Lastensuojelun jälkihuollon asiakkuus lyhenee

Vierailija kirjoitti:

Kyl näitä kondomista karanneita pitäis paapoa 50-vuotiaiksi asti.

Oikeus ja kohtuus.

Siitä lähdettävä on!

Pitää vain rankasti ottaa itseään niskasta kiinni.

Paapominen ja hyysääminen on lapsellista ja ämmämäistä.

Luuetteko, että Ukrainan sotilaan on kiva hyökätä tulta päin. Joskus on elämässä vain pakko!

Koskahan tää selviää hyysätylle sukupolvelle. Koko ajan ei ole takana joku paapomassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän muillakaan vanhemmat sitä opintolainaa takaisin maksa, vaikka olisivat kuinka hyvät ja turvalliset, joten en ihan ymmärrä, millä perusteella se on otettu jälkihuoltoon mukaan. Selittäisikö joku?

En ole kuullutkaan mistään opintolainan takaisin maksusta vaikka olen työskennellyt lastensuojelussa viime vuoden loppupuoliskoon asti. Lastensuojelulaki ja jälkihuollon laki ei myöskään tunne moista velvoitetta.

En ole niin väittänytkään, mutta mikä on se peruste, ettei jh olevan tarvitse ottaa opintolainaa ennen tt-tukea, kuten muiden opiskelijoiden? Miten turvalliset/turvattomat, köyhät vanhemmat tässä opiskelijaa auttavat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietäisittepä vain millaisia summia nämä sijaishuollon asiakkaat saavat lähtiessään elämään itsenäisesti.

Huostaanotetuille nuorille kerätään itsenäistymisvaroja. Nämä ovat vanhempien maksamia elatusmaksuja, lapsilisiä, erilaisia vammaistukia, eläkkeitä, opintotukia. Nämä ovat nuoren omaa rahaa, jota hän saa jälkihuollon suunnitelman mukaan itsenäistymista edistäviin hankkeisiin esim. ensi asunnon kalustukseen. 

Mutta eihän tällaisia rahoja kerätä vanhempien kanssa asuville. Siis vanhemmilla (köyhillä) ei lapsilisät jää mihinkään säästöön, kuten ei ole tarkoituskaan. Miksi köyhän perheen kasvatilla on taloudellisesti yhtään parempi tilanne kuin jh olevalla, ja miksi tämä köyhä ei-jh oleva joutuu ottamaan opintolainan, mutta jh asiakas ei?

Kyllä minä olen joutunut ottamaan opintolainaa, jotka ovat menneet terapiamaksuihin ja muiden fyysisten sairauksien hoitoon joita traumatausta aiheuttaa. Lähemmäs 20 000 euroa olen joutunut pelkkää opintolainaa ottamaan, ei ole valtio eikä kukaan kustantanut minulle kaikkea. Traumatausta aiheuttaa monenlaisia pitkäaikaisia vaivoja joista syntyy isoja sivukuluja jos jaksaa ja haluaa itseään hoitaa ja kaikki nämä kulut on maksettava itse. Olet siis kateellinen edelleen siitä että traumatisoitunut lasun asiakas saa pientä taloudellista tukea hetken aikaa, mutta mielenterveys ja fyysinen terveys vie valtaosan tuloista vuosikausiksi? Etkö edelleen ymmärrä kuinka paljon paremmassa asemassa olet ilman traumataustaa ja sen aiheuttamia sairauksia, joita joutuu hoitamaan koko elämänsä? Haluaisit siis ennemmin yhteiskunnalta rahaa kuin esimerkiksi kyvyn nukkua? Olet todella sekaisin.

Taidat olla itse aika pihalla ja elää kuplassasi, jos et ymmärrä, että muillakin kuin jälkihuollon asiakkailla voi olla traumataustaa, unettomuutta ym.

On toki, tuo ihminen puhui vain köyhyydestä, ei traumataustasta ja unettomuudesta tai mistään muustakaan. Yleisesti ottaen kukaan traumataustainen ei kadehdi tai vaadi toisten traumataustaisten ihmisten tukien lopettamista, koska ei itse ole saanut vaikkapa rahaa. Yleensä traumataustaiset ihmiset ymmärtävät, että mitä enemmän ihmisiä autetaan ja mitä useampi pääsee jaloilleen, sen parempi. Toivotaan parempaa muille, mitä itse on kokenut. On hemmetin vääristynyttä ja kieroutunutta toivoa, että traumataustaiset kärsisivät vielä enemmän ja jäisivät täysin vaille tukea, koska joku ei ole saanut mielestään esim. riittävästi rahaa yhteiskunnalta.

Tämä tässä koko hommassa on pointtina.

Kyllä sitä voi hyvin pitää epäoikeudenmukaisena. Jos opintolaina on mennyt opintoihin, ei sillä makseta esim.traumataustaan liityvää terapiaa, kuten tuossa oli puhetta.

Nyt olet käsittänyt väärin. Minä olen aina tehnyt töitä opintojen ohessa rahoittaakseni työllä opintoni. Olen joutunut maksamaan opintotukia takaisin, koska olen joutunut tekemään töitä, että pärjään ja saan laskut maksettua. Sen lisäksi olen ottanut opintolainaa mm. terapiakuluihin. Korkeakouluopinnoissa en edes saanut opintotukea enkä asumistukea, koska minun piti tehdä töitä että pärjään. Valmistuminen pitkittyi vuosilla, koska traumataustan takia olin luonnollisesti tasaisin väliajoin uupunut työnteon, opiskelujen ja itseni hoitamisen yhdistelmästä. Parhaimmillaan olen tehnyt töitä useammassa paikassa, että saan rahaa kasaan riittävästi. Ei minulle ole maksettu mitään opintolainoja tai asumisia. Vieläkö olet kateellinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietäisittepä vain millaisia summia nämä sijaishuollon asiakkaat saavat lähtiessään elämään itsenäisesti.

Huostaanotetuille nuorille kerätään itsenäistymisvaroja. Nämä ovat vanhempien maksamia elatusmaksuja, lapsilisiä, erilaisia vammaistukia, eläkkeitä, opintotukia. Nämä ovat nuoren omaa rahaa, jota hän saa jälkihuollon suunnitelman mukaan itsenäistymista edistäviin hankkeisiin esim. ensi asunnon kalustukseen. 

Mutta eihän tällaisia rahoja kerätä vanhempien kanssa asuville. Siis vanhemmilla (köyhillä) ei lapsilisät jää mihinkään säästöön, kuten ei ole tarkoituskaan. Miksi köyhän perheen kasvatilla on taloudellisesti yhtään parempi tilanne kuin jh olevalla, ja miksi tämä köyhä ei-jh oleva joutuu ottamaan opintolainan, mutta jh asiakas ei?

Kyllä minä olen joutunut ottamaan opintolainaa, jotka ovat menneet terapiamaksuihin ja muiden fyysisten sairauksien hoitoon joita traumatausta aiheuttaa. Lähemmäs 20 000 euroa olen joutunut pelkkää opintolainaa ottamaan, ei ole valtio eikä kukaan kustantanut minulle kaikkea. Traumatausta aiheuttaa monenlaisia pitkäaikaisia vaivoja joista syntyy isoja sivukuluja jos jaksaa ja haluaa itseään hoitaa ja kaikki nämä kulut on maksettava itse. Olet siis kateellinen edelleen siitä että traumatisoitunut lasun asiakas saa pientä taloudellista tukea hetken aikaa, mutta mielenterveys ja fyysinen terveys vie valtaosan tuloista vuosikausiksi? Etkö edelleen ymmärrä kuinka paljon paremmassa asemassa olet ilman traumataustaa ja sen aiheuttamia sairauksia, joita joutuu hoitamaan koko elämänsä? Haluaisit siis ennemmin yhteiskunnalta rahaa kuin esimerkiksi kyvyn nukkua? Olet todella sekaisin.

Taidat olla itse aika pihalla ja elää kuplassasi, jos et ymmärrä, että muillakin kuin jälkihuollon asiakkailla voi olla traumataustaa, unettomuutta ym.

On toki, tuo ihminen puhui vain köyhyydestä, ei traumataustasta ja unettomuudesta tai mistään muustakaan. Yleisesti ottaen kukaan traumataustainen ei kadehdi tai vaadi toisten traumataustaisten ihmisten tukien lopettamista, koska ei itse ole saanut vaikkapa rahaa. Yleensä traumataustaiset ihmiset ymmärtävät, että mitä enemmän ihmisiä autetaan ja mitä useampi pääsee jaloilleen, sen parempi. Toivotaan parempaa muille, mitä itse on kokenut. On hemmetin vääristynyttä ja kieroutunutta toivoa, että traumataustaiset kärsisivät vielä enemmän ja jäisivät täysin vaille tukea, koska joku ei ole saanut mielestään esim. riittävästi rahaa yhteiskunnalta.

Tämä tässä koko hommassa on pointtina.

Kyllä sitä voi hyvin pitää epäoikeudenmukaisena. Jos opintolaina on mennyt opintoihin, ei sillä makseta esim.traumataustaan liityvää terapiaa, kuten tuossa oli puhetta.

Nyt olet käsittänyt väärin. Minä olen aina tehnyt töitä opintojen ohessa rahoittaakseni työllä opintoni. Olen joutunut maksamaan opintotukia takaisin, koska olen joutunut tekemään töitä, että pärjään ja saan laskut maksettua. Sen lisäksi olen ottanut opintolainaa mm. terapiakuluihin. Korkeakouluopinnoissa en edes saanut opintotukea enkä asumistukea, koska minun piti tehdä töitä että pärjään. Valmistuminen pitkittyi vuosilla, koska traumataustan takia olin luonnollisesti tasaisin väliajoin uupunut työnteon, opiskelujen ja itseni hoitamisen yhdistelmästä. Parhaimmillaan olen tehnyt töitä useammassa paikassa, että saan rahaa kasaan riittävästi. Ei minulle ole maksettu mitään opintolainoja tai asumisia. Vieläkö olet kateellinen?

Silloin et kuulu siihen kohderyhmään, jonka etuuksiin epäoikeudenmukaisuuden kokemukseni kohdistuu. Kelan sivuilta (tt-tukeen ja opintolainan liittyen): "Opintolainan hakemista edellytetään sekä ammatillisia opintoja että lukiota suorittavilta. Täysi-ikäiseltä ei kuitenkaan edellytetä opintolainan hakemista, jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa:

vakava sairaus tai muu vastaava syy johtaa siihen, että henkilö ei heikon työkykynsä vuoksi tai muusta syystä pysty elättämään itseään

_henkilö on lastensuojelun jälkihuollossa_

asiakkaan opiskelulla on asiakkaan poikkeuksellisten aikaisempien vaikeuksien perusteella myös kuntoutukselliset tai syrjäytymisen ehkäisyä tukevat tavoitteet (esim. entiset vangit ja päihde- tai mielenterveyskuntoutujat)."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän muillakaan vanhemmat sitä opintolainaa takaisin maksa, vaikka olisivat kuinka hyvät ja turvalliset, joten en ihan ymmärrä, millä perusteella se on otettu jälkihuoltoon mukaan. Selittäisikö joku?

En ole kuullutkaan mistään opintolainan takaisin maksusta vaikka olen työskennellyt lastensuojelussa viime vuoden loppupuoliskoon asti. Lastensuojelulaki ja jälkihuollon laki ei myöskään tunne moista velvoitetta.

En ole niin väittänytkään, mutta mikä on se peruste, ettei jh olevan tarvitse ottaa opintolainaa ennen tt-tukea, kuten muiden opiskelijoiden? Miten turvalliset/turvattomat, köyhät vanhemmat tässä opiskelijaa auttavat?

En ole tuollaisesta kuullutkaan eikä tuota ole missään lastensuojelulain eikä jälkihuoltolain kohdassa. Perustuuko väitteesi faktaan? Ja jos perustuu, niin tuostako olet kateellinen ja sinusta se pitäisi poistaa jh:n asiakkailta? Millä tavalla se auttaisi sinua? Että joku muu kärsii ja kompuroi vielä enemmän kuin sinä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietäisittepä vain millaisia summia nämä sijaishuollon asiakkaat saavat lähtiessään elämään itsenäisesti.

Huostaanotetuille nuorille kerätään itsenäistymisvaroja. Nämä ovat vanhempien maksamia elatusmaksuja, lapsilisiä, erilaisia vammaistukia, eläkkeitä, opintotukia. Nämä ovat nuoren omaa rahaa, jota hän saa jälkihuollon suunnitelman mukaan itsenäistymista edistäviin hankkeisiin esim. ensi asunnon kalustukseen. 

Mutta eihän tällaisia rahoja kerätä vanhempien kanssa asuville. Siis vanhemmilla (köyhillä) ei lapsilisät jää mihinkään säästöön, kuten ei ole tarkoituskaan. Miksi köyhän perheen kasvatilla on taloudellisesti yhtään parempi tilanne kuin jh olevalla, ja miksi tämä köyhä ei-jh oleva joutuu ottamaan opintolainan, mutta jh asiakas ei?

Kyllä minä olen joutunut ottamaan opintolainaa, jotka ovat menneet terapiamaksuihin ja muiden fyysisten sairauksien hoitoon joita traumatausta aiheuttaa. Lähemmäs 20 000 euroa olen joutunut pelkkää opintolainaa ottamaan, ei ole valtio eikä kukaan kustantanut minulle kaikkea. Traumatausta aiheuttaa monenlaisia pitkäaikaisia vaivoja joista syntyy isoja sivukuluja jos jaksaa ja haluaa itseään hoitaa ja kaikki nämä kulut on maksettava itse. Olet siis kateellinen edelleen siitä että traumatisoitunut lasun asiakas saa pientä taloudellista tukea hetken aikaa, mutta mielenterveys ja fyysinen terveys vie valtaosan tuloista vuosikausiksi? Etkö edelleen ymmärrä kuinka paljon paremmassa asemassa olet ilman traumataustaa ja sen aiheuttamia sairauksia, joita joutuu hoitamaan koko elämänsä? Haluaisit siis ennemmin yhteiskunnalta rahaa kuin esimerkiksi kyvyn nukkua? Olet todella sekaisin.

Taidat olla itse aika pihalla ja elää kuplassasi, jos et ymmärrä, että muillakin kuin jälkihuollon asiakkailla voi olla traumataustaa, unettomuutta ym.

On toki, tuo ihminen puhui vain köyhyydestä, ei traumataustasta ja unettomuudesta tai mistään muustakaan. Yleisesti ottaen kukaan traumataustainen ei kadehdi tai vaadi toisten traumataustaisten ihmisten tukien lopettamista, koska ei itse ole saanut vaikkapa rahaa. Yleensä traumataustaiset ihmiset ymmärtävät, että mitä enemmän ihmisiä autetaan ja mitä useampi pääsee jaloilleen, sen parempi. Toivotaan parempaa muille, mitä itse on kokenut. On hemmetin vääristynyttä ja kieroutunutta toivoa, että traumataustaiset kärsisivät vielä enemmän ja jäisivät täysin vaille tukea, koska joku ei ole saanut mielestään esim. riittävästi rahaa yhteiskunnalta.

Tämä tässä koko hommassa on pointtina.

Kyllä sitä voi hyvin pitää epäoikeudenmukaisena. Jos opintolaina on mennyt opintoihin, ei sillä makseta esim.traumataustaan liityvää terapiaa, kuten tuossa oli puhetta.

Nyt olet käsittänyt väärin. Minä olen aina tehnyt töitä opintojen ohessa rahoittaakseni työllä opintoni. Olen joutunut maksamaan opintotukia takaisin, koska olen joutunut tekemään töitä, että pärjään ja saan laskut maksettua. Sen lisäksi olen ottanut opintolainaa mm. terapiakuluihin. Korkeakouluopinnoissa en edes saanut opintotukea enkä asumistukea, koska minun piti tehdä töitä että pärjään. Valmistuminen pitkittyi vuosilla, koska traumataustan takia olin luonnollisesti tasaisin väliajoin uupunut työnteon, opiskelujen ja itseni hoitamisen yhdistelmästä. Parhaimmillaan olen tehnyt töitä useammassa paikassa, että saan rahaa kasaan riittävästi. Ei minulle ole maksettu mitään opintolainoja tai asumisia. Vieläkö olet kateellinen?

Silloin et kuulu siihen kohderyhmään, jonka etuuksiin epäoikeudenmukaisuuden kokemukseni kohdistuu. Kelan sivuilta (tt-tukeen ja opintolainan liittyen): "Opintolainan hakemista edellytetään sekä ammatillisia opintoja että lukiota suorittavilta. Täysi-ikäiseltä ei kuitenkaan edellytetä opintolainan hakemista, jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa:

vakava sairaus tai muu vastaava syy johtaa siihen, että henkilö ei heikon työkykynsä vuoksi tai muusta syystä pysty elättämään itseään

_henkilö on lastensuojelun jälkihuollossa_

asiakkaan opiskelulla on asiakkaan poikkeuksellisten aikaisempien vaikeuksien perusteella myös kuntoutukselliset tai syrjäytymisen ehkäisyä tukevat tavoitteet (esim. entiset vangit ja päihde- tai mielenterveyskuntoutujat)."

Hetkinen, tuossa ryhmässähän on muitakin jotka saavat tuota kamalaa etuoikeutta, oletko katkera siis muillekin? Vakavasti sairaille, syrjäytymisvaarassa oleville, vangeille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille (joita näitä kaikkia se jh:n asiakaskin voi olla, vähintään mt-kuntoutuja)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietäisittepä vain millaisia summia nämä sijaishuollon asiakkaat saavat lähtiessään elämään itsenäisesti.

Huostaanotetuille nuorille kerätään itsenäistymisvaroja. Nämä ovat vanhempien maksamia elatusmaksuja, lapsilisiä, erilaisia vammaistukia, eläkkeitä, opintotukia. Nämä ovat nuoren omaa rahaa, jota hän saa jälkihuollon suunnitelman mukaan itsenäistymista edistäviin hankkeisiin esim. ensi asunnon kalustukseen. 

Mutta eihän tällaisia rahoja kerätä vanhempien kanssa asuville. Siis vanhemmilla (köyhillä) ei lapsilisät jää mihinkään säästöön, kuten ei ole tarkoituskaan. Miksi köyhän perheen kasvatilla on taloudellisesti yhtään parempi tilanne kuin jh olevalla, ja miksi tämä köyhä ei-jh oleva joutuu ottamaan opintolainan, mutta jh asiakas ei?

Kyllä minä olen joutunut ottamaan opintolainaa, jotka ovat menneet terapiamaksuihin ja muiden fyysisten sairauksien hoitoon joita traumatausta aiheuttaa. Lähemmäs 20 000 euroa olen joutunut pelkkää opintolainaa ottamaan, ei ole valtio eikä kukaan kustantanut minulle kaikkea. Traumatausta aiheuttaa monenlaisia pitkäaikaisia vaivoja joista syntyy isoja sivukuluja jos jaksaa ja haluaa itseään hoitaa ja kaikki nämä kulut on maksettava itse. Olet siis kateellinen edelleen siitä että traumatisoitunut lasun asiakas saa pientä taloudellista tukea hetken aikaa, mutta mielenterveys ja fyysinen terveys vie valtaosan tuloista vuosikausiksi? Etkö edelleen ymmärrä kuinka paljon paremmassa asemassa olet ilman traumataustaa ja sen aiheuttamia sairauksia, joita joutuu hoitamaan koko elämänsä? Haluaisit siis ennemmin yhteiskunnalta rahaa kuin esimerkiksi kyvyn nukkua? Olet todella sekaisin.

Taidat olla itse aika pihalla ja elää kuplassasi, jos et ymmärrä, että muillakin kuin jälkihuollon asiakkailla voi olla traumataustaa, unettomuutta ym.

On toki, tuo ihminen puhui vain köyhyydestä, ei traumataustasta ja unettomuudesta tai mistään muustakaan. Yleisesti ottaen kukaan traumataustainen ei kadehdi tai vaadi toisten traumataustaisten ihmisten tukien lopettamista, koska ei itse ole saanut vaikkapa rahaa. Yleensä traumataustaiset ihmiset ymmärtävät, että mitä enemmän ihmisiä autetaan ja mitä useampi pääsee jaloilleen, sen parempi. Toivotaan parempaa muille, mitä itse on kokenut. On hemmetin vääristynyttä ja kieroutunutta toivoa, että traumataustaiset kärsisivät vielä enemmän ja jäisivät täysin vaille tukea, koska joku ei ole saanut mielestään esim. riittävästi rahaa yhteiskunnalta.

Tämä tässä koko hommassa on pointtina.

Kyllä sitä voi hyvin pitää epäoikeudenmukaisena. Jos opintolaina on mennyt opintoihin, ei sillä makseta esim.traumataustaan liityvää terapiaa, kuten tuossa oli puhetta.

Nyt olet käsittänyt väärin. Minä olen aina tehnyt töitä opintojen ohessa rahoittaakseni työllä opintoni. Olen joutunut maksamaan opintotukia takaisin, koska olen joutunut tekemään töitä, että pärjään ja saan laskut maksettua. Sen lisäksi olen ottanut opintolainaa mm. terapiakuluihin. Korkeakouluopinnoissa en edes saanut opintotukea enkä asumistukea, koska minun piti tehdä töitä että pärjään. Valmistuminen pitkittyi vuosilla, koska traumataustan takia olin luonnollisesti tasaisin väliajoin uupunut työnteon, opiskelujen ja itseni hoitamisen yhdistelmästä. Parhaimmillaan olen tehnyt töitä useammassa paikassa, että saan rahaa kasaan riittävästi. Ei minulle ole maksettu mitään opintolainoja tai asumisia. Vieläkö olet kateellinen?

Silloin et kuulu siihen kohderyhmään, jonka etuuksiin epäoikeudenmukaisuuden kokemukseni kohdistuu. Kelan sivuilta (tt-tukeen ja opintolainan liittyen): "Opintolainan hakemista edellytetään sekä ammatillisia opintoja että lukiota suorittavilta. Täysi-ikäiseltä ei kuitenkaan edellytetä opintolainan hakemista, jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa:

vakava sairaus tai muu vastaava syy johtaa siihen, että henkilö ei heikon työkykynsä vuoksi tai muusta syystä pysty elättämään itseään

_henkilö on lastensuojelun jälkihuollossa_

asiakkaan opiskelulla on asiakkaan poikkeuksellisten aikaisempien vaikeuksien perusteella myös kuntoutukselliset tai syrjäytymisen ehkäisyä tukevat tavoitteet (esim. entiset vangit ja päihde- tai mielenterveyskuntoutujat)."

Hetkinen, tuossa ryhmässähän on muitakin jotka saavat tuota kamalaa etuoikeutta, oletko katkera siis muillekin? Vakavasti sairaille, syrjäytymisvaarassa oleville, vangeille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille (joita näitä kaikkia se jh:n asiakaskin voi olla, vähintään mt-kuntoutuja)?

En katkera tai kateellinen, mutta opintolainan kannalta pidän kyllä heidänkin osaltaan epäoikeudenmukaisena köyhistä lähtökohdista tulevia nuoria kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietäisittepä vain millaisia summia nämä sijaishuollon asiakkaat saavat lähtiessään elämään itsenäisesti.

Huostaanotetuille nuorille kerätään itsenäistymisvaroja. Nämä ovat vanhempien maksamia elatusmaksuja, lapsilisiä, erilaisia vammaistukia, eläkkeitä, opintotukia. Nämä ovat nuoren omaa rahaa, jota hän saa jälkihuollon suunnitelman mukaan itsenäistymista edistäviin hankkeisiin esim. ensi asunnon kalustukseen. 

Mutta eihän tällaisia rahoja kerätä vanhempien kanssa asuville. Siis vanhemmilla (köyhillä) ei lapsilisät jää mihinkään säästöön, kuten ei ole tarkoituskaan. Miksi köyhän perheen kasvatilla on taloudellisesti yhtään parempi tilanne kuin jh olevalla, ja miksi tämä köyhä ei-jh oleva joutuu ottamaan opintolainan, mutta jh asiakas ei?

Kyllä minä olen joutunut ottamaan opintolainaa, jotka ovat menneet terapiamaksuihin ja muiden fyysisten sairauksien hoitoon joita traumatausta aiheuttaa. Lähemmäs 20 000 euroa olen joutunut pelkkää opintolainaa ottamaan, ei ole valtio eikä kukaan kustantanut minulle kaikkea. Traumatausta aiheuttaa monenlaisia pitkäaikaisia vaivoja joista syntyy isoja sivukuluja jos jaksaa ja haluaa itseään hoitaa ja kaikki nämä kulut on maksettava itse. Olet siis kateellinen edelleen siitä että traumatisoitunut lasun asiakas saa pientä taloudellista tukea hetken aikaa, mutta mielenterveys ja fyysinen terveys vie valtaosan tuloista vuosikausiksi? Etkö edelleen ymmärrä kuinka paljon paremmassa asemassa olet ilman traumataustaa ja sen aiheuttamia sairauksia, joita joutuu hoitamaan koko elämänsä? Haluaisit siis ennemmin yhteiskunnalta rahaa kuin esimerkiksi kyvyn nukkua? Olet todella sekaisin.

Taidat olla itse aika pihalla ja elää kuplassasi, jos et ymmärrä, että muillakin kuin jälkihuollon asiakkailla voi olla traumataustaa, unettomuutta ym.

On toki, tuo ihminen puhui vain köyhyydestä, ei traumataustasta ja unettomuudesta tai mistään muustakaan. Yleisesti ottaen kukaan traumataustainen ei kadehdi tai vaadi toisten traumataustaisten ihmisten tukien lopettamista, koska ei itse ole saanut vaikkapa rahaa. Yleensä traumataustaiset ihmiset ymmärtävät, että mitä enemmän ihmisiä autetaan ja mitä useampi pääsee jaloilleen, sen parempi. Toivotaan parempaa muille, mitä itse on kokenut. On hemmetin vääristynyttä ja kieroutunutta toivoa, että traumataustaiset kärsisivät vielä enemmän ja jäisivät täysin vaille tukea, koska joku ei ole saanut mielestään esim. riittävästi rahaa yhteiskunnalta.

Tämä tässä koko hommassa on pointtina.

Kyllä sitä voi hyvin pitää epäoikeudenmukaisena. Jos opintolaina on mennyt opintoihin, ei sillä makseta esim.traumataustaan liityvää terapiaa, kuten tuossa oli puhetta.

Nyt olet käsittänyt väärin. Minä olen aina tehnyt töitä opintojen ohessa rahoittaakseni työllä opintoni. Olen joutunut maksamaan opintotukia takaisin, koska olen joutunut tekemään töitä, että pärjään ja saan laskut maksettua. Sen lisäksi olen ottanut opintolainaa mm. terapiakuluihin. Korkeakouluopinnoissa en edes saanut opintotukea enkä asumistukea, koska minun piti tehdä töitä että pärjään. Valmistuminen pitkittyi vuosilla, koska traumataustan takia olin luonnollisesti tasaisin väliajoin uupunut työnteon, opiskelujen ja itseni hoitamisen yhdistelmästä. Parhaimmillaan olen tehnyt töitä useammassa paikassa, että saan rahaa kasaan riittävästi. Ei minulle ole maksettu mitään opintolainoja tai asumisia. Vieläkö olet kateellinen?

Silloin et kuulu siihen kohderyhmään, jonka etuuksiin epäoikeudenmukaisuuden kokemukseni kohdistuu. Kelan sivuilta (tt-tukeen ja opintolainan liittyen): "Opintolainan hakemista edellytetään sekä ammatillisia opintoja että lukiota suorittavilta. Täysi-ikäiseltä ei kuitenkaan edellytetä opintolainan hakemista, jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa:

vakava sairaus tai muu vastaava syy johtaa siihen, että henkilö ei heikon työkykynsä vuoksi tai muusta syystä pysty elättämään itseään

_henkilö on lastensuojelun jälkihuollossa_

asiakkaan opiskelulla on asiakkaan poikkeuksellisten aikaisempien vaikeuksien perusteella myös kuntoutukselliset tai syrjäytymisen ehkäisyä tukevat tavoitteet (esim. entiset vangit ja päihde- tai mielenterveyskuntoutujat)."

Hetkinen, tuossa ryhmässähän on muitakin jotka saavat tuota kamalaa etuoikeutta, oletko katkera siis muillekin? Vakavasti sairaille, syrjäytymisvaarassa oleville, vangeille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille (joita näitä kaikkia se jh:n asiakaskin voi olla, vähintään mt-kuntoutuja)?

En katkera tai kateellinen, mutta opintolainan kannalta pidän kyllä heidänkin osaltaan epäoikeudenmukaisena köyhistä lähtökohdista tulevia nuoria kohtaan.

Jälkihuollon asiakas joka kykenee minkäänlaiseen opiskeluun on aina myös päihde- ja tai mielenterveyskuntoutuja. Vähintään. Suurin osa on niin huonossa kunnossa ettei peruskoulun jälkeen kykene mihinkään opintoihin. Eli pidät siis epäreiluna sitäkin, että muut tuohon ryhmään sopivat saavat etuutta? Mikä estää sinua olemasta päihde- ja/tai mielenterveyskuntoutuja jos sinulla muka on traumataustaa?

Oletko sinä kateellinen koskaan edes käynyt missään lastensuojelulaitoksessa tai esimerkiksi jälkihuollon asumisyksikössä? Ymmärrätkö sinä yhtään mistä asiasta olet kateellinen? Sinullakin voi joo olla vaikeuksia ollut ja kamalia juttuja, mutta ne ei valitettavasti ole mitään verrattuna lastensuojelun asiakkaisiin. Suurin osa elää lääkkeillä päivästä toiseen ja ihan jo peruskoulun loppuun saattaminen on työn ja tuskan takana. Sekin niin että helpotetaan että varmasti pääsee läpi. Se on marginaalisen pieni ryhmä joka pääsee nauttimaan tuosta kadehtimastasi etuudesta ja he kuuluvat aina syrjäytymisvaarassa olevaan ryhmään ja tai mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ryhmään. Sitä ennen on ryvetty monet suot läpi. Saat sinäkin käyttää päihteitä ihan milloin vain hommata itsesi tuohon ryhmään, niin ymmärrät millaista glamouria ja etuoikeutta se on. Ihan vain köyhyyteen suhteutettuna.

Tässä yksi entinen jälkihuoltonuori, jonka jälkihuolto päättyi 21 vuotiaana.

Teidän perheissä kasvaneiden on niin vaikea ymmärtää miten olemme kasvaneet ja miten aivomme ovat muokkautuneet. Kun olemme sijoitettuna, kaikki hoidetaan ja päätetään puolestamme halusimme tai emme. Jotkut pääsevät kodinomaiseen ympäristöön, jotkut joutuvat olemaan laitoksessa koko lapsuutensa. Emme opi perus kotitaloustaitoja tai kaupassakäyntiä, sillä ruoka tulee suurtalouskeittiöstä, emme ymmärrä vakuutuksista, vuokranmaksusta tai muista laskuista mitään. Emme ole koskaan yksin, aina on ohjaajia paikalla, myös öisin. Emme saa päättää vaatteitamme, menojamme ym kovin vapaasti. Joku aina käskee tekemään minuutin tarkkuudella ja ruoat tuodaan valmiina eteen ja kaikki huolehditaan.

Menneisyydessä kun olimme pieniä lapsia meitä on r4isk4ttu, hakattu, olemme nähneet nälkää ja humalaisia aikuisia, ja paljon muita asioita joita pienen lapsen ei pitäisi. Mielemme ovat rikki ja traumatisoituneet. Kun olemme lapsia, te muut aikuiset koette sääliä ja myötätuntoa meitä kohtaan. Sitten sinä päivänä kun täytämme 18, lemmämme samantien laitoksesta ulos, oli asuntoa tai ei, ja teidän aikuisten myötätunto loppuu siihen. Muututte ilkeiksi "mitäs läksit, ois pitänyt tietää, kyllä tämä nyt oon niin itsestäänselvää että pitäisi osata, oma syy, oma vika". Olemme kuitenkin yhä se sama pieni lapsi, joka piileksi komeron pohjalla hakattuna verisenä peläten lisää.

Tiedätkö sen kotoisan tunteen kun lähdet vaikka lapsuuden kotiin tai mökille? Lapsuus muodostaa turvallisia tunteita niitä asioita kohtaan jotka ovat olleet hyvin. Meille se kotoisa olo tulee laitosolosuhteista. Sen takia moni meistä päätyy vankilaan, koska ne olosuhteet muistuttavat lapsuuden turvasta.

Ei voi kauhalla vaatia, jos lusikalla annettu. Mutta siitä ei nykyinen hallitus välitä, tärkeintä on vain että rikkaat saavat lisää rahaa ja heille väärään perheeseen syntyminen on oma vika.

Viestille 171: tässä ei ole kyse minusta tai sinusta enkä lähde viimeistä heittoasi kommentoimaan. En väitä, että sinulla olisi ollut samat lähtökohdat kuin muilla tässä maailmassa, tms. Otan kantaa opintolainan ja toimeentulotuen saannin ehtoihin. Huono-osaisilla ja/tai köyhillä ei välttämättä ole yhtään sen paremmat edellytykset mihinkään opintolainan takaisin maksuun ja velvoite sen ottamiseen ennen perusturvan saantia voi estää opiskelun. Mielestäni tämä ei vain ole oikeudenmukaista ja asettaa ihmisiä perusteettomasti epätasa-arvoiseen asemaan.

Vierailija kirjoitti:

Tässä yksi entinen jälkihuoltonuori, jonka jälkihuolto päättyi 21 vuotiaana.

Teidän perheissä kasvaneiden on niin vaikea ymmärtää miten olemme kasvaneet ja miten aivomme ovat muokkautuneet. Kun olemme sijoitettuna, kaikki hoidetaan ja päätetään puolestamme halusimme tai emme. Jotkut pääsevät kodinomaiseen ympäristöön, jotkut joutuvat olemaan laitoksessa koko lapsuutensa. Emme opi perus kotitaloustaitoja tai kaupassakäyntiä, sillä ruoka tulee suurtalouskeittiöstä, emme ymmärrä vakuutuksista, vuokranmaksusta tai muista laskuista mitään. Emme ole koskaan yksin, aina on ohjaajia paikalla, myös öisin. Emme saa päättää vaatteitamme, menojamme ym kovin vapaasti. Joku aina käskee tekemään minuutin tarkkuudella ja ruoat tuodaan valmiina eteen ja kaikki huolehditaan.

Menneisyydessä kun olimme pieniä lapsia meitä on r4isk4ttu, hakattu, olemme nähneet nälkää ja humalaisia aikuisia, ja paljon muita asioita joita pienen lapsen ei pitäisi. Mielemme ovat rikki ja traumatisoituneet. Kun olemme lapsia, te muut aikuiset koette sääliä ja myötätuntoa meitä kohtaan. Sitten sinä päivänä kun täytämme 18, lemmämme samantien laitoksesta ulos, oli asuntoa tai ei, ja teidän aikuisten myötätunto loppuu siihen. Muututte ilkeiksi "mitäs läksit, ois pitänyt tietää, kyllä tämä nyt oon niin itsestäänselvää että pitäisi osata, oma syy, oma vika". Olemme kuitenkin yhä se sama pieni lapsi, joka piileksi komeron pohjalla hakattuna verisenä peläten lisää.

Tiedätkö sen kotoisan tunteen kun lähdet vaikka lapsuuden kotiin tai mökille? Lapsuus muodostaa turvallisia tunteita niitä asioita kohtaan jotka ovat olleet hyvin. Meille se kotoisa olo tulee laitosolosuhteista. Sen takia moni meistä päätyy vankilaan, koska ne olosuhteet muistuttavat lapsuuden turvasta.

Ei voi kauhalla vaatia, jos lusikalla annettu. Mutta siitä ei nykyinen hallitus välitä, tärkeintä on vain että rikkaat saavat lisää rahaa ja heille väärään perheeseen syntyminen on oma vika.

Tämän takia suhteista läheisiin ei saisi katkoa vaikka lapsi on sijoitettu.

Vierailija kirjoitti:

Tässä yksi entinen jälkihuoltonuori, jonka jälkihuolto päättyi 21 vuotiaana.

Teidän perheissä kasvaneiden on niin vaikea ymmärtää miten olemme kasvaneet ja miten aivomme ovat muokkautuneet. Kun olemme sijoitettuna, kaikki hoidetaan ja päätetään puolestamme halusimme tai emme. Jotkut pääsevät kodinomaiseen ympäristöön, jotkut joutuvat olemaan laitoksessa koko lapsuutensa. Emme opi perus kotitaloustaitoja tai kaupassakäyntiä, sillä ruoka tulee suurtalouskeittiöstä, emme ymmärrä vakuutuksista, vuokranmaksusta tai muista laskuista mitään. Emme ole koskaan yksin, aina on ohjaajia paikalla, myös öisin. Emme saa päättää vaatteitamme, menojamme ym kovin vapaasti. Joku aina käskee tekemään minuutin tarkkuudella ja ruoat tuodaan valmiina eteen ja kaikki huolehditaan.

Menneisyydessä kun olimme pieniä lapsia meitä on r4isk4ttu, hakattu, olemme nähneet nälkää ja humalaisia aikuisia, ja paljon muita asioita joita pienen lapsen ei pitäisi. Mielemme ovat rikki ja traumatisoituneet. Kun olemme lapsia, te muut aikuiset koette sääliä ja myötätuntoa meitä kohtaan. Sitten sinä päivänä kun täytämme 18, lemmämme samantien laitoksesta ulos, oli asuntoa tai ei, ja teidän aikuisten myötätunto loppuu siihen. Muututte ilkeiksi "mitäs läksit, ois pitänyt tietää, kyllä tämä nyt oon niin itsestäänselvää että pitäisi osata, oma syy, oma vika". Olemme kuitenkin yhä se sama pieni lapsi, joka piileksi komeron pohjalla hakattuna verisenä peläten lisää.

Tiedätkö sen kotoisan tunteen kun lähdet vaikka lapsuuden kotiin tai mökille? Lapsuus muodostaa turvallisia tunteita niitä asioita kohtaan jotka ovat olleet hyvin. Meille se kotoisa olo tulee laitosolosuhteista. Sen takia moni meistä päätyy vankilaan, koska ne olosuhteet muistuttavat lapsuuden turvasta.

Ei voi kauhalla vaatia, jos lusikalla annettu. Mutta siitä ei nykyinen hallitus välitä, tärkeintä on vain että rikkaat saavat lisää rahaa ja heille väärään perheeseen syntyminen on oma vika.

Älä nyt jaksa! Myös sijaishuollossa on terapiaa ja kuntoutusta! Siellä jos jossakin löytyy valmiuksia kasvaa ohjatusti aikuiseksi. Ei sieltä mitään *samoja pieniä lapsia* pamahda 18-vuotiaana maailmaan kuin sinne mennessä - mitä helvetin järkeä sillon olisi koko sijaishuollolla ja huonstaanotolla? Kyllä vastuu pitää kantaa myös itse, kun siihen mahdollisuus annetaan!

Te jotka itkette opintolainan maksamisesta korkeakouluun, niin voi kuulkaas, hyvin hyvin hyvin harva sijoitettu nuori lähtee korkeakouluun. Suurempi osa itseasiassa jättää koulutuksen peruskouluun. Jotkut käyvät amiksen. Lukion käyvät harvat. Mutta korkeakouluun? Ehei, tilastojen mukaan vankilaankin päädytään 10x todennäköisemmin. Ei niillä lapsuuden kokemuksilla pystytä opiskelemaan, hyvin harva on riittävän henkisesti terve siihen.

Vierailija kirjoitti:

Viestille 171: tässä ei ole kyse minusta tai sinusta enkä lähde viimeistä heittoasi kommentoimaan. En väitä, että sinulla olisi ollut samat lähtökohdat kuin muilla tässä maailmassa, tms. Otan kantaa opintolainan ja toimeentulotuen saannin ehtoihin. Huono-osaisilla ja/tai köyhillä ei välttämättä ole yhtään sen paremmat edellytykset mihinkään opintolainan takaisin maksuun ja velvoite sen ottamiseen ennen perusturvan saantia voi estää opiskelun. Mielestäni tämä ei vain ole oikeudenmukaista ja asettaa ihmisiä perusteettomasti epätasa-arvoiseen asemaan.

Jos sinä olet oikeasti huono-osainen, niin sinä kuulut tuohon ryhmään joka kadehtimaasi etuutta saa. Jos siis oikeasti, aivan oikeasti on huono-osainen. Sinulla ei sellaisesta huono-osaisuudesta ole minkäänlaista käsitystä ja koet huono-osaisten ja sairaiden auttyamisen epäreiluna, koska sinulla oli hieman hankalampaa ja köyhä lapsuus. Ja tiedän myös vastaustesi perusteella ettet tiedä millaista lastensuojelulaitoksissa on. Et tiedä asiakasprofiilia, et tiedä sairauksia, haasteita, lääkityksiä ja muita asioitta. Et tiedä psykiatristen laitosten tilaa, et tiedä jälkihuollon asiakkaiden profiilista mitään. Koska pidät epäoikeutettuna sitä, että näitä yhteiskuntamme huono-osaisimpia tuetaan. Luulet että sinulla on ollut yhtä vaikeaa, vaikka et edes ymmärrä mistä on kyse. Et näe omia etuoikeuksiasi, olet kateellinen ja katkera jostain sellaisesta mistä vain sairas ihminen voi olla kateellinen. Vähän sama kun olisi kateellinen vammaisesta lapsesta, kun se saa niin paljon enemmän rahallista tukea ja kuntoutusta yhteiskunnalta. Pidätkö sitäkin epäreiluna?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viestille 171: tässä ei ole kyse minusta tai sinusta enkä lähde viimeistä heittoasi kommentoimaan. En väitä, että sinulla olisi ollut samat lähtökohdat kuin muilla tässä maailmassa, tms. Otan kantaa opintolainan ja toimeentulotuen saannin ehtoihin. Huono-osaisilla ja/tai köyhillä ei välttämättä ole yhtään sen paremmat edellytykset mihinkään opintolainan takaisin maksuun ja velvoite sen ottamiseen ennen perusturvan saantia voi estää opiskelun. Mielestäni tämä ei vain ole oikeudenmukaista ja asettaa ihmisiä perusteettomasti epätasa-arvoiseen asemaan.

Jos sinä olet oikeasti huono-osainen, niin sinä kuulut tuohon ryhmään joka kadehtimaasi etuutta saa. Jos siis oikeasti, aivan oikeasti on huono-osainen. Sinulla ei sellaisesta huono-osaisuudesta ole minkäänlaista käsitystä ja koet huono-osaisten ja sairaiden auttyamisen epäreiluna, koska sinulla oli hieman hankalampaa ja köyhä lapsuus. Ja tiedän myös vastaustesi perusteella ettet tiedä millaista lastensuojelulaitoksissa on. Et tiedä asiakasprofiilia, et tiedä sairauksia, haasteita, lääkityksiä ja muita asioitta. Et tiedä psykiatristen laitosten tilaa, et tiedä jälkihuollon asiakkaiden profiilista mitään. Koska pidät epäoikeutettuna sitä, että näitä yhteiskuntamme huono-osaisimpia tuetaan. Luulet että sinulla on ollut yhtä vaikeaa, vaikka et edes ymmärrä mistä on kyse. Et näe omia etuoikeuksiasi, olet kateellinen ja katkera jostain sellaisesta mistä vain sairas ihminen voi olla kateellinen. Vähän sama kun olisi kateellinen vammaisesta lapsesta, kun se saa niin paljon enemmän rahallista tukea ja kuntoutusta yhteiskunnalta. Pidätkö sitäkin epäreiluna?

Et tiedä, mistä puhut, koska en halua avautua täällä. Viimeiseen: En pidä, koska siinä on selkeät perusteet. Jälkihuoltoa en kokonaisuudessaan pidä myöskään vääränä ja on parempi että se on näin, että on tuo epäoikeudenmukainen opintolainakohta, kuin ettei olisi ollenkaan. Kukaan ei ole edelleenkään selittänyt, mikä.on se syy-yhteys, että jh asiakas ei voisi lainaa ottaa, jos kerran (opintolainan jo ollessa ajankohtainen) pystyy opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä yksi entinen jälkihuoltonuori, jonka jälkihuolto päättyi 21 vuotiaana.

Teidän perheissä kasvaneiden on niin vaikea ymmärtää miten olemme kasvaneet ja miten aivomme ovat muokkautuneet. Kun olemme sijoitettuna, kaikki hoidetaan ja päätetään puolestamme halusimme tai emme. Jotkut pääsevät kodinomaiseen ympäristöön, jotkut joutuvat olemaan laitoksessa koko lapsuutensa. Emme opi perus kotitaloustaitoja tai kaupassakäyntiä, sillä ruoka tulee suurtalouskeittiöstä, emme ymmärrä vakuutuksista, vuokranmaksusta tai muista laskuista mitään. Emme ole koskaan yksin, aina on ohjaajia paikalla, myös öisin. Emme saa päättää vaatteitamme, menojamme ym kovin vapaasti. Joku aina käskee tekemään minuutin tarkkuudella ja ruoat tuodaan valmiina eteen ja kaikki huolehditaan.

Menneisyydessä kun olimme pieniä lapsia meitä on r4isk4ttu, hakattu, olemme nähneet nälkää ja humalaisia aikuisia, ja paljon muita asioita joita pienen lapsen ei pitäisi. Mielemme ovat rikki ja traumatisoituneet. Kun olemme lapsia, te muut aikuiset koette sääliä ja myötätuntoa meitä kohtaan. Sitten sinä päivänä kun täytämme 18, lemmämme samantien laitoksesta ulos, oli asuntoa tai ei, ja teidän aikuisten myötätunto loppuu siihen. Muututte ilkeiksi "mitäs läksit, ois pitänyt tietää, kyllä tämä nyt oon niin itsestäänselvää että pitäisi osata, oma syy, oma vika". Olemme kuitenkin yhä se sama pieni lapsi, joka piileksi komeron pohjalla hakattuna verisenä peläten lisää.

Tiedätkö sen kotoisan tunteen kun lähdet vaikka lapsuuden kotiin tai mökille? Lapsuus muodostaa turvallisia tunteita niitä asioita kohtaan jotka ovat olleet hyvin. Meille se kotoisa olo tulee laitosolosuhteista. Sen takia moni meistä päätyy vankilaan, koska ne olosuhteet muistuttavat lapsuuden turvasta.

Ei voi kauhalla vaatia, jos lusikalla annettu. Mutta siitä ei nykyinen hallitus välitä, tärkeintä on vain että rikkaat saavat lisää rahaa ja heille väärään perheeseen syntyminen on oma vika.

Älä nyt jaksa! Myös sijaishuollossa on terapiaa ja kuntoutusta! Siellä jos jossakin löytyy valmiuksia kasvaa ohjatusti aikuiseksi. Ei sieltä mitään *samoja pieniä lapsia* pamahda 18-vuotiaana maailmaan kuin sinne mennessä - mitä helvetin järkeä sillon olisi koko sijaishuollolla ja huonstaanotolla? Kyllä vastuu pitää kantaa myös itse, kun siihen mahdollisuus annetaan!

Sijaishuollossa ei ole terapiaa. Olet siellä oikeutettu hakemaan terveydenhuollosta terapiaa kuten kaikki muutkin. Itse en saanut tapaamisen kuin kerran kuukaudessa puolen vuoden välein vaihtuvan terapeutin kanssa kahden vuoden jonotuksen jälkeen, koska kunnassa ei ollut riittävästi terapeutteja. Kela terapia hylättiin, koska voin liian huonosti. Aikuisena hain kelaterapiaa uudestaan, mutten saanut, koska terapeutit olivat kaikki varattuja ja asiakkaita on liikaa. Lähetin kahden vuoden aikana kymmeniä ja kymmeniä sähköpostikyselyitä ja kaikki olivat jatkuvasti täynnä.

Ei ne menneisyyden traumat mihinkään katoa sinä yönä kun täyttää 18. Vastuu kannetaan, jos siihen pystyy. Ei pyörätuolissa olevaa voi vaatia juoksemaan maratonia, henkisellä puolella sama homma. Aivoja pitää harjoittaa, ei puhumaankaan opi jos lasta ei opeta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä yksi entinen jälkihuoltonuori, jonka jälkihuolto päättyi 21 vuotiaana.

Teidän perheissä kasvaneiden on niin vaikea ymmärtää miten olemme kasvaneet ja miten aivomme ovat muokkautuneet. Kun olemme sijoitettuna, kaikki hoidetaan ja päätetään puolestamme halusimme tai emme. Jotkut pääsevät kodinomaiseen ympäristöön, jotkut joutuvat olemaan laitoksessa koko lapsuutensa. Emme opi perus kotitaloustaitoja tai kaupassakäyntiä, sillä ruoka tulee suurtalouskeittiöstä, emme ymmärrä vakuutuksista, vuokranmaksusta tai muista laskuista mitään. Emme ole koskaan yksin, aina on ohjaajia paikalla, myös öisin. Emme saa päättää vaatteitamme, menojamme ym kovin vapaasti. Joku aina käskee tekemään minuutin tarkkuudella ja ruoat tuodaan valmiina eteen ja kaikki huolehditaan.

Menneisyydessä kun olimme pieniä lapsia meitä on r4isk4ttu, hakattu, olemme nähneet nälkää ja humalaisia aikuisia, ja paljon muita asioita joita pienen lapsen ei pitäisi. Mielemme ovat rikki ja traumatisoituneet. Kun olemme lapsia, te muut aikuiset koette sääliä ja myötätuntoa meitä kohtaan. Sitten sinä päivänä kun täytämme 18, lemmämme samantien laitoksesta ulos, oli asuntoa tai ei, ja teidän aikuisten myötätunto loppuu siihen. Muututte ilkeiksi "mitäs läksit, ois pitänyt tietää, kyllä tämä nyt oon niin itsestäänselvää että pitäisi osata, oma syy, oma vika". Olemme kuitenkin yhä se sama pieni lapsi, joka piileksi komeron pohjalla hakattuna verisenä peläten lisää.

Tiedätkö sen kotoisan tunteen kun lähdet vaikka lapsuuden kotiin tai mökille? Lapsuus muodostaa turvallisia tunteita niitä asioita kohtaan jotka ovat olleet hyvin. Meille se kotoisa olo tulee laitosolosuhteista. Sen takia moni meistä päätyy vankilaan, koska ne olosuhteet muistuttavat lapsuuden turvasta.

Ei voi kauhalla vaatia, jos lusikalla annettu. Mutta siitä ei nykyinen hallitus välitä, tärkeintä on vain että rikkaat saavat lisää rahaa ja heille väärään perheeseen syntyminen on oma vika.

Älä nyt jaksa! Myös sijaishuollossa on terapiaa ja kuntoutusta! Siellä jos jossakin löytyy valmiuksia kasvaa ohjatusti aikuiseksi. Ei sieltä mitään *samoja pieniä lapsia* pamahda 18-vuotiaana maailmaan kuin sinne mennessä - mitä helvetin järkeä sillon olisi koko sijaishuollolla ja huonstaanotolla? Kyllä vastuu pitää kantaa myös itse, kun siihen mahdollisuus annetaan!

Näitä asioita on tosiaan joskus ollut. Silloin 20 vuotta sitten. Nykyään koko psykiatrian kenttä on kriisissä. Meillä kotiutetaan säännöllisesti kaikki ne nuoret, jotka ovat akuutissa it se mut han vaarassa. Osastolla ollaan päivä tai pari ja koska resursseja ei ole, laitetaan lastensuojelulaitokseen takaisin. Missä me työntekijät jälleen etsimme nuorta junaraiteilta tai viemme tikattavaksi päivystykseen tai mahahuuhteluun seuraavana päivänä. Voidaan kotiuttaa myös suoraan laitokseen, koska osastolla on yksinkertaisesti kaikki paikat täynnä. Tätä se on se psykiatrinen hoito, parhaimmillaan 5 nuorta seitsemästä on vuoron perään osastolla päivän pari. Eikä tuollaiset nuoret saa terapiaa, koska ovat liian sairaita siihen. Lääkkeitä lääkkeiden perään, kaikilla on joku lääkitys. Vain neurologisesti poikkeavilla voi lääkitys koostua kahdesta lääkkeestä, muilla se on vähintään viisi eri lääkettä päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viestille 171: tässä ei ole kyse minusta tai sinusta enkä lähde viimeistä heittoasi kommentoimaan. En väitä, että sinulla olisi ollut samat lähtökohdat kuin muilla tässä maailmassa, tms. Otan kantaa opintolainan ja toimeentulotuen saannin ehtoihin. Huono-osaisilla ja/tai köyhillä ei välttämättä ole yhtään sen paremmat edellytykset mihinkään opintolainan takaisin maksuun ja velvoite sen ottamiseen ennen perusturvan saantia voi estää opiskelun. Mielestäni tämä ei vain ole oikeudenmukaista ja asettaa ihmisiä perusteettomasti epätasa-arvoiseen asemaan.

Jos sinä olet oikeasti huono-osainen, niin sinä kuulut tuohon ryhmään joka kadehtimaasi etuutta saa. Jos siis oikeasti, aivan oikeasti on huono-osainen. Sinulla ei sellaisesta huono-osaisuudesta ole minkäänlaista käsitystä ja koet huono-osaisten ja sairaiden auttyamisen epäreiluna, koska sinulla oli hieman hankalampaa ja köyhä lapsuus. Ja tiedän myös vastaustesi perusteella ettet tiedä millaista lastensuojelulaitoksissa on. Et tiedä asiakasprofiilia, et tiedä sairauksia, haasteita, lääkityksiä ja muita asioitta. Et tiedä psykiatristen laitosten tilaa, et tiedä jälkihuollon asiakkaiden profiilista mitään. Koska pidät epäoikeutettuna sitä, että näitä yhteiskuntamme huono-osaisimpia tuetaan. Luulet että sinulla on ollut yhtä vaikeaa, vaikka et edes ymmärrä mistä on kyse. Et näe omia etuoikeuksiasi, olet kateellinen ja katkera jostain sellaisesta mistä vain sairas ihminen voi olla kateellinen. Vähän sama kun olisi kateellinen vammaisesta lapsesta, kun se saa niin paljon enemmän rahallista tukea ja kuntoutusta yhteiskunnalta. Pidätkö sitäkin epäreiluna?

Et tiedä, mistä puhut, koska en halua avautua täällä. Viimeiseen: En pidä, koska siinä on selkeät perusteet. Jälkihuoltoa en kokonaisuudessaan pidä myöskään vääränä ja on parempi että se on näin, että on tuo epäoikeudenmukainen opintolainakohta, kuin ettei olisi ollenkaan. Kukaan ei ole edelleenkään selittänyt, mikä.on se syy-yhteys, että jh asiakas ei voisi lainaa ottaa, jos kerran (opintolainan jo ollessa ajankohtainen) pystyy opiskelemaan.

Ja selvennyksenä: omat viestini alkavat vasta sivulta 7, luulit jossain viestissäsi ilmeisesti kirjoittajan olevan joku jo aiemmin tähän ketjuun kommentoinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä yksi entinen jälkihuoltonuori, jonka jälkihuolto päättyi 21 vuotiaana.

Teidän perheissä kasvaneiden on niin vaikea ymmärtää miten olemme kasvaneet ja miten aivomme ovat muokkautuneet. Kun olemme sijoitettuna, kaikki hoidetaan ja päätetään puolestamme halusimme tai emme. Jotkut pääsevät kodinomaiseen ympäristöön, jotkut joutuvat olemaan laitoksessa koko lapsuutensa. Emme opi perus kotitaloustaitoja tai kaupassakäyntiä, sillä ruoka tulee suurtalouskeittiöstä, emme ymmärrä vakuutuksista, vuokranmaksusta tai muista laskuista mitään. Emme ole koskaan yksin, aina on ohjaajia paikalla, myös öisin. Emme saa päättää vaatteitamme, menojamme ym kovin vapaasti. Joku aina käskee tekemään minuutin tarkkuudella ja ruoat tuodaan valmiina eteen ja kaikki huolehditaan.

Menneisyydessä kun olimme pieniä lapsia meitä on r4isk4ttu, hakattu, olemme nähneet nälkää ja humalaisia aikuisia, ja paljon muita asioita joita pienen lapsen ei pitäisi. Mielemme ovat rikki ja traumatisoituneet. Kun olemme lapsia, te muut aikuiset koette sääliä ja myötätuntoa meitä kohtaan. Sitten sinä päivänä kun täytämme 18, lemmämme samantien laitoksesta ulos, oli asuntoa tai ei, ja teidän aikuisten myötätunto loppuu siihen. Muututte ilkeiksi "mitäs läksit, ois pitänyt tietää, kyllä tämä nyt oon niin itsestäänselvää että pitäisi osata, oma syy, oma vika". Olemme kuitenkin yhä se sama pieni lapsi, joka piileksi komeron pohjalla hakattuna verisenä peläten lisää.

Tiedätkö sen kotoisan tunteen kun lähdet vaikka lapsuuden kotiin tai mökille? Lapsuus muodostaa turvallisia tunteita niitä asioita kohtaan jotka ovat olleet hyvin. Meille se kotoisa olo tulee laitosolosuhteista. Sen takia moni meistä päätyy vankilaan, koska ne olosuhteet muistuttavat lapsuuden turvasta.

Ei voi kauhalla vaatia, jos lusikalla annettu. Mutta siitä ei nykyinen hallitus välitä, tärkeintä on vain että rikkaat saavat lisää rahaa ja heille väärään perheeseen syntyminen on oma vika.

Älä nyt jaksa! Myös sijaishuollossa on terapiaa ja kuntoutusta! Siellä jos jossakin löytyy valmiuksia kasvaa ohjatusti aikuiseksi. Ei sieltä mitään *samoja pieniä lapsia* pamahda 18-vuotiaana maailmaan kuin sinne mennessä - mitä helvetin järkeä sillon olisi koko sijaishuollolla ja huonstaanotolla? Kyllä vastuu pitää kantaa myös itse, kun siihen mahdollisuus annetaan!

Kyllä tuo lainaamasi ihan asiaa kirjoittaa. 

Laitos on aina lopulta laitos, vaikka se olisikin joillekin koti. Etenkin kun puhutaan äärimmäisen aliresurssoidusta lastensuojelusta, ei laitoksessa vaan yksinkertaisesti ole mahdollista ottaa jokaisen yksilöllisiä tarpeita mukaan ja alkaa valmentamaan itsenäiseen elämään. Siellä mennään juurikin noilla ennalta määrätyillä askelkuvioilla, kaikki yhteen muottiin puristettuna.

Laitoksesta todellakin lähtee itsenäistymään täysin laitostuneita ja eksyneitä nuoria. Useimmat ovat täysin yksin, ilman mitään verkostoja lukuunottamatta jälkihuoltoa. Tämän lisäksi valtaosa näistä nuorista kantaa sellaisia traumoja mukanaan, että niistä selviytymiseen tarvittaisiin huomattavasti raskaampaa tukea mitä yhteiskuntamme pystyy tällä hetkellä antamaan.

Vastuuta pitää osata kantaa omasta itsestään, mutta kun puhutaan esim. lapsena rankkaa seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneesta nuoresta, ei hän dissosiaatio häiriön takia edes tiedä kuka hän itse on. Ja siinä sekamelskassa pitäisi sitten ottaa aikuisuuden arkitaidot haltuun.

Empatia on ilmaista, suosittelen.