Lue keskustelun säännöt.
Miten valmistautua mahdolliseen sairastelukierteeseen, kun lapsi aloittaa päiväkodin?
Lapsi menee päiväkotiin elokuussa. Miten valmistautua mahdolliseen sairastelukierteeseen, kun lapsi aloittaa päiväkodin? Alkaako sairastelukierre heti päiväkodin alkaessa vai vasta flunssakauden alkaessa? Käytännön neuvoja arkea helpottamaan kaipaan. Tukiverkkoja meillä ei ole, eikä paikkakunnallamme toimiva "lastenhoitopalvelu" suostu hoitamaan sairaita lapsia.
Kommentit (286)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä päivähoidon aloitukseen! Meillä oli ihan järkyt ekat kolme vuotta, kun lapsesta sukeutui kunnon korvakierrelapsi eli en enää edes muista tulehdusten lukumäärää, putkituksia oli useita ja oli myös infektioastma. Tämän päälle norminorot yms. Täiltä ja kihomadoilta sentään vältyttiin 😆 Kierre alkoi helpottaa siinä ennen eskaria eli loppupeleissä auttoi aika ja lapsen (korvatorvien) kasvaminen.
Meidät pelasti kyllä jo ennen syntymää otettu hoitokuluvakuutus, kun saattoi aina mennä tutulle, tai ylipäänsä, erikoislääkärille ja sai vaikka seuraavalle viikolle putkitusajan. Aika sumuiset vuodet olivat, mutta selvittiin vuorottelemalla sairastelupäivät, ja onneksi molemmilla vanhemmilla oli ymmärtäväiset työnantajat.
Ei näihin voi itse aina vaikuttaa, joskus teki mieli kirkua, kun joku ohjeisti ottamaan d-vitamiinia ja maitohappobakteereja. Juu, ovat aina olleet käytössä, kiitosta vaan.
Aihe on tabu, mutta on perusteltua syytä sille, että Suomessa oli vuosikymmeniä käytössä lasten kotihoidon tuki, kunnes lapsi on kolme vuotta vanha ja kykenevä ryhmämuotoiseen päiväkotikasvatukseen.
Kotihoidontuen poistaminen on täysin talouspoliittinen päätös.
Se ei ota millään tavalla huomioon, mikä on 0, 1 tai 2 - vuotiaan lapsen etu, tarve ja kyky.
Piste.
0-2-vuotiaiden ihmisten paikka ei ole päiväkodissa.
Tarkoitushakuisesti julkisella rahoituksella tuotetut "tutkimustulokset" varhaiskasvatuksen "hyödyistä" alle 3-vuotiaille on tehty samaan aikaan, kun kotihoidontuki ajettiin alas muutama vuosi sitten.
Ne varsinaiset tulokset näkee jokainen henkisesti vammautunut nuori ja aikuinen ihan itse parin kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Kenenkään lapsen ominaisuuksiin ei kuulu olla 5 kertaa vuodessa sairaana ja jatkuvissa putkituksissa. Se on traumauttava lapsuus.
Tietenkin on, tajuuahan sen jo maalaisjärjellä. Ei kukaan hyödy siitä, että hänellä on paha olla ja elimistö reagoi siihen sairastumalla. Missä on nykyihmisen empatiakyky? Altruismista puhumattakaan.
Pieni lapsi tarvitsee kodin ja huoltajien / primäärihoitajien turvaa ennen yhteiskuntaan osallistumista.
Mitä sä sekoilet? Kotihoidontukea saa yhä edelleen 3-vuotiaaseen saakka.
Oon eri. Ei kotihoidontukea ole poistettu, mutta sen ostovoima on romahtanut. Äiti kertoi, kuinka 90-luvun alussa saattoi hyvin olla kotona kotihoidontuella siihen asti, kun täytin 3 v. Kotihoidontuen ostovoima oli tuolloin ihan toista kuin nykyään. Minä saan kotihoidontukea nyt n. 280 e kuussa. Asumislisää tai muita tukia ei ole, mies saa palkkaa juuri yli tuon rajan, että jotain tukea saisi. Arvaat varmaan, ettei tuolla 280 eurolla kuussa saa maksettua edes osuuttani vuokrasta. Kaikkea ei toki mitata rahassa ja olen tehnyt päätöksen pysyä pienen lapsen kanssa kotona. Se vakituinen koulutusta (maisteri) vastaava työpaikka odottaa kyllä. Mutta ymmärrän hyvin, miksi moni ei halua/voi jäädä kotihoidontuella kotiin.
Ihmisten elintason odotukset ovat suuremmat kuin 1990-luvulla. Silloin myös työttömyys oli hurjissa lukemissa, mikä teki kotihoidontuesta suositun vaihtoehdon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttää siis siltä, että osan mielestä pitää pysyä kotona viimeiseen räkätippaanasti ja osan mielestä nuha ei ole alun alkaenkaan kovin suuri syy pysyä kotona.
Kyllä, juuri siltä näyttää siellä päiväkodissakin!
Lopputuloksena riittää, että vaikka vain 1/21 osa olisi siä mieltä, että nuhaisena voisi mennä päiväkotiryhmään terveiden lasten ja aikuisten sekaan touhuamaan ja pärskimään, niin 5 päivän sisällä sairaita on vähintään puolet ja seuraavan kolmen viikon jaksossa kaikki ovat sairastuneet kuten heidän kodeissaan perheenjäsenetkin ja sitä kautta 21 perheen työ- ja kouluyhteisötkin suurelta osin.
Siksi päiväkodeissa näkyy uusi ilmiö, etteivät työntekijät hakeudu juurikaan leikkimään ja kosketuksiin räkäisten ja muuten sairaiden lasten kanssa, vaan terveiden pariin. Kun ryhmässä on 12-21 lasta ja vain kaksi hoitajaa paikalla, ei ole ikinä mahdollista, että kaikki saisivat saman verran huomiota.
On kestämätön lähtökohta ajatelka, että sairas lapsi saisi enemmän huomiota, koska potilaana on itkuisempi, väsyneempi ja takertuvampi, siis tarvitsevampi. Terveiden lasten tarpeet kohdistuvat leikinohjaukseen, opetukseen ja kasvatukseen. Eivät sairaanhoitoon ja huonovointisuudesta johtuvaan hoivantarpeeseen sekä aistiärsykkeiden kuormittavuuteen.
Koska henkilöstön pääasiallinen tehtävä ja koulutus on lasten kasvatus ja opetus, suuntautuvat he tähän toimintaan. Mukana roikkuva puolikuntoinen ja itkuinen taapero ei ole millään tavalla kenenkään etu. No, ehkä sen töissä olevan huoltajan työnantajan etu. Hyvä EK! Hienosti pelattu tämä uusi, kokoomusjohtoisesti lanseetattu vaka-laki 2018.
Ikävä kyllä esitit juuri kaltevan pinnan argumentin. Vaikka kaikki ryhmän lapset olisivat aina terveitä, on joku toinen itkuisempi, arempi ja tarvitsevampi. Juuri yllä annoit varhaiskasvattajille perusteet vältellä ja hyljeksiä näitä temperamentiltaan tarvitsevampia lapsia.
Et ymmärtänyt lukemaasi oikein. Tulkitset tekstin sisällön väärin.
Varhaiskasvattajat eivät halua sairastua ja siksi vaihtavat alaa muighin töihin tai välttävät ilmeisiä riskitekijöitä. Päiväkotiin ei saa tuoda sairaita lapsia, koska sairaat ovat riski muiden terveydelle ja hyvinvoinnille. Varhaiskasvatuksessa opetellaan kaveritaitoja, kestävää kehitystä ja terveitä elintapoja sekä yhteisötaitoja. Itsestä huolehtimisen taidot ovat tässä avainasemassa. Kasvatustyö on suurelta osalta esimerkillä opettamista ja sanoittamista sekä toistoja.
Nykyään palkataan ryhmiin sosionomeja osaltaan siksi, että vanhemmuus ja huoltajuustaidot ovat puutteelliset kasvavalla määrällä suomalaisia perheitä. Tämä on riski lasten tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle.
Älä huoli, ammattikasvattajat tunnistavat lasten temperamenttierot ja osaavat kasvatus- ja opetustyön erilaisten tarpeiden osalta. Hoitajat on koulutettu tunnistamaan, onko lapsi terve, sairas vai toipilas. Toimintaa ei muuteta flunssaisen lapsen ehdoilla vaan toiminta suunnitellaan terveille osallistujille.
Jos pätevät ammattikasvattajat ovat sairaslomalla, voidaan sijaiseksi palkata kouluttamaton ja kokematon henkilö. Hän tekee, mitä osaa tai haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsi vaihtoi päiväkotia ja meillä alkoi kamala sairastelukierre. Viime lukuvuonna 17 tautia ja neljä antibioottia. Jouduimme olemaan pois töistä joka toinen viikko. Olen onnellinen, ettemme saaneet potkuja töistä. En ole keksinyt mitä voisimme tehdä toisin, syödään vitamiineja, möyritään luonnossa jne. Ennen sairastettiin 2-3 flunssaa vuodessa. En tiedä tuhosiko korona vastustuskyvyn ( ei ole saanut r) vai onko uudessa paikassa vaan tapana viedä sairaat lapset päiväkotiin. En tiedä selviämmekö jos ensi viikolla alkaa sama kaaos!
Koronarajoitusten purkaminen päästi taudit taas liikkeelle. Ainakin me olimme koronarajoitusten aikaan vähemmän taudeissa kuin normaalisti, ja nyt saadaan ne ne taudit kaikki peräkanaa.
Päiväkodeissa oli vielä toissavuonna nollatoleranssi nuhaan ym. flunssaoireisiin. Vanhemmat monella etätöissä. Maskeja käytettiin kaupoissa ja busseissa. Jne.
Lapset ovat yksilöitä, toiset sairastavat enemmän ja toiset vähemmän. Meillä esikoinen ei ollut juuri sairaana, mutta kuopus sitten sitäkin enemmän. Korona-aika oli siinä mielessä ihanaa, että puolikipeitä lapsia ei viety hoitoon. Sairastaminen helpottaa, kun ikää tulee lisää. Tsemppiä teille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota yksityinen sairasvakuutus.
Mitä se tähän auttaa?
Ei tarvitse odottaa viittä tuntia terv.kesk ja juosta kokeita otattamassa, kun yksityinen erikoislääkäri hoitaa kaiken suitsait.
Terveyskeskukseen saa ajan, jolloin sinne mennään. Päivystykseen taas ei pääse flunssan takia. Labraan voi joutua jonottamaan, mutta sinnekin voi usein varata ajan. Paljon labrakokeita määrätään pikemminkin yksityisellä kuin terveyskeskuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vesirokkorokote. Me otettiin lapsille kun kaikki 3 menivät päivähoitoon samaa aikaa täyspäiväisiksi.
Kuuluu neuvolan rokotusohjelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista tuohon flunssa-asiaan. Kerrotteko esimerkkejä miten käytännössä hoidatte tuon viikon, jos lapsi sairastuu esim. sunnuntaina ja koko viikko pitäisi olla hoitamassa lasta? Neljä päivää saa olla tilapäisellä hoitovapaalla, joten otatteko perjantain palkattomaksi vai miten järjestelette sen?
Otan palkattoman. Osa tekee etätöitä (omassa työssä ei mahdollista. Moni vuorottelee puolison kanssa (itse olen yh). Osalla on tukiverkkoja (itsellä ei ole). Monesti olen sairastunut itse tai toinen lapsi, jolloin sairasloma jatkuu.
Positiivista on se että tämä on tilapäinen ongelma. Lapset kasvaa, meillä kouluikäiset ovat jo normiflunssassa pärjänneet itsekseen minun työpäivien ajan.
T. Lastenhoitaja
Pistipä silmään tuo, että lastenhoitajan mielestä sairaan lapsen hoidon ohessa voi tuosta noin tehdä etätöitä.
Eihän tuossa lastenhoitajan kommentissa mitenkään sanottu, että lapsen hoidon ohessa etätyötä voisi tehdä tuosta noin vain. Hän kirjoittaa, että osa tekee etätöitä lasten sairastaessa, ja se on kyllä ihan totta. Helppoa se ei ole, mutta moni tekee tai joutuu tekemään näin. Tiedän perheitä, joissa sairaan lapsen kanssa kotona oleva vanhempi herää aikaisin aamuyöllä tekemään töitä lapsen heräämisen asti ja jatkaa päiväunien aikaan ja niiden satunnaisten leffojen aikana. Vielä illalla lapsen nukahdettua lisää töitä. Kaikille tällainen järjestely ei tietenkään toimi, mutta heidän töissään se on mahdollista, vaikkakin rankkaa.
Ajatteles, että sinäkin voisit ainakin teoriassa tehdä etänä jotain toista duunia ainakin aamuisin ja iltapäivisin, kun paikalla on vain vähän lapsia. Vai voisitko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valmistele lastasi hyvin ja rehellisesti ennen päiväkotiin viemistä. Tiedä itse, millainen paikka nykypäiväkoti, johon lapsesi viet, oikeasti on. Älä väitä sen olevan muuta kuin se oikeasti on. Älä kävele lapsen mielipiteen ja kokemuksen yli, äläkä väitä lapselle, että päiväkodissa on kivaa ja kavereita, jos lapsi itse kokee, että ei ole kivaa eikä kavereita. Kuuntele, mitä lapsi itse toivoo ja arvioikaa yhdessä perheenä ja päiväkodissa, mitkä ovat mahdollisuudet toteuttaa toiveita vallitsevissa olosuhteissa.
Jos lapsi itkee ja sanoo, että haluaa olla kotona, eikä päiväkodissa, on se hänen kantansa asiaan. Sitä ei saa jättää huomiotta tai kieltää.
Nykyinen varhaiskasvatus edellyttää, että lapsen kanta itseään koskeviin asioihin selvitetään ja dokumentoidaan pätevällä tavalla. Lisäksi selvitetään huoltajien (molemmat huoltajat, ei vain yksi) kanta sekä kasvattajatiimin (hoitaja, sosionomi, opettaja sekä tarvittaessa erityisasiantuntijat) kannat lapsen edun mukaiseen hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen.
Näiden kantojen arvioinnin ja neuvottelun myötä laaditaan lapselle varhaiskasvatussuunnitelma, jonka toteutumista arvioidan ja kehitetään säännöllisesti. Koko prosessia säätelevät lait, asetukset ja toiminnan laatua normittavat asiakirjat (varhaiskasvatuksen perusteet).
Kasvattajatiimi koostuu terveysalan pienten lasten asiantuntijasta (hoitaja), sosiaalisen verkosto- ja perhetyön asiantuntijasta (sosionomi) sekä opetustyön ja sivistysalan asiantuntijasta (opettaja). Lisäksi ovat käytössä oppimispolun mukaiset kuraattori-, psykologi- ja muut erityisasiantuntijapalvelut tarpeiden mukaan. Kunnan lastensuojelu ja varhaiskasvatus sekä maahanmuuttosektori tekevät tiivistä yhteistyötä.
Päoväkodin varhaiskasvatus ei ole ollut enää viiteen vuoteen päivähoitoa lapselle vanhempien työssäkäynnin ajaksi, vanhemman ehdoilla. Varhaiskasvatus on elinikäisen oppimispolun ensimmäinen vaihe, lapsen tarpeista ja kyvyistä lähtevä kasvatus-ja koulutusmuoto. Kotikasvatuksen tuki kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten toimesta.
Ap, kysyit "Miten valmistautua mahdolliseen sairastelukierteeseen, kun lapsi aloittaa päiväkodin?"
Tarkoitatko flunssasairauksia ja lasten rokkoja vai mahdollisia mielen ja tunne-elämän sairauksia? Päiväkodeissa lapsia on monta kymmentä saman ikäistä yhdessä koko ajan eikä aikuisia ole kuin 1-3 paikalla, joten erilaisia tapaturmia ja vahingoittumisia tapahtuu päivittäin, kun kyseessä ovat fyysisesti reagoivat taaperot tai ylipäätään lapset, joilla on sos.em. pulmaa tai he vasta harjoittelevat suuressa ryhmässä olemista ja kommunikaation tapoja.
Edellä on ehdotettu, että valmistautuminen kannattaa tehdä valmistelemalla omaa lasta ryhmässä toimimiseen ja vieraassa paikassa vieraiden ihmisten kanssa toimimiseen. Jos lapsi osaa hakea apua, olla syömättä räkää, hiekkaa, leluja jne., pestä kätensä, syödä ruokailuvälineillä, niistää, pukeutua ja riisuutua itse, 2-vuotiaasta käydä potalla ja pöntöllä ja opetella kuivaksi, huolehtia leikkivälineistä ja toisista ihmisistä, välttää riskejä ja noudattaa ohjeita, on lapsella hyvät mahdollisuudet pärjätä suuressa varhaiskasvatusryhmässä ja oppia lisää taitoja.
Terveystaidot sekä itsestä ja ympäristöstä huolehtimisen taidot ovat kasvatuksen perustaitoja. Huom! Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea vanhempia kasvatustehtävässään, eikä tehdä kaikki heidän puolestaan. Vanhemmat kotona ovat ensisijaiset huoltajat, jotka kasvattavat ja opettavat omat lapsensa.
Valmistele siis lastasi toimimaan niin kuin perheenne kasvatusperiaatteet edellyttävät. Ensisijainen kasvatusvastuu säilyy aina vanhemmilla tai huoltajuuden siirtymän myötä yhteiskunnan nimeämällä lapsen huoltajalla. Päiväkodeissa kerrotaan lisää, jos tarvitset apua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota yksityinen sairasvakuutus.
Mitä se tähän auttaa?
Ei tarvitse odottaa viittä tuntia terv.kesk ja juosta kokeita otattamassa, kun yksityinen erikoislääkäri hoitaa kaiken suitsait.
Terveyskeskukseen saa ajan, jolloin sinne mennään. Päivystykseen taas ei pääse flunssan takia. Labraan voi joutua jonottamaan, mutta sinnekin voi usein varata ajan. Paljon labrakokeita määrätään pikemminkin yksityisellä kuin terveyskeskuksessa.
Muistakaa, että kaikkiin noihin varatut ajat voivat peruuntua, kun lääkärin tai hoitajan lapsella on nuhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota yksityinen sairasvakuutus.
Mitä se tähän auttaa?
Ei tarvitse odottaa viittä tuntia terv.kesk ja juosta kokeita otattamassa, kun yksityinen erikoislääkäri hoitaa kaiken suitsait.
Terveyskeskukseen saa ajan, jolloin sinne mennään. Päivystykseen taas ei pääse flunssan takia. Labraan voi joutua jonottamaan, mutta sinnekin voi usein varata ajan. Paljon labrakokeita määrätään pikemminkin yksityisellä kuin terveyskeskuksessa.
Muistakaa, että kaikkiin noihin varatut ajat voivat peruuntua, kun lääkärin tai hoitajan lapsella on nuhaa.
Juurikin näin. Samoin voi hyvin peruuntua kriittiset leikkaukset ja diagnoosit kun lääkärin lapsi ei ole ollut kotona vielä viikkoa nuhan alkamisesta. Tosiasia on se että kukaan ei saa vastustuskykyä "ilmasta" se tulee vain sairastamalla. Kun on päiväkodissa sairastanut niin ei tarvitse sitten koulusta olla pois kun on rautainen vastustuskyky.
Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat nykyään kauheita kitisijöitä ja kaikkitietäviä. He tunnistavat kaikki sairaudet ja tietävät kenen lapsi on sairas ja milloin sairaus on alkanut ja milloin se on parantunut. He myös tietävät varmasti milloin vanhemmilla on vapaapäivä tai loma ja miten he aikovat kyseisen ajan käyttää. Heille eivät enää kelpaa mitkään lapset hoidettavaksi, lapset ovat joko sairaita, liian pieniä päiväkotiin, päiväkodissa vanhempien loman aikana tai sitten heissä on muuten vikaa. Liian vilkkaita, liian keskittymiskyvyttömiä, liian itsepäisiä, liian voimakastahtoisia tai sitten liian kilttejä, liian hiljaisia, liian arkoja, liian syrjäänvetäytyviä. Olisi niin paljon kivempi kun siellä päiväkodissa olisi hoidettava vain pari täysin oireetonta keskivertolasta joiden vanhemmat ovat töissä normaalia lyhyemmän päivän naapurikorttelissa, jotta he voisivat tuoda lapsen vasta kahdeksaksi ja hakea pois ennen neljää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meillä tullut mitään sairastelukierrettä päiväkodista. Opetin lapsen jo pienenä pumppaamaan kansi kiinni ja pesemään kädet kunnolla sekä kasvispitoista ruokaa, d-vitamiinit sekä monivitamiinit päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista tuohon flunssa-asiaan. Kerrotteko esimerkkejä miten käytännössä hoidatte tuon viikon, jos lapsi sairastuu esim. sunnuntaina ja koko viikko pitäisi olla hoitamassa lasta? Neljä päivää saa olla tilapäisellä hoitovapaalla, joten otatteko perjantain palkattomaksi vai miten järjestelette sen?
Otan palkattoman. Osa tekee etätöitä (omassa työssä ei mahdollista. Moni vuorottelee puolison kanssa (itse olen yh). Osalla on tukiverkkoja (itsellä ei ole). Monesti olen sairastunut itse tai toinen lapsi, jolloin sairasloma jatkuu.
Positiivista on se että tämä on tilapäinen ongelma. Lapset kasvaa, meillä kouluikäiset ovat jo normiflunssassa pärjänneet itsekseen minun työpäivien ajan.
T. Lastenhoitaja
Pistipä silmään tuo, että lastenhoitajan mielestä sairaan lapsen hoidon ohessa voi tuosta noin tehdä etätöitä.
Ajatteles, että sinäkin voisit ainakin teoriassa tehdä etänä jotain toista duunia ainakin aamuisin ja iltapäivisin, kun paikalla on vain vähän lapsia. Vai voisitko?
No se on päiväkodissa ihan arkipäivää, että esim. vakaope tekee töitä koneella ja valvoo samalla lapsia. Tai osallistutaan viikkopalaveriin etänä ja valvotaan samalla lapsia. Joskus joutuu jopa jonkun etäkoulutuksenkin käymään niin, että siinä on muutama lapsi samassa huoneessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista tuohon flunssa-asiaan. Kerrotteko esimerkkejä miten käytännössä hoidatte tuon viikon, jos lapsi sairastuu esim. sunnuntaina ja koko viikko pitäisi olla hoitamassa lasta? Neljä päivää saa olla tilapäisellä hoitovapaalla, joten otatteko perjantain palkattomaksi vai miten järjestelette sen?
Otan palkattoman. Osa tekee etätöitä (omassa työssä ei mahdollista. Moni vuorottelee puolison kanssa (itse olen yh). Osalla on tukiverkkoja (itsellä ei ole). Monesti olen sairastunut itse tai toinen lapsi, jolloin sairasloma jatkuu.
Positiivista on se että tämä on tilapäinen ongelma. Lapset kasvaa, meillä kouluikäiset ovat jo normiflunssassa pärjänneet itsekseen minun työpäivien ajan.
T. Lastenhoitaja
Pistipä silmään tuo, että lastenhoitajan mielestä sairaan lapsen hoidon ohessa voi tuosta noin tehdä etätöitä.
Ajatteles, että sinäkin voisit ainakin teoriassa tehdä etänä jotain toista duunia ainakin aamuisin ja iltapäivisin, kun paikalla on vain vähän lapsia. Vai voisitko?
Kyllä niitä etätöitä oikeesti voi tehdä, ei toki kokoajan. Sairas lapsi nukkuu myös normaalia enemmän ja haluaa välillä katsella vaikka leffaa.
Höpsistä. Jos lapsella on ollut viikon verran nuha, hyppii hän todellakin seinille. Ja on väkivaltaa pistää vilkas lapsi katselemaan tuntikausia leffoja. Siitä menee pää sekaisin ihan oikeasti.
Päiväkodissa pikkuisenlin puolikuntoinen lapsi rapauttaa koko ryhmän toiminnan, kotona taas hoituu melkein minkä tahansa ammatin harjoittaminen siinä sairaan lapsen hoidon sivussa.
Koettakaa nyt pitää joku logiikka näissä jutuissanne.
Jos lapsella on viikon verran ollut nuha, joka ei helpota, eikä myöskään pahene ja nostata kuumetta, kannattaisi käyttää lapsi lääkärissä. Usein syynä on korvatulehdus.
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat nykyään kauheita kitisijöitä ja kaikkitietäviä. He tunnistavat kaikki sairaudet ja tietävät kenen lapsi on sairas ja milloin sairaus on alkanut ja milloin se on parantunut. He myös tietävät varmasti milloin vanhemmilla on vapaapäivä tai loma ja miten he aikovat kyseisen ajan käyttää. Heille eivät enää kelpaa mitkään lapset hoidettavaksi, lapset ovat joko sairaita, liian pieniä päiväkotiin, päiväkodissa vanhempien loman aikana tai sitten heissä on muuten vikaa. Liian vilkkaita, liian keskittymiskyvyttömiä, liian itsepäisiä, liian voimakastahtoisia tai sitten liian kilttejä, liian hiljaisia, liian arkoja, liian syrjäänvetäytyviä. Olisi niin paljon kivempi kun siellä päiväkodissa olisi hoidettava vain pari täysin oireetonta keskivertolasta joiden vanhemmat ovat töissä normaalia lyhyemmän päivän naapurikorttelissa, jotta he voisivat tuoda lapsen vasta kahdeksaksi ja hakea pois ennen neljää.
Osa lasten äideistä on nykyään hirveän kärkkäitä, vihamielisiä ja hyökkääviäkin. Heidän purkauksensa kohdistuvat varsin usein kasvatusalan työntekijöihin. 🙄
Fiksu esihenkilö on ohjeistanut ilmoittamaan selkeästi, ettei epäasiallinen käytös ja verbaalinen ilmaisu ole hyväksyttävää päiväkodin alueella tai julkisen palvelun viran- ja toimenhaltijoita kohtaan. Työntekijöihin on kohdistettu jopa rasistisia, kunniaa ja yksityisyyden suojaa loukkaavia kommentteja. Tällaista maineen tahraamista, panettelua tai virheellisen tiedon levittämistä on tapahtunut esim. vanhempien perustamissa someryhmissä ja kahvilakeskusteluissa.
Myös lapset kärsivät, jos vanhempi ei arvosta lapsen hoitajaa. Päiväkodeissa lapset kertovat avoimesti omista kokemuksistaan, kuulemistaan ja näkemistään asioista sekä pohdinnoistaan. Luottavaisuus ja avoimuus on lapsuuden rikkaus, sitä ei soisi pilattavan pahansuopaisuudella.
Kaikki lapset ovat arvokkaita!
Ei siihen mitenkään kannata "valmistautua". Olette sairaana sen verran kuin sitten olette, tai ette ole.
Eipä tuohon paljon valmistautua voi. Muista, että et voi saikuttaa yhtä päivää kerrallaan jos et halua menettää palkkaasi siltä päivältä.
Sitten se vasta mukavaa järjestelyä on kun on useampi lapsi ja taudit tarttuu vuorotellen kaikkiin, joskus viikon viiveellä.
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat nykyään kauheita kitisijöitä ja kaikkitietäviä. He tunnistavat kaikki sairaudet ja tietävät kenen lapsi on sairas ja milloin sairaus on alkanut ja milloin se on parantunut. He myös tietävät varmasti milloin vanhemmilla on vapaapäivä tai loma ja miten he aikovat kyseisen ajan käyttää. Heille eivät enää kelpaa mitkään lapset hoidettavaksi, lapset ovat joko sairaita, liian pieniä päiväkotiin, päiväkodissa vanhempien loman aikana tai sitten heissä on muuten vikaa. Liian vilkkaita, liian keskittymiskyvyttömiä, liian itsepäisiä, liian voimakastahtoisia tai sitten liian kilttejä, liian hiljaisia, liian arkoja, liian syrjäänvetäytyviä. Olisi niin paljon kivempi kun siellä päiväkodissa olisi hoidettava vain pari täysin oireetonta keskivertolasta joiden vanhemmat ovat töissä normaalia lyhyemmän päivän naapurikorttelissa, jotta he voisivat tuoda lapsen vasta kahdeksaksi ja hakea pois ennen neljää.
Lastenhoitaja näkee lapsen voinnin ja toimintakunnon ryhmämuotoisessa, tavoitteellisessa toiminnassa - vanhempi omassa kodissa perheen kesken. Näissä on huima ero tietenkin.
Toipilas tai sairas lapsi ei jaksa päiväkotipäivää joukon mukana. On kasvattajien velvollisuus ajaa lapsen etua ja perustaa näkemyksensä koulutuksensa ja kokemuksensa sekä ohjaavien ohjeiden mukaiseen toimintaan. Lapsen etu menee aina vanhemman edun edelle varhaiskasvatuksessa.
On aivan tavallista, että suuri osa lapsista, etenkin alle 4-vuotiaista pikkuisista, saapuu päiväkotiin klo 8-9 välillä ja lähtee kotiin klo 15-16 välillä. Vanhemman, aikuisen ihmisen, täysi kokopäiväinen työaika toimistotyössä voi olla 7 h 15min. Ei ole millään tavalla hyvä edellyttää, että pieni 1 tai 2 vuotias lapsi tekisi vastaavia työpäiviä suuressa ryhmässä. Edes 7-vuotiailta koululaisilta ei edellytetä 20 viikkotuntia pidemiä koulupäiviä. Varhaiskasvatus on pienten lasten oppilaitos.
Oon eri. Ei kotihoidontukea ole poistettu, mutta sen ostovoima on romahtanut. Äiti kertoi, kuinka 90-luvun alussa saattoi hyvin olla kotona kotihoidontuella siihen asti, kun täytin 3 v. Kotihoidontuen ostovoima oli tuolloin ihan toista kuin nykyään. Minä saan kotihoidontukea nyt n. 280 e kuussa. Asumislisää tai muita tukia ei ole, mies saa palkkaa juuri yli tuon rajan, että jotain tukea saisi. Arvaat varmaan, ettei tuolla 280 eurolla kuussa saa maksettua edes osuuttani vuokrasta. Kaikkea ei toki mitata rahassa ja olen tehnyt päätöksen pysyä pienen lapsen kanssa kotona. Se vakituinen koulutusta (maisteri) vastaava työpaikka odottaa kyllä. Mutta ymmärrän hyvin, miksi moni ei halua/voi jäädä kotihoidontuella kotiin.