Skitsofreenikko miehen mahdollisuus naisiin...?
Ihan tavallinen ja normaali muuten, mutta diagnoosi löytyy. Kiltti, ei seksihullu, empaattinen, huomaavainen, jne. Tosin eläkkeellä jo, nuoresta iästä huolimatta, mutta hyvässä hoitotasapainossa. Jo useita seesteisiä vuosia joten lääkitys kohillaan.
Uhka vai mahdollisuus?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisuus tietenkin. Luonne on tärkein, naiset arvostavat huomaavaisia miehiä. Hyvä, että sairaus on tasapainossa.
Miksei sinulle kelpaa toinen skitdofreenikko? Tai muu mt- sairastava?
Pitääkö minunkin etsiä toinen reumaatikko elämän kumppaniksi, eikö terve ihminen käy?
Hei Ap, mitä jos puolisollasi olisi vaikeaa, esim. potkut töistä, läheisen kuolema tai sairastuminen. Pystyisitkö sinä tukemaan häntä?
Voi olla, että kyse on ennakkoluulosta, mutta itse en alkaisi seurustelemaan skitsofreenikon kanssa, koska kokisin olevani itse se, jonka on oltava valmiudessa huolehtimaan toisesta. En pysty kuvittelemaan, että skitsofreenikosta olisi minulle tarvittaessa olkapääksi.
Vierailija kirjoitti:
Mukava kuulla, että asenteet skitsofreenikkoja kohtaan ovat muuttuneet. Sitä ei enää pelätä samalla tavalla kuin vuosia sitten. Nämäkin ihan tuiki tavallisia ihmisiä, joiden mielenterveys järkkynyt. Lääkitys pitää olla kunnossa kuitenkin.
Tai sitten ihmiset vain valehtee ja todellisuudessa sellainen on jyrkkä ei.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aivan hullu, mutta sain miehen ja perheen siitä huolimatta. Skitsous todettiin vasta lasten teini-iässä. No oon nainen. Mies taisi erehtyä minun suhteeni.
Sairas nainen voi saada terveen miehen. Sairas mies voi saada terveen naisen...ehkä...
Ainahan mahdollisuus on.
Itse en lähtisi suhteeseen skitsofreenikon kanssa. Se olisi silkkaa ongelmien kerjäämistä. Helpommallakin voi päästä.
Asiasta toiseen, sanoisin, että itse en usko tämän jutun periytyvyyteen lapsille. Ihmiset itse joskus aiheuttaa toisilleen ongelmia puheillaan ja kaikkien psyyke ei kestä sitä. Tämä on suuri harmi kun useimmatt ei tiedosta sanan vallan vaikutusta ja erityisen surullista on jos vanhemmat sairastuttaa lapsensa.
Haluaisin kommentoida tota talouspuolta että osa on ehtinyt olla jo työelämässä, jolloin sairauseläke voi olla yllättävänkin hyvä. Itsellä ko.tyyppinen sairaus ja sain asuntolainan pankista ihan normaalisti(: (elåketulot 2300e minut verot/kk)
Mut toivon et olisi monille mahdollisuus enemminkin kuin uhka: tsemppiä siulle ap puolison etsintöihin (:
Itsellä diagnoosi, mutta vaikutan olevani terveempi ja tasaisempi kuin useat "normaalit" .
En ainakaan lähtisi lisääntymään sellaisen kanssa, usein periytyvä sairaus.
Minulla on skitsofrenia ja en ymmärrä miksi ihmiset ajattelevat että elämä on pilalla diagnoosin jälkeen. Elämäni on ihan yhtä arvokasta kuin ennen sairautta.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä diagnoosi, mutta vaikutan olevani terveempi ja tasaisempi kuin useat "normaalit" .
Onkohan koskaan tehty tutkimusta normaalin ja skitsofreenikon itsekritiikin määrästä?
Kun lääkitys saatiin kuntoon, niin mieheni on elänyt täysin normaalia elämää.
Käy tekemässä kaverihakuun ilmoitus. Joku varmaan ottaa yhteyttä.
Jos sulla on lääkitys kohdallaan ja vietät seesteistä elämää niin mikset palaa työelämään? Ei skitsofrenia estä kaikilla työntekoa. Voi olla ettei kelpaa naiselle jos ei ole työhön tarttuvaa tyyppiä, diagnoosista viis.
Useimmat naiset sairastavat samaa, joten se voi olla vain plussa?
Olen romanttinen skitsofreenikko. Esim. ajattelen että olisi romanttista laittaa naisen pää pakastimeen niin rakkaus säilyy ikuisesti <3
Ap
Vierailija kirjoitti:
En missään tapauksessa huolisi. Terveitäkin on saatavilla - riskit olemassa, tulot matalat... miksi turhaan ottaa huonompi vaihtoehto?
saattaisit yllättyä miten moni skitsofreniaa sairastava kykenee olemaan töissä ja voi saada hyvinkin korkeaa palkkaa. Heidän joukossaan on myös hyvin älykkäitä persoonia ja tiedämmehän historiantutkimuksesta miten moni skitsofreniaa sairastava on menestynyt esimerkiksi taiteen saralla. Eräs skitsofreenikko, jonka itse tunnen, on hyvin älykäs, niin matemaattisesti (kyllä.. hiukan ironista, että on matemaattisesti älykäs, mutta ei silti osaa nähdä miten irrationaalisia omat harhat ovat) kuin luovastikin. Jos hänelle esimerkiksi esittää jonkun ongelman, jonka parissa painii arjessa, niin hän saattaa käydä ratkaisemaan sitä ongelmaa ja sitten jonkun ajan päästä yllättä ja tuo ratkaisun ja selitti miten asia ratkesi. Hyvin mielenkiintoinen persoona. Hän sanoo pitävänsä kekseliäisyyttä vaativista pulmista, koska se saa ajatukset pyörimään niissä ja harhojen on pakko jäädä taka-alalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta omasta äidistä, jolla iän myötä tulleen harhaluuloisuushäiriön rinnalla psykoosi... on raskas ja vaikea. Kokee itsensä terveeksi ja harhansa todellisuudeksi.
Minkätyyppisiä harhoja?
Puhuu että miehet on ihan mukavia ja ymmärrä miksi heitä moititaan. Feministilääkäri laittoi vahvalle lääkitykselle ja osastolle jo vuosikymmeniä sitten.
Olin pitkään naimisissa skitsofreenikon kanssa. Nosti viisinumeroista kuukausipalkkaa ja oli runsaasti ystäviä, mutta parisuhdetaidot tosi huonot ja sairaudentunto hyvin vaihteleva. Sairaalahoidossa ei ollut koskaan kuitenkaan. Voisin silti harkita uudestaan, koska tuttavapiiriini kuuluu monia skitsofreenikoita ja kaikki ovat parisuhteessa, joista pisimmän kesto on yli 20 vuotta ja yhdellä toisella on kouluikäinen lapsi, jonka kanssa kaikki on jees.
Minun miehelläni on ko. diagnoosi nuoruudesta. Ei säikäyttänyt ja hyvää elämää olemme viettäneet. Hän on tunnollinen, empaattinen ja toimelias ihminen joka sairaudestaan huolimatta on pysynyt työelämässä. Ei hänestä kukaan ulkopuolinen mitään sairautta näe eikä sitä kannata kertoakaan koska asenteet ovat huonot ja leimautuminen joksikin hulluksi niin helppoa.