Lue keskustelun säännöt.
Mieheni ei halua mitään läheisyyttä ja sanoo syyksi "en tiedä"
18.07.2023 |
Olemme olleet yhdessä parikymmentä vuotta, on lapsia. Mieheni ei ole halunnut mitään fyysistä kontaktia noin viiteen vuoteen, ei mitään, ei suukkoja, ei halauksia, saati mitään muutakaan. Torjuu vain kohteliaasti ja kun kysyn syytä, vastaus on "en tiedä".
Olen kysynyt onko hänellä joku toinen, ei kuulemma, olen kysynyt haluaako avioeron, ei kuulemma.
Minä näen että tämä on joku väsytystaistelu, että vihdoin luovutan ja otan eron, ja hän pääsee tästä kuin koira veräjästä, ei hän ollut syyllinen eroon, vaimo halusi eron.
Mutta en mä tällaista enää jaksa, olen yrittänyt vuosia mennä kainaloon, antaa suukkoja, seksiä ajoittain vaatimalla vaatinut, ja saanutkin joskus, mutta hän ei ole koskaan aloitteellinen, päinvastoin.
Nyt olen asian vasta oikeasti hyväksynyt, hän ei halua minua lähelleen, ja olen aivan järkyttynyt. Se ei ollut väliaikaista, se on pysyvää.
Nyt yritän kasata ajatuksia ja hän taisi saavuttaa voittonsa, alan miettiä elämää ilman häntä, koska sitähän hän haluaa.
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vaan on niin melkein aina. Nainen tai mies on se osapuoli , joka ei halua edes läheisyyttä, puhumattakaan seksistä. Paljon olen lukenut, ja vaikuttaa siltä, että naiselta halut loppuu neljänkympin kieppeillä . Mies taas haluaa ja pystyy lähes kasikymppiseksi.
Erotaan paljon , mutta jos kaikki eroaisi tuon takia, niin vähissä olisivat yli 10vuotta jatkuvat avioliitot. Meillä on ollut just noin , mutta ollaan edelleen naimisissa . Avioliitto muuten hyvä.
Miehillä on yhtä paljon haluttomuutta kuin naisilla.
Lisäksi olen alkanut vanhemmiten ymmärtää, että niistä miehistä, jotka vitsailevat kuinka vaimo ei anna ja kuinka liitossa ei ole seksiä, luultavasti iso osa on seksittömiä, koska se mies itse ei halua seksiä.
Sellaisen tunnustaminen on niin vaikeaa miehille tässä seksiä korostavassa kulttuurissa, että he eivät kehtaa siitä puhua kavereilleenkaan. Miesten haluttomuus on yleistä, mutta se on valitettavasti iso tabu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi samoin ekan miehen kanssa, ehdittiin olla yhdessä melkein 8 vuotta. Viimeiset 3 vuotta oli seksiä vain kerran vuodessa, mitään muuta läheisyyttä ei ollut kuin nopeat hyvänyönsuukot ja niissäkin mies töni minut pois heti, jos jäin hetkeksikin halailemaan tai pidemmäksi aikaa hänen lähelleen. Mies ei koskaan itse tullut halaamaan, suukottamaan tai koskettamaan minua millään tavalla, ei halunnut enää minua edes viereensä istumaan vaan jos menin sohvalle viereen niin valitti että "ei mahdu" tai tulee kuuma tms. Siirtyi sitten yleensä itse kauemmas, jos edelleen pysyin vieressä. Jos yritin tulla häntä halaamaan, niin usein oikein vihaisesti työnsi minut pois ja ärähti turhautuneesti jotain "noh!" tms.
Todella tylyltä ja julmalta tuntui tuollainen torjunta, kun itse rakastin miestä edelleen. Yritin häneltä kysyä vuosien ajan, että miksi on kylmennyt minua kohtaan, onko häneltä tunteet loppuneet minua kohtaan, eikö enää näe minua viehättävänä, onko kiinnostuunt jostain toisesta jne... Aina miehen vastaus oli vain tuo sama "en tiedä". Siis kun kysyin, että onko tunteet loppuneet niin sanoi että ei oo, mutta sitten kun kysyin että minkä takia ei sitten enää halua minua lähelleenkään eikä anna minun edes koskea itseensä, niin "en tiedä" oli ainoa, mitä osasi sanoa.
No erohan siitä sitten tuli, en kestänyt enää. Nyt olen uuden miehen kanssa, jolla tuota ongelmaa ei todellakaan ole vaan mies ei voi pitää näppejään erossa minusta, seksiä ja sylittelyä on päivittäin. Tuntuu kuin olisin herännyt henkiin pitkän horroksen jälkeen, niin ihanaa on saada koskettaa ja suudella miestä, joka itse myös haluaa minun lähelleni eikä torju. Kaikista hulluinta on kuitenkin, että kun ex-mieheni sai tietää tästä uudesta suhteestani, niin hän alkoi yhtäkkiä epätoivoisesti maanitella minua tulemaan takaisin, tunnistamaan rakkauttaan ja selittelemään vuolaasti kaikkea sitä, miksi oli ollut sellainen kuin oli. Monta kertaa pyysi, että eikö voitaisi yrittää uudestaan ja nyt hän ymmärtää miksi läheisyys on tärkeää jne jne. Olin ihan ällikällä lyöty, kun koko suhteen ajan piti mykkäkoulua eikä suostunut keskustelemaan silloin, kun itse olisin vielä halunnut työstää asioita. No nyt on jo liian myöhäistä, tätä uutta suhdetta en enää entiseen kylmyyteen vaihda.
"ja selittelemään vuolaasti kaikkea sitä, miksi oli ollut sellainen kuin oli."
No MIKSI?
Sanoi syyksi, että hänellä oli ollut huono itsetunto omasta kropastaan (oli aiemmin kovasti salilla treenannut, sitten sali jäi ja laihtui takaisin hoikaksi. Omasta mielestään oli siis ilmeisesti ruma ja epämiehekäs, kun ei ollut isoja lihaksia) ja sen takia ei halunnut että kosken häneen, tulen hänen lähelleen tai näen hänet ilman vaatteita. Minusta tuo ei vaan tunnu uskottavalta selitykseltä, miksi moneen vuoteen ei minkäänlainen läheisyys kiinnosta, ei edes vierekkäin istuminen sohvalla. Kädestä ei saanut pitää, halata ei saanut, eikä tulla muutenkaan liian lähelle esim. hississä. Sellainen "turvaväli" piti aina olla. Hän alkoi myös vaihtaa vaatteet piilossa (vessassa lukitun oven takana tai pimeässä peiton alla) ja muutenkin vältellä sitä, että näkisin hänet alasti.
Voihan se olla osatotuus, että hänellä oli itsetunto-ongelmaa, mutta kyllä tuossa minun mielestäni muutakin on. Jokin estynyt tai eristäytyvä persoonallisuus, intiimiyden pelko tms. Kun se vielä yhdistyi siihen, ettei hän kyennyt puhumaan tunneasioista ollenkaan tai käsittelemään tunteita ylipäätään, vaan koitti kieltää ja torjua ne kaikin keinoin. Piti mykkäkoulua ja jätti täysin huomiotta, jos minä yritin niistä puhua. Oli kuin olisin ollut ilmaa. Lopulta suuttui, jos itsepintaisesti vain vaadin, että nyt meidän pitää puhua tästä asiasta.
Narsistin käytös on narsistin käytöstä, oli käyttäytyjä narsisti tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi samoin ekan miehen kanssa, ehdittiin olla yhdessä melkein 8 vuotta. Viimeiset 3 vuotta oli seksiä vain kerran vuodessa, mitään muuta läheisyyttä ei ollut kuin nopeat hyvänyönsuukot ja niissäkin mies töni minut pois heti, jos jäin hetkeksikin halailemaan tai pidemmäksi aikaa hänen lähelleen. Mies ei koskaan itse tullut halaamaan, suukottamaan tai koskettamaan minua millään tavalla, ei halunnut enää minua edes viereensä istumaan vaan jos menin sohvalle viereen niin valitti että "ei mahdu" tai tulee kuuma tms. Siirtyi sitten yleensä itse kauemmas, jos edelleen pysyin vieressä. Jos yritin tulla häntä halaamaan, niin usein oikein vihaisesti työnsi minut pois ja ärähti turhautuneesti jotain "noh!" tms.
Todella tylyltä ja julmalta tuntui tuollainen torjunta, kun itse rakastin miestä edelleen. Yritin häneltä kysyä vuosien ajan, että miksi on kylmennyt minua kohtaan, onko häneltä tunteet loppuneet minua kohtaan, eikö enää näe minua viehättävänä, onko kiinnostuunt jostain toisesta jne... Aina miehen vastaus oli vain tuo sama "en tiedä". Siis kun kysyin, että onko tunteet loppuneet niin sanoi että ei oo, mutta sitten kun kysyin että minkä takia ei sitten enää halua minua lähelleenkään eikä anna minun edes koskea itseensä, niin "en tiedä" oli ainoa, mitä osasi sanoa.
No erohan siitä sitten tuli, en kestänyt enää. Nyt olen uuden miehen kanssa, jolla tuota ongelmaa ei todellakaan ole vaan mies ei voi pitää näppejään erossa minusta, seksiä ja sylittelyä on päivittäin. Tuntuu kuin olisin herännyt henkiin pitkän horroksen jälkeen, niin ihanaa on saada koskettaa ja suudella miestä, joka itse myös haluaa minun lähelleni eikä torju. Kaikista hulluinta on kuitenkin, että kun ex-mieheni sai tietää tästä uudesta suhteestani, niin hän alkoi yhtäkkiä epätoivoisesti maanitella minua tulemaan takaisin, tunnistamaan rakkauttaan ja selittelemään vuolaasti kaikkea sitä, miksi oli ollut sellainen kuin oli. Monta kertaa pyysi, että eikö voitaisi yrittää uudestaan ja nyt hän ymmärtää miksi läheisyys on tärkeää jne jne. Olin ihan ällikällä lyöty, kun koko suhteen ajan piti mykkäkoulua eikä suostunut keskustelemaan silloin, kun itse olisin vielä halunnut työstää asioita. No nyt on jo liian myöhäistä, tätä uutta suhdetta en enää entiseen kylmyyteen vaihda.
Se on kyllä erikoinen ilmiö, kun nämä piittaamattomat, kylmät ja epäkiinnostuneet kumppanit haluaa aina luikerrella takaisin, kun nainen on jo menossa eteenpäin.
Mikä siinä oikein onkaan? Ei osata arvostaa sitä, mitä on, vaan ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolen ja halutaan vain sitä, mitä ei voi saada? Eihän sellaisen miehen kanssa ole mahdollista muodostaa tervettä kiintymyssuhdetta, tai olla onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi samoin ekan miehen kanssa, ehdittiin olla yhdessä melkein 8 vuotta. Viimeiset 3 vuotta oli seksiä vain kerran vuodessa, mitään muuta läheisyyttä ei ollut kuin nopeat hyvänyönsuukot ja niissäkin mies töni minut pois heti, jos jäin hetkeksikin halailemaan tai pidemmäksi aikaa hänen lähelleen. Mies ei koskaan itse tullut halaamaan, suukottamaan tai koskettamaan minua millään tavalla, ei halunnut enää minua edes viereensä istumaan vaan jos menin sohvalle viereen niin valitti että "ei mahdu" tai tulee kuuma tms. Siirtyi sitten yleensä itse kauemmas, jos edelleen pysyin vieressä. Jos yritin tulla häntä halaamaan, niin usein oikein vihaisesti työnsi minut pois ja ärähti turhautuneesti jotain "noh!" tms.
Todella tylyltä ja julmalta tuntui tuollainen torjunta, kun itse rakastin miestä edelleen. Yritin häneltä kysyä vuosien ajan, että miksi on kylmennyt minua kohtaan, onko häneltä tunteet loppuneet minua kohtaan, eikö enää näe minua viehättävänä, onko kiinnostuunt jostain toisesta jne... Aina miehen vastaus oli vain tuo sama "en tiedä". Siis kun kysyin, että onko tunteet loppuneet niin sanoi että ei oo, mutta sitten kun kysyin että minkä takia ei sitten enää halua minua lähelleenkään eikä anna minun edes koskea itseensä, niin "en tiedä" oli ainoa, mitä osasi sanoa.
No erohan siitä sitten tuli, en kestänyt enää. Nyt olen uuden miehen kanssa, jolla tuota ongelmaa ei todellakaan ole vaan mies ei voi pitää näppejään erossa minusta, seksiä ja sylittelyä on päivittäin. Tuntuu kuin olisin herännyt henkiin pitkän horroksen jälkeen, niin ihanaa on saada koskettaa ja suudella miestä, joka itse myös haluaa minun lähelleni eikä torju. Kaikista hulluinta on kuitenkin, että kun ex-mieheni sai tietää tästä uudesta suhteestani, niin hän alkoi yhtäkkiä epätoivoisesti maanitella minua tulemaan takaisin, tunnistamaan rakkauttaan ja selittelemään vuolaasti kaikkea sitä, miksi oli ollut sellainen kuin oli. Monta kertaa pyysi, että eikö voitaisi yrittää uudestaan ja nyt hän ymmärtää miksi läheisyys on tärkeää jne jne. Olin ihan ällikällä lyöty, kun koko suhteen ajan piti mykkäkoulua eikä suostunut keskustelemaan silloin, kun itse olisin vielä halunnut työstää asioita. No nyt on jo liian myöhäistä, tätä uutta suhdetta en enää entiseen kylmyyteen vaihda.
Se on kyllä erikoinen ilmiö, kun nämä piittaamattomat, kylmät ja epäkiinnostuneet kumppanit haluaa aina luikerrella takaisin, kun nainen on jo menossa eteenpäin.
Mikä siinä oikein onkaan? Ei osata arvostaa sitä, mitä on, vaan ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolen ja halutaan vain sitä, mitä ei voi saada? Eihän sellaisen miehen kanssa ole mahdollista muodostaa tervettä kiintymyssuhdetta, tai olla onnellinen.
Sam Vaknin Youtubessa selostaa hyvin narsistin pakkomielteisen käyttäytymiskaavan toistamispakkoineen. Ehkä tuo mies ei oikeasti tiennyt, miksi on sellainen kuin on. Siksi, että hänessä on luonnevika/persoonallisuushäiriö/muu sairaus (esim. narsisti tai autisti). Mutta jos etääntyjä vain itse jankkaa, ettei tiedä, eikä tee asialle mitään, ei se tule muuttumaan kuin lähtemällä eikä sitä lähtöä kannata viivyttää. Antaa muutaman mahdollisuuden osoittaa halukkuutta korjata asia ja sitten alkaa suunnitella jatkoa ilman etäilijää.
Ap tässä. Kysyin mieheltä tänään nämä:
- onko sinulla toinen? Ei
- haluatko erota? En
- enkö kiinnosta sinua enää seksuaalisesti? Kyllä kiinnostat
- miksi et sitten halua että kosken sinuun? En tiedä
- miksi käyttäydyt minua kohtaan niin kylmästi ja ylimalkaisesti? En tiedä
Sanoin että mun pitää miettiä asioita, kun en ollut vuosikausiin tajunnut, kuinka paljon hän karttaa mun kosketusta. Kerroin, että hän ei tunnu enää aviomieheltä ja kumppanilta, vaan lasten isältä ja kämppäkaverilta.
Sanoi "pitää korjata asia". Miten voi korjata kenenkään tunteita? Hän ei tiennyt, katsoi vain kylmästi ja lähti töihin.
Aivan paska ja hylätty olo. Tuo mies on kiltti, tekee kotitöitä yhtä paljon kuin minä, huolehtii lapsista ja eläimistä, mutta minä olen ainoastaan se koriste-esine, jonka voi ottaa mukaan juhliin ja esitellä vaimona. Näyttää minulle puhelimesta kissavideoita ym. mutta kontaktia ei ota.
Ja kun joku taas kyseli, niin olen ok näköinen, yhdeksi missiksikin kruunattu (jos se tähän nyt mitenkään liittyy). Ulkoisesti en käsittääkseni ole siis vastenmielinen, en ole ylipainoinen. Henkisesti arvostan miestäni, en nalkuta, en jankuta, en kitise, kohtelen häntä tasavertaisena kumppanina. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja lisään tähän vielä, että olen hoikka ja ihan hyvännäköinen, saan huomiota miespuolisilta henkilöiltä, ei siis kyse ole siitä että olisin muuttunut jotenkin ikävän näköiseksi. ap
Tottakai olet ja teet varmasti vaativaa asiantuntijatyötäkin? Ja vain lasillinen viiniä jouluaterialla, jouluisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lisään tähän vielä, että olen hoikka ja ihan hyvännäköinen, saan huomiota miespuolisilta henkilöiltä, ei siis kyse ole siitä että olisin muuttunut jotenkin ikävän näköiseksi. ap
Tottakai olet ja teet varmasti vaativaa asiantuntijatyötäkin? Ja vain lasillinen viiniä jouluaterialla, jouluisin?
Miksi tuollainen kommentti? Ei, en tee vaativaa asiantuntijatyötä, vaan olen johtavassa asemassa pörssiyhtiössä. Ja juon viiniä paljon useamminkin, jos se on tässä se kiinnostuksen kohde. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kysyin mieheltä tänään nämä:
- onko sinulla toinen? Ei- haluatko erota? En
- enkö kiinnosta sinua enää seksuaalisesti? Kyllä kiinnostat
- miksi et sitten halua että kosken sinuun? En tiedä
- miksi käyttäydyt minua kohtaan niin kylmästi ja ylimalkaisesti? En tiedä
Sanoin että mun pitää miettiä asioita, kun en ollut vuosikausiin tajunnut, kuinka paljon hän karttaa mun kosketusta. Kerroin, että hän ei tunnu enää aviomieheltä ja kumppanilta, vaan lasten isältä ja kämppäkaverilta.
Sanoi "pitää korjata asia". Miten voi korjata kenenkään tunteita? Hän ei tiennyt, katsoi vain kylmästi ja lähti töihin.
Aivan paska ja hylätty olo. Tuo mies on kiltti, tekee kotitöitä yhtä paljon kuin minä, huolehtii lapsista ja eläimistä, mutta minä olen ainoastaan se koriste-esine, jonka voi ottaa mukaan juhliin ja esitellä vaimona. Näyttää minulle puhelimesta kissavideoita ym. mutta kontaktia ei ota.Ja kun joku taas kyseli, niin olen ok näköinen, yhdeksi missiksikin kruunattu (jos se tähän nyt mitenkään liittyy). Ulkoisesti en käsittääkseni ole siis vastenmielinen, en ole ylipainoinen. Henkisesti arvostan miestäni, en nalkuta, en jankuta, en kitise, kohtelen häntä tasavertaisena kumppanina. ap
Tuo muistuttaa hyvin paljon meidän tilannetta! Kuulostaa passiivis-aggressiiviselta mieheltä.
Kerroit muuten ap, että olet johtaja pörssiyhtiössä? Onko miehesi sattumalta huonommassa työssä/vähemmänkoulutettu/huonompipalkkainen/köyhempi kuin sinä? Meillä on. Tuli ihan mieleen, että voisiko tässä koko jutussa olla miehen pyrkimys alistaa ja nujertaa sinua, jos olet muuten paremmin pärjänneempi kuin hän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä miehen libido on vain kuolla kupsahtanut kun on tullut ikää ... Tai sitten -- jotain?
Tämä on epäsuosittu mielipide, mutta minusta eron pitäisi olla vihoviimeinen ratkaisu, jos muuten suhde on ihan hyvällä mallilla. Ei se vaihtamalla parane, vaan korjaamalla sitä mitä on jo. Kaikissa suhteissa tulee eteen ongelmia ja jos kyseessä ei ole pettäminen tai väkivalta, niin kaiken eteen voi tehdä töitä.
Mielestäni on parempi olla turvallisessa, seksittömässä suhteessa vanhuuteen asti, kuin erota. Mutta kuten sanoin, epäsuosittu mielipide.
Minua ihmetyttään aina tämä "ei se vaihtamalla parane" pakotus. Usein paranee ja toisaalta, ei eroaminen tarkoita välttämättä vaihtamista. Itse olisin ainakin paljon mieluummin ihan itsekseni kuin keskustelukyvyttömän ja välinpitämättömän kumppanin kanssa.
Meillä ainakin ero paransi kummankin elämää ja täytyy sanoa lähipiiriäkin seuranneena, etten ole yhtään turhaa eroa nähnyt.
Ihmisten pitäisi erota rohkeammin. Jos on vääränlaisen ihmisen kanssa suhteessa, ei suhde siitä muutu, koska ihmiset eivät muutu-eikä heidän tarvitsekaan! Turha pakottaa ketään mihinkään muottiin, ei siitä mitään tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lisään tähän vielä, että olen hoikka ja ihan hyvännäköinen, saan huomiota miespuolisilta henkilöiltä, ei siis kyse ole siitä että olisin muuttunut jotenkin ikävän näköiseksi. ap
Tottakai olet ja teet varmasti vaativaa asiantuntijatyötäkin? Ja vain lasillinen viiniä jouluaterialla, jouluisin?
Miksi tuollainen kommentti? Ei, en tee vaativaa asiantuntijatyötä, vaan olen johtavassa asemassa pörssiyhtiössä. Ja juon viiniä paljon useamminkin, jos se on tässä se kiinnostuksen kohde. ap
Palveluvastaava SOL-palveluissa, eli siivooja? Vai mäkkärin vuorovastaava?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kysyin mieheltä tänään nämä:
- onko sinulla toinen? Ei- haluatko erota? En
- enkö kiinnosta sinua enää seksuaalisesti? Kyllä kiinnostat
- miksi et sitten halua että kosken sinuun? En tiedä
- miksi käyttäydyt minua kohtaan niin kylmästi ja ylimalkaisesti? En tiedä
Sanoin että mun pitää miettiä asioita, kun en ollut vuosikausiin tajunnut, kuinka paljon hän karttaa mun kosketusta. Kerroin, että hän ei tunnu enää aviomieheltä ja kumppanilta, vaan lasten isältä ja kämppäkaverilta.
Sanoi "pitää korjata asia". Miten voi korjata kenenkään tunteita? Hän ei tiennyt, katsoi vain kylmästi ja lähti töihin.
Aivan paska ja hylätty olo. Tuo mies on kiltti, tekee kotitöitä yhtä paljon kuin minä, huolehtii lapsista ja eläimistä, mutta minä olen ainoastaan se koriste-esine, jonka voi ottaa mukaan juhliin ja esitellä vaimona. Näyttää minulle puhelimesta kissavideoita ym. mutta kontaktia ei ota.Ja kun joku taas kyseli, niin olen ok näköinen, yhdeksi missiksikin kruunattu (jos se tähän nyt mitenkään liittyy). Ulkoisesti en käsittääkseni ole siis vastenmielinen, en ole ylipainoinen. Henkisesti arvostan miestäni, en nalkuta, en jankuta, en kitise, kohtelen häntä tasavertaisena kumppanina. ap
Tuo muistuttaa hyvin paljon meidän tilannetta! Kuulostaa passiivis-aggressiiviselta mieheltä.
Kerroit muuten ap, että olet johtaja pörssiyhtiössä? Onko miehesi sattumalta huonommassa työssä/vähemmänkoulutettu/huonompipalkkainen/köyhempi kuin sinä? Meillä on. Tuli ihan mieleen, että voisiko tässä koko jutussa olla miehen pyrkimys alistaa ja nujertaa sinua, jos olet muuten paremmin pärjänneempi kuin hän?
Voiko olla että miehenne haluaa tulla alistetuksi. Pervofantasiat enää sytyttää, tai voiko olla katsonut pornoa niin ettei innosta normaali kumppanin kanssa seksi.
Miehesi on Gino, älä ole niin vaativa ja tuhlaileva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kysyin mieheltä tänään nämä:
- onko sinulla toinen? Ei- haluatko erota? En
- enkö kiinnosta sinua enää seksuaalisesti? Kyllä kiinnostat
- miksi et sitten halua että kosken sinuun? En tiedä
- miksi käyttäydyt minua kohtaan niin kylmästi ja ylimalkaisesti? En tiedä
Sanoin että mun pitää miettiä asioita, kun en ollut vuosikausiin tajunnut, kuinka paljon hän karttaa mun kosketusta. Kerroin, että hän ei tunnu enää aviomieheltä ja kumppanilta, vaan lasten isältä ja kämppäkaverilta.
Sanoi "pitää korjata asia". Miten voi korjata kenenkään tunteita? Hän ei tiennyt, katsoi vain kylmästi ja lähti töihin.
Aivan paska ja hylätty olo. Tuo mies on kiltti, tekee kotitöitä yhtä paljon kuin minä, huolehtii lapsista ja eläimistä, mutta minä olen ainoastaan se koriste-esine, jonka voi ottaa mukaan juhliin ja esitellä vaimona. Näyttää minulle puhelimesta kissavideoita ym. mutta kontaktia ei ota.Ja kun joku taas kyseli, niin olen ok näköinen, yhdeksi missiksikin kruunattu (jos se tähän nyt mitenkään liittyy). Ulkoisesti en käsittääkseni ole siis vastenmielinen, en ole ylipainoinen. Henkisesti arvostan miestäni, en nalkuta, en jankuta, en kitise, kohtelen häntä tasavertaisena kumppanina. ap
On niin tosi surullista, miten moni nainen sanoo että mies on hyvä ja kiltti kun tekee kotitöitä ja hoitaa omia lapsiaan. Kun mies tekee sen ehdottoman minimin mikä aikuiselta vaaditaan, nainen luulee saaneensa jotain arvokasta. Noin vähään miehet ovat meidät opettaneet. Miehet kohtelevat meitä niin huonosti ja niin alistavasti, että olemme kiitollisia muruista.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kysyin mieheltä tänään nämä:
- onko sinulla toinen? Ei- haluatko erota? En
- enkö kiinnosta sinua enää seksuaalisesti? Kyllä kiinnostat
- miksi et sitten halua että kosken sinuun? En tiedä
- miksi käyttäydyt minua kohtaan niin kylmästi ja ylimalkaisesti? En tiedä
Sanoin että mun pitää miettiä asioita, kun en ollut vuosikausiin tajunnut, kuinka paljon hän karttaa mun kosketusta. Kerroin, että hän ei tunnu enää aviomieheltä ja kumppanilta, vaan lasten isältä ja kämppäkaverilta.
Sanoi "pitää korjata asia". Miten voi korjata kenenkään tunteita? Hän ei tiennyt, katsoi vain kylmästi ja lähti töihin.
Aivan paska ja hylätty olo. Tuo mies on kiltti, tekee kotitöitä yhtä paljon kuin minä, huolehtii lapsista ja eläimistä, mutta minä olen ainoastaan se koriste-esine, jonka voi ottaa mukaan juhliin ja esitellä vaimona. Näyttää minulle puhelimesta kissavideoita ym. mutta kontaktia ei ota.Ja kun joku taas kyseli, niin olen ok näköinen, yhdeksi missiksikin kruunattu (jos se tähän nyt mitenkään liittyy). Ulkoisesti en käsittääkseni ole siis vastenmielinen, en ole ylipainoinen. Henkisesti arvostan miestäni, en nalkuta, en jankuta, en kitise, kohtelen häntä tasavertaisena kumppanina. ap
Aivan. Nyt sinun pitää päättää hyväksytkö ajan miehesi fysiikkaan tekemän muutoksen vai et.
AP keskittyy tässä liikaa itseensä. Miehen tunteet voi huomioida ja keskustella asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kysyin mieheltä tänään nämä:
- onko sinulla toinen? Ei- haluatko erota? En
- enkö kiinnosta sinua enää seksuaalisesti? Kyllä kiinnostat
- miksi et sitten halua että kosken sinuun? En tiedä
- miksi käyttäydyt minua kohtaan niin kylmästi ja ylimalkaisesti? En tiedä
Sanoin että mun pitää miettiä asioita, kun en ollut vuosikausiin tajunnut, kuinka paljon hän karttaa mun kosketusta. Kerroin, että hän ei tunnu enää aviomieheltä ja kumppanilta, vaan lasten isältä ja kämppäkaverilta.
Sanoi "pitää korjata asia". Miten voi korjata kenenkään tunteita? Hän ei tiennyt, katsoi vain kylmästi ja lähti töihin.
Aivan paska ja hylätty olo. Tuo mies on kiltti, tekee kotitöitä yhtä paljon kuin minä, huolehtii lapsista ja eläimistä, mutta minä olen ainoastaan se koriste-esine, jonka voi ottaa mukaan juhliin ja esitellä vaimona. Näyttää minulle puhelimesta kissavideoita ym. mutta kontaktia ei ota.Ja kun joku taas kyseli, niin olen ok näköinen, yhdeksi missiksikin kruunattu (jos se tähän nyt mitenkään liittyy). Ulkoisesti en käsittääkseni ole siis vastenmielinen, en ole ylipainoinen. Henkisesti arvostan miestäni, en nalkuta, en jankuta, en kitise, kohtelen häntä tasavertaisena kumppanina. ap
Voihan tuossa olla taustalla jotain joka ei liity ollenkaan sinuun. Vaan joku miehen oma trauma tai kiintymyssuhdeongelma, joka on jostain noussut pintaan aikuisiällä. Joku miksi läheisyys nostaa pintaan vaikeita tunteita ja siksi sitä välttelee. Jos miehesi haluaa asiaa ratkaista niin hänen tulee hakeutua terapiaan selvittelemään asiaa. Eihän tuo nyt normaalia ole, että tykkää kyllä puolisostaan, mutta kaikki läheisyys on vastenmielistä.
Minun mieheni käyttäytyi noin kun sillä oli toinennainen, mutta se kyllä kävi aika nopeasti selväksi ja siinä oli kaikkea muutakin. Tuskin kukaan nyt ihan viittä vuotta jaksaa ylläpitää kaksoiselämää ja jos vaimo vielä tarjoaa ulospääsyä niin yleensä nuo petturit siihen tarttuu.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kysyin mieheltä tänään nämä:
- onko sinulla toinen? Ei- haluatko erota? En
- enkö kiinnosta sinua enää seksuaalisesti? Kyllä kiinnostat
- miksi et sitten halua että kosken sinuun? En tiedä
- miksi käyttäydyt minua kohtaan niin kylmästi ja ylimalkaisesti? En tiedä
Sanoin että mun pitää miettiä asioita, kun en ollut vuosikausiin tajunnut, kuinka paljon hän karttaa mun kosketusta. Kerroin, että hän ei tunnu enää aviomieheltä ja kumppanilta, vaan lasten isältä ja kämppäkaverilta.
Sanoi "pitää korjata asia". Miten voi korjata kenenkään tunteita? Hän ei tiennyt, katsoi vain kylmästi ja lähti töihin.
Aivan paska ja hylätty olo. Tuo mies on kiltti, tekee kotitöitä yhtä paljon kuin minä, huolehtii lapsista ja eläimistä, mutta minä olen ainoastaan se koriste-esine, jonka voi ottaa mukaan juhliin ja esitellä vaimona. Näyttää minulle puhelimesta kissavideoita ym. mutta kontaktia ei ota.Ja kun joku taas kyseli, niin olen ok näköinen, yhdeksi missiksikin kruunattu (jos se tähän nyt mitenkään liittyy). Ulkoisesti en käsittääkseni ole siis vastenmielinen, en ole ylipainoinen. Henkisesti arvostan miestäni, en nalkuta, en jankuta, en kitise, kohtelen häntä tasavertaisena kumppanina. ap
Mun isä on sanonut (ei minulle, mutta tämä on kerrottu minulle), että hän kadehtii henkilöä, joka on osannut hoitaa hyvin perheensä, että hän vaan ei osaa rakastaa. Kivestä ei pysty pusertamaan vettä. Selvitä, onko teillä toivoa vai ei.
Kysy mieheltä, kiinnostaisiko pariterapia. Ja kyllä pitäisi selvittää masennuksen ja testovajeen ja muu terveydentila.
Minä kyllä en ole pystynyt olemaan kenenkään seurassa noiden kylmien katseiden jälkeen, mutta jos sinä pystyt ja haluat yrittää. Luovuta kuitenkin ajoissa, älä jää hakkaamaan päätä seinään.
Vierailija kirjoitti:
Ja lisään tähän vielä, että olen hoikka ja ihan hyvännäköinen, saan huomiota miespuolisilta henkilöiltä, ei siis kyse ole siitä että olisin muuttunut jotenkin ikävän näköiseksi. ap
Ei sillä ole mitään väliä, vaikka olisi missi. Kun katselee sitä toista vuodet ja vuosikymmenet, niin alkaa tuntumaan kuin kaverin kanssa asuisi.
Uskon, että aika harvassa on ne parit, joilla intohimo pysyy yllä. Etenkin jos on lapset kuvioissa.
En tiedä vastaus osoittaa että ei halua korjata tilannetta, todennäköisesti sivukumppaneita, kuten aikuisviihde, maksullinen seura livenä tai netissä ja toinen kujppani.