisenä suorituksena enkä siksi kaipaa sitä lainkaan sinkkuna eläessäni. Olisi kamalaa kärvistellä puutteessa vuodesta toiseen tai vaihtoehtoisesti kieriä vieraissa lakanoissa vaihtuvien kumppanien kanssa. Hrrrr.

Parisuhteessa sen sijaan seksi on tärkeää ja himot sitten hyrrää sinkkuaikojenkin edestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä. Eilen kaupassa näin upean naisen, mutta en tietenkään tehnyt aloitetta. Olisi ollut hiukan noloa.

Olisi ollut häirintää. Antakaa meidän please olla rauhassa edes arjessa.

Sepä se. Kun kohtaat Elämäsi Naisen, et saa lähestyä häntä.

Kiitos että ymmärrät. Uskoni miehiin palasi hiukkasen. Nainen kyllä antaa varsin selkeitä vinkkejä jos haluaa miehen lähestyvän ja nykypäivänä moni nainen iskee miehen oma-aloitteisesti. Jos nainen asioi tavalliseen tapaan kaupassa, tarkoittaa se silloin ettei halua sinua noteerata.

Itse jos asioin tavalliseen tapaan kaupassa, kyllä minua saa lähestyä. Samoin kävellessäni kadulla, nauttiessani kahvilassa kahvia tai odottaessani bussia pysäkillä. En ole tyrkyllä ainoastaan jossain Tinderissä tai yökerhossa.

T. Mies

Montako kertaa sinua on lähestytty arjssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä. Eilen kaupassa näin upean naisen, mutta en tietenkään tehnyt aloitetta. Olisi ollut hiukan noloa.

Olisi ollut häirintää. Antakaa meidän please olla rauhassa edes arjessa.

Sepä se. Kun kohtaat Elämäsi Naisen, et saa lähestyä häntä.

Kiitos että ymmärrät. Uskoni miehiin palasi hiukkasen. Nainen kyllä antaa varsin selkeitä vinkkejä jos haluaa miehen lähestyvän ja nykypäivänä moni nainen iskee miehen oma-aloitteisesti. Jos nainen asioi tavalliseen tapaan kaupassa, tarkoittaa se silloin ettei halua sinua noteerata.

Itse jos asioin tavalliseen tapaan kaupassa, kyllä minua saa lähestyä. Samoin kävellessäni kadulla, nauttiessani kahvilassa kahvia tai odottaessani bussia pysäkillä. En ole tyrkyllä ainoastaan jossain Tinderissä tai yökerhossa.

T. Mies

Samoin. Missä tahansa saa lähestyä.

T. toinen mies

Nainen saa valita ydinperheettömän, unelman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipaan. Enemmän kuin mitään muuta. Koko kesä mennyt ihan synkissä merkeissä, kun olen jo menettänyt toivoni totaalisesti. Olen ollut jo vuosia yksin ja tähän asti jotenkin saanut yllä pidettyä toivon rippeitä löytää rakkautta ja kumppani. Nyt olen menettänyt toivoni ja mieli on pohjamudissa. 

Mulla on ollut sama toivottomuus oikeastaan siitä saakka, kun koronarajoitukset loppui ja tuo korona-aika sai mut ymmärtämään, että puoliso ja oma perhe on se ainoa asia jonka tässä elämässä aivan oikeasti haluan. Kaikki muu on merkityksetöntä.

Luulin siis aiemmin, että olin jo sinut ikisinkkuuteni sekä lapsettomaksi jäämisen suhteen, mutta väärässä olin. Lasten suhteen "juna" valitettavasti on jo mennyt vuosia sitten mutta se elämänkumppani.. Kaipaan rakkautta, läheisyyttä ja hellyyttä niin että se sattuu.

Eilen luin jotain ketjua palstalta missä kirjoittaja kuvaili istuneensa miehensä kanssa mökillä ja kuunnelleensa yhdessä käen kukuntaa ja kuinka tärkeä se yhdessä koettu hetki oli. 

Minulle tuli kyyneleet silmiin.

Kyllä, juuri näin. Ole tuo toivoton, joka kirjoitti aiemman viestin. Myös omalla kohdallani lasten saanti on myöhäistä, mutta senkin vielä jotenkin kestäisin, jos olisi oma rakas vierellä. Jostain syystä itse menetin toivoni tänä keväänä asian suhteen. Tunne on kamala, mieli on koko ajan tosi matala enkä tiedä miten pääsen täältä ylös ja jaksan enää elää. Vuosikausia elänyt ja tehnyt kaiken elämässäni yksin ja nyt se jotenkin iski, että jaksa enää. Tsemppiä sulle kans, kohtalotoveri olet. Olisi ihan viettää kesä vaikka juuri mökillä oman rakkaan kanssa saunoen, kokkaillen, ulkoillen, rakastellen jne. Olen huomannut myös tämän kesän aikana, etten jaksa enää hymyillä. Se on kuultaa kauhea tunne, kun ei yksinkertaisesti saa väännettyä enää suunpieliä ylöspäin. 

Minulla vähän samat fiilikset tänä keväänä. Tajusin että olen ollut jo 25 vuotta yksinäinen, lukion ekalta. Kauanko tällaista ihminen kestää vai onko jo lupa lähteä pois? Entisaikaan ihmiset kuolivat tässä iässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä. Eilen kaupassa näin upean naisen, mutta en tietenkään tehnyt aloitetta. Olisi ollut hiukan noloa.

Olisi ollut häirintää. Antakaa meidän please olla rauhassa edes arjessa.

Sepä se. Kun kohtaat Elämäsi Naisen, et saa lähestyä häntä.

Kiitos että ymmärrät. Uskoni miehiin palasi hiukkasen. Nainen kyllä antaa varsin selkeitä vinkkejä jos haluaa miehen lähestyvän ja nykypäivänä moni nainen iskee miehen oma-aloitteisesti. Jos nainen asioi tavalliseen tapaan kaupassa, tarkoittaa se silloin ettei halua sinua noteerata.

Itse jos asioin tavalliseen tapaan kaupassa, kyllä minua saa lähestyä. Samoin kävellessäni kadulla, nauttiessani kahvilassa kahvia tai odottaessani bussia pysäkillä. En ole tyrkyllä ainoastaan jossain Tinderissä tai yökerhossa.

T. Mies

Montako kertaa sinua on lähestytty arjssa?

Varmaan 2.

t. Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin sinkku, niin kyllä. Halusin saada ja antaa ihan oikeaa syvää rakkautta. Katseet, hymyt, sanat, lohtu, ystävyys, läheisyys, seksi. Kaikki mitä siihen liittyy. Onneksi löysin sen pian. Ja tätä kauneinta tunnetta on eletty nyt kolmisen vuotta.

Mahtavaa. Rakkaus on olemassa, eikä se kuole vaikkeivät kaikki sitä tunnekaan.

Romanttinen rakkaus on aina pohjimmiltaan itsekästä. Mitä minä saan häneltä, kysyy rakastunut sisimmässään. Siksi se rakkauden vääjäämättä jossain vaiheessa hiipuessa muuttuu usein vihaksi kumppania kohtaan joka ei pystykään täyttämään loputonta itsekästä validioinnin tarvetta. Tässä vaiheessa unelmarakkauskin voi helposti muuttua henkiseksi väkivallaksi, lyönneiksi ja ei perhesurmatkanaa ihan harvinaisia Suomessa ole.

Just. Primitiiviset kansat ehkä työnsivät vanhuksen avantoon, mutta nykysuomalainen eroaa useimmiten muilla tavoilla kuin väkivallalla.

Romantiikka muuttuu arjessa ja erota voi fiksusti.

Suomi on Euroopan ykkönen perheväkivallassa.

Niin? Ei se silti kuulu jokaiseen suhteeseen. Mikä pakko on jankuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä. Eilen kaupassa näin upean naisen, mutta en tietenkään tehnyt aloitetta. Olisi ollut hiukan noloa.

Olisi ollut häirintää. Antakaa meidän please olla rauhassa edes arjessa.

Sepä se. Kun kohtaat Elämäsi Naisen, et saa lähestyä häntä.

Kiitos että ymmärrät. Uskoni miehiin palasi hiukkasen. Nainen kyllä antaa varsin selkeitä vinkkejä jos haluaa miehen lähestyvän ja nykypäivänä moni nainen iskee miehen oma-aloitteisesti. Jos nainen asioi tavalliseen tapaan kaupassa, tarkoittaa se silloin ettei halua sinua noteerata.

Itse jos asioin tavalliseen tapaan kaupassa, kyllä minua saa lähestyä. Samoin kävellessäni kadulla, nauttiessani kahvilassa kahvia tai odottaessani bussia pysäkillä. En ole tyrkyllä ainoastaan jossain Tinderissä tai yökerhossa.

T. Mies

Samoin!

T. Nainen, joka ei ole Tinderissä eikä käy yökerhoissa

Lohduttaavaa ja jollain tavoin myös kannsutavaa kuulla. - Koska kyllä minä miehenä (en ole hän, jota kommentoit) olen tosinaan aatellut,että onko ihmekään, että olen sinkkun en juurikaan käy baareissa tai yökerhoissa, vaan valitsen seuraukseni mieluummin mm. kirjan tai lenkkipolun. Enkä myöskään toistaiseksi ole laittanut itseäni loikoon myöskään tinderiin tai neti treffipalvelimsiat yhdellekään.

Suomessa jos tai kun ollaan niin vaikka tavataan sanoa, että sen oman rakkaan ja erityisensä voi kohdta missä vain, niin pitää varmastoi paikkansa mutta käytännössä sellaiset paikat, joissa melko tavallsien oloisena miehenä (tai luultavasti myös naisena) voit lähestyä ja yrittää kohdata toista moraalisesti hyväksyttävästi siten että toiveissa ja mielikuvissa, haluat hänestä (lähetymsiesi kohteesta)  itsellesi seuraa ovat (melko)harvassa.