Sanotaan että lapsiperhe-elämä on rankkaa mutta rankempaa on kyllä tämä "senioriapuelämä"

Ajattelin ihan samaa, kun auttelin 70 v isääni. Vielä on arjessa varsin omatoiminen. Opetin hänelle äidin kuoleman jälkeen suunnilleen kaikki aimmin äidin hoitamat kotityöt. Ei osannut edes laittaa liettä päälle puhumattakaan pesukoneen käytöstä. Digiasiat olivat täysin äidin hoidossa, isälle ne ovat edelleen todella vaikeita tai mahdottomia. Ei koskaan ole ollut lukumiehiä, eikä jaksa eikä osaa lukea mitään ohjeita. Ei jotenkin yhtään tajua mitä eri asioita netissä voi tehdä ja miten. Kännykkä kin käyttö on ihan satunnaista. Esim. tekstareita ei osaa katsoa, jos ei sattumalta ole mennyt siihen aloitusnäyttöön (usein on jossain keskustelussa, eikä osaa mennä alkuun, jossa näkyy ne lukemattomat keskustelut).

Vierailija kirjoitti:

Minun aikuiset lapseni on ajat sitten mutaneet todella matkan taakse.Samalla varmistaneet kun vanhenen eivät matkan takia pysty auttamaan.Siksi on kotihoito ja ostopalveluna voi apua tilata siivous ymm.Kuin kauppa kassin kotia tilata tai ihan palmian ateriat kotiin..Mihin sitä omaisilta apua tarvitsee?.Aptekkikin hoitaa lääkeet kotia asti, jos ei ota kodinhoito palveluja.Jos rahat ei riitä edellä mainituihin ,sitten haetaan toimentulotukea Tarvehankintoihin ymm.

Tuo on aika paikkakuntakohtaista. Mun appivanhempien apteekki ei toimita kotiin. Eikä ole ruokakauppaakaan joka toisi heille asti. Hankalassa paikassa asuvat kyllä. Poika auttaa heitä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelin ihan samaa, kun auttelin 70 v isääni. Vielä on arjessa varsin omatoiminen. Opetin hänelle äidin kuoleman jälkeen suunnilleen kaikki aimmin äidin hoitamat kotityöt. Ei osannut edes laittaa liettä päälle puhumattakaan pesukoneen käytöstä. Digiasiat olivat täysin äidin hoidossa, isälle ne ovat edelleen todella vaikeita tai mahdottomia. Ei koskaan ole ollut lukumiehiä, eikä jaksa eikä osaa lukea mitään ohjeita. Ei jotenkin yhtään tajua mitä eri asioita netissä voi tehdä ja miten. Kännykkä kin käyttö on ihan satunnaista. Esim. tekstareita ei osaa katsoa, jos ei sattumalta ole mennyt siihen aloitusnäyttöön (usein on jossain keskustelussa, eikä osaa mennä alkuun, jossa näkyy ne lukemattomat keskustelut).

Tätä juuri pelkään kun mun vanhemmilla on tilanne että äitini hoitaa kaikki nettiasioinnit laskunmaksusta alkaen ja hoitaa myös kaiken ruuanlaiton ja isäni ei taas ymmärrä näistä mitään. Sitten taas äitini ei voi terveyssyistä enää ajaa autoa ja on täysin isän kyytien varassa. Isä myös hoitaa talon lämmitykset yms.

Kumpikaan ei pärjää ilman toista.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä myös viranomaisilta aika kettumaisesti tehty että kaikki asiointi on netissä. Ei mun kasikymppiset sukulaiset omista mitään älylaitteita, eivätkä enää opi käyttämään. Kaikki kaatuu lasten harteille. En tiedä mitä ne tekee joilla ei ole lapsia.

Toimin vaikeasti vammaisen omaiseni edunvalvojana. Tätä on jatkunut jo yli 10 vuotta. Tähän mennessä vastaani ei ole tullut vielä yhtään viranomaisasiaa, jonka hoitamisessa netti olisi välttämätön. Itse asiassa edunvalvojana en edes voi hoitaa päämieheni viranomaisasioita netin kautta (tämä mahdollusuus on suunnitteilla, mutta sitä ei ole vielä), joten muut tavat ovat tulleet tutuiksi.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vasta kevyttä lämmittelyä. Ootappa kun Alzheimerin ekat oireet tulee ja ne vanhukset katsotaan kuitenkin vielä liian hyväkuntoisiksi hoivakoteihin ja kotipalvelun asiakkaiksi.... Ja tulevaisuudessahan ei enää edes ole hoitajia, jotka vanhuksia hoitaisivat eli hoivakodit lopettaa.

Meillä on kolme tällaista huollettavaa. Kaksi on nyt hoivakodissa, mutta kyllä heidän asioitaan täytyy silti hoitaa.

Yksi on kotona ja ihan sekaisin.

Itsekin olemme reilusti yli 70 v, joten ei kyllä jaksaisi.

Samalla lastenlapsilla haasteita ja tarvitsevat apua monessa asiassa.

Eipä ole ollut vapaata aikaa montaa päivää eläkkeelle jäännin jälkeen.

Tekisi mieli ottaa Ritolat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele vanhuksien auttamisesta tulevaa työmäärää, mutta tämän digiasioinnin suhteen kysymys taitaa monesti olla myös siitä, että nuorempi polvi ei tiedä muita tapoja hoitaa asioita. 91-vuotias äitini ei osaa käyttää tietokonetta tai nettiä, mutta siitä huolimatta hän pystyy hoitamaan niin pankkiasiansa, terveysasiansa kuin esim. junalippujen ostot ilman apua. Suurimman osan näistä asioista pystyy hoitamaan ilman tietokonettakin, kun tietää, miten. Esim. laskunsa äiti laittaa menemään maksupalvelukuoressa (säännölliset laskut hän on toki käynyt pankin konttorissa vaihtamassa e-laskuiksi) ja junaliput hän ostaa R-kioskilta.

Jonain päivänä pankki lopettaakin konttorinsa koko paikkakunnalta.  Tosin isossa kaupungissa sitä ongelmaahan ei ehkä tule, mutta pankkiasiointikin on tehty jo vaikeaksi.  Tuntemani vanha pari käy nostamassa eläkkeensä lähes kokonaan tiskiltä joka kk alussa.  Sinne on mentävä aamulla aikaisin, koska konttori on täynnä ihmisiä odottamassa tiskille pääsyä.  Kassapalvelut on käytössä vain kahtena päivänä viikossa klo 10-12.  On muistettava ottaa jonotusnumero.  Kassa sulkeutuu tasan klo 12.  Jos ei ehdi siihen mennessä asioimaan, niin voi voi.

Netissä pitäisi hoitaa myös ajanvaraukset lääkäriin, terveydenhoitajille ja laboratorioon.  Vielä ne pystyy hoitamaan puhelimessakin, mutta aina muistutetaan tästä nettiasiasta, ja jonain päivänä käy niin, että muuta mahdollisuutta ei olekaan.  Se päivä tulee tasan varmasti.

Pienellä paikkakunnalla kannattaa valita pankiksi paikallinen osuus- tai säästöpankki, jos haluaa hoitaa pankkiasioita konttoriksi. Eikö tämä vanhapari osaa maksaa ostoksia pankkikortilla vai miksi he käyvät nostamassa käteistä?

Moni vanhus ei muista pin-koodia.😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä myös viranomaisilta aika kettumaisesti tehty että kaikki asiointi on netissä. Ei mun kasikymppiset sukulaiset omista mitään älylaitteita, eivätkä enää opi käyttämään. Kaikki kaatuu lasten harteille. En tiedä mitä ne tekee joilla ei ole lapsia.

Toimin vaikeasti vammaisen omaiseni edunvalvojana. Tätä on jatkunut jo yli 10 vuotta. Tähän mennessä vastaani ei ole tullut vielä yhtään viranomaisasiaa, jonka hoitamisessa netti olisi välttämätön. Itse asiassa edunvalvojana en edes voi hoitaa päämieheni viranomaisasioita netin kautta (tämä mahdollusuus on suunnitteilla, mutta sitä ei ole vielä), joten muut tavat ovat tulleet tutuiksi.

Ehkä juju onkin siinä että olet tehnyt niitä jo 10 v. Itse törmäsin nyt kun apua tarvitaan ensimmäistä kertaa että kaikki tieto on netissä, erilaiset lomakkeet on netissä jne. On hirveän vaikea lähteä selvittämään asioita pelkkien puheluiden avulla. Ensin pitäisi tietää mihin edes soittaa ja mikä on numero -tieto on, no netissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä myös viranomaisilta aika kettumaisesti tehty että kaikki asiointi on netissä. Ei mun kasikymppiset sukulaiset omista mitään älylaitteita, eivätkä enää opi käyttämään. Kaikki kaatuu lasten harteille. En tiedä mitä ne tekee joilla ei ole lapsia.

Toimin vaikeasti vammaisen omaiseni edunvalvojana. Tätä on jatkunut jo yli 10 vuotta. Tähän mennessä vastaani ei ole tullut vielä yhtään viranomaisasiaa, jonka hoitamisessa netti olisi välttämätön. Itse asiassa edunvalvojana en edes voi hoitaa päämieheni viranomaisasioita netin kautta (tämä mahdollusuus on suunnitteilla, mutta sitä ei ole vielä), joten muut tavat ovat tulleet tutuiksi.

Veikkaan että haet kuitenkin tietoa sieltä netistä. Se on yleensä se mistä kaikki aina aloittaa, kun jotain uutta palvelua tarvitsee. Tai sitten ei aloita jos nettiä ei vaan ole. Niin kuin appivanhempieni kohdalla kävi.

Olen onnellinen, että vanhempani ovat elossa edelleen, mutta erittäin ylikuormittunut asioiden hoidosta. Ja heidän hoidostaan.

Mulla alkaa muisti pätkiä. Olen 57-vuotias. Ehkä sairastun muistisairauteen silkasta stressistä, kuten isoäidilleni kävi. Hänellä alkoi 50-vuotiaana.

Toisen puolesta asioiminen on älyttömän hankalaa. Äidilläni on yksi kuolinpesä ja hankalaa asioida sen juttuja, kun en ole osakas. Ja sitten äitini vuokraa yksiötä, josta vuokralainen irtisanoutui. Isännöintitoimisto tyly tyyppi ei suostunut juuri mihinkään toimiin. Pitkän jankutuksen jälkeen sentään suostui luetuttamaan vesimittarin ja lähettämään vesilaskun siihen vuokralaisen lähtöön saakka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä myös viranomaisilta aika kettumaisesti tehty että kaikki asiointi on netissä. Ei mun kasikymppiset sukulaiset omista mitään älylaitteita, eivätkä enää opi käyttämään. Kaikki kaatuu lasten harteille. En tiedä mitä ne tekee joilla ei ole lapsia.

Toimin vaikeasti vammaisen omaiseni edunvalvojana. Tätä on jatkunut jo yli 10 vuotta. Tähän mennessä vastaani ei ole tullut vielä yhtään viranomaisasiaa, jonka hoitamisessa netti olisi välttämätön. Itse asiassa edunvalvojana en edes voi hoitaa päämieheni viranomaisasioita netin kautta (tämä mahdollusuus on suunnitteilla, mutta sitä ei ole vielä), joten muut tavat ovat tulleet tutuiksi.

Veikkaan että haet kuitenkin tietoa sieltä netistä. Se on yleensä se mistä kaikki aina aloittaa, kun jotain uutta palvelua tarvitsee. Tai sitten ei aloita jos nettiä ei vaan ole. Niin kuin appivanhempieni kohdalla kävi.

Myönnän kyllä hakevani tietoa netistä, koska olen siihen tottunut ja se on minulle nopein ja helpoin tapa. Jos minulla ei olisi nettiä käytettävissä, niin hoitaisin varmaan tiedonhaun soittelemalla puhelimella eri instanssien palvelunumeroihin. Numerot saa tarvittaessa numerotiedustelusta, jos niitä ei näe muualta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli muutama vuosi sitten elämäntilanne, että asui teini-ikäinen vielä kotona ja sekä minun että puolisoni iäkkäät vanhemmat täysin meidän avun varassa.

Kyllä olivat rankat vuodet, edes nukkua ei koskaan saanut kun teini valvoi myöhään ja vanhukset alkoivat soittelun ennen 5 aamulla kun tarvitsivat apua aamutoimissaan.

Olemme todella helpottuneita nyt kun teini on lähtenyt opiskelemaan ja muuttanut toiseen kaupunkiin ja vanhukset ovat joko haudassa tai hoitolaitoksessa.

Tiedän että tämä kuulostaa hirveän itsekkäältä, mutta olemme itsekin jo keski-ikäisiä, töissä käyviä ja omakotitalossa asuvia jossa myös puuhaa riittää

Tuntuu kuin olisimme saaneet elämämme takaisin. Ihanaa kun saa itsekin joskus levätä työpäivän jälkeen, ehtii taas käydä harrastuksissa yms. ja ennen kaikkea nukkua - krooninen unenpuute on todella rankkaa.

Omille lapsillemme olemme sanoneet ettei heidän tarvitse meitä alkaa hoivaamaan kun tästä vanhenemme.

Sitä ennen aiomme nauttia elämästä!

Kaksi vanhuksista sairastui otsa-ohimolohkorappeumaan eli dementoituivat sekoiltuaan ensin n.3 -v, yksi kaatui kotonaan ja sai parantumattoman lonkkamurtuman ja yksi kärsi useasta eri pitkäaikaissairaudesta.

Oli järkyttävää huomata heidän kaikkien kohdalla, miten vähän yhteiskunta tuli missään tilanteessa vastaan ja miten vaikeaa oli mitään apua saada.

Kaikki käytännössä kaatui meidän niskaamme.

-sama

Tilanne on varmasti ollut kuormittava kaikilla tavoin, mutta teinin syytä se ei kuitenkaan ole ollut. Kurjaa, jos tilanteesta on syytetty teiniäkin ja teineistä tehty syntipukki ongelmiin ja nähty rasitteena. Ratkaisun ongelmiin ei suinkaan olisi pitänyt olla teini muutto muualle ja se, että vasta tämä helpottaa uupuneen ja kuormittaneen äitioletetun elämää. Varmasti teini-ikä on vähintäänkin aistinut vihamielisen ilmapiirin ja äitioletetun kuormittumisen ja sillä on varmasti ollut vaikutuksensa myös teinin itseensä.

Muutamassa vuodessa siitä teinistä on tullut aikuinen ja hän muuttanut opiskelujen takia muualle. Tuo käy hyvin selville tuosta viestistä.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä myös viranomaisilta aika kettumaisesti tehty että kaikki asiointi on netissä. Ei mun kasikymppiset sukulaiset omista mitään älylaitteita, eivätkä enää opi käyttämään. Kaikki kaatuu lasten harteille. En tiedä mitä ne tekee joilla ei ole lapsia.

Ainakin kirjastot järjestävät sellaisia kursseja, joilla ikäihmisiä opetetaan käyttämään vaikka tietokonetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä myös viranomaisilta aika kettumaisesti tehty että kaikki asiointi on netissä. Ei mun kasikymppiset sukulaiset omista mitään älylaitteita, eivätkä enää opi käyttämään. Kaikki kaatuu lasten harteille. En tiedä mitä ne tekee joilla ei ole lapsia.

Toimin vaikeasti vammaisen omaiseni edunvalvojana. Tätä on jatkunut jo yli 10 vuotta. Tähän mennessä vastaani ei ole tullut vielä yhtään viranomaisasiaa, jonka hoitamisessa netti olisi välttämätön. Itse asiassa edunvalvojana en edes voi hoitaa päämieheni viranomaisasioita netin kautta (tämä mahdollusuus on suunnitteilla, mutta sitä ei ole vielä), joten muut tavat ovat tulleet tutuiksi.

Veikkaan että haet kuitenkin tietoa sieltä netistä. Se on yleensä se mistä kaikki aina aloittaa, kun jotain uutta palvelua tarvitsee. Tai sitten ei aloita jos nettiä ei vaan ole. Niin kuin appivanhempieni kohdalla kävi.

Myönnän kyllä hakevani tietoa netistä, koska olen siihen tottunut ja se on minulle nopein ja helpoin tapa. Jos minulla ei olisi nettiä käytettävissä, niin hoitaisin varmaan tiedonhaun soittelemalla puhelimella eri instanssien palvelunumeroihin. Numerot saa tarvittaessa numerotiedustelusta, jos niitä ei näe muualta.

Tuo soittelu näkyy sitten omassa puhelinlaskussa. Viranomaispuhelut eivät kuulu puhelinkulujen könttäsummaan ja jos puhelu yhdistetään numerotiedustelun kautta, se se vasta kallista onkin.

Vierailija kirjoitti:

Olen onnellinen, että vanhempani ovat elossa edelleen, mutta erittäin ylikuormittunut asioiden hoidosta. Ja heidän hoidostaan.

Mulla alkaa muisti pätkiä. Olen 57-vuotias. Ehkä sairastun muistisairauteen silkasta stressistä, kuten isoäidilleni kävi. Hänellä alkoi 50-vuotiaana.

Toisen puolesta asioiminen on älyttömän hankalaa. Äidilläni on yksi kuolinpesä ja hankalaa asioida sen juttuja, kun en ole osakas. Ja sitten äitini vuokraa yksiötä, josta vuokralainen irtisanoutui. Isännöintitoimisto tyly tyyppi ei suostunut juuri mihinkään toimiin. Pitkän jankutuksen jälkeen sentään suostui luetuttamaan vesimittarin ja lähettämään vesilaskun siihen vuokralaisen lähtöön saakka.

Jos vanhempasi ovat selkeästi siinä kunnossa, että he eivät pysty hoitamaan omia asioitaan, kannattaa harkita sitä, että sinä ryhtyisit ihan virallisesti heidän edunvalvojakseen. Vaikka siihen liittyykin jonkin verran byrokratiaa, niin toisaalta asioiden hoito eri tahojen kanssa on helppoa. Kun vain esittää todisteet siitä, että on ko. henkilön edunvalvoja, pystyy helposti hoitamaan asioita tämän henkilön puolesta niin kuin olisi tämä henkilö itse.

85

https://www.suomi.fi/etusivu

Valtuutus auttaa paljon , voi hoitaa läheisesi asioita . Tämä ei kuintenkin ole mikään edunvalvonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä myös viranomaisilta aika kettumaisesti tehty että kaikki asiointi on netissä. Ei mun kasikymppiset sukulaiset omista mitään älylaitteita, eivätkä enää opi käyttämään. Kaikki kaatuu lasten harteille. En tiedä mitä ne tekee joilla ei ole lapsia.

Toimin vaikeasti vammaisen omaiseni edunvalvojana. Tätä on jatkunut jo yli 10 vuotta. Tähän mennessä vastaani ei ole tullut vielä yhtään viranomaisasiaa, jonka hoitamisessa netti olisi välttämätön. Itse asiassa edunvalvojana en edes voi hoitaa päämieheni viranomaisasioita netin kautta (tämä mahdollusuus on suunnitteilla, mutta sitä ei ole vielä), joten muut tavat ovat tulleet tutuiksi.

Veikkaan että haet kuitenkin tietoa sieltä netistä. Se on yleensä se mistä kaikki aina aloittaa, kun jotain uutta palvelua tarvitsee. Tai sitten ei aloita jos nettiä ei vaan ole. Niin kuin appivanhempieni kohdalla kävi.

Myönnän kyllä hakevani tietoa netistä, koska olen siihen tottunut ja se on minulle nopein ja helpoin tapa. Jos minulla ei olisi nettiä käytettävissä, niin hoitaisin varmaan tiedonhaun soittelemalla puhelimella eri instanssien palvelunumeroihin. Numerot saa tarvittaessa numerotiedustelusta, jos niitä ei näe muualta.

Joo mutta ongelma onkin usein siinä ettei edes tiedä mistä jotain palvelua saa, kuka tarjoaa, ei auta edes jos tietää numerotiedustelun numeron kun ei tiedä mitä sieltä tiedustelee 🤔 Ja kun kyse on iäkkäästä henkilöstä, jolla ei ajatuskaan kovin hyvin enää kulje.

Ja sitten kun olette itse kasikymppisiä, on tekniikka jo karannut pois käsistänne. Ellei ole tehty nappi otsaan päätöstä. Vanhus ei myöskään viitsi panostaa enää laitteisiin kun voi kupsahtaa tuosta vain.

Vierailija kirjoitti:

Meidän hieman yli 70v vanhempamme ovat olleet digiaikana työelämässä ja ovat kyllä täysin osaavia käyttämään digitaalisia palveluita. Varmaan tietysti riippuu mitä on tehnyt työelämässä ollessaan, mutta noin yleisesti kyllä 70+ vuotiaat osaavat netin käytön ihan yhtä hyvin kuin me keski-ikäiset.

Digitaidot voivat unohtua sitten, jos tulee jokin vakava sairaus. En halua pelotella, mutta niin kävi ainakin yhdelle omaiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä myös viranomaisilta aika kettumaisesti tehty että kaikki asiointi on netissä. Ei mun kasikymppiset sukulaiset omista mitään älylaitteita, eivätkä enää opi käyttämään. Kaikki kaatuu lasten harteille. En tiedä mitä ne tekee joilla ei ole lapsia.

Toimin vaikeasti vammaisen omaiseni edunvalvojana. Tätä on jatkunut jo yli 10 vuotta. Tähän mennessä vastaani ei ole tullut vielä yhtään viranomaisasiaa, jonka hoitamisessa netti olisi välttämätön. Itse asiassa edunvalvojana en edes voi hoitaa päämieheni viranomaisasioita netin kautta (tämä mahdollusuus on suunnitteilla, mutta sitä ei ole vielä), joten muut tavat ovat tulleet tutuiksi.

Veikkaan että haet kuitenkin tietoa sieltä netistä. Se on yleensä se mistä kaikki aina aloittaa, kun jotain uutta palvelua tarvitsee. Tai sitten ei aloita jos nettiä ei vaan ole. Niin kuin appivanhempieni kohdalla kävi.

Myönnän kyllä hakevani tietoa netistä, koska olen siihen tottunut ja se on minulle nopein ja helpoin tapa. Jos minulla ei olisi nettiä käytettävissä, niin hoitaisin varmaan tiedonhaun soittelemalla puhelimella eri instanssien palvelunumeroihin. Numerot saa tarvittaessa numerotiedustelusta, jos niitä ei näe muualta.

Tuo soittelu näkyy sitten omassa puhelinlaskussa. Viranomaispuhelut eivät kuulu puhelinkulujen könttäsummaan ja jos puhelu yhdistetään numerotiedustelun kautta, se se vasta kallista onkin.

Ei kai kukaan ole niin hullu, että pyytäisi numerotiedustelua yhdistämään puhelun. Sieltä numerotiedustelusta vain kysytään numero, kirjoitetaan se ylös ja soitetaan itse. Maksaahan sekin, mutta paljon vähemmän.

Jos minä hoitaisin vanhempani asioita puhelimella niin paljon, että puhelunlaskuilla olisi oikeasti merkitystä taloudelleni, niin laskuttaisin nämä puhelut vanhemmaltani. Nehän on helppo todeta, koska kuukausipaketin ulkopuoliset puhelut on eritelty laskussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä myös viranomaisilta aika kettumaisesti tehty että kaikki asiointi on netissä. Ei mun kasikymppiset sukulaiset omista mitään älylaitteita, eivätkä enää opi käyttämään. Kaikki kaatuu lasten harteille. En tiedä mitä ne tekee joilla ei ole lapsia.

Ainakin kirjastot järjestävät sellaisia kursseja, joilla ikäihmisiä opetetaan käyttämään vaikka tietokonetta.

Soveltuu sellaisille joilla kognitiiviset taidot vielä hyvällä tolalla. Kun isoja vaikeuksia on mikron ja astianpesukoneenkin kanssa niin ei ehkä lähdetä tietokonetta hankkimaan.