Lue keskustelun säännöt.
Miksi se tulo- ja varallisuuserojen kasvu on jotenkin paha asia?
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnassa on pelisääntöinä tarkat lait. Joka niitä noudattaen saa enemmän kuin muut, on vaurautensa ansainnut. Tuloeroista vouhkaavat stalinistit uuniin.
Ei tuloerojen pohtiminen monesta eri näkökulmasta ole automaattisesti vouhkaamista.
Kyllä jotkut pohtivatkin näitä asioita. Tuntemani stalinistit kuitenkin yksinomaan vouhkaavat. Vuosikymmenestä toiseen, vaikka heidän tasaisen tulonjaon mallinsa epäonnistui surkeasti idässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ketjussa on nuolia painettu ylös ja alas toisten puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko määritellä käyttämäänne terminologiaa vähän tarkemmin, kiitos. Esimerkiksi "yrittäjät riistävät työntekijöitä" --> ei taida olla kyse pienyrittäjistä, jotka tekevät niska limassa töitä oman firmansa eteen 16 tuntia päivässä ja työllistävät hyvässä tapauksessa tyyliin kolmea muuta henkilöä.
Kateellisia on ollut minunkin asiakkaissani (minulla oma pieni putiikki ja yksi ulkopuolinen työntekijä) rääkymässä "porvaria" ja "riistäjää", kun heitä ei määrittelemäni hinta tai mittatilaustuotteen odotusaika miellytä. Sanon näille aina, että jos kateeksi käy, voivathan hekin perustaa yrityksen ja kokeilla sitten tehdä halvemmalla ja nopeammin, kun se kerran niin helposti käy. Totuus on kuitenkin se, että vaikka olen ollut "porvari" ja "riistäjä" jo 30 vuotta, joudun edelleen käymään töissä 5-6 päivää viikossa ja tosiaan tekemään niitä töitä. Ja loput ajasta yrityksen asiat pyörivät vähän väliä mielessä. Kyllä: tienaan hyvinä aikoina mukavasti ja turvaan näin tulevaisuuttani ja elän mukavaa arkea, mutta sitten on niitä huonompiakin aikoja, jolloin ei ihan kauheasti naurata. Ei tällä hommalla miljonääriksi ehdi tämän elämän aikana.
"Miksi sitten olet yrittäjä?" No siksi, kun tykkään työstäni ja haluan tehdä sitä omilla ehdoillani ja omannäköisesti.
Puhut vain omista tuloistasi. Entä se työntekijä? Hyötyykö hän hyvistä ajoista vai vain sinä? Eli onko hänen kannattavaa yrittää tehdä enemmän kun on sinulla töissä vai riistätkö sinä häneltä sen jos hän yrittää enemmän?
Hän hyötyy sen, että yrittäjä maksaa palkat huonoinakin aikoina, jolloin ei ehkä itse juurikaan ansaitse.
Nouseeko työntekijän palkka kun yrittäjä tienaa paremmin? Eli kannattaako se tehdä muuta kuin pakollinen palkkansa eteen?
Jos yrittäjällä menee huonosti, se on vain yrittäjän vika. Yrittäköön enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko määritellä käyttämäänne terminologiaa vähän tarkemmin, kiitos. Esimerkiksi "yrittäjät riistävät työntekijöitä" --> ei taida olla kyse pienyrittäjistä, jotka tekevät niska limassa töitä oman firmansa eteen 16 tuntia päivässä ja työllistävät hyvässä tapauksessa tyyliin kolmea muuta henkilöä.
Kateellisia on ollut minunkin asiakkaissani (minulla oma pieni putiikki ja yksi ulkopuolinen työntekijä) rääkymässä "porvaria" ja "riistäjää", kun heitä ei määrittelemäni hinta tai mittatilaustuotteen odotusaika miellytä. Sanon näille aina, että jos kateeksi käy, voivathan hekin perustaa yrityksen ja kokeilla sitten tehdä halvemmalla ja nopeammin, kun se kerran niin helposti käy. Totuus on kuitenkin se, että vaikka olen ollut "porvari" ja "riistäjä" jo 30 vuotta, joudun edelleen käymään töissä 5-6 päivää viikossa ja tosiaan tekemään niitä töitä. Ja loput ajasta yrityksen asiat pyörivät vähän väliä mielessä. Kyllä: tienaan hyvinä aikoina mukavasti ja turvaan näin tulevaisuuttani ja elän mukavaa arkea, mutta sitten on niitä huonompiakin aikoja, jolloin ei ihan kauheasti naurata. Ei tällä hommalla miljonääriksi ehdi tämän elämän aikana.
"Miksi sitten olet yrittäjä?" No siksi, kun tykkään työstäni ja haluan tehdä sitä omilla ehdoillani ja omannäköisesti.
Puhut vain omista tuloistasi. Entä se työntekijä? Hyötyykö hän hyvistä ajoista vai vain sinä? Eli onko hänen kannattavaa yrittää tehdä enemmän kun on sinulla töissä vai riistätkö sinä häneltä sen jos hän yrittää enemmän?
Työntekijäni on myyjä, eli hän ei "yritä" hyvinä aikoina enemmän kuin huonoinakaan. Minä olen se, joka tekee enemmän, kun menee hyvin. Olemme molemmat töissä yhtä aikaa putiikissani: hän siellä etupuolella asiakaspalvelussa kadulta tulevia asiakkaita palvellen (paitsi, jos mittatilausasia, jolloin hän pyytää minut paikalle) ja minä teen työtäni takahuoneessa. Työntekijälläni on tuntipalkka. Silloin, kun menee huonommin, maksan itselleni vähemmän, että työntekijäni saa sovitun palkan, mutta tottakai silloin, kun menee paremmin (=enemmän mittatilaustöitä, eli minun työpäiväni ja -viikkoni pitenee), eli teen itse enemmän, "ylimääräinen" raha siitä tulee itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko määritellä käyttämäänne terminologiaa vähän tarkemmin, kiitos. Esimerkiksi "yrittäjät riistävät työntekijöitä" --> ei taida olla kyse pienyrittäjistä, jotka tekevät niska limassa töitä oman firmansa eteen 16 tuntia päivässä ja työllistävät hyvässä tapauksessa tyyliin kolmea muuta henkilöä.
Kateellisia on ollut minunkin asiakkaissani (minulla oma pieni putiikki ja yksi ulkopuolinen työntekijä) rääkymässä "porvaria" ja "riistäjää", kun heitä ei määrittelemäni hinta tai mittatilaustuotteen odotusaika miellytä. Sanon näille aina, että jos kateeksi käy, voivathan hekin perustaa yrityksen ja kokeilla sitten tehdä halvemmalla ja nopeammin, kun se kerran niin helposti käy. Totuus on kuitenkin se, että vaikka olen ollut "porvari" ja "riistäjä" jo 30 vuotta, joudun edelleen käymään töissä 5-6 päivää viikossa ja tosiaan tekemään niitä töitä. Ja loput ajasta yrityksen asiat pyörivät vähän väliä mielessä. Kyllä: tienaan hyvinä aikoina mukavasti ja turvaan näin tulevaisuuttani ja elän mukavaa arkea, mutta sitten on niitä huonompiakin aikoja, jolloin ei ihan kauheasti naurata. Ei tällä hommalla miljonääriksi ehdi tämän elämän aikana.
"Miksi sitten olet yrittäjä?" No siksi, kun tykkään työstäni ja haluan tehdä sitä omilla ehdoillani ja omannäköisesti.
Puhut vain omista tuloistasi. Entä se työntekijä? Hyötyykö hän hyvistä ajoista vai vain sinä? Eli onko hänen kannattavaa yrittää tehdä enemmän kun on sinulla töissä vai riistätkö sinä häneltä sen jos hän yrittää enemmän?
Työntekijäni on myyjä, eli hän ei "yritä" hyvinä aikoina enemmän kuin huonoinakaan. Minä olen se, joka tekee enemmän, kun menee hyvin. Olemme molemmat töissä yhtä aikaa putiikissani: hän siellä etupuolella asiakaspalvelussa kadulta tulevia asiakkaita palvellen (paitsi, jos mittatilausasia, jolloin hän pyytää minut paikalle) ja minä teen työtäni takahuoneessa. Työntekijälläni on tuntipalkka. Silloin, kun menee huonommin, maksan itselleni vähemmän, että työntekijäni saa sovitun palkan, mutta tottakai silloin, kun menee paremmin (=enemmän mittatilaustöitä, eli minun työpäiväni ja -viikkoni pitenee), eli teen itse enemmän, "ylimääräinen" raha siitä tulee itselleni.
Myönnät siis että ap on väärässä. Kaikkien ei kannata tehdä yhtään enempää kuin on pakko, kaikki ei siitä yrittämisestä hyödy. Se menee vain jonkun muun pussiin jos tekee enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnassa on pelisääntöinä tarkat lait. Joka niitä noudattaen saa enemmän kuin muut, on vaurautensa ansainnut. Tuloeroista vouhkaavat stalinistit uuniin.
Ei tuloerojen pohtiminen monesta eri näkökulmasta ole automaattisesti vouhkaamista.
Kyllä jotkut pohtivatkin näitä asioita. Tuntemani stalinistit kuitenkin yksinomaan vouhkaavat. Vuosikymmenestä toiseen, vaikka heidän tasaisen tulonjaon mallinsa epäonnistui surkeasti idässä.
No yritä sitten rajata ystäväpiiri sen mukaan kenen juttua jaksat äärsyyntymättä kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Just sen takia kun suurituloisilta karkaa elämän realiteetit täysin ja ymmärrys reaalimaailman toimintaan. Ne alkaa luulla, että koko maailma toimii kuten heillä, että suhmuroidaan sinne ja tänne, on kabinettisopimuksia, nepotismia ja lain kiertämistä juristien avulla ja että kaikki voi toimia näin. Sitten kun nämä oikeudet ei kuulu alemmille luokille niin ne ei ymmärrä, että heillä on eräälainen etu tässä yhteiskunnassa saada muista ihmisistä hyötyä ilman varsinaista työpainosta ja että he on alempien luokkien hyvin kalliita elättejä. Tehtaat katsos pyörii samana päivänä vaikka koko yritysjohto kuolisi, mutta jos kaikki työläiset kuolisi tehtaasta niin tehdas ei toimisi ja tämä loislauma olisi kalliisti kusessa ja pitkään.
Tälläiset hullut juuri tuloerojen kasvua vastustavatkin. Teksti on ihan täyttä tuubaa kuolemafantasioista kabinettisopimuksiin. Lähtökohtana, että menestynyt henkilö aina riistää ei-menestyvää. Aivan höpöjuttuja. Todellisuudessa tästä tekstistä paistaa läpi vain umpivasemmistolainen kateus: tuolla on enemmän kuin itselläni. Ja vaikka tuo toinen olisi juuri kehittänyt lääkkeen ebolaan, vesikriisin pelastavan vesijärjestelmän Afrikkaan ja perustanut ruoanjakeluorganisaation Keniaan, sillä välin kun itse on käynyt vain osa-aikaisesti kaupan kassalla, niin silti toisen rikkaus on vääryys. Näin vasemmistolainen ajattelee. Koska kateus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko määritellä käyttämäänne terminologiaa vähän tarkemmin, kiitos. Esimerkiksi "yrittäjät riistävät työntekijöitä" --> ei taida olla kyse pienyrittäjistä, jotka tekevät niska limassa töitä oman firmansa eteen 16 tuntia päivässä ja työllistävät hyvässä tapauksessa tyyliin kolmea muuta henkilöä.
Kateellisia on ollut minunkin asiakkaissani (minulla oma pieni putiikki ja yksi ulkopuolinen työntekijä) rääkymässä "porvaria" ja "riistäjää", kun heitä ei määrittelemäni hinta tai mittatilaustuotteen odotusaika miellytä. Sanon näille aina, että jos kateeksi käy, voivathan hekin perustaa yrityksen ja kokeilla sitten tehdä halvemmalla ja nopeammin, kun se kerran niin helposti käy. Totuus on kuitenkin se, että vaikka olen ollut "porvari" ja "riistäjä" jo 30 vuotta, joudun edelleen käymään töissä 5-6 päivää viikossa ja tosiaan tekemään niitä töitä. Ja loput ajasta yrityksen asiat pyörivät vähän väliä mielessä. Kyllä: tienaan hyvinä aikoina mukavasti ja turvaan näin tulevaisuuttani ja elän mukavaa arkea, mutta sitten on niitä huonompiakin aikoja, jolloin ei ihan kauheasti naurata. Ei tällä hommalla miljonääriksi ehdi tämän elämän aikana.
"Miksi sitten olet yrittäjä?" No siksi, kun tykkään työstäni ja haluan tehdä sitä omilla ehdoillani ja omannäköisesti.
Jos se yrittäjä ei maksa tarpeeksi palkkaa vaan työntekijät joutuvat hakemaan esim asumistukea päälle tai hän antaa vain osa-aikaatyötä jolla ei pärjää, niin sillon hän ei paina niska limassa tarpeeksi. Sillin yrittäjä käyttää hyväkseen yhteiskuntaa jolla rahoittaa omat työntekijänsä. Loinen on se "yrittäjä". Yrittäköön enemmän eli tehköön itse jos ei ole kykyä maksaa kunnolla.
Eli jos pienyrittäjällä ei ole varaa ottaa kuin osa-aikatyöntekijä, hän ei saisi etsiä työntekijää siihen hommaan ollenkaan? Anteeksi, mutta voisiko tänne palstalle tulla muitakin kuin näitä 40-luvulla syntyneitä vääräleukoja, jotka pitävät totena vain sen, mitä taattovainaa aikoinaan nyrkkiä puiden kertoi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko määritellä käyttämäänne terminologiaa vähän tarkemmin, kiitos. Esimerkiksi "yrittäjät riistävät työntekijöitä" --> ei taida olla kyse pienyrittäjistä, jotka tekevät niska limassa töitä oman firmansa eteen 16 tuntia päivässä ja työllistävät hyvässä tapauksessa tyyliin kolmea muuta henkilöä.
Kateellisia on ollut minunkin asiakkaissani (minulla oma pieni putiikki ja yksi ulkopuolinen työntekijä) rääkymässä "porvaria" ja "riistäjää", kun heitä ei määrittelemäni hinta tai mittatilaustuotteen odotusaika miellytä. Sanon näille aina, että jos kateeksi käy, voivathan hekin perustaa yrityksen ja kokeilla sitten tehdä halvemmalla ja nopeammin, kun se kerran niin helposti käy. Totuus on kuitenkin se, että vaikka olen ollut "porvari" ja "riistäjä" jo 30 vuotta, joudun edelleen käymään töissä 5-6 päivää viikossa ja tosiaan tekemään niitä töitä. Ja loput ajasta yrityksen asiat pyörivät vähän väliä mielessä. Kyllä: tienaan hyvinä aikoina mukavasti ja turvaan näin tulevaisuuttani ja elän mukavaa arkea, mutta sitten on niitä huonompiakin aikoja, jolloin ei ihan kauheasti naurata. Ei tällä hommalla miljonääriksi ehdi tämän elämän aikana.
"Miksi sitten olet yrittäjä?" No siksi, kun tykkään työstäni ja haluan tehdä sitä omilla ehdoillani ja omannäköisesti.
Puhut vain omista tuloistasi. Entä se työntekijä? Hyötyykö hän hyvistä ajoista vai vain sinä? Eli onko hänen kannattavaa yrittää tehdä enemmän kun on sinulla töissä vai riistätkö sinä häneltä sen jos hän yrittää enemmän?
Työntekijäni on myyjä, eli hän ei "yritä" hyvinä aikoina enemmän kuin huonoinakaan. Minä olen se, joka tekee enemmän, kun menee hyvin. Olemme molemmat töissä yhtä aikaa putiikissani: hän siellä etupuolella asiakaspalvelussa kadulta tulevia asiakkaita palvellen (paitsi, jos mittatilausasia, jolloin hän pyytää minut paikalle) ja minä teen työtäni takahuoneessa. Työntekijälläni on tuntipalkka. Silloin, kun menee huonommin, maksan itselleni vähemmän, että työntekijäni saa sovitun palkan, mutta tottakai silloin, kun menee paremmin (=enemmän mittatilaustöitä, eli minun työpäiväni ja -viikkoni pitenee), eli teen itse enemmän, "ylimääräinen" raha siitä tulee itselleni.
Ymmärrän että näet asian noin, mutta oikeastihan kun kirjoitat että "Silloin, kun menee huonommin, maksan itselleni vähemmän, että työntekijäni saa sovitun palkan" niin maksat itsellesi kuitenkin 10-15 kertaa niin paljon per tehty työtunti kuin sille työntekijälle. Sitten kun menee paremmin niin maksat itsellesi vaikkapa 40 kertaa niin paljon per työtunti kuin mitä työntekijälle. Eli sun kauniilta vaikuttava puhe on ihan vain asioiden kaunistelua (vaihtoehtoinen totuus vai miten se oli?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko määritellä käyttämäänne terminologiaa vähän tarkemmin, kiitos. Esimerkiksi "yrittäjät riistävät työntekijöitä" --> ei taida olla kyse pienyrittäjistä, jotka tekevät niska limassa töitä oman firmansa eteen 16 tuntia päivässä ja työllistävät hyvässä tapauksessa tyyliin kolmea muuta henkilöä.
Kateellisia on ollut minunkin asiakkaissani (minulla oma pieni putiikki ja yksi ulkopuolinen työntekijä) rääkymässä "porvaria" ja "riistäjää", kun heitä ei määrittelemäni hinta tai mittatilaustuotteen odotusaika miellytä. Sanon näille aina, että jos kateeksi käy, voivathan hekin perustaa yrityksen ja kokeilla sitten tehdä halvemmalla ja nopeammin, kun se kerran niin helposti käy. Totuus on kuitenkin se, että vaikka olen ollut "porvari" ja "riistäjä" jo 30 vuotta, joudun edelleen käymään töissä 5-6 päivää viikossa ja tosiaan tekemään niitä töitä. Ja loput ajasta yrityksen asiat pyörivät vähän väliä mielessä. Kyllä: tienaan hyvinä aikoina mukavasti ja turvaan näin tulevaisuuttani ja elän mukavaa arkea, mutta sitten on niitä huonompiakin aikoja, jolloin ei ihan kauheasti naurata. Ei tällä hommalla miljonääriksi ehdi tämän elämän aikana.
"Miksi sitten olet yrittäjä?" No siksi, kun tykkään työstäni ja haluan tehdä sitä omilla ehdoillani ja omannäköisesti.
Puhut vain omista tuloistasi. Entä se työntekijä? Hyötyykö hän hyvistä ajoista vai vain sinä? Eli onko hänen kannattavaa yrittää tehdä enemmän kun on sinulla töissä vai riistätkö sinä häneltä sen jos hän yrittää enemmän?
Työntekijäni on myyjä, eli hän ei "yritä" hyvinä aikoina enemmän kuin huonoinakaan. Minä olen se, joka tekee enemmän, kun menee hyvin. Olemme molemmat töissä yhtä aikaa putiikissani: hän siellä etupuolella asiakaspalvelussa kadulta tulevia asiakkaita palvellen (paitsi, jos mittatilausasia, jolloin hän pyytää minut paikalle) ja minä teen työtäni takahuoneessa. Työntekijälläni on tuntipalkka. Silloin, kun menee huonommin, maksan itselleni vähemmän, että työntekijäni saa sovitun palkan, mutta tottakai silloin, kun menee paremmin (=enemmän mittatilaustöitä, eli minun työpäiväni ja -viikkoni pitenee), eli teen itse enemmän, "ylimääräinen" raha siitä tulee itselleni.
Myönnät siis että ap on väärässä. Kaikkien ei kannata tehdä yhtään enempää kuin on pakko, kaikki ei siitä yrittämisestä hyödy. Se menee vain jonkun muun pussiin jos tekee enemmän.
En ole tuo yrittäjä, mutta mitä ihmettä oikein yrität sanoa? Miten tuntipalkalle sovitun työntekijän pitäisi tässä tapauksessa hyötyä isommasta työmäärästä, jonka tekee yrittäjä itse?! Myyjä ei tee yhtään enempää töitä hyvinä kuin huonoinakaan aikoina, kun taas tuo käsityöläinen tekee - siis ilmeisesti ihan fyysisesti tekee ne tuotteet. Eli yrität kääntää riiston toisin päin? Myyjä selaa kännykkää ja toimittaa tyhjää päivät pitkät, kun toinen ompelee tai, en tiedä, valaa vaikka savea yötä myöten, ja sen myyjän pitäisi sitten yhtäkkiä saada lisää liksaa? Millä logiikalla? Äsken väänsit, että "kannattaako yrittää jos siitä yrittämisestä ei makseta enemmän", niin nythän et itse soisi tälle käsintekijälle palkkaa työstään. Olet järjetön trolli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko määritellä käyttämäänne terminologiaa vähän tarkemmin, kiitos. Esimerkiksi "yrittäjät riistävät työntekijöitä" --> ei taida olla kyse pienyrittäjistä, jotka tekevät niska limassa töitä oman firmansa eteen 16 tuntia päivässä ja työllistävät hyvässä tapauksessa tyyliin kolmea muuta henkilöä.
Kateellisia on ollut minunkin asiakkaissani (minulla oma pieni putiikki ja yksi ulkopuolinen työntekijä) rääkymässä "porvaria" ja "riistäjää", kun heitä ei määrittelemäni hinta tai mittatilaustuotteen odotusaika miellytä. Sanon näille aina, että jos kateeksi käy, voivathan hekin perustaa yrityksen ja kokeilla sitten tehdä halvemmalla ja nopeammin, kun se kerran niin helposti käy. Totuus on kuitenkin se, että vaikka olen ollut "porvari" ja "riistäjä" jo 30 vuotta, joudun edelleen käymään töissä 5-6 päivää viikossa ja tosiaan tekemään niitä töitä. Ja loput ajasta yrityksen asiat pyörivät vähän väliä mielessä. Kyllä: tienaan hyvinä aikoina mukavasti ja turvaan näin tulevaisuuttani ja elän mukavaa arkea, mutta sitten on niitä huonompiakin aikoja, jolloin ei ihan kauheasti naurata. Ei tällä hommalla miljonääriksi ehdi tämän elämän aikana.
"Miksi sitten olet yrittäjä?" No siksi, kun tykkään työstäni ja haluan tehdä sitä omilla ehdoillani ja omannäköisesti.
Puhut vain omista tuloistasi. Entä se työntekijä? Hyötyykö hän hyvistä ajoista vai vain sinä? Eli onko hänen kannattavaa yrittää tehdä enemmän kun on sinulla töissä vai riistätkö sinä häneltä sen jos hän yrittää enemmän?
Työntekijäni on myyjä, eli hän ei "yritä" hyvinä aikoina enemmän kuin huonoinakaan. Minä olen se, joka tekee enemmän, kun menee hyvin. Olemme molemmat töissä yhtä aikaa putiikissani: hän siellä etupuolella asiakaspalvelussa kadulta tulevia asiakkaita palvellen (paitsi, jos mittatilausasia, jolloin hän pyytää minut paikalle) ja minä teen työtäni takahuoneessa. Työntekijälläni on tuntipalkka. Silloin, kun menee huonommin, maksan itselleni vähemmän, että työntekijäni saa sovitun palkan, mutta tottakai silloin, kun menee paremmin (=enemmän mittatilaustöitä, eli minun työpäiväni ja -viikkoni pitenee), eli teen itse enemmän, "ylimääräinen" raha siitä tulee itselleni.
Ymmärrän että näet asian noin, mutta oikeastihan kun kirjoitat että "Silloin, kun menee huonommin, maksan itselleni vähemmän, että työntekijäni saa sovitun palkan" niin maksat itsellesi kuitenkin 10-15 kertaa niin paljon per tehty työtunti kuin sille työntekijälle. Sitten kun menee paremmin niin maksat itsellesi vaikkapa 40 kertaa niin paljon per työtunti kuin mitä työntekijälle. Eli sun kauniilta vaikuttava puhe on ihan vain asioiden kaunistelua (vaihtoehtoinen totuus vai miten se oli?)
Yrittäjä maksaa myös koko toiminnan, liiketilan vuokrat, kaupattavat tavarat. Tässä tapauksessa lienee joku ompelualan yritys, jossa yrittäjä tuottaa myytävät tuotteet. Myyjällä ei ole toimintaan mitään muuta annettavaa kuin se, että myy liikkeessä sovitut tuntimäärät. Työ, vastuu ja riski eivät ole mitenkään yhdenmukaisia ja tietenkään työntekijä ei saa puolta toiminnan tuotosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko määritellä käyttämäänne terminologiaa vähän tarkemmin, kiitos. Esimerkiksi "yrittäjät riistävät työntekijöitä" --> ei taida olla kyse pienyrittäjistä, jotka tekevät niska limassa töitä oman firmansa eteen 16 tuntia päivässä ja työllistävät hyvässä tapauksessa tyyliin kolmea muuta henkilöä.
Kateellisia on ollut minunkin asiakkaissani (minulla oma pieni putiikki ja yksi ulkopuolinen työntekijä) rääkymässä "porvaria" ja "riistäjää", kun heitä ei määrittelemäni hinta tai mittatilaustuotteen odotusaika miellytä. Sanon näille aina, että jos kateeksi käy, voivathan hekin perustaa yrityksen ja kokeilla sitten tehdä halvemmalla ja nopeammin, kun se kerran niin helposti käy. Totuus on kuitenkin se, että vaikka olen ollut "porvari" ja "riistäjä" jo 30 vuotta, joudun edelleen käymään töissä 5-6 päivää viikossa ja tosiaan tekemään niitä töitä. Ja loput ajasta yrityksen asiat pyörivät vähän väliä mielessä. Kyllä: tienaan hyvinä aikoina mukavasti ja turvaan näin tulevaisuuttani ja elän mukavaa arkea, mutta sitten on niitä huonompiakin aikoja, jolloin ei ihan kauheasti naurata. Ei tällä hommalla miljonääriksi ehdi tämän elämän aikana.
"Miksi sitten olet yrittäjä?" No siksi, kun tykkään työstäni ja haluan tehdä sitä omilla ehdoillani ja omannäköisesti.
Puhut vain omista tuloistasi. Entä se työntekijä? Hyötyykö hän hyvistä ajoista vai vain sinä? Eli onko hänen kannattavaa yrittää tehdä enemmän kun on sinulla töissä vai riistätkö sinä häneltä sen jos hän yrittää enemmän?
Työntekijäni on myyjä, eli hän ei "yritä" hyvinä aikoina enemmän kuin huonoinakaan. Minä olen se, joka tekee enemmän, kun menee hyvin. Olemme molemmat töissä yhtä aikaa putiikissani: hän siellä etupuolella asiakaspalvelussa kadulta tulevia asiakkaita palvellen (paitsi, jos mittatilausasia, jolloin hän pyytää minut paikalle) ja minä teen työtäni takahuoneessa. Työntekijälläni on tuntipalkka. Silloin, kun menee huonommin, maksan itselleni vähemmän, että työntekijäni saa sovitun palkan, mutta tottakai silloin, kun menee paremmin (=enemmän mittatilaustöitä, eli minun työpäiväni ja -viikkoni pitenee), eli teen itse enemmän, "ylimääräinen" raha siitä tulee itselleni.
Myönnät siis että ap on väärässä. Kaikkien ei kannata tehdä yhtään enempää kuin on pakko, kaikki ei siitä yrittämisestä hyödy. Se menee vain jonkun muun pussiin jos tekee enemmän.
Kannattaahan tässäkin tapauksessa sen myyjän tehdä työnsä hyvin, sillä hän voi omalta osaltaan turvata sitä että hänellä on töitä vielä myös ensi vuonna eikä tipu huomattavasti pienempien tukien varaan. Yrittäjän etu on sitä kautta myös kaikkien työntekijöiden etu.
Vierailija kirjoitti:
Ekonomi kirjoitti:
Ei se oikeasti ole paha vaan hyvä.
Aina kun tuloerot kasvaa, kaikki rikastuu ja kaikkien ostovoima paranee. Tuloero vaan kasvaa siksi, että rikkaammat rikastuvat nopeammin.
Kun tuloerot pienenee, kaikki köyhtyvät. Rikkaat vaan köyhtyvät enemmän, koska esim. firmoja menee nurin ja rikkaita putoaa köyhyysrajalle.
Olenkin ihmetellyt aina, miksi jopa uutisissa aina ilmoitetaan pyrkimyksistä tuloerojen pienentämiseen.
Miten köyhä muka hyötyy siitä, jos hän köyhtyy lisää?!
Trickle-dowan-teoriat on osoitettu paikkansapitämättömiksi kymmenissä tai sadoissa tutkimuksissa. Se on yksiselitteisesti pelkkää valehtelua. Rikkaiden rikastuminen ei millään tavalla näy niiden köyhempien elintasossa. Ei missään maassa eikä mihinkään maailmanaikaan koskaan ole köyhät hyötyneet rikkaiden rikastumisesta.
Kyllä voi olla heikkoa ajattelun tasoa.
Rikkaat (lue: yritykset ja sijoittajat) ovat aina elättäneet ihan kaikki ihmiset.
Kukaan muu ei hyödy heistä yhtä paljon kuin köyhät.
Ilman heitä, köyhät kuolisivat nälkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko määritellä käyttämäänne terminologiaa vähän tarkemmin, kiitos. Esimerkiksi "yrittäjät riistävät työntekijöitä" --> ei taida olla kyse pienyrittäjistä, jotka tekevät niska limassa töitä oman firmansa eteen 16 tuntia päivässä ja työllistävät hyvässä tapauksessa tyyliin kolmea muuta henkilöä.
Kateellisia on ollut minunkin asiakkaissani (minulla oma pieni putiikki ja yksi ulkopuolinen työntekijä) rääkymässä "porvaria" ja "riistäjää", kun heitä ei määrittelemäni hinta tai mittatilaustuotteen odotusaika miellytä. Sanon näille aina, että jos kateeksi käy, voivathan hekin perustaa yrityksen ja kokeilla sitten tehdä halvemmalla ja nopeammin, kun se kerran niin helposti käy. Totuus on kuitenkin se, että vaikka olen ollut "porvari" ja "riistäjä" jo 30 vuotta, joudun edelleen käymään töissä 5-6 päivää viikossa ja tosiaan tekemään niitä töitä. Ja loput ajasta yrityksen asiat pyörivät vähän väliä mielessä. Kyllä: tienaan hyvinä aikoina mukavasti ja turvaan näin tulevaisuuttani ja elän mukavaa arkea, mutta sitten on niitä huonompiakin aikoja, jolloin ei ihan kauheasti naurata. Ei tällä hommalla miljonääriksi ehdi tämän elämän aikana.
"Miksi sitten olet yrittäjä?" No siksi, kun tykkään työstäni ja haluan tehdä sitä omilla ehdoillani ja omannäköisesti.
Jos se yrittäjä ei maksa tarpeeksi palkkaa vaan työntekijät joutuvat hakemaan esim asumistukea päälle tai hän antaa vain osa-aikaatyötä jolla ei pärjää, niin sillon hän ei paina niska limassa tarpeeksi. Sillin yrittäjä käyttää hyväkseen yhteiskuntaa jolla rahoittaa omat työntekijänsä. Loinen on se "yrittäjä". Yrittäköön enemmän eli tehköön itse jos ei ole kykyä maksaa kunnolla.
Että voi olla tyhmää porukkaa täällä. Ei mitään hajua mistään, joten yritetään paikata aukkoja jyrkillä mielipiteillä. Huomaa, että sinuakaan ei nämä asiat kiinnosta niin paljon, että ottaisit asioista oikeasti selvää. Kiva vain huudella jotain, minkä joku muu on joskus sanonut ja mikä sattuu sopimaan sinun kateelliseen agendaasi.
Osuiko? Etkö siis maksa kunnolla vaan loisit itsellesi halpaa työvoimaa?
Olen tuo pitkän viestin kirjoittanut pienyrittäjä. Ei osunut, en kirjoittanut tuota vastinetta. Laitoin jo, että maksan kunnolla ja selitin muutenkin kuviota enemmän auki.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa varakkaista ei ole tehnyt niin paljon töitä, että he vilpittömästi ansaitsisivat kaiken sen rahan, joka heille on maksettu. Korkea "arvo" heidän tekemälleen työlleen on saatu aikaiseksi pelkästään hyvällä ja onnistuneella markkinoinnilla ja neuvottelulla. Yhteiskunnat eivät kaatuisi ja menisi sekasortoon, jos heidän työnsä arvotettaisiin alemmaksi tai lakkautettaisiin kokonaan.
Tämä päätelmä nojaa suomalaisten vanhaan asenteeseen: täällä saa rikastua vain lotolla, jääkiekkoa pelaamalla tai politiikassa kähmimällä (koskee vain vas poliitikkoja)
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on nuolia painettu ylös ja alas toisten puolesta.
IP:eitä on vilkkaasti vaihdettu. Ehkä otettu väkeä mukaan ylitöihinkin. Näkee hyvin siinä, että tavalliset ihmiset ovat, hmm, ystävällisiä, mutta tällaisissa ketjuissa mennään reilusti sadismin puolelle.
Se teoria että öky rikkailta tippuu murusia alaspäin hyödyttäsi kaikkia myös pienipalkkaisia duunareita on todettu lukuisissa tutkimuksissa kapitalistien unelma hötöksi tai suorastaan voi kyse olla tahallisesta vääristelystä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa varakkaista ei ole tehnyt niin paljon töitä, että he vilpittömästi ansaitsisivat kaiken sen rahan, joka heille on maksettu. Korkea "arvo" heidän tekemälleen työlleen on saatu aikaiseksi pelkästään hyvällä ja onnistuneella markkinoinnilla ja neuvottelulla. Yhteiskunnat eivät kaatuisi ja menisi sekasortoon, jos heidän työnsä arvotettaisiin alemmaksi tai lakkautettaisiin kokonaan.
Tämä päätelmä nojaa suomalaisten vanhaan asenteeseen: täällä saa rikastua vain lotolla, jääkiekkoa pelaamalla tai politiikassa kähmimällä (koskee vain vas poliitikkoja)
Niin niin, oikeistopoliitikot ovatkin enkeleitä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko määritellä käyttämäänne terminologiaa vähän tarkemmin, kiitos. Esimerkiksi "yrittäjät riistävät työntekijöitä" --> ei taida olla kyse pienyrittäjistä, jotka tekevät niska limassa töitä oman firmansa eteen 16 tuntia päivässä ja työllistävät hyvässä tapauksessa tyyliin kolmea muuta henkilöä.
Kateellisia on ollut minunkin asiakkaissani (minulla oma pieni putiikki ja yksi ulkopuolinen työntekijä) rääkymässä "porvaria" ja "riistäjää", kun heitä ei määrittelemäni hinta tai mittatilaustuotteen odotusaika miellytä. Sanon näille aina, että jos kateeksi käy, voivathan hekin perustaa yrityksen ja kokeilla sitten tehdä halvemmalla ja nopeammin, kun se kerran niin helposti käy. Totuus on kuitenkin se, että vaikka olen ollut "porvari" ja "riistäjä" jo 30 vuotta, joudun edelleen käymään töissä 5-6 päivää viikossa ja tosiaan tekemään niitä töitä. Ja loput ajasta yrityksen asiat pyörivät vähän väliä mielessä. Kyllä: tienaan hyvinä aikoina mukavasti ja turvaan näin tulevaisuuttani ja elän mukavaa arkea, mutta sitten on niitä huonompiakin aikoja, jolloin ei ihan kauheasti naurata. Ei tällä hommalla miljonääriksi ehdi tämän elämän aikana.
"Miksi sitten olet yrittäjä?" No siksi, kun tykkään työstäni ja haluan tehdä sitä omilla ehdoillani ja omannäköisesti.
Puhut vain omista tuloistasi. Entä se työntekijä? Hyötyykö hän hyvistä ajoista vai vain sinä? Eli onko hänen kannattavaa yrittää tehdä enemmän kun on sinulla töissä vai riistätkö sinä häneltä sen jos hän yrittää enemmän?
Työntekijäni on myyjä, eli hän ei "yritä" hyvinä aikoina enemmän kuin huonoinakaan. Minä olen se, joka tekee enemmän, kun menee hyvin. Olemme molemmat töissä yhtä aikaa putiikissani: hän siellä etupuolella asiakaspalvelussa kadulta tulevia asiakkaita palvellen (paitsi, jos mittatilausasia, jolloin hän pyytää minut paikalle) ja minä teen työtäni takahuoneessa. Työntekijälläni on tuntipalkka. Silloin, kun menee huonommin, maksan itselleni vähemmän, että työntekijäni saa sovitun palkan, mutta tottakai silloin, kun menee paremmin (=enemmän mittatilaustöitä, eli minun työpäiväni ja -viikkoni pitenee), eli teen itse enemmän, "ylimääräinen" raha siitä tulee itselleni.
Ymmärrän että näet asian noin, mutta oikeastihan kun kirjoitat että "Silloin, kun menee huonommin, maksan itselleni vähemmän, että työntekijäni saa sovitun palkan" niin maksat itsellesi kuitenkin 10-15 kertaa niin paljon per tehty työtunti kuin sille työntekijälle. Sitten kun menee paremmin niin maksat itsellesi vaikkapa 40 kertaa niin paljon per työtunti kuin mitä työntekijälle. Eli sun kauniilta vaikuttava puhe on ihan vain asioiden kaunistelua (vaihtoehtoinen totuus vai miten se oli?)
Yrittäjä maksaa myös koko toiminnan, liiketilan vuokrat, kaupattavat tavarat. Tässä tapauksessa lienee joku ompelualan yritys, jossa yrittäjä tuottaa myytävät tuotteet. Myyjällä ei ole toimintaan mitään muuta annettavaa kuin se, että myy liikkeessä sovitut tuntimäärät. Työ, vastuu ja riski eivät ole mitenkään yhdenmukaisia ja tietenkään työntekijä ei saa puolta toiminnan tuotosta.
Edes kommarit eivät ole koskaan vaatineet eri arvoisista töistä samaa palkkaa. Ei koskaan kukaan. Eikä kukaan ajattele, että ainoan palkatun työntekijän pitäisi saada sama palkka kuin firman omistajan.
Mutta se omistaja voisi hyväksyä jonkun kohtuullisen tienestin itselleen, vaikkapa kymmenkertaisesti sen mitä se maksaa sille työntekijälle. Eikä niinkuin nykyään on tapana, että yrittäjä ottaa 50-100 kertaa sen verran liksaa itselleen mitä maksaa työntekijöille. Se on kohtuutonta ja sairasta.
Eikä yrittäjät maksa yrityksen kuluja omasta pussistaan vaan niistä yrityksen tuotoista.
Kuitenkin kirjotat että on myös huonoja aikoja mikä antaa ymmärtää että sinä et yritä tarpeeksi. Miksi et yritä enemmän? Oma syysi jos tulot huonot. Ja siitä sitten kärisii se työntekijä. Miten itsekäs olet.