Lue keskustelun säännöt.
Pienten lasten vanhemmat: järjestättekö joka päivä ohjelmaa?
Mulla on jostain syystä huono omatunto jos ei joka päivä ole jotain fiksua tekemistä taaperolle. Tänään ollaan oltu sisällä koko päivä lukuunottamatta kun ennen lounasta käytiin pihassa vähän kävelemässä. Olen siivonnut kaappeja ja pessyt ikkunoita ja taapero on pyörinyt mukana ja tutkinut tavaroita. Onko tylsät kotipäivät ok vai pitäisitkö uteliaalle ja sosiaaliselle lapselle olla koko ajan jotain hänelle suunnattua tekemistä ja muiden lasten seuraa?
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa että nykyään pienten lasten äidit on aivan uupuneita. Ihan totta, ei tarvitse joka päivä olla järkkäämässä ohjelmaa ja olla 24/7 viihdyttäjä lapselle. Pienikin lapsi saa olla välillä "ihan pellossa". Minun lapseni on 9v ja isosiskolla on nyt puolitoistavuotias lapsi. Itse olin nuori opiskelija, kun sain lapseni ja sisko taas on minua vanhempi muutenkin. Hän ottaa aivan hirveästi paineita pienen lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä ja saa vettä myllyyn netistä ja erilaisista "-kuiset" facebook ja whatsapp -ryhmistä. Vertailee, ahdistuu, kokee riittämättömyyttä. Vaikka en käynyt lapseni kanssa joka ikinen päivä puistossa (itseasiassa juuri leikkipuistoissa suht harvoin, kun en itse niissä viihtynyt) tai järjestänyt aina jokaiselle päivälle erilaista kehittävää askarteluhetkeä tms, hänestä tuli tosi fiksu ja järkevä ihmisenalku. Koittakaa tuoreet äidit ottaa iisisti ja antakaa itsellenne löysää. Teidän oma napa on yhtä tärkeä kuin lapsenkin! Rentoutunut äiti on parempi kuin stressaantunut aikatauluhirmu.
Yksi suurimpia stressin aiheuttajia nykyäideillä on muilta äideiltä tuleva paska - se miten he itseään ylentävät ja toista mollaavat.
Tämä kirjoitus on siitä oikein malliesimerkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alle kouluikäiset lapseni lomailevat 7vk, joista vanhempien loma 3vk. Työajat eri vuoroissa eikä tukiverkkoja. Kyllä siinä saa olla ohjelmatoimisto, jotta lapset ei ala hyppimään seinille ja turhautumaan. 12 h hereillä joka päivä, joten ei niitä aktiviteettejä liikaa tule vaikka yrittää kaikkensa antaa. Varmasti on aika turhautua ja tilaa mielikuvitukselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa että nykyään pienten lasten äidit on aivan uupuneita. Ihan totta, ei tarvitse joka päivä olla järkkäämässä ohjelmaa ja olla 24/7 viihdyttäjä lapselle. Pienikin lapsi saa olla välillä "ihan pellossa". Minun lapseni on 9v ja isosiskolla on nyt puolitoistavuotias lapsi. Itse olin nuori opiskelija, kun sain lapseni ja sisko taas on minua vanhempi muutenkin. Hän ottaa aivan hirveästi paineita pienen lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä ja saa vettä myllyyn netistä ja erilaisista "-kuiset" facebook ja whatsapp -ryhmistä. Vertailee, ahdistuu, kokee riittämättömyyttä. Vaikka en käynyt lapseni kanssa joka ikinen päivä puistossa (itseasiassa juuri leikkipuistoissa suht harvoin, kun en itse niissä viihtynyt) tai järjestänyt aina jokaiselle päivälle erilaista kehittävää askarteluhetkeä tms, hänestä tuli tosi fiksu ja järkevä ihmisenalku. Koittakaa tuoreet äidit ottaa iisisti ja antakaa itsellenne löysää. Teidän oma napa on yhtä tärkeä kuin lapsenkin! Rentoutunut äiti on parempi kuin stressaantunut aikatauluhirmu.
Yksi suurimpia stressin aiheuttajia nykyäideillä on muilta äideiltä tuleva paska - se miten he itseään ylentävät ja toista mollaavat.
Tämä kirjoitus on siitä oikein malliesimerkki.
Näinpä. Sekin on jo ihan riittävän toksista, että syyttää toista laiskuudesta. Mutta se, että ylentää itseään siitä, että osaa olla niin sanotusti rento äiti, ja haukkuu niitä, jotka näkevät enemmän vaivaa homman eteen, on kyllä jo ylitoksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jänskää huomata, kuinka kotipihalla touhuilu ja varmaan trampoliinillakin pomppiminen omassa pihassa on monen mielestä sitä tervettä järkevää arkea, kun taas hoplopeille sun muille trampoliiniareenoille kovasti pyöritellään silmiä.
En tiedä oletteko tulleet ajatelleeksi, mutta varsinkin kasvukeskuksissa se omakotitalo isoine pihoineen on monen tavoittamattomissa taloudellisesti. Kaupunkialueella joutuu hankaluuksiin, jos pihassa on kaatuvia vaahteroita kuten eräässä esimerkissä.
Siksi sitä tekemistä on usein lähdettävä hakemaan oman kodin ulkopuolelta. Minun mielestäni kaikkinainen yhteinen tekeminen on hyvää vanhemmuutta.
Asumismuoto on oma valinta. Työttömyys% on tilastojen mukaan ns. maalla pääkaupunkiseutua pienempi, joten on ihan itsestä kiinni, tarjoaako lapselleen oman seikkailupihan vai Hoplopin (noin 10 e/kerta). Toisaalta on hyvä opettaa lapset siihen, että kaikki maksaa ja rahalla saa palvelua, itse ei välttämättä tarvitse tehdä mitään.
Kyllä, lapsille on hyvä opettaa, että kaikki maksaa. Sinänsä itse tarvitsee kylläkin tehdä paljonkin, ostipa sitten talon tai hoplop-lipun.
Mun asuinalueellani omakotitalo maksaa noin 400 000, ja siihen päälle varmaan toinen mokoma lainanhoitokuluja. Toisaalta hoploppiinkaan ei kympillä pääse. Mutta en kuitenkaan noita ihan vaihtoehtoisiksi sijoituksiksi katsoisi.
Samoin, vaikka maalla työpaikkoja olisikin, varsin monen meistä työt ovat kaupungissa. Ilmeisesti et ole kuullut työvoiman kohtaanto-ongelmasta.
Maalla lapset muuten noin keskimäärin ovat ylipainoisempia ja huonokuntoisempia kuin aikuiset, ja erityisesti kyläkoulujen lakkautuksen myötä en näe maaseutua ihanteelliseksi ympäristöksi lapsille.
Tuo on sinun valintasi. Omakotitalon voi muuten ostaa ottamatta lainaa, vaikka sillä talolla olisi hintaa 400 000 e, joten ei ehkä kannata yleistää kuluja.
Moni työpaikka on kaupungissa ja moni maalla, kohtaanto-ongelma ei tarkoita, että maalla ei olisi töitä. Etätyöt taas mahdollistavat sen, että vaikka työpaikka on kaupungissa, voi työt tehdä maalla.
Maalla lapset voivat tilastojen perusteella olla ylipainoisempia kuin aikuiset, mutta vastaavasti maalla on suhteessa vähemmän ala-asteikäisiä narkkareita kuin kaupungeissa. Outoa on se, että kaupungit lähettävät huostaanotetut lapset pääasiassa maaseudun sijaisperheisiin aivan kuin kaupungissa ei ko. lasten kanssa pärjättäisi. Mutta tämä siis sivuhuomiona.
Lapsuus ei ole huono, vaikka ei pääsisi Hoplopiin eikä se ole huono, vaikka ei ikinä saisi rakentaa majaa vaahteraan. Tärkeintä on se, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa lapsuudesta eivätkä vie lapsia päivähoitoon omalla lomallaan. Tämä muuten on kyselytutkimusten mukaan yleisempää kaupungissa kuin maalla.
Kokemukseni mukaan nuo kyllä ohjelmoivat ihan itsekin, joskus vähän liikaakin. Esim akvaariokalojen ruokinta perunan kuorilla olisi saanut jäädä ohjelmasta pois ;D
Muistan tykänneeni kun sai keksiä ihan iitse. Joskus oli hyvä, että tekemisiäni seurattiin... Ja hengissä selvittiin !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jänskää huomata, kuinka kotipihalla touhuilu ja varmaan trampoliinillakin pomppiminen omassa pihassa on monen mielestä sitä tervettä järkevää arkea, kun taas hoplopeille sun muille trampoliiniareenoille kovasti pyöritellään silmiä.
En tiedä oletteko tulleet ajatelleeksi, mutta varsinkin kasvukeskuksissa se omakotitalo isoine pihoineen on monen tavoittamattomissa taloudellisesti. Kaupunkialueella joutuu hankaluuksiin, jos pihassa on kaatuvia vaahteroita kuten eräässä esimerkissä.
Siksi sitä tekemistä on usein lähdettävä hakemaan oman kodin ulkopuolelta. Minun mielestäni kaikkinainen yhteinen tekeminen on hyvää vanhemmuutta.
Asumismuoto on oma valinta. Työttömyys% on tilastojen mukaan ns. maalla pääkaupunkiseutua pienempi, joten on ihan itsestä kiinni, tarjoaako lapselleen oman seikkailupihan vai Hoplopin (noin 10 e/kerta). Toisaalta on hyvä opettaa lapset siihen, että kaikki maksaa ja rahalla saa palvelua, itse ei välttämättä tarvitse tehdä mitään.
Kyllä, lapsille on hyvä opettaa, että kaikki maksaa. Sinänsä itse tarvitsee kylläkin tehdä paljonkin, ostipa sitten talon tai hoplop-lipun.
Mun asuinalueellani omakotitalo maksaa noin 400 000, ja siihen päälle varmaan toinen mokoma lainanhoitokuluja. Toisaalta hoploppiinkaan ei kympillä pääse. Mutta en kuitenkaan noita ihan vaihtoehtoisiksi sijoituksiksi katsoisi.
Samoin, vaikka maalla työpaikkoja olisikin, varsin monen meistä työt ovat kaupungissa. Ilmeisesti et ole kuullut työvoiman kohtaanto-ongelmasta.
Maalla lapset muuten noin keskimäärin ovat ylipainoisempia ja huonokuntoisempia kuin aikuiset, ja erityisesti kyläkoulujen lakkautuksen myötä en näe maaseutua ihanteelliseksi ympäristöksi lapsille.
Tuo on sinun valintasi. Omakotitalon voi muuten ostaa ottamatta lainaa, vaikka sillä talolla olisi hintaa 400 000 e, joten ei ehkä kannata yleistää kuluja.
Moni työpaikka on kaupungissa ja moni maalla, kohtaanto-ongelma ei tarkoita, että maalla ei olisi töitä. Etätyöt taas mahdollistavat sen, että vaikka työpaikka on kaupungissa, voi työt tehdä maalla.
Maalla lapset voivat tilastojen perusteella olla ylipainoisempia kuin aikuiset, mutta vastaavasti maalla on suhteessa vähemmän ala-asteikäisiä narkkareita kuin kaupungeissa. Outoa on se, että kaupungit lähettävät huostaanotetut lapset pääasiassa maaseudun sijaisperheisiin aivan kuin kaupungissa ei ko. lasten kanssa pärjättäisi. Mutta tämä siis sivuhuomiona.
Lapsuus ei ole huono, vaikka ei pääsisi Hoplopiin eikä se ole huono, vaikka ei ikinä saisi rakentaa majaa vaahteraan. Tärkeintä on se, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa lapsuudesta eivätkä vie lapsia päivähoitoon omalla lomallaan. Tämä muuten on kyselytutkimusten mukaan yleisempää kaupungissa kuin maalla.
Minkä helkutin kyselytutkimuksen mukaan? Nyt taidat keksiä ihan omiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa että nykyään pienten lasten äidit on aivan uupuneita. Ihan totta, ei tarvitse joka päivä olla järkkäämässä ohjelmaa ja olla 24/7 viihdyttäjä lapselle. Pienikin lapsi saa olla välillä "ihan pellossa". Minun lapseni on 9v ja isosiskolla on nyt puolitoistavuotias lapsi. Itse olin nuori opiskelija, kun sain lapseni ja sisko taas on minua vanhempi muutenkin. Hän ottaa aivan hirveästi paineita pienen lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä ja saa vettä myllyyn netistä ja erilaisista "-kuiset" facebook ja whatsapp -ryhmistä. Vertailee, ahdistuu, kokee riittämättömyyttä. Vaikka en käynyt lapseni kanssa joka ikinen päivä puistossa (itseasiassa juuri leikkipuistoissa suht harvoin, kun en itse niissä viihtynyt) tai järjestänyt aina jokaiselle päivälle erilaista kehittävää askarteluhetkeä tms, hänestä tuli tosi fiksu ja järkevä ihmisenalku. Koittakaa tuoreet äidit ottaa iisisti ja antakaa itsellenne löysää. Teidän oma napa on yhtä tärkeä kuin lapsenkin! Rentoutunut äiti on parempi kuin stressaantunut aikatauluhirmu.
Yksi suurimpia stressin aiheuttajia nykyäideillä on muilta äideiltä tuleva paska - se miten he itseään ylentävät ja toista mollaavat.
Tämä kirjoitus on siitä oikein malliesimerkki.
Ei, kyllä se iso p..ska (omaa sanavarastoasi käyttäen) olet sinä. Tyhmyytesi on vertaansa vailla.
Kirjoitus oli hyvin asiallinen. Lapsille ei pidä järjestää koko ajan jotakin toimintaa, vaan jättää todellakin omaa aikaa, aikaa luovuudelle ja oleilulle. Kauheita ovat ne lapset, jotka ovat tottuneet niin ohjattuun ja järjestettyyn elämään, etteivät osaa itse keksiä mitään tekemistä. Ja lapsen on myös hyvä oppia käsittelemään tilanteita, joissa on ihan itse keksittävä "kivat" ja siedettävä myös pitkästymistä. Niitä taitoja tarvitsee elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni mukaan nuo kyllä ohjelmoivat ihan itsekin, joskus vähän liikaakin. Esim akvaariokalojen ruokinta perunan kuorilla olisi saanut jäädä ohjelmasta pois ;D
Muistan tykänneeni kun sai keksiä ihan iitse. Joskus oli hyvä, että tekemisiäni seurattiin... Ja hengissä selvittiin !
Jep. Turvallisella omakotialueella riittää, kun vanhemmat ohjelmoivat ulko-oven avaamisen (joko vanhempi avaa sen tai lapsi osaa sen itse) ja päästää lapset ulos leikkimään muiden kanssa tai jos ei ole muita, fiksu lapsi kyllä keksii tekemistä itselleen. Lapset käyvät sitten vaan huoltokäynillä tai muuten vaan katsomassa, onko vanhempi kotona (ja kun se vanhempi on siellä kotona, vaikkei sen vieressä olekaan, lapselle syntyy perusturvallisuus, joka kantaa elämässä.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa että nykyään pienten lasten äidit on aivan uupuneita. Ihan totta, ei tarvitse joka päivä olla järkkäämässä ohjelmaa ja olla 24/7 viihdyttäjä lapselle. Pienikin lapsi saa olla välillä "ihan pellossa". Minun lapseni on 9v ja isosiskolla on nyt puolitoistavuotias lapsi. Itse olin nuori opiskelija, kun sain lapseni ja sisko taas on minua vanhempi muutenkin. Hän ottaa aivan hirveästi paineita pienen lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä ja saa vettä myllyyn netistä ja erilaisista "-kuiset" facebook ja whatsapp -ryhmistä. Vertailee, ahdistuu, kokee riittämättömyyttä. Vaikka en käynyt lapseni kanssa joka ikinen päivä puistossa (itseasiassa juuri leikkipuistoissa suht harvoin, kun en itse niissä viihtynyt) tai järjestänyt aina jokaiselle päivälle erilaista kehittävää askarteluhetkeä tms, hänestä tuli tosi fiksu ja järkevä ihmisenalku. Koittakaa tuoreet äidit ottaa iisisti ja antakaa itsellenne löysää. Teidän oma napa on yhtä tärkeä kuin lapsenkin! Rentoutunut äiti on parempi kuin stressaantunut aikatauluhirmu.
Yksi suurimpia stressin aiheuttajia nykyäideillä on muilta äideiltä tuleva paska - se miten he itseään ylentävät ja toista mollaavat.
Tämä kirjoitus on siitä oikein malliesimerkki.
Ei, kyllä se iso p..ska (omaa sanavarastoasi käyttäen) olet sinä. Tyhmyytesi on vertaansa vailla.
Kirjoitus oli hyvin asiallinen. Lapsille ei pidä järjestää koko ajan jotakin toimintaa, vaan jättää todellakin omaa aikaa, aikaa luovuudelle ja oleilulle. Kauheita ovat ne lapset, jotka ovat tottuneet niin ohjattuun ja järjestettyyn elämään, etteivät osaa itse keksiä mitään tekemistä. Ja lapsen on myös hyvä oppia käsittelemään tilanteita, joissa on ihan itse keksittävä "kivat" ja siedettävä myös pitkästymistä. Niitä taitoja tarvitsee elämässä.
Minun äidilläni oli aikaa opettaa minulle, että tyhmä on se, joka toista sanoo.
Tekisiköhän sinulle hyvää laittaa laitteesi vähäksi aikaa kiinni ja harrastaa pitkästymistä. Ehkä sitten osaisit olla kutsumatta toisia tyhmäksi ja p*skaksi. Yleensä sen osaavat lapsetkin.
-eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa että nykyään pienten lasten äidit on aivan uupuneita. Ihan totta, ei tarvitse joka päivä olla järkkäämässä ohjelmaa ja olla 24/7 viihdyttäjä lapselle. Pienikin lapsi saa olla välillä "ihan pellossa". Minun lapseni on 9v ja isosiskolla on nyt puolitoistavuotias lapsi. Itse olin nuori opiskelija, kun sain lapseni ja sisko taas on minua vanhempi muutenkin. Hän ottaa aivan hirveästi paineita pienen lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä ja saa vettä myllyyn netistä ja erilaisista "-kuiset" facebook ja whatsapp -ryhmistä. Vertailee, ahdistuu, kokee riittämättömyyttä. Vaikka en käynyt lapseni kanssa joka ikinen päivä puistossa (itseasiassa juuri leikkipuistoissa suht harvoin, kun en itse niissä viihtynyt) tai järjestänyt aina jokaiselle päivälle erilaista kehittävää askarteluhetkeä tms, hänestä tuli tosi fiksu ja järkevä ihmisenalku. Koittakaa tuoreet äidit ottaa iisisti ja antakaa itsellenne löysää. Teidän oma napa on yhtä tärkeä kuin lapsenkin! Rentoutunut äiti on parempi kuin stressaantunut aikatauluhirmu.
Yksi suurimpia stressin aiheuttajia nykyäideillä on muilta äideiltä tuleva paska - se miten he itseään ylentävät ja toista mollaavat.
Tämä kirjoitus on siitä oikein malliesimerkki.
Ei, kyllä se iso p..ska (omaa sanavarastoasi käyttäen) olet sinä. Tyhmyytesi on vertaansa vailla.
Kirjoitus oli hyvin asiallinen. Lapsille ei pidä järjestää koko ajan jotakin toimintaa, vaan jättää todellakin omaa aikaa, aikaa luovuudelle ja oleilulle. Kauheita ovat ne lapset, jotka ovat tottuneet niin ohjattuun ja järjestettyyn elämään, etteivät osaa itse keksiä mitään tekemistä. Ja lapsen on myös hyvä oppia käsittelemään tilanteita, joissa on ihan itse keksittävä "kivat" ja siedettävä myös pitkästymistä. Niitä taitoja tarvitsee elämässä.
Ei se että mennään jonnekin pois kodista tarkoita, että lapsen tekeminen olisi ohjattua tai koko elämä järjestettyä.
Tuo kirjoittaja oli todella törkeä siskoaan kohtaan ja suunnattoman omahyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni mukaan nuo kyllä ohjelmoivat ihan itsekin, joskus vähän liikaakin. Esim akvaariokalojen ruokinta perunan kuorilla olisi saanut jäädä ohjelmasta pois ;D
Muistan tykänneeni kun sai keksiä ihan iitse. Joskus oli hyvä, että tekemisiäni seurattiin... Ja hengissä selvittiin !
Jep. Turvallisella omakotialueella riittää, kun vanhemmat ohjelmoivat ulko-oven avaamisen (joko vanhempi avaa sen tai lapsi osaa sen itse) ja päästää lapset ulos leikkimään muiden kanssa tai jos ei ole muita, fiksu lapsi kyllä keksii tekemistä itselleen. Lapset käyvät sitten vaan huoltokäynillä tai muuten vaan katsomassa, onko vanhempi kotona (ja kun se vanhempi on siellä kotona, vaikkei sen vieressä olekaan, lapselle syntyy perusturvallisuus, joka kantaa elämässä.)
Karmivalta kuulostaa, jos lapsi, joka ei osaa mahdollisesti itse edes ulko-ovea avata, tuupataan ulos oman onnensa nojaan sillä perusteella, että kyseessä on rauhallinen omakotialue.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa että nykyään pienten lasten äidit on aivan uupuneita. Ihan totta, ei tarvitse joka päivä olla järkkäämässä ohjelmaa ja olla 24/7 viihdyttäjä lapselle. Pienikin lapsi saa olla välillä "ihan pellossa". Minun lapseni on 9v ja isosiskolla on nyt puolitoistavuotias lapsi. Itse olin nuori opiskelija, kun sain lapseni ja sisko taas on minua vanhempi muutenkin. Hän ottaa aivan hirveästi paineita pienen lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä ja saa vettä myllyyn netistä ja erilaisista "-kuiset" facebook ja whatsapp -ryhmistä. Vertailee, ahdistuu, kokee riittämättömyyttä. Vaikka en käynyt lapseni kanssa joka ikinen päivä puistossa (itseasiassa juuri leikkipuistoissa suht harvoin, kun en itse niissä viihtynyt) tai järjestänyt aina jokaiselle päivälle erilaista kehittävää askarteluhetkeä tms, hänestä tuli tosi fiksu ja järkevä ihmisenalku. Koittakaa tuoreet äidit ottaa iisisti ja antakaa itsellenne löysää. Teidän oma napa on yhtä tärkeä kuin lapsenkin! Rentoutunut äiti on parempi kuin stressaantunut aikatauluhirmu.
Yksi suurimpia stressin aiheuttajia nykyäideillä on muilta äideiltä tuleva paska - se miten he itseään ylentävät ja toista mollaavat.
Tämä kirjoitus on siitä oikein malliesimerkki.
Ei, kyllä se iso p..ska (omaa sanavarastoasi käyttäen) olet sinä. Tyhmyytesi on vertaansa vailla.
Kirjoitus oli hyvin asiallinen. Lapsille ei pidä järjestää koko ajan jotakin toimintaa, vaan jättää todellakin omaa aikaa, aikaa luovuudelle ja oleilulle. Kauheita ovat ne lapset, jotka ovat tottuneet niin ohjattuun ja järjestettyyn elämään, etteivät osaa itse keksiä mitään tekemistä. Ja lapsen on myös hyvä oppia käsittelemään tilanteita, joissa on ihan itse keksittävä "kivat" ja siedettävä myös pitkästymistä. Niitä taitoja tarvitsee elämässä.
Ei se että mennään jonnekin pois kodista tarkoita, että lapsen tekeminen olisi ohjattua tai koko elämä järjestettyä.
Tuo kirjoittaja oli todella törkeä siskoaan kohtaan ja suunnattoman omahyväinen.
Jep. Lisäksi, aika kultaa muistot. Yleisesti ottaen pienten lasten vanhemmat muutenkin stressaa enemmän ja se helpottaa lasten kasvaessa. Varsinkin esikoisen vanhemmat. Kieltämättä noissa fb-ryhmissä tuntuu välillä, että ne oikein lietsoo sellaista totaalisen ylisuorittavaa äitiyttä, mutta on niissä toisaalta paljon hyvääkin. Mulla on siis kans jo kouluikää lähestyvä lapsi ja olen mielestäni enemmän rento kuin suorittava äiti, mutta en kuvittele olevani mitenkään täydellinen tai edes erinomainen. Omat virheeni olen takuulla tehnyt, vaikka pari ihan täyspäisen oloista kouluikäistä olen kasvattanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa että nykyään pienten lasten äidit on aivan uupuneita. Ihan totta, ei tarvitse joka päivä olla järkkäämässä ohjelmaa ja olla 24/7 viihdyttäjä lapselle. Pienikin lapsi saa olla välillä "ihan pellossa". Minun lapseni on 9v ja isosiskolla on nyt puolitoistavuotias lapsi. Itse olin nuori opiskelija, kun sain lapseni ja sisko taas on minua vanhempi muutenkin. Hän ottaa aivan hirveästi paineita pienen lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä ja saa vettä myllyyn netistä ja erilaisista "-kuiset" facebook ja whatsapp -ryhmistä. Vertailee, ahdistuu, kokee riittämättömyyttä. Vaikka en käynyt lapseni kanssa joka ikinen päivä puistossa (itseasiassa juuri leikkipuistoissa suht harvoin, kun en itse niissä viihtynyt) tai järjestänyt aina jokaiselle päivälle erilaista kehittävää askarteluhetkeä tms, hänestä tuli tosi fiksu ja järkevä ihmisenalku. Koittakaa tuoreet äidit ottaa iisisti ja antakaa itsellenne löysää. Teidän oma napa on yhtä tärkeä kuin lapsenkin! Rentoutunut äiti on parempi kuin stressaantunut aikatauluhirmu.
Yksi suurimpia stressin aiheuttajia nykyäideillä on muilta äideiltä tuleva paska - se miten he itseään ylentävät ja toista mollaavat.
Tämä kirjoitus on siitä oikein malliesimerkki.
Ei, kyllä se iso p..ska (omaa sanavarastoasi käyttäen) olet sinä. Tyhmyytesi on vertaansa vailla.
Kirjoitus oli hyvin asiallinen. Lapsille ei pidä järjestää koko ajan jotakin toimintaa, vaan jättää todellakin omaa aikaa, aikaa luovuudelle ja oleilulle. Kauheita ovat ne lapset, jotka ovat tottuneet niin ohjattuun ja järjestettyyn elämään, etteivät osaa itse keksiä mitään tekemistä. Ja lapsen on myös hyvä oppia käsittelemään tilanteita, joissa on ihan itse keksittävä "kivat" ja siedettävä myös pitkästymistä. Niitä taitoja tarvitsee elämässä.
Ei se että mennään jonnekin pois kodista tarkoita, että lapsen tekeminen olisi ohjattua tai koko elämä järjestettyä.
Tuo kirjoittaja oli todella törkeä siskoaan kohtaan ja suunnattoman omahyväinen.
Jep. Meidän retket oli usein piknikkejä eri leikkipuistoihin, teatterimuseon ullakolle jossa lapset sai roolileikkiä, osallistumisia erilaisiin tapahtumiin, kotieläimiä katsomaan jne.
Ja jos lapsi muuten on vain kotihoidossa, eihän se joku ohjattu leikkituokio jossain luontonäyttelyssä tai korupaja Forssan kirjaston kupeessa mökkikunnassa nyt koko luovuutta tapa😂
Nämä jutut on samaa tasoa kuin minun kateellisen siskoni meuhkaus siitä miten 45 minuuttia satubalettia viikossa aiheuttaa lapselle anoreksian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se vaan hassua, miten tässä ketjussa haukutaan hössövanhempia, jotka järjestävät lapsilleen tekemistä.
Sitten tuolla liikkumattomuusepidemia-ketjussa haukutaan kaikki ne, jotka eivät järjestä lapsilleen paria tuntia liikuntaa joka ilta itse esimerkkiä näyttäen.
Aina joku tulee sanomaan, että kyllä meidän ysivee hoitaa itse koulun ja kaverit ja harrastukset, kunhan saa vähän rahaa. Kuitenkin se lapsijoukko, jonka sosiaaliset lahjat, taiteellisuus ja liikunnallisuus riittävät siihen, että kaikki onnistuu itsenäisesti, on varsin pieni.
Todennäköisesti eri haukkujat. Mutta silti tuntuu, että kansa on hyvin polarisoitunut. Ja toisten elämäntyyliä on vaikeaa hyväksyä.
Vierailija kirjoitti:
On se vaan hassua, miten tässä ketjussa haukutaan hössövanhempia, jotka järjestävät lapsilleen tekemistä.
Sitten tuolla liikkumattomuusepidemia-ketjussa haukutaan kaikki ne, jotka eivät järjestä lapsilleen paria tuntia liikuntaa joka ilta itse esimerkkiä näyttäen.
Aina joku tulee sanomaan, että kyllä meidän ysivee hoitaa itse koulun ja kaverit ja harrastukset, kunhan saa vähän rahaa. Kuitenkin se lapsijoukko, jonka sosiaaliset lahjat, taiteellisuus ja liikunnallisuus riittävät siihen, että kaikki onnistuu itsenäisesti, on varsin pieni.
Todennäköisesti eri haukkujat. Mutta silti tuntuu, että kansa on hyvin polarisoitunut. Ja toisten elämäntyyliä on vaikeaa hyväksyä.
Joo. Ja se (tahallaan?) väärinymmärtäminen ja yhdestä sanasta provosoituminen oikein kukoistaa näillä palstoilla. Vaikka ois suunnilleen samaa mieltä asioista, voi silti ihan inttämisen ja toisten haukkumisen ilosta väittää vastaan.
Minulla jankutettiin taannoin että pitää mennä työpäivän jälkeen päiväkodin viereen puistoon ulkoilemaan ja vaihtaa sitä ennen työvaatteet pois jossain yleisövessassa tai olen huono äiti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni mukaan nuo kyllä ohjelmoivat ihan itsekin, joskus vähän liikaakin. Esim akvaariokalojen ruokinta perunan kuorilla olisi saanut jäädä ohjelmasta pois ;D
Muistan tykänneeni kun sai keksiä ihan iitse. Joskus oli hyvä, että tekemisiäni seurattiin... Ja hengissä selvittiin !
Jep. Turvallisella omakotialueella riittää, kun vanhemmat ohjelmoivat ulko-oven avaamisen (joko vanhempi avaa sen tai lapsi osaa sen itse) ja päästää lapset ulos leikkimään muiden kanssa tai jos ei ole muita, fiksu lapsi kyllä keksii tekemistä itselleen. Lapset käyvät sitten vaan huoltokäynillä tai muuten vaan katsomassa, onko vanhempi kotona (ja kun se vanhempi on siellä kotona, vaikkei sen vieressä olekaan, lapselle syntyy perusturvallisuus, joka kantaa elämässä.)
Just näin. Niinhän sitä maallakin tehtiin. Virikettä oli polkea isän selkää heinäpellolta tulon jälkeen.
Katsoa kuinka sokerijuurikkaat nostettiin. Kuinka sauna lämmitettiin puilla. Juostiin pitkin metsiä naapurin lasten kanssa, ja käytiin välillä juomassa ja syömässä kotona tai naapurissa. Ei se niin tarkkaa ollut.
Kaikista meistä kasvoi työtä tekeviä kunnon kansalaisia, virikettä riitti ilman järjestettyäkin.
Riippuu niin paljon lapsen iästä ja omatoimisuudesta.
Tottahan lapsi haluaa sen toisen (lapsen tai vanhemman) siihen leikkiin mukaan, koska onhan se nyt mukavaa leikkiä yhdessä ja tietyllä tapaa kehittävääkin. Mutta sitten on niitä tylsiä hetkiä, jolloin kannattaa ohjata se lapsi omien lelujen pariin ja olla hipihiljaa siellä keittiössä ja kuunnella kun se lapsi onkin yhtäkkiä uppoutunut omaan leikkiin ja viihtyykin siellä vallan mainiosti. Mutta autas jos menet kurkkaamaan ovelta, niin kupla on puhkaistu ja joudut osallistumaan uuteen leikkiin.
En ymmärrä sellaisia vanhempia, jotka joka päivälle ja viikolle (arkiaikana viikonloput, loma-aikana jokainen päivä) kehittävät jonkun menon tai ohjelman, ja lapsia raahataan ympäri maakuntaa kun vanhemmat eivät halua olla kotona. Lapset kitisevät kun naapurin muksujen kanssa olisi kiva päästä leikkimään ja joku lapsista on muuten vain väsynyt ja yksi haluaisi vain uppoutua maalaamaan (piirtämään, kokoamaan legoja, tms.). Mutta ei, autoon on hypättävä joka päivä ja etsittävä elämyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä järjestin kaksi ulkoilua päivässä sekä jotain järkevää sisätekemistä. Nyt lapset ovat jo koululaisia, mutta edelleen järjestän loma-aikana joka päivä jotain. Vähintään jonkun uimarantareissun ja lautapelejä molempien kanssa erikseen. En kestä sitä että nysväävät sisällä tai tuijottavat ruutuja.
Siis miksi et kestä lapsia sisällä nysväämässä telkkarin ääressä?
Taapero ei vielä ihmeellistä ohjelmaa tarvii. Ja se tavaroiden tutkiminen siinä, kun siivoilet, on hänelle varmasti mieluista puuhaa. Leikkipuistossa, kirjastossa, uimarannalla, jätskillä jne. käynnit on varmaan taaperolle mieluisia juttuja, mutta ei niitäkään joka päivälle tarvii.
Ja jos oikein extraa välillä tahtoo järjestää, niin olisiko teillä päin joku kotieläinpuisto tai mahdollisuus käydä jonkun maatilan eläimiä katsomassa.