Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä aikuisena mitään yhteistä lapsuudenkavereidenne kanssa?
Tapasin eilen yhden lapsuudenkaverini. Ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun oltiin lapsia. Ei olisi kannattanut, olisi kannattanut pitää ne lapsuudenmuistot.
Meillä ei ollut mitään yhteistä. Koko elämämme oli mennyt täysin eri suuntiin jo teinistä lähtien ja nyt aikuisina elimme ihan eri maailmoissa.
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
Muutin pieneltä paikkakunnalta maailmalle 25 vuotta sitten. Ei ole enää juuri yhteistä.
Sama. Kaveri muutti "maailmalle" eli kaupunkiin ja katsoi siirtyneensä ylempään luokkaan, kun kuvioon tulivat brunssit, viinittely, birkenstockit, marimekko ja 24/7 alepa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, meitä on neljän naisen porukka jonka kanssa ollaan tunnettu jo 50 vuotta ja reissataan joka vuosi yhdessä. Koska asumme kaukana toisistamme ja muuten näkeminen koko porukalla on harvinaista herkkua. Ollaan kaikki todella erilaisissa ammateissa ja elämäntilanteissa mutta se ei ole ikinä haitannut menoa. Meillä on todella läheiset ja lämpimät välit ja luotamme toisiimme kuin kallioon.
Kolme lasta. Neljättä ollaan parhaillaan tekemässä.
En ole nähnyt lapsuudenkavereitani sitten lapsuuden, joten ei mitään hajua.
Kukaan ei ole arjessa enää mukana, vaan eletään FB ystävyyttä. Joskus on tavattu, joskus ei. Suurimman osan kanssa tulen toimeen hyvin noilla lyhyillä tapaamisilla, mutta lapsuuteni bestiksen kanssa en.
Hän alkoi lukioaikana muuttumaan kylmemmäksi.. ja sen takia tiet erkanikin. Tapaamiset ovat olleet suht jäätäviä, vaikka isommalla porukalla on nähty. Musta se on todella outoa, miten mikään ei enää natsaa, jopa säästä puhuminen on vaivaannuttavaa ja kiusallista. Lisäksi hän ei muista mitään meidän lapsuudesta tai nuoruudesta, tai ei halua muistaa. Sama se.
Toin yhteen tapaamiseen valokuvia ja hän katsoi niitä tyrmistyneenä, että HÄNKÖ noissa on! esim ollaan oltu keikoilla, fanitettu ja festareita käyty - hänellä ei mitään muistikuvaa. Alkohollillakaan ei osuutta asiaan, kun osittain oltiin ala-asteella. Ikäänkuin tyyppi olisi uudelleen ohjelmoitu. ;) Hän oli porukan lukija ja myös koulutetuin, korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa nykyään. Onko rooli sitä varten vai oikeasti muuttunut totaalisesti.
Hänen äitinsäkin kanssa tulen paremmin toimeen, kun lapsuusmaisemissa on törmäilty. Aina kahvitellaan ja jutellaan.
Meitä oli viiden tytön lauma eskarista lähtien + kolme vahvistusta. Muiden kanssa ollaan kasvettu erilleen, mutta jutuille päästään ja hauskaa on vaihdella kuulumisia. Paljon on naurettu.