Miten valmistautua mahdolliseen sairastelukierteeseen, kun lapsi aloittaa päiväkodin?

Vierailija kirjoitti:

Koronaeristyksen aikana lapset olivat terveempiä. Sulun purkamisen jälkeen taudit ovat jyllänneet senkin edestä. Viime lukuvuosi oltiin kipeinä vähintään joka kolmas viikko.

Sama täällä! Lapsi oli 2020-2021 koko vuoden sairastamatta mitään! Ei yhtään sairaspoissaoloa, katsoin Wilmasta ja näin tosiaan oli. Nyt tää 2022-2023 oli ihan painajaista. Itsekin sairastin vaikka kuinka monta flunssaa, angiinan, enterorokon, koronan ja vatsataudin x2.

Toivottavasti ensi vuosi on helpompi. Mulla lapset siis jo koulussa, toinen menee yläasteelle.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei sairastellut yhtään. Koululaisenakin nuha kerran vuodessa. Voit indikoida sairastelua sillä, kuinka paljon olet itse sairastelet. Meillä ei nuhat ja vatsataudit oikein tartu. Täitä oli kerran. Eli ei välttämättä tarvitse stressata. Varsinkaan etukäteen. Stressi alentaa vastustuskykyä. Lapsi stressaa kun aikuinen stressaa.

Heh, itse sairastan toisinaan, lapsi sairasti ekojen pk-vuosien ajan ehkä joka toinen viikko. Isänsä toki hieman minua enemmän mutta ei tällaista kierrettä ole kummallakaan vanhemmalla ollut aikuisiällä.

Vierailija kirjoitti:

Aloitatte tolkuttoman käsienpesurumban. Käsipyykki vähän väliä vähentää sairastumisia.

Vauvaiästä lähtien alkanut tolkuton "hygienisyys" on suuri syy sille, että lapsen immunivaste on heikosti kehittynyt.

Pohjoismainen ylihygienisyys on tunnetusti syynä huonolle immuniteetille. Esim Ranskassa ja Englannissa jopa lasten allerghiapoleilla saattaa olla viherkasveja ja kokolattiamatot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat nykyään kauheita kitisijöitä ja kaikkitietäviä. He tunnistavat kaikki sairaudet ja tietävät kenen lapsi on sairas ja milloin sairaus on alkanut ja milloin se on parantunut. He myös tietävät varmasti milloin vanhemmilla on vapaapäivä tai loma ja miten he aikovat kyseisen ajan käyttää. Heille eivät enää kelpaa mitkään lapset hoidettavaksi, lapset ovat joko sairaita, liian pieniä päiväkotiin, päiväkodissa vanhempien loman aikana tai sitten heissä on muuten vikaa. Liian vilkkaita, liian keskittymiskyvyttömiä, liian itsepäisiä, liian voimakastahtoisia tai sitten liian kilttejä, liian hiljaisia, liian arkoja, liian syrjäänvetäytyviä. Olisi niin paljon kivempi kun siellä päiväkodissa olisi hoidettava vain pari täysin oireetonta keskivertolasta joiden vanhemmat ovat töissä normaalia lyhyemmän päivän naapurikorttelissa, jotta he voisivat tuoda lapsen vasta kahdeksaksi ja hakea pois ennen neljää.

Lastenhoitaja näkee lapsen voinnin ja toimintakunnon ryhmämuotoisessa, tavoitteellisessa toiminnassa - vanhempi omassa kodissa perheen kesken. Näissä on huima ero tietenkin.

Toipilas tai sairas lapsi ei jaksa päiväkotipäivää joukon mukana. On kasvattajien velvollisuus ajaa lapsen etua ja perustaa näkemyksensä koulutuksensa ja kokemuksensa sekä ohjaavien ohjeiden mukaiseen toimintaan. Lapsen etu menee aina vanhemman edun edelle varhaiskasvatuksessa.

On aivan tavallista, että suuri osa lapsista, etenkin alle 4-vuotiaista pikkuisista, saapuu päiväkotiin klo 8-9 välillä ja lähtee kotiin klo 15-16 välillä. Vanhemman, aikuisen ihmisen, täysi kokopäiväinen työaika toimistotyössä voi olla 7 h 15min. Ei ole millään tavalla hyvä edellyttää, että pieni 1 tai 2 vuotias lapsi tekisi vastaavia työpäiviä suuressa ryhmässä. Edes 7-vuotiailta koululaisilta ei edellytetä 20 viikkotuntia pidemiä koulupäiviä. Varhaiskasvatus on pienten lasten oppilaitos.

Joopa joo, ehkä näiden varhaiskasvatuksen ammattilaisten pitäisi mennä oikeisiin töihin niin heille tulisi realismia puheisiinsa. Yleinen toimistotyöaika on 7, 5 tuntia johon lisätään 30 minuutin ruokatauko. Työpäivä on siten 8-16. Jos työmatka on vielä esim. puolituntia suuntaan, mikä on itse asiassa vähän pääkaupunkiseudulla, niin lapsen hoitopäivästä tulee pitkä. Sille ei vain voi mitään. Ei tässä maailmassa kaikki ole idealistista ja täydellistä. Lyhyet päiväkotipäivätkään eivät ole autuaaksi tekeviä jos illat ja viikonloput sitten ravataan harrastuksissa ja muissa riennoissa. Minulla on lapset olleet töistämme ja työmatkastamme johtuen aina päiväkodissa pitkää päivää ja nyt molemmat ovat tunnetajuisia, fiksuja, hyväkäytöksisiä ja erittäin hyviä arvosanoja saavia teinejä. Toisaalta he olivat päiväkodissa jossa heitä hoitivat kaikki vuodet sama porukka, jotka olivat motivoituneita ja tykkäsivät lapsista sekä työstänsä. He arvostivat vanhempia ja heidän päätöksiä ja vanhemmat arvostivat heitä tosi paljon. Joskus törmään näihin hoitajiin kaupungilla ja he edelleen tunnistavat minut ja muistavat lapsemme ja kyselevät mitä heille kuuluu. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Mitä "oikeita töitä" suosittelet varhaiskasvatuksesta irtisanoutuville hoitajille ja opettajille, moni on halukas opiskelemaan uuden tutkinnon tällä hetkellä? Minkä alan työntekijä itse olet? (kirjoituksestasi voi päätellä jotakin, mutta olisi parempi kuulla suora vastaus)

Kasvatuksen ja koulutuksen alalla on töissä hyvin kouluarvosanoin valmistuneita, tunnollisia, ahkeria ja sinnikkäitä ihmisiä, yleensä naisia, jotka ovat nopeita oppimaan ja hyvin koulutusmyönteisiä. Uusille aloille kouluttautuminen ei siis ole hankalaa vaan helppoa ja heitä innostavaa.

Monella vaka-pätevällä työntekijällä onkin useampi tutkinto, nykyään päiväkotityö on niin raskasta ja äärimmilleen tehostettua, että pätevät opettajat ja hoitavat tekevät mieluummin niitä muiden tutkintojensa töitä.

Ehkä edellisen kommentojan (lasten) kokemukset päiväkodista ovat päivä hoitojärjestelmän ajoilta, siis ennen 2016-lukua, ehkä jopa siltä ajalta ennen kuin päiväkodit siirtyivät opetustoimen alaisiksi ja olivat vielä sosiaalialan palvelu, siis ennen 2010-lukua? Tuolloin päiväkoti todellakin oli vielä perhepalvelu ja sosiaalisista syistä esim. vanhempien työpäivän ajaksi lapsille annettava hoitomuoto. Siihen saattoi sopia toteamus "työpäivät matkoineen ovat pitkiä ja lapsille tulee pitkä hoitopäivä, niin se vain on".

Se oli "realiteettia" silloin, nykyään varhaiskasvatus suunnitellan lapsen tarpeista ja lapsen etu edellä. Aikuiset voivat joustaa niiden muutaman pikkulapsivuoden aikana, kun lapsen kehitys sitä vaatii. Lapset joustavat jo hyvin paljon siinä, että joutuvat tulemaan aamu varhaisella päiväkodin meteliin moneksi tunniksi joka päivä vieraiden ihmisten hoidettavaksi, vaikka haluaisivat olla kotona.

Tämä on yksi syy miksi nykyään monet eivät tee lapsia. Päikyssä vanhempia syyllistetään jos he tuovat lapsen työpäivän ajaksi hoitoon, mutta kukaan ei huomioi sitä ettei kaikilla ole varaa lyhentää työaikaa tai jäädä hoitovapaalle. Kohta lasten tekiminen on vain varakkaiden etuoikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on isä, niin hän yhtä lailla jää hoitamaan sairasta lasta kotiin. Meillä töissä tilanne, jossa vain lapsen äiti jää aina kotiin. 2 v lapsi on sairastellut niin paljon, että kaikki sairauslomapäivät on nykyisin tuolla äidillä palkattomia. Jos isä olisi hoitanut osan lapsen sairasteluista, ei äidille olisi tullut tuota palkatonta.

Missä ihmeen työehtosopimuksessa on mahdollistettu tuollainen? Kuulostaa kamalalta työpaikalta ja sinäkin hieman, kun rivien välistä ymmärrän, että pidät tuota oikeutettuna. Toivottavasti tuo äiti vaihtaa työpaikkaa.

Ihan isosta alasta kyse ja tes löytyy. Eikä tuo sairauspoissaolojen määrä ole mikään vähäinen, vaan luokkaa yli 100 päivää alle vuodessa. Olisihan sekin outoa, että ko. työkaveri ei ole vuoden aikana ollut töissä juuri lainkaan ja silti saisi täyden palkan.

Ei sairaan lapsen hoitaminen ole oma sairauspoissaolo! Ne ovat kaksi eri asiaa.

havukka aunukselassa kirjoitti:

Hyvä aloitus ja todella tärkeä asia huomioida elämässään.

Minä menin perse edellä puuhun ja kestin mitä tuli. Kolmekymppisestä nelikymppiseksi oli raskasta. Kaksi lasta neljän vuoden ikäerolla.

Urheilutaustaa ja  kovaa työelämää takana. Urheilu piti jättää oikeastaan kokonaan sairasteluiden takia.

Sinnikkäästi yritin mutta sinnikkyys pahensi asioita ja hölmönä ajattelin olevani puolijumala.

Joku nuhaflunssa siirtyikin parin kuukauden sinnikkääksi hinkuyskäksi ja keuhkokuumeiluksi.

Yleisesti kaikki arjessa heikkeni. Myös työelämä tuntui raskaalta vaikka en ottanut mitään saikkua, koska työssäni ei ole työterveyslääkäriä tai palkallisia sairaspäivälomia, niin kipeänä kuumeessa useita kuukausia töissä ja samalla lenkkellen ja salilla ahkerasti päivästä toiseen. Kun yskin verisiä klimppejä ja pyörtyilin hississäkin, niin tajusin pitää parin viikon taukoa. Irtisanouduin nollatuntisopimuksella tietenkin ja koska olin tuottava, niin minut otettiin takaisin kun olin jokseenkin kunnossa. Työttömyyspäiväraha oli minun ainut sairaspäivärahani. Palkattomia kipeänä ei voi ottaa, koska palkkataso on niin alhainen, että jäisi vuokrat maksamatta. Todennäköisesti tartutin paljon muita työntekijöitä, mutta pomotasolla omaa urheuttani ihailtiin, kun yskin verta paperiin ja tein duunia täyttä laukkaa kipeänä.

Tuottavuus on se juttu elämässä. Ei saa jäädä tuleen makaamaan.

Vuoden aikana sairastelin varmasti parhaimmillaan 8x. Päiväkoti on kova juttu.

Jossain vaiheissa kun olin 38v ajattelin että taju lähtee ja kuolen joku päivä. Vieläkin sinnittelen ja nyt vasta kun lapset on teinejä, niin tuntuu että kuntoilukin alkaa päästä uusille leveleille.

15 vuotta vei sairastella ja laahustaa puolikuolleena duuniin.

Tärkeä ja ajankohtainen keskustelu tämä minkä ap aloitti. Olisipa itse voinut lukea saman ja välttää oksat ja neulaset anuksessa.

Hinkuyskä on kylläkin ihan eri tauti. Ei "nuhaflunssa", joka on virustauti, "siirry" hinkuyskäksi, joka on bakteerin aiheuttama.

Joskus täällä palstalla on kyselty miten opiskelu onnistuu, jos on lapsi. Monissa vastauksissa hehkutettiin että kyllä asiat saa sujumaan.

Oma kokemukseni valitettavasti on, että erittäin vaikeaksi (!) menee viimeistään juuri siinä kohtaa kun lapsella alkaa tuo päiväkotisairastelu.

Ap kysyi miten valmistautua. No ihan ensiksi mieheltä kirjallinen lupaus että hoitaa puolet noista kotona oloista.

Vierailija kirjoitti:

Satsaisin hyviin uusiin vedenpitäviin ulkovaatteisiin ja kenkiin. Kun jalat pysyy kuivina ja lapsella on lämmin ja kuiva säässä kuin säässä, niin on hyvät mahdollisuudet välttyä nuhakuumeelta.

Jospa nyt jätetään kuitenkin nämä wanhan kansan uskomukset ja toimitaan nykytiedon valossa. Nuhakuumeen aiheuttavat erilaiset flunssavirukset, eivät mitkään vääränlaiset ulkokengät. Tärkeintä on estää flunssavirusten leviäminen käsien kautta nenään ja suuhun. Eli käsienpesu.

Vierailija kirjoitti:

Ap kysyi miten valmistautua. No ihan ensiksi mieheltä kirjallinen lupaus että hoitaa puolet noista kotona oloista.

Mielenkiintoinen parisuhde, jos tällainen pitää kirjallisesti hankkia. Tasa-arvo much?

Vierailija kirjoitti:

Antipiotit valmiiksi

"Antipiotit" eivät tehoa viruksiin.

Ja niitä kun syödään tarpeeksi väärin, niin pian eivät tepsi enää tulehduksiinkaan, johon ne on tarkoitettu.

Vierailija kirjoitti:

Näyttää siis siltä, että osan mielestä pitää pysyä kotona viimeiseen räkätippaanasti ja osan mielestä nuha ei ole alun alkaenkaan kovin suuri syy pysyä kotona.

Ei ole vaikea päätellä, että itsekäs puolisko ihmisistä aiheuttaa kaikille turhaa kärsimystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitatte tolkuttoman käsienpesurumban. Käsipyykki vähän väliä vähentää sairastumisia.

Vauvaiästä lähtien alkanut tolkuton "hygienisyys" on suuri syy sille, että lapsen immunivaste on heikosti kehittynyt.

Tolkuton hygieenisyys koskee antiseptisiä aineita, jotka tappavat kaiken. Käsien saippuapesua sen sijaan suosittelee aivan joka lääkäri, kysy vaikka.

Olisiko jommalla kummalla vanhemmista mahdollisuutta jatkaa hoitovapaata? Tai olisiko vanhempien mahdollista vuorotella työaikojen kanssa eli käydä vuorotellen töissä? Näin toinen vanhempi olisi kotona ja lapsi voisi jatkaa kotihoidossa.

Työntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata. Vanhempi voi saada enintään neljä työpäivää vapaata lapsen hoitoa tai lapsen hoidon järjestämistä varten. Tilapäistä hoitovapaata saa, kun lapsi on sairastunut äkillisesti ja lapsi on alle 10-vuotias. Jos vanhempi on töissä hyvinvointialueilla tai kunta-alalla, niin hän voi jäädä hoitamaan alle 12-vuotiasta lasta.

Mannerheimin Lastensuojeluliitosta saa lastenhoitajan kotiin. Ja osa hoitajista hoitaa myös sairaita lapsia: https://www.mll.fi/vanhemmille/helpota-arkeasi-ja-huolehdi-jaksamisesta…

Lapsen infektiokierre alkaa usein samalla, kun lapsi aloittaa päivähoidon. Valitettavasti päivähoitoon tuodaan myös sairaita ja toipilaita lapsia, jotka tartuttavat muita lapsia. Infektiokierteessä lapsi voi sairastaa toistuvia ylähengitystieinfektioita, välikorvatulehduksia tai keuhkoputkentulehduksia.

Meillä on hoidettu lapset kotona ja lapset ovat sairastaneet hyvin vähän. Meilläkään ei ole tukiverkkoja. Molempien sukulaiset asuvat kaukana ja apua ei tulisi heiltä muutenkaan. Sukulaisilta saadaan apua nolla (0) tuntia vuodessa.

Aina näissä sairastelukeskusteluissa käydään läpi nämä "vähemmän lukeneen kansanosan" uskomukset siitä, että virustaudin saa sateesta, tuulesta, kylmistä varpaista, kivellä istumisesta, siitä että ei ole syönyt jonkun tietyn merkkistä jugurttia tai ei ole kävellyt riittävästi ulkona "vahvistavassa" ilmassa.

Tosiasiassa virus on mikrobi, jonka ihminen käytännössä itse lähmii omiin ruumiinaukkoihinsa, yleisimmin suuhun tai nenään. Jos tiedät, että sinulla on käsissäsi virus, millähän sen saisi parhaiten pois ennen kuin se leviää sisällesi? Niin, pesemällä ne kädet. Se ei ole mitään ylihygieniaa vaan järkevän ihmisen toimintaa. Opeta myös lapsellesi, miten kädet pestään kunnolla. Se on ainoa tapa olla saamatta mikrobia omille limakalvoilleen, joissa se alkaa lisääntyä.

Ja heti kun mahdollista, on myös hyvä idea opettaa, että ei kannata tunkea sormia nenään, suuhun tai korviin. Eikä ole hyvä aivastaa tai yskiä suoraan päin, vaan pään voi kääntää ainakin pois. 

En lukenut joka sivua, mutta d-vitamiini, c-vitamiini ja rauta. Nämä kolme on olleet syynä että meillä ne pirun flunssat oli tosiaankin kierteitä. Ensin lapset vuorotellen ja sitten minä, joka flunssasta joku 2-3 viikkoa kipeänä. Ja pian taas joku lapsista, ja homma alusta.

En ymmärtänyt että näitä yllämainittuja en saanut tarpeeksi. Olisinpa silloin tiennyt. Lapset sairasti aina vain 1-2 päivää, joka on siis vielä normaalia päiväkoti-ikäiselle, mutta minä olin samoista pöpöistä kipeänä monta viikkoa. 

Vierailija kirjoitti:

Aina näissä sairastelukeskusteluissa käydään läpi nämä "vähemmän lukeneen kansanosan" uskomukset siitä, että virustaudin saa sateesta, tuulesta, kylmistä varpaista, kivellä istumisesta, siitä että ei ole syönyt jonkun tietyn merkkistä jugurttia tai ei ole kävellyt riittävästi ulkona "vahvistavassa" ilmassa.

Tosiasiassa virus on mikrobi, jonka ihminen käytännössä itse lähmii omiin ruumiinaukkoihinsa, yleisimmin suuhun tai nenään. Jos tiedät, että sinulla on käsissäsi virus, millähän sen saisi parhaiten pois ennen kuin se leviää sisällesi? Niin, pesemällä ne kädet. Se ei ole mitään ylihygieniaa vaan järkevän ihmisen toimintaa. Opeta myös lapsellesi, miten kädet pestään kunnolla. Se on ainoa tapa olla saamatta mikrobia omille limakalvoilleen, joissa se alkaa lisääntyä.

Ja heti kun mahdollista, on myös hyvä idea opettaa, että ei kannata tunkea sormia nenään, suuhun tai korviin. Eikä ole hyvä aivastaa tai yskiä suoraan päin, vaan pään voi kääntää ainakin pois. 

No sen verran haluan saivarrella, että käsihygieniä ei kaikelta pelasta, pieniltä lapsilta pöpöjä saa kun he aivastaa tai yskii päin. 

Tai esim oksennustauti, riittää että siivoat sen oksennuksen tai olet ylipäätään samassa tilassa.

Pisaratartuntana tarttuu aika moni muukin.

Lapsen ensimmäisenä vuotena oli varmaan enemmän kotona sairaana kuin päiväkodissa mutta eihän sille mitään voinut. Työnantaja saattaoi katsoa vähän vinoon mutta onhan se sentään lain mukaan oikeus olla sairaan lapsen kanssa kotona. Näillä pienillä lapsilla on varmaan eroa miten vastustuskyky on ehtinyt kehittyä. Jas se on vielä esim. vähän keskimääräistä heikompi niin ei auta vaikka peset niitä käsiä aamusta iltaan.

Tämä ei ehkä käy lapsille, mutta flunssakaudella ja muutenkin käyn pikasuihkussa ja pesen tukan heti kotiin tultua. Tukassa kulkee pöpöt.

Allergikoksi flunssia ollut vain vähän.