Lastensuojelun jälkihuollon asiakkuus lyhenee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni ei tajua, että niillä lapsilla ei todellakaan ole mitään tukea. He saavat sen sitten jostain jengistä tai hyvässä lykyssä vaikka uskonnollisesta yhteisöstä.

Tavallisen perheen nuori lähtee opiskelemaan ja itsenäistynään, mutta heillä on vanhemmat tukena. Vanhemmilta voi kysyä, saa ehkä rahaa tarvittaessa, mutta saa henkistä tukea ja vaikka lapsenvahtiapua lastenlapsien kohdalla.

Siihen nähden 23 vuotias aivan yksin maailmassa , on liian nuori. Keneltäkään ei sellaista itsenäisyyttä pitäisi vaatia. Joku tuli takana pitäisi aina olla.

12 miljoonan säätö tuo oikeasti enemmän menoja.

Haluaisin nähdä sen tilaston, joka kertoo kuinka monella jälkisosiaalityön asiakkaalla EI ole lähellä vanhempia.

Tämä siksi kun tiedän tapauksen, 20v aikuinen, jolla vanhemmat läsnä ja lähellä MUTAA SILTI sos.huollon piirissä. MITEN nämä  saadaan kitkettyä pois??

Hyvänen aika sentään, eihän se lähellä oleva vanhempi vielä tarkoita sitä, että nuori saisi yhtään mitään tukea tai apua. Pahimmillaanhan se vanhempi on sille nuorelle suuri uhka, yrittäessään vetää lapsen mukaan omaan holtittomaan elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö jälkihuollon pitäisi olla niin kauan kuin on nuori? Eli 30-vuotiaaksi saakka. Jokainen nuori tarvitsee luotettavan aikuisen tukea ja läsnäoloa.

Jos 23v ei vielä pärjää ilman tukea, niin sitten hän ei pärjää koskaan. Jälkihuolto saisi kestää korkeintaan pari vuotta, sillä suurin osa nuorista kokee sen ahdistavana.

Jälkihuolto on  vapaaehtoinen, ja sen haluavat  ja siihen sitoutuvat nimen omaan haluavat saada sen avun. Miksi puhut asiasta josta et mitään tiedä?

Nyt jo jengiytyy nuoria ja pahoinpitelee viattomia, niin kohtapa nähdään miten käy.

Jälkihuollosta nimenomaan pitäisi saada apua, mutta tässäkin ketjussa toimii DARVO kun aletaan kysellä konkreettisen seurannan ja toimien perään jotka paitsi lyhentäisi jälkihuolto aikaa ja tuottaisi konkreettisesti tuloksia.

Tällä hetkellä jälkihuolto pitää huolen siitä että siihen päätynyt nuori ajelehtii yhteiskunnan kustannuksella, ei saa tarvittavia terveyspalveluja ja diagnooseja jotta tiedettäisiin millä tavalla henkilö voisi kouluttautua ammattiin ja mitä tukitoimia hän tarvitsee sille ajalle. Siellä ei ole tukihenkilöä viemässä näihin jos yksilö ei siihen itse kykene, ne vie kahville puhumaan joutavia.

Ei ole mitään velvollisuutta osallistua mihinkään päivätoimintaan ja työtoimintaa joka voisi olla kuntoutuksen osana ja pitäisi kiinni tässä yhteiskunnassa.

Ei ole taloudellista neuvontaa eikä apua sellaisille jotka on velkaantuneita eikä hallitse kulutustaan ja talouttaan. 

Jälkihuollossa vain ollaan yhteiskunnan piikkiin ajelehtimassa, joku käy välillä taputtamassa selkään ja lopun aikaa olet ihan yksin. Ajan tappamiseksi nämä nuoret alkaa käyttä päihteitä ja elävät ihan omassa maailmassaan jossa voivat radikalisoitua vaikka mihin jos huonosti käy. Heillä ei ole mitään suunnitelmaa, ei näkemystä, ei suuntaa elämälleen. Ja tätä jälkihuolto tukee.

Tämä huomattu nyt näiden vuosien aikana kun lapseni on ollut jälkihuollon asiakas. 

Miksi sinä vanhempana et neuvo lastasi talousasioissa tai ohjaa terveyspalveluihin?

Hän on yli 18v ja ottaa vastaan sieltä apua mistä haluaa. Minun antaman avun vika on siinä, että se ei jää puheen asteelle vaan vaatii toimintaa ja sillä saa tuloksia. Minä en katsele mitään neliraaja halvaantuneeksi ryhtymistä enkä tue sitä. Se on helpompaa vain kuunnella mitään tarkoittamattomia sanoaja koska ne kuulostaa kivalle eikä vaadi ihmistä muuttumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietäisittepä vain millaisia summia nämä sijaishuollon asiakkaat saavat lähtiessään elämään itsenäisesti.

Huostaanotetuille nuorille kerätään itsenäistymisvaroja. Nämä ovat vanhempien maksamia elatusmaksuja, lapsilisiä, erilaisia vammaistukia, eläkkeitä, opintotukia. Nämä ovat nuoren omaa rahaa, jota hän saa jälkihuollon suunnitelman mukaan itsenäistymista edistäviin hankkeisiin esim. ensi asunnon kalustukseen. 

Tai bilettämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö jälkihuollon pitäisi olla niin kauan kuin on nuori? Eli 30-vuotiaaksi saakka. Jokainen nuori tarvitsee luotettavan aikuisen tukea ja läsnäoloa.

Jos 23v ei vielä pärjää ilman tukea, niin sitten hän ei pärjää koskaan. Jälkihuolto saisi kestää korkeintaan pari vuotta, sillä suurin osa nuorista kokee sen ahdistavana.

Jälkihuolto voi olla monenlaista apua, esimerkiksi terapiaa. Lastensuojelun lapset ja nuoret ovat todella huonossa kunnossa, koska kaikista tukitoimista on säästetty ja lastensuojelu, psykiatrinen hoito, päivähoito ja koulujärjestelmä on kriisissä. Luuletko että näistä hyvin rikkinäisistä nuorista tulisi yhtään sen tuottavampia leikkaamalla tärkeää henkistä tukea entisestään? Lastensuojelulaitokset ovat jo nyt käytännössä psykiatrisia hoito-osastoja koska osastoille ei pääse. Jälkihuolto on vapaaehtoista, ei pakollista. Se ei ole mikään pakollinen paha josta nuori joutuu kärsimään,

vaan täysi-ikäinen nuori saa päättää käyttääkö jälkihuollon tukitoimia vai ei.

Minulle jälkihuollon tukitoimi oli nimenomaan terapiaa, mikä oli ratkaisevassa asemassa siinä että olen veroja maksava kansalainen. Traumataustalla terapian ja tuen tarve on pidempi kuin muutama hassu vuosi. Itsensä kasaaminen traumaattisen lapsuuden jälkeen on järkyttävän työlästä ja raskasta eikä se onnistu ilman apua ja tukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietäisittepä vain millaisia summia nämä sijaishuollon asiakkaat saavat lähtiessään elämään itsenäisesti.

Huostaanotetuille nuorille kerätään itsenäistymisvaroja. Nämä ovat vanhempien maksamia elatusmaksuja, lapsilisiä, erilaisia vammaistukia, eläkkeitä, opintotukia. Nämä ovat nuoren omaa rahaa, jota hän saa jälkihuollon suunnitelman mukaan itsenäistymista edistäviin hankkeisiin esim. ensi asunnon kalustukseen. 

Siis meidän maksamista veroista. Miksi ei vaikkapa vapaaehtoisilla lahjoituksilla? Alkokin voisi osallistua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö jälkihuollon pitäisi olla niin kauan kuin on nuori? Eli 30-vuotiaaksi saakka. Jokainen nuori tarvitsee luotettavan aikuisen tukea ja läsnäoloa.

Jos 23v ei vielä pärjää ilman tukea, niin sitten hän ei pärjää koskaan. Jälkihuolto saisi kestää korkeintaan pari vuotta, sillä suurin osa nuorista kokee sen ahdistavana.

Jälkihuolto on  vapaaehtoinen, ja sen haluavat  ja siihen sitoutuvat nimen omaan haluavat saada sen avun. Miksi puhut asiasta josta et mitään tiedä?

Nyt jo jengiytyy nuoria ja pahoinpitelee viattomia, niin kohtapa nähdään miten käy.

Jälkihuollosta nimenomaan pitäisi saada apua, mutta tässäkin ketjussa toimii DARVO kun aletaan kysellä konkreettisen seurannan ja toimien perään jotka paitsi lyhentäisi jälkihuolto aikaa ja tuottaisi konkreettisesti tuloksia.

Tällä hetkellä jälkihuolto pitää huolen siitä että siihen päätynyt nuori ajelehtii yhteiskunnan kustannuksella, ei saa tarvittavia terveyspalveluja ja diagnooseja jotta tiedettäisiin millä tavalla henkilö voisi kouluttautua ammattiin ja mitä tukitoimia hän tarvitsee sille ajalle. Siellä ei ole tukihenkilöä viemässä näihin jos yksilö ei siihen itse kykene, ne vie kahville puhumaan joutavia.

Ei ole mitään velvollisuutta osallistua mihinkään päivätoimintaan ja työtoimintaa joka voisi olla kuntoutuksen osana ja pitäisi kiinni tässä yhteiskunnassa.

Ei ole taloudellista neuvontaa eikä apua sellaisille jotka on velkaantuneita eikä hallitse kulutustaan ja talouttaan. 

Jälkihuollossa vain ollaan yhteiskunnan piikkiin ajelehtimassa, joku käy välillä taputtamassa selkään ja lopun aikaa olet ihan yksin. Ajan tappamiseksi nämä nuoret alkaa käyttä päihteitä ja elävät ihan omassa maailmassaan jossa voivat radikalisoitua vaikka mihin jos huonosti käy. Heillä ei ole mitään suunnitelmaa, ei näkemystä, ei suuntaa elämälleen. Ja tätä jälkihuolto tukee.

Tämä huomattu nyt näiden vuosien aikana kun lapseni on ollut jälkihuollon asiakas. 

Miksi sinä vanhempana et neuvo lastasi talousasioissa tai ohjaa terveyspalveluihin?

Hän on yli 18v ja ottaa vastaan sieltä apua mistä haluaa. Minun antaman avun vika on siinä, että se ei jää puheen asteelle vaan vaatii toimintaa ja sillä saa tuloksia. Minä en katsele mitään neliraaja halvaantuneeksi ryhtymistä enkä tue sitä. Se on helpompaa vain kuunnella mitään tarkoittamattomia sanoaja koska ne kuulostaa kivalle eikä vaadi ihmistä muuttumaan.

Niin ja sinä kuvittelet, että se jälkihuollon sossu pystyy sen enempää pakottamaan vastentahtoista nuorta vapaaehtoisuuteen perustuvassa palvelussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kyseessä on sosiaalituki nuorelle (aikuiselle) jolla ei *välttämättä* ole läheisiä.

Entäs ne joilla on?

Siis tiedän tapauksen, jossa 20 vuotias nuori on sos.huollon piirissä vaikka hänellä on ihan läheiset vanhemmatkin.

'Mutta kun on niin helppoa saada raha sos.huollosta. Jopa niin paljon että voi ruuat woltata, matkustella eikä tartte käydä töisää.

Siis jumankauta nyt nämä kuriin sanon mä. Tällaisesta ei ole hyötyä yhteiskunnallisesti! 

Ymmärrän toki jos nuorella ei oikeasti ole niitä läheisiä. Nämä nyt pitäisi ensimmäisenä raakata pois.

Ei niitä lapsia oteta huostaan niin helposti " koska halutaan woltata ruoka". Et tiedä mitä siellä takana on. Esitetään hyvää perhettä, mutta voi olla vaikka hyväksikäyttöä yms. Jotenkin ihmisillä on kuva, että kaikki on helppoa. Moni joka tukea tarvii, todellakin joutuu tekemään töitä sen eteen. Itse olisin tarvinnut tukiperhettä, että olisin joskus saanut omaa vapaata. En saanut, koska jollain tavoin pysyin jörjissäni, enkä romahtanut. Vain romahtaneille oli pakko keksiä jotain pienistä sossuvaroista. Jonotin sitä siis koko lasten lapsuuden. Vapaata sain, kun lapset oli isompia tai harrastusleirillä tms.

Ne elämäntapa työttömät lehdissä, eivät useinkaan ole täysin tasapainoisia tai työkykyisiä. Tämän kuvan niistä olen itse saanut, vaikka moni meuhkaa niistä.

Ei varmaan kaikkia, mutta tästä tapauksesta tiedän 100% mikä on taustalla. Nuoren oma halu päästä huostaan ja sen myötä sos. tukeen yms kiinni.

Hyvin onnellisesti tänäkin aamuna hänet toisen vanhempansa sohvalla näin makoilemassa. Mikäpä siinä makoilla kun ei tarvinnut tänäkään kesänä töitä hakea. Voi hengailla kavereiden kanssa, käydä vähän laivalla, bilettää jne.

Oliko sulla vielä jotain viisauksia?

Kukaan lapsestaan välittävä, tasapainoinen vanhempi ei päästä lastaan tukiloton takia laitokseen asumaan, eikä toisaalta yksikään hyvien vanhempien kanssa elävä alaikäinen hankkiudu laitokseen taktikoiden.

Niissäkin tapauksissa missä laitokseen hakeudutaan lapsen ja vanhempien hyvässä yhteisymmärryksessä, vaikuttimena on aina lapsen laaja-alaiset ongelmat tai vastaavasti vanhempien.

Se mitä sinä luulet tietäväsi, ei ole totuus tässäkään tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietäisittepä vain millaisia summia nämä sijaishuollon asiakkaat saavat lähtiessään elämään itsenäisesti.

Huostaanotetuille nuorille kerätään itsenäistymisvaroja. Nämä ovat vanhempien maksamia elatusmaksuja, lapsilisiä, erilaisia vammaistukia, eläkkeitä, opintotukia. Nämä ovat nuoren omaa rahaa, jota hän saa jälkihuollon suunnitelman mukaan itsenäistymista edistäviin hankkeisiin esim. ensi asunnon kalustukseen. 

Tai bilettämiseen.

Ensiasunnon kalustamiseen tuttu nuori sai tuhat euroa. TUHAT

Ja tsempit sille joka rehellisesti kertoi miten oma lapsi on jälkihuollossa mieluimmin kuin ottaa neuvoja omalta vanhemmaltaan. Tuollaistahan se voi olla monissakin tapauksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kyseessä on sosiaalituki nuorelle (aikuiselle) jolla ei *välttämättä* ole läheisiä.

Entäs ne joilla on?

Siis tiedän tapauksen, jossa 20 vuotias nuori on sos.huollon piirissä vaikka hänellä on ihan läheiset vanhemmatkin.

'Mutta kun on niin helppoa saada raha sos.huollosta. Jopa niin paljon että voi ruuat woltata, matkustella eikä tartte käydä töisää.

Siis jumankauta nyt nämä kuriin sanon mä. Tällaisesta ei ole hyötyä yhteiskunnallisesti! 

Ymmärrän toki jos nuorella ei oikeasti ole niitä läheisiä. Nämä nyt pitäisi ensimmäisenä raakata pois.

Ei niitä lapsia oteta huostaan niin helposti " koska halutaan woltata ruoka". Et tiedä mitä siellä takana on. Esitetään hyvää perhettä, mutta voi olla vaikka hyväksikäyttöä yms. Jotenkin ihmisillä on kuva, että kaikki on helppoa. Moni joka tukea tarvii, todellakin joutuu tekemään töitä sen eteen. Itse olisin tarvinnut tukiperhettä, että olisin joskus saanut omaa vapaata. En saanut, koska jollain tavoin pysyin jörjissäni, enkä romahtanut. Vain romahtaneille oli pakko keksiä jotain pienistä sossuvaroista. Jonotin sitä siis koko lasten lapsuuden. Vapaata sain, kun lapset oli isompia tai harrastusleirillä tms.

Ne elämäntapa työttömät lehdissä, eivät useinkaan ole täysin tasapainoisia tai työkykyisiä. Tämän kuvan niistä olen itse saanut, vaikka moni meuhkaa niistä.

Ei varmaan kaikkia, mutta tästä tapauksesta tiedän 100% mikä on taustalla. Nuoren oma halu päästä huostaan ja sen myötä sos. tukeen yms kiinni.

Hyvin onnellisesti tänäkin aamuna hänet toisen vanhempansa sohvalla näin makoilemassa. Mikäpä siinä makoilla kun ei tarvinnut tänäkään kesänä töitä hakea. Voi hengailla kavereiden kanssa, käydä vähän laivalla, bilettää jne.

Oliko sulla vielä jotain viisauksia?

Kukaan lapsestaan välittävä, tasapainoinen vanhempi ei päästä lastaan tukiloton takia laitokseen asumaan, eikä toisaalta yksikään hyvien vanhempien kanssa elävä alaikäinen hankkiudu laitokseen taktikoiden.

Niissäkin tapauksissa missä laitokseen hakeudutaan lapsen ja vanhempien hyvässä yhteisymmärryksessä, vaikuttimena on aina lapsen laaja-alaiset ongelmat tai vastaavasti vanhempien.

Se mitä sinä luulet tietäväsi, ei ole totuus tässäkään tapauksessa.

Saman voisin sanoa sinulle. Se mitä luulet ei ole välttämättä koko totuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietäisittepä vain millaisia summia nämä sijaishuollon asiakkaat saavat lähtiessään elämään itsenäisesti.

Huostaanotetuille nuorille kerätään itsenäistymisvaroja. Nämä ovat vanhempien maksamia elatusmaksuja, lapsilisiä, erilaisia vammaistukia, eläkkeitä, opintotukia. Nämä ovat nuoren omaa rahaa, jota hän saa jälkihuollon suunnitelman mukaan itsenäistymista edistäviin hankkeisiin esim. ensi asunnon kalustukseen. 

Tai bilettämiseen.

Sillä laitostaustan omaavalla nuorella on ihan yhtä suuri oikeus pitää yllä sosiaalisia suhteitaan ja bilettää kavereiden kanssa, kuin muillakin nuorilla. Se, että on saanut huonot lähtökohdat omaan elämäänsä, ei ole mikään syy alkaa tekemään jotain nöyristelevää sovitustyötä yhteiskunnalle niistä saamistaan armopaloista, jotka ovat isolle osalle muita nuoria tullut rakastavien vanhempien kylkiäisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietäisittepä vain millaisia summia nämä sijaishuollon asiakkaat saavat lähtiessään elämään itsenäisesti.

Huostaanotetuille nuorille kerätään itsenäistymisvaroja. Nämä ovat vanhempien maksamia elatusmaksuja, lapsilisiä, erilaisia vammaistukia, eläkkeitä, opintotukia. Nämä ovat nuoren omaa rahaa, jota hän saa jälkihuollon suunnitelman mukaan itsenäistymista edistäviin hankkeisiin esim. ensi asunnon kalustukseen. 

Tai bilettämiseen.

Ensiasunnon kalustamiseen tuttu nuori sai tuhat euroa. TUHAT

Ja tsempit sille joka rehellisesti kertoi miten oma lapsi on jälkihuollossa mieluimmin kuin ottaa neuvoja omalta vanhemmaltaan. Tuollaistahan se voi olla monissakin tapauksissa.

Onko tuhat euroa mielestäsi paljon vai vähän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö jälkihuollon pitäisi olla niin kauan kuin on nuori? Eli 30-vuotiaaksi saakka. Jokainen nuori tarvitsee luotettavan aikuisen tukea ja läsnäoloa.

Jos 23v ei vielä pärjää ilman tukea, niin sitten hän ei pärjää koskaan. Jälkihuolto saisi kestää korkeintaan pari vuotta, sillä suurin osa nuorista kokee sen ahdistavana.

Jälkihuolto voi olla monenlaista apua, esimerkiksi terapiaa. Lastensuojelun lapset ja nuoret ovat todella huonossa kunnossa, koska kaikista tukitoimista on säästetty ja lastensuojelu, psykiatrinen hoito, päivähoito ja koulujärjestelmä on kriisissä. Luuletko että näistä hyvin rikkinäisistä nuorista tulisi yhtään sen tuottavampia leikkaamalla tärkeää henkistä tukea entisestään? Lastensuojelulaitokset ovat jo nyt käytännössä psykiatrisia hoito-osastoja koska osastoille ei pääse. Jälkihuolto on vapaaehtoista, ei pakollista. Se ei ole mikään pakollinen paha josta nuori joutuu kärsimään,

vaan täysi-ikäinen nuori saa päättää käyttääkö jälkihuollon tukitoimia vai ei.

Minulle jälkihuollon tukitoimi oli nimenomaan terapiaa, mikä oli ratkaisevassa asemassa siinä että olen veroja maksava kansalainen. Traumataustalla terapian ja tuen tarve on pidempi kuin muutama hassu vuosi. Itsensä kasaaminen traumaattisen lapsuuden jälkeen on järkyttävän työlästä ja raskasta eikä se onnistu ilman apua ja tukea.

Hyvä kirjoitus ja hyvä esimerkki siitä, miten sosiaalihuolto toimii onnistuessaan.

Kaikkea hyvää elämääsi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietäisittepä vain millaisia summia nämä sijaishuollon asiakkaat saavat lähtiessään elämään itsenäisesti.

Huostaanotetuille nuorille kerätään itsenäistymisvaroja. Nämä ovat vanhempien maksamia elatusmaksuja, lapsilisiä, erilaisia vammaistukia, eläkkeitä, opintotukia. Nämä ovat nuoren omaa rahaa, jota hän saa jälkihuollon suunnitelman mukaan itsenäistymista edistäviin hankkeisiin esim. ensi asunnon kalustukseen. 

Tai bilettämiseen.

Ensiasunnon kalustamiseen tuttu nuori sai tuhat euroa. TUHAT

Ja tsempit sille joka rehellisesti kertoi miten oma lapsi on jälkihuollossa mieluimmin kuin ottaa neuvoja omalta vanhemmaltaan. Tuollaistahan se voi olla monissakin tapauksissa.

Sinulla on tyhjä asunto ja pari kassillista henkilökohtaisia tavaroita. Ala laskemaan mitä kaikkea tarvitset tuohon asuntoon ja katso kuinka nopeasti saavutat tuhannen euron rajan. Jäikö kenties jotain vielä hankkimatta?

Minä en ollut lastensuojelun asiakas, mutta en todellakaan saanut mitään apua kun muutin pois kotoa 17-vuotiaana. Ei tullut rahaa mistään ylimääräistä, vain opintotuen sain ja avopuoliso (silloin itse vasta 19-vuotias) kävi opintojen ohella töissä. Ihan itse sain hankkia huonekalut, lakanat ja pyyhkeet. Avopuolison kotoa saatiin jotain, mutta sama on verrattavissa siihen että joku tuntematon lahjoittaa sängynrungon ja vanhan kirjahyllynsä. 

Ja tiedän, että kaltaisiani väliinputoajia on paljon! Mikään sosiaalitoimi ei tuolloin auttanut pennin vertaa, kysyttiin kyllä. Omaan tilanteeseeni nähden on aivan naurettavaa, että toisia tuetaan niin paljon rahallisesti 25-vuotiaaksi asti! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö jälkihuollon pitäisi olla niin kauan kuin on nuori? Eli 30-vuotiaaksi saakka. Jokainen nuori tarvitsee luotettavan aikuisen tukea ja läsnäoloa.

Jos 23v ei vielä pärjää ilman tukea, niin sitten hän ei pärjää koskaan. Jälkihuolto saisi kestää korkeintaan pari vuotta, sillä suurin osa nuorista kokee sen ahdistavana.

Jälkihuolto on  vapaaehtoinen, ja sen haluavat  ja siihen sitoutuvat nimen omaan haluavat saada sen avun. Miksi puhut asiasta josta et mitään tiedä?

Nyt jo jengiytyy nuoria ja pahoinpitelee viattomia, niin kohtapa nähdään miten käy.

Jälkihuollosta nimenomaan pitäisi saada apua, mutta tässäkin ketjussa toimii DARVO kun aletaan kysellä konkreettisen seurannan ja toimien perään jotka paitsi lyhentäisi jälkihuolto aikaa ja tuottaisi konkreettisesti tuloksia.

Tällä hetkellä jälkihuolto pitää huolen siitä että siihen päätynyt nuori ajelehtii yhteiskunnan kustannuksella, ei saa tarvittavia terveyspalveluja ja diagnooseja jotta tiedettäisiin millä tavalla henkilö voisi kouluttautua ammattiin ja mitä tukitoimia hän tarvitsee sille ajalle. Siellä ei ole tukihenkilöä viemässä näihin jos yksilö ei siihen itse kykene, ne vie kahville puhumaan joutavia.

Ei ole mitään velvollisuutta osallistua mihinkään päivätoimintaan ja työtoimintaa joka voisi olla kuntoutuksen osana ja pitäisi kiinni tässä yhteiskunnassa.

Ei ole taloudellista neuvontaa eikä apua sellaisille jotka on velkaantuneita eikä hallitse kulutustaan ja talouttaan. 

Jälkihuollossa vain ollaan yhteiskunnan piikkiin ajelehtimassa, joku käy välillä taputtamassa selkään ja lopun aikaa olet ihan yksin. Ajan tappamiseksi nämä nuoret alkaa käyttä päihteitä ja elävät ihan omassa maailmassaan jossa voivat radikalisoitua vaikka mihin jos huonosti käy. Heillä ei ole mitään suunnitelmaa, ei näkemystä, ei suuntaa elämälleen. Ja tätä jälkihuolto tukee.

Tämä huomattu nyt näiden vuosien aikana kun lapseni on ollut jälkihuollon asiakas. 

Miksi sinä vanhempana et neuvo lastasi talousasioissa tai ohjaa terveyspalveluihin?

Hän on yli 18v ja ottaa vastaan sieltä apua mistä haluaa. Minun antaman avun vika on siinä, että se ei jää puheen asteelle vaan vaatii toimintaa ja sillä saa tuloksia. Minä en katsele mitään neliraaja halvaantuneeksi ryhtymistä enkä tue sitä. Se on helpompaa vain kuunnella mitään tarkoittamattomia sanoaja koska ne kuulostaa kivalle eikä vaadi ihmistä muuttumaan.

Siinä kohtaa kun oma tontti on hoidettu sillä tasolla, että oma lapsi ei ota apua vanhemmaltaan vastaan, ei kannattaisi alkaa arvostelemaan niitä yhteiskunnan palveluja jotka ovat lapsesta edes jollain tapaa yrittäneet koppia ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo säästöt on kyllä olemattomia. Toisaaltaan eipä jälkihuollosta oikein ole ollut mitään apuakaan. Lähinnä on aiheuttaneet lapsen alkoholismin ja huumeiden käytön. on oltu jarruna työkokeiluissa, kouluun hakemisessa ja ihan kaikessa missä vain voi olla. Jopa aiheutti nuorelle kodittomuuden manipuloimalla asunnottomaksi. 

Ah miten hienoa vastuun siirtämistä itsestä ulkopuolelle. Mikään ei tietenkään ole omaa syytä.

Jep. Taas näitä vanhempia joiden lapsen kaikki ongelmat ovat aiheutuneet lastensuojelusta ja sosiaalihuollosta. Ikään kuin nämä viranomaistahot etsisivät ongelmattomia lapsia ja nuoria pilatakseen heidät.

Nykypäivänä lastensuojelu puuttuu todella pieniin "huoliin". Jopa tukistus eli lastensuojelun kielellä perheväkivalta voi olla syy huostaanotolle. Huostaanottojen määrä on moninkertaistunut 2000-luvun mittaan. Jokainen voi miettiä itsekseen, että onko oikeasti tarpeellista "pelastaa" tällaiset lapset lastenkotiin.

Tukistaminen on väkivaltaa ja jos tukistajana on lapsen oma vanhempi, kyseessä on lähisuhdeväkivalta.

Paljon pahkutaan siitä, että nykyään lapset otetaan huostaan jostain naurettavan pienistä tapauksista. Yksikään lapsi ei joudu huostaan yksittäisestä tukistamisesta, vaan ensin perhettä ja väkivaltaista vanhempaa yritetään auttaa muilla tavoin. Lastensuojelussa on mittavia ongelmia ja myös huostaanotoissa tapahtuu virheitä ja jopa täydellistä mielivaltaa. Silti huomattavasti suurempi ongelma on lastensuojelun aliresurssointi ja sen myötä se, ettei läheskään kaikki apua tarvitsevat saa apua.

2000-luvulla lisääntyneet huostaanotot eivät liity mitenkään siihen, että joku taho on vain päättänyt alkaa ottamaan lapsia vanhemmiltaan pois huostaanoton ilosta. Nykypäivänä tunnistetaan vain paremmin esim. väkivaltaa kohdanneet lapset ja muutenkin asenteet lasten pahoinpitelyä kasvatuskeinona kohtaan ovat onneksi alkaneet järkevöityä sille tasolle missä puhutaan lähtökohtaisista ihmisoikeuksista.

Useimpia meistä aikuisista on toistuvasti tukistettu lapsina. Jos menneinä vuosikymmeninä lapsilla olisi ollut ihmisoikeudet, niin meidät olisi sen vuoksi pitänyt ottaa huostaan.

Useimmat väkivaltaa omassa lapsuudessaan kokeneet siirtävät kokemuksensa aikuisina omille lapsilleen ja näin väkivallankierre vain jatkuu. Nämä aikuiset oikeuttavat usein harjoittamansa väkivallan juuri sillä, että ovat itse kokeneet saman, se on ollut silloin normi ja "hyvin on pärjätty".

Onko se kuitenkaan hyvin pärjäämistä tai menneillä ajoilla perusteltavaa, että kohdistaa väkivaltaa siihen ihmiseen, joka on puolustuskyvytön ja täysin riippuvainen väkivallantekijästä, jolle tämän pienen ihmisen pitäisi vielä kaiken lisäksi olla se kaikista rakkain ja tärkein?

Lopeta sanoilla kikkailu. Kseessä on  sanaleikki. Sana "väkivalta" on kaapattu kuvaamaan nykyään AIVAN KAIKKEA  näiden narskujen toimesta , mikä kohdistuu mihin tahansa millä heitä yritetään panna johoinkin rajoihin. Esim. kaikkihan  on "henkistä väkivaltaa" nykyään, riidat jne. Kaikki on nykyään väkivaltaa. Lopeta.

Kyseessä on tarkemmin sanottuna pieni tukannipistys sen jälkeen kun useasti sanottu mutta sana ei mene perille. Lapsi ei ole vielä oppinut kuuntelemaan vanhempaa ja oikeasti tottelemaan sitä. Lapsi riehuu, hakkaa pikkusisarusta, terrorisoi lemmikkiä, pikku näpäisy ei hänelle ole maailmanloppu koska se opettaa sen ikävän tunteen mitä hän juuri teki toiselle, miltä se tuntuu. Tietysti parempiakin tapoja olisi, en puolustele tukkapöllyä.Mutta Onhan näitä jotka aikuisena oireilee, ja oireille etsitään mitä tahansa muita syntipukkeja, esim. tukistamisesta, koska terapeutit ei sano suoraan narskulle että kato peiliin.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ollut lastensuojelun asiakas, mutta en todellakaan saanut mitään apua kun muutin pois kotoa 17-vuotiaana. Ei tullut rahaa mistään ylimääräistä, vain opintotuen sain ja avopuoliso (silloin itse vasta 19-vuotias) kävi opintojen ohella töissä. Ihan itse sain hankkia huonekalut, lakanat ja pyyhkeet. Avopuolison kotoa saatiin jotain, mutta sama on verrattavissa siihen että joku tuntematon lahjoittaa sängynrungon ja vanhan kirjahyllynsä. 

Ja tiedän, että kaltaisiani väliinputoajia on paljon! Mikään sosiaalitoimi ei tuolloin auttanut pennin vertaa, kysyttiin kyllä. Omaan tilanteeseeni nähden on aivan naurettavaa, että toisia tuetaan niin paljon rahallisesti 25-vuotiaaksi asti! 

No jos haluaa perustaa perheen lapsena, se ei ole varmasti helppoa. Oisit naimisiin mennessäsi pyytänyt häälahjoja kuten tapana on ollut. Ai niin ettehän te menny naimisisin, leikitte kotia lapsina, ette kuunnelleet vanhempia, edes niitä "huonoja ja pahoja, ilkeitä" kun eivät antaneet alaikäisen (pedarin uhriksi tahtoneen) alkaa leikiä aikuisten leikejä  kotonaan, teiniraskauksineen jne. Asiat voi tehdä oikein tai itsepäisesti väärin.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ollut lastensuojelun asiakas, mutta en todellakaan saanut mitään apua kun muutin pois kotoa 17-vuotiaana. Ei tullut rahaa mistään ylimääräistä, vain opintotuen sain ja avopuoliso (silloin itse vasta 19-vuotias) kävi opintojen ohella töissä. Ihan itse sain hankkia huonekalut, lakanat ja pyyhkeet. Avopuolison kotoa saatiin jotain, mutta sama on verrattavissa siihen että joku tuntematon lahjoittaa sängynrungon ja vanhan kirjahyllynsä. 

Ja tiedän, että kaltaisiani väliinputoajia on paljon! Mikään sosiaalitoimi ei tuolloin auttanut pennin vertaa, kysyttiin kyllä. Omaan tilanteeseeni nähden on aivan naurettavaa, että toisia tuetaan niin paljon rahallisesti 25-vuotiaaksi asti! 

Sinulla oli sentään avopuoliso, et ollut totaalisen yksin. Minä olin, joten tiedän kyllä kuinka rankkaa on lähteä ponnistamaan aikuisuuteen ilman mitään verkostoja, kantaen vielä mukanaan väkivaltaisen päihdekodin jättämää varjoa.

Mitä luulet, jos olisit saanut tuolloin kaipaamaasi apua, olisiko se lisännyt empatiakykyäsi niin, ettet pidä naurettavana sitä että muita yritetään auttaa, jotta heillä ei olisi samanlaista alkua aikuisuuteen kuin sinulla ja minulla?

Tukitoimiin en ota kantaa, mutta jos jälkihuollossa esim. kustannetaan korkeakouluopiskelijan kaikki menot 25 ikävuoteen asti siihen malliin, ettei tarvitse opintolainaa ottaa, niin onhan se aika absurdi tilanne esim. suhteessa vähävaraisiin perheisiin. Korkeakouluissa kuitenkin opiskelee kyllä sijoitettuina olleita nuoria ja jälkihuoltoon oikeuttaa jo 6 kk sijoitus. 

Vierailija kirjoitti:

Tietäisittepä vain millaisia summia nämä sijaishuollon asiakkaat saavat lähtiessään elämään itsenäisesti.

Ei muuten saa, nämä jälkihuollon sosiaalitädit istuvat rahojen päällä ja jokainen euro pitää anoa, eikä niitä voi käyttää juuri mihinkään. Toivottavasti saan ne minulle kuuluvat rahat edes sitten 25 vuotiaana.