Puolisolla PDA (äärimmäinen vaatimusten välttely)
Hirveästi en löytänyt keskusteluja aiheesta, mutta kaipaisin kokemuksia muilta samassa tilanteessa olevilta.
Puolisollani on siis todettu PDA ja tämä selittää kyllä itselleni paljon asioita, että miksi meillä monet asiat ovat niin älyttömän hankalia. Lisäksi puolisolla ADD ja oma jaksaminen on koetuksella, tuntuu että jään niin yksin kaiken arjenhallinnan ja vastuiden kanssa.
Kommentit (324)
"Lähtökohtaisesti väärä kysymyksenasettely. Ei aikuisten ihmisten kuulu tarvita hoivaa ja lepertelyä, ellei ole joku kriisitilanne käsillä.
Aikuiset on aikuisia ja toimii järkevästi ja oma-aloitteisesti. Minä lähden tästä. En rupea paapomaan (tarjoilemaan hymyillen santsikahveja, kun oikeasti haluan jo päästä vieraista eroon. Fiksummat vieraat ymmärtävät kyllä itekin lähteä, kun aika on. Autistina en jaksa yhtään näitä sosiaalisia soidinmenoja. "
Yllä väität ensin, ettei aikuisilla ihmisillä ole mitään emptionaalisia tarpeita, ja siihen perään kuitenkin itse kerrot kuinka sinulla on (ääneen sanomaton) tarve siihen, että vieraasi lähtevät ajallaan kun sinulla alkaa sosiaaliset voimat loppua. Se on sinun hoivatarve, jota omien sanojesi mukaan fiksummat vieraat ymmärtävät ja lähtevät. Samalla lailla tällaisia tarpeita on lukematon määrä muilla ihmisillä, ei kyse ole "hoivasta" vaan muiden tunnemaailman ja tunnehyvinvoinnin kunnioittamisesta. Ts. ei satuteta toisia eikä kyse ole mistään "soidinmenoista".
Pda-autisteille vain omat tunnetarpeet ovat todellisia, muiden ovat kuviteltuja ja merkityksettömiä. Ymmärrys emotionaalisista tarpeista sekä käyttäytymissääntöjen perusteluista on heillä valitettavasti lopulta lapsellisen yksinkertainen.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kommentistasi. Yritän parhaani mukaan olla ymmärtäväinen, mutta on myös aivan uskomattoman raskasta luopua kaikista omista toiveista ja odotuksista. Elämä pyörii niin monilta osin juurikin siinä puolison erityistarpeiden huomionnissa ja ymmärtämisessä. Tuntuu, etten uskalla pyytää toiselta juuri mitään, kun pelkään että jokainen pyyntö on hänelle liikaa.
Rutiinit tai tehtävälistat eivät auta, sillä puoliso ahdistuu tai jopa suuttuu niistä, vaikka itsekin tietää että ne auttaisivat. Elämässä on hoidettavia asioita, joista ei oikein voi valita että tehdäänkö vai ei, vaan ne olisi pakko tehdä. Mutta ei voi pyytää, ei kysyä eikä vaatia koska pitää ymmärtää, jolloin lopputulos on juurikin se, että olen täysin yksin niiden asioiden kanssa. Riman olen laskenut niin alas, ettei tämän alemmaksi enää pääse ilman, että unohdan itseni ja omat tarpeeni täysin.
Parisuhteessanne ei tule mitään. Se ei tarkoita, että kumpikaan teistä olisi epäonnistunut. Ette vain sovi toisillenne. Älkää uhratko elämiänne tuollaiseen, kummallekin raskaalle parisuhteelle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko miehelläsi autismikirjo tai ADHD jos hänellä PDA?
PDA on käsittääkseni yksi autismin muoto
Olet käsittänyt ihan oikein. Jos ei ole autismia todettu, ei voida myöskään todeta PDA:ta. Sitäpaitsi Suomessa ei ylipäätään diagnosoida PDA:ta, joten veikkaan että nämä jotka väittävät itsellään tällainen muotijuttu olevan, ovat ihan itse itsensä diagnosoineet. Jos on add, siihen liittyy toiminnanohjauksen vaikeudet vahvasti, joten se selittää käynnistymisvaikeudet kun jotain pitäisi hoitaa. Ei siihen mitään PDA:ta tarvita. Voi myös olla ihan vaan suomeksi sanottuna äärimmäisen laiska.
Et tajua asiaa ollenkaan. Pda-henkilö välttelee esim. vessaan menoaan, vaikka se toisi hänelle helpotuksen. Tai välttelee pukeutumista, riisumista, syömistä. Kauppaan menoa. Tai ihan mitä vain.
Ei kyse ole (pelkästään) siitä, että ei halua totella käskytystä tai toisen henkilön ilmaisemia tarpeita. Pda välttelee yhtä lailla omien tarpeiden täyttämistä.
Eikä tämä ole johonkin rajattuun ajankohtaan kuuluva oire, vaan on olemassa koko ajan. Välttelyn aste kyllä voi vaihdella niin, että motä kuormittuneempi /huonovointisempi, sitä enemmän välttelee.