Aikuiskoulutustuen poisto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Se tuki poistetaan, koska se ei ole lisännyt työllistymistä uudelle alalle. Lähinnä korkeakoulutetut 45 ovat opiskelleet huvikseen ,jotain toista alaa, ei vaihtaakseen palkkatyötään johonkin toiseen. Itsekin tunnen pari tällaista keski-iän kriisissä itseään etsinyttä.

Niin minäkin tunnen, vieläpä enemmän kuin pari. Suurin osa ovat jo pitäneet vuorotteluvapaat, ja siksi ottavat opintovapaata. He ovat vain halunneet sapattivapaata.

Aikuiskoulutustuessa on kuitenkin aika tiukat ehdot, pitää saada opiskelupaikka ja opintojen pitää myös edetä. Ei sitä ihan sapattivapaata varten saa. 

Toki moni ensin pitää vuorotteluvapaan ja sen perään opintovapaat, koska vuorotteluvapaan aikana usein kypsyy päätös alanvaihdosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Se tuki poistetaan, koska se ei ole lisännyt työllistymistä uudelle alalle. Lähinnä korkeakoulutetut 45 ovat opiskelleet huvikseen ,jotain toista alaa, ei vaihtaakseen palkkatyötään johonkin toiseen. Itsekin tunnen pari tällaista keski-iän kriisissä itseään etsinyttä.

Niin minäkin tunnen, vieläpä enemmän kuin pari. Suurin osa ovat jo pitäneet vuorotteluvapaat, ja siksi ottavat opintovapaata. He ovat vain halunneet sapattivapaata.

Aikuiskoulutustuessa on kuitenkin aika tiukat ehdot, pitää saada opiskelupaikka ja opintojen pitää myös edetä. Ei sitä ihan sapattivapaata varten saa. 

Toki moni ensin pitää vuorotteluvapaan ja sen perään opintovapaat, koska vuorotteluvapaan aikana usein kypsyy päätös alanvaihdosta. 

He kaikki ovat joko tehneet väitöskirjaa tai jotain opintokokonaisuutta. Ei mitään tutkintoon johtavaa koulutusta. Opintojen toki pitää edetä, mutta ei se ole heitä rasittanut, vaan ollut harrastusmuotoista.

Sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelet nurinkurisesti ja epäloogisesti. Kun 40-vuotias päättää kouluttautua lääkäriksi niin vaihtoehdot ovat: jatkaa samalla alalla tai kouluttautua lääkäriksi. Ja yhteiskunnalle jälkimmäinen tuo enemmän rahaa, jos ks.henkilö on ollut sairaanhoitaja. Lääkäreistä on myös kova pula.

Sellaista vaihtoehtoa ei ole kuin mennä 20v taaksepäin ja pakottaa ihminen opiskelemaan lääkäriksi silloin.

Kaiken valtiotalouteen liittyvien päätöksien tulee perustua reaalimaailman ilmiöihin.

Yhteiskunnan kannalta se olennainen kysymys on, annetaanko paikka lääkiksestä 25-vuotiaana vai 50-vuotiaana valmistuvalle opiskelijalle. Kumpihan olisi järkevämpi ratkaisu?

Samoissa kisoissa siellä kisaillaan, paikkaa ei armosta kenellekään ojenneta, vaan täytyy suoriutua niin, että paikka aukeaa. Nuoria suositaan aloitispaikoissa tällä hetkelläkin tuntuvasti suurilla ensikertalaiskiintiöillä, muille paikkoja on jaossa vähemmän. Eli tuota ratkaisua on mietitty jo aloituspaikkojen perusteissa selvästi, huolesi on turha. Ikään perustuva totaalinen syrjintä sitten taas ei ole perustuslaillisesti mahdollista, joten tämä reitti on jätettävä tietenkin voimaan.

Aivan hullua on että suomessa on tosi hankala päästä lääkikseen. Ystäväni joutui kouluttamaan kaksi lastaan lääkäreiksi keski-euroopassa kovalla rahalla.

Suomessa halutaan ammattitaitoisia ja älykkäitä lääkäreitä.

Ei se tee kenestäkään automaattisesti parempaa lääkäriä, että on saanut huippupaperit lukiosta. Siellä ei esimerkiksi opeteta ihmisten kohtaamista eikä kuuntelemista. 

Toisekseen, vaikka lääkärien alituspaikat tuplattaisi, silti riittäisi todella hyviä hakijoita. Nythän tilanne on, että moneen ulkomaiseen yliopistoon pääsee rahalla lähes ihan kuka vain vakuuttavan motivaatiokirjeen kirjoittanut ylioppilas opiskelemaan lääkäriksi. Opiskelevat ulkomailla ja sitten he tulee Suomeen töihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein vain kanditutkinnon aluksi, koska taloudellinen tilanteeni oli vaikea ja olin pitkän köyhyyden jälkeen uupunut. Sain työpaikan ja keräsin kokemusta. Nyt pääsin lukemaan maisteriksi aikuiskoulutustuen turvin.

Aion pysyä ainakin aluksi samassa työpaikassa, mutta maisterina palkkani nousee alan tes:in mukaan yli 1000e/kk ja lisäksi tutkinto antaa mahdollisuuden tehdä työtehtäviä ja töitä joita ei lain mukaan saa kandina tehdä. Yksi näistä töistä on oman yrityksen perustaminen, joka on alallani laissa säädeltyä ja mahdollista vain maistereille. Tällainen osaamisen ja palkan kehittäminen halutaan estää. Myös työpaikkoja jää luomatta, jos ihmiset eivät voi edetä urallaan ja pyrkiä menestymään.

Opintotukeen olisit ollut oikeutettu.

En olisi ollut, koska tukikuukaudet on käytetty ensin kanditutkintoon jolla en saanut työpaikkaa ja sen jälkeen kanditutkintoon jolla sain työpaikan.

Kun palkkani nousee maisterin tutkinnon saatuani, maksan reilusti enemmän veroja yli 30 vuoden ajan. Luulisi että olisi yhteiskunnan etu antaa sitä vastaan 15kk tukea, jota ei edes makseta valtion budjetista vaan työttömyysvakuutusmaksuista. Työttömyysvakuutusmaksuja käytetään työttömyysturvan, eläkkeiden ja aikuiskoulutustuen maksamiseen. Näistä ainoastaan viimeiseksi mainittu on tuottava investointi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelet nurinkurisesti ja epäloogisesti. Kun 40-vuotias päättää kouluttautua lääkäriksi niin vaihtoehdot ovat: jatkaa samalla alalla tai kouluttautua lääkäriksi. Ja yhteiskunnalle jälkimmäinen tuo enemmän rahaa, jos ks.henkilö on ollut sairaanhoitaja. Lääkäreistä on myös kova pula.

Sellaista vaihtoehtoa ei ole kuin mennä 20v taaksepäin ja pakottaa ihminen opiskelemaan lääkäriksi silloin.

Kaiken valtiotalouteen liittyvien päätöksien tulee perustua reaalimaailman ilmiöihin.

Yhteiskunnan kannalta se olennainen kysymys on, annetaanko paikka lääkiksestä 25-vuotiaana vai 50-vuotiaana valmistuvalle opiskelijalle. Kumpihan olisi järkevämpi ratkaisu?

Samoissa kisoissa siellä kisaillaan, paikkaa ei armosta kenellekään ojenneta, vaan täytyy suoriutua niin, että paikka aukeaa. Nuoria suositaan aloitispaikoissa tällä hetkelläkin tuntuvasti suurilla ensikertalaiskiintiöillä, muille paikkoja on jaossa vähemmän. Eli tuota ratkaisua on mietitty jo aloituspaikkojen perusteissa selvästi, huolesi on turha. Ikään perustuva totaalinen syrjintä sitten taas ei ole perustuslaillisesti mahdollista, joten tämä reitti on jätettävä tietenkin voimaan.

Aivan hullua on että suomessa on tosi hankala päästä lääkikseen. Ystäväni joutui kouluttamaan kaksi lastaan lääkäreiksi keski-euroopassa kovalla rahalla.

Suomessa halutaan ammattitaitoisia ja älykkäitä lääkäreitä.

Juha Hernesniemi ei päässyt lääkikseen Suomessa, joten opiskeli Sveitsissä lääkärintutkinnon. Kuoli äskettäin maailman parhaana neurokirurgina.

Vierailija kirjoitti:

Tuki ei ole parantanut sitä käyttäneiden työllisyysprosenttia tai tuloja.

Kun on kyseessä tuki, jota työtön ei voi saada, se ei myöskään voi kamalasti parantaa sitä käyttäneiden työllisyysprosenttia.

Tämä on kyllä asia, jossa on todella paljon nyansseja puolesta ja vastaan. Olen yli 20 vuotta ollut terveydenhuoltoalalla ja viime vuonna hakeuduin vaihtamaan alaa. Luokallani on useampi th-alalta. Aikuisopintotukeni on yli 1000 euroa parempi, kuin yliopistossa opiskelevan tyttäreni opintotuki. Tämä on vielä pieni verrattuna samassa organisaatiossa olevaan lääkäriin, joka on opiskellut taideopistossa aikuisopintotuella. Toivon työllistyväni uudelle alalle. Nykyisessä tehtävässä en jaksa. Vaihtoehtona on ollut irtisanoutuminen ja notkua sitten keikkalaisena ja nostaa päivärahoja ja tehdä töitä sen verran kuin jaksan. Systeemiä voisi viilata niin, että aikuisopintotuen määrää voisi laskea, mahdollisesti sama kaikille. Itse koen, että omaa työuraani alan vaihtaminen tulee kuitenkin jatkamaan. Paljon on varmasti niitä, joille se on kiva loma töistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lomaahan se on työhön verrattuna. Ei tarvitse herätä joskus aamuyöllä tai raataa selkä hiessä. 

Valintakysymys. En mä herää ikinä töihin aamuyöllä. Enkä kyllä raada selkä hiessä. Aikuiskoulutustuki ei ole _palkallista_ vapaata. Se maksettava summa on hyyyvin kaukana nettopalkasta. 

Ottaisin aivan mielelläni akt:ta vastaavan summan tilille jos ei tarvitsisi töihin lähteä. Moni meistä ei valitettavasti pysty töitään tai työaikojaan valitsemaan, se on otettava minne pääsee. Hienoa jos sinulla on oman valinnan etuoikeus.

Tuo on etuoikeus. Minä en pysty noin pienellä summalla elämään. Eli se tarkoittaa sitä, että teen kokopäivätyön ohella kokopäiväopintoja. Se, että minulla on joustava työaika, ei todellakaan ole tullut ilmaiseksi. 

Toinen vaihtoehto on opiskella 280e opintotuella? Ottaisitko sen, vai aikuiskoulutustuen? Kaikkia opintoja ei myöskään pysty tekemään etänä omien aikataulujen mukaan. Et voi olla samaan aikaan luennolla ja puurtamassa ryhmätyötä ja tehdä töitä 20 km päässä. Myöskään kaikki työt eivät ole sellaisia, että niitä voi tehdä kotona silloin kun ehtii ja jaksaa.

Jopas on alentava asenne. Minä voisin opiskella omaehtoisella tuella, kun se minulle alun perin myönnettiinkin. Työllistyin kesken koulutuksen. Opintotukea en voisi nostaa palkan takia eikä se olisi myöskään taloudellisesti mahdollisesti. Ei ole myöskään aikuiskoulutustuki. Siksi en ymmärrä, että miksi täällä annetaan ymmärtää, että aikuiskoulutustuella ollaan huvikseen. Ehkä rikkailla on varaa siihen tai niillä, jotka muut maksaa laskut, mutta ainakin itselle se olisi valtava pudotus tuloihin. Itse valitsin etäopinnot ihan tarkoituksella. Ja joo, niihin oli todella vaikea päästä ja jouduin tekemään tosissani töitä, että pääsin. Valinta sekin. Teen myös ihan normaalia virastotyöaikaa, jossa nyt vaan sattuu olemaan liukuma. Sitten opiskellaan illat, lomat, kesät jne siihen lisäksi että voi palkallisena olla.

Olet etuoikeutettu edes ymmärtämättä sitä. Sulla on vapaus mennä ja tulla töihin miten huvittaa. Kaikilla ei edes ole mahdollisuutta tehdä mitään virastoaikaa opintojen ohella saati valita omia työaikojaan, kun luennot on tiettyyn aikaan läsnäolopakolla. Tai se pakollinen palkaton harkka on samaan aikaan kuin sun virastoaikasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajan koulutuksella en saanut opiskella uutta alaa koska vanha työllistää.

Tämä oli kanta työkkärissä.

Työkkäri ei liity aikuiskoulutustukeen millään tavalla. Aikuiskoulutustukea ei voi saada, jos on työttömänä.

Sitä ei välttämättä saa edes työssäkäyvä, jos työvuosia on liian vähän tai nykyinen työsopimus ei ole vakituinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuntoutustuellakin voi opiskella, pitää vaan vetää vuoden saikku alle.

Kuntoutustukeen on omat ehtonsa ja se on tarkoitettu eri tilanteessa oleville.

On järjetöntä taloudellisesti, että ihmisen tulee ensin jäädä sairaslomalle ja sitten hakea uudelleen opiskelemaan kuntoutujana. Tämä tuottaa hirveästi menoja yhteiskunnalle ja ihan tulotappiota.

Ap

Se että pääsisit esim terveydellisten syiden takia uudelleen koulutukseen on todella vaikeaa, koska esim tuki-ja liikuntaelin vaivoissa rima on vedetty niin korkealle että pitää olla jo lähes täysin rampa, pitkillä saikuilla jne. että tämä onnistuisi. Yritetty on, eikä onnistunut. Itsellä selkä siinä kunnossa että kevempi työ olisi paras vaihtoehto, mutta en ole tarpeeksi sairas että minut koulutettaisiin uuteen ammattiin. Jos tästä huononen vielä enemmän mihin ammattiin minut edes koulutettaisiin? Kuka työnantaja huolii edes liian vaivaista riskityöntekijää töihin? Aikuiskoulutustuen poisto sulkee sen viimeisenkin taloudellisen mahdollisuuden minulta. Ehkä olen jatkossa sitten työkyvytön työnhakija, jota kukaan ei työllistä omalle alalleni enää.

Tää on totta, täytyy olla paha vamma jotta voi uudelleen kouluttautua kuntoutusrahan turvin ammatillisena kuntoutuksena. Yleensä tarjotaan vain työkokeilua ja, lyhyitä lisäkoulutuksia. Olen ollut vuosia saikulla ja nyt aloitan opiskelut ammatillisen kuntoutuksen turvin elokuussa ammattikorkeassa koska oma vammani on niin vaikea, että sulkee pois lähes kaiken työn ja työkokeiluista ei ollut mitään hyötyä. Aikuiskoulutustuki on monelle aikuiselle, perheelliselle (myös niille hieman vajaakuntoisille) ainoa vaihtoehto jotta perheen talous kestää opiskeluajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typerä päätös. Kaikki työelämässä jaksamista tukeva poistetaan. Poistuu aikuiskoulutustuki ja viorotteluvapaa. Eläkeikää nostetaan. Kaikki keinot hengähtää ja jaksaa työelämässä pitkään poistetaan.

Saat hengähtää niin paljon kuin jaksat, mutta omilla rahoillasi.

Työelämän kuormituksesta sairastuneet hoidetaan verovaroin. Työkyvyttömyyseläkkeelle tulee enemmän hintaa vertattuna aikuiskoulutustukeen.

Maksaa paljon enemmän kuin se aikuiskoulutustuki jonka avulla ihminen jaksaisi työelämässä pidempään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lomaahan se on työhön verrattuna. Ei tarvitse herätä joskus aamuyöllä tai raataa selkä hiessä. 

Valintakysymys. En mä herää ikinä töihin aamuyöllä. Enkä kyllä raada selkä hiessä. Aikuiskoulutustuki ei ole _palkallista_ vapaata. Se maksettava summa on hyyyvin kaukana nettopalkasta. 

Ottaisin aivan mielelläni akt:ta vastaavan summan tilille jos ei tarvitsisi töihin lähteä. Moni meistä ei valitettavasti pysty töitään tai työaikojaan valitsemaan, se on otettava minne pääsee. Hienoa jos sinulla on oman valinnan etuoikeus.

Tuo on etuoikeus. Minä en pysty noin pienellä summalla elämään. Eli se tarkoittaa sitä, että teen kokopäivätyön ohella kokopäiväopintoja. Se, että minulla on joustava työaika, ei todellakaan ole tullut ilmaiseksi. 

Toinen vaihtoehto on opiskella 280e opintotuella? Ottaisitko sen, vai aikuiskoulutustuen? Kaikkia opintoja ei myöskään pysty tekemään etänä omien aikataulujen mukaan. Et voi olla samaan aikaan luennolla ja puurtamassa ryhmätyötä ja tehdä töitä 20 km päässä. Myöskään kaikki työt eivät ole sellaisia, että niitä voi tehdä kotona silloin kun ehtii ja jaksaa.

Jopas on alentava asenne. Minä voisin opiskella omaehtoisella tuella, kun se minulle alun perin myönnettiinkin. Työllistyin kesken koulutuksen. Opintotukea en voisi nostaa palkan takia eikä se olisi myöskään taloudellisesti mahdollisesti. Ei ole myöskään aikuiskoulutustuki. Siksi en ymmärrä, että miksi täällä annetaan ymmärtää, että aikuiskoulutustuella ollaan huvikseen. Ehkä rikkailla on varaa siihen tai niillä, jotka muut maksaa laskut, mutta ainakin itselle se olisi valtava pudotus tuloihin. Itse valitsin etäopinnot ihan tarkoituksella. Ja joo, niihin oli todella vaikea päästä ja jouduin tekemään tosissani töitä, että pääsin. Valinta sekin. Teen myös ihan normaalia virastotyöaikaa, jossa nyt vaan sattuu olemaan liukuma. Sitten opiskellaan illat, lomat, kesät jne siihen lisäksi että voi palkallisena olla.

Olet etuoikeutettu edes ymmärtämättä sitä. Sulla on vapaus mennä ja tulla töihin miten huvittaa. Kaikilla ei edes ole mahdollisuutta tehdä mitään virastoaikaa opintojen ohella saati valita omia työaikojaan, kun luennot on tiettyyn aikaan läsnäolopakolla. Tai se pakollinen palkaton harkka on samaan aikaan kuin sun virastoaikasi.

Väännän rautalangasta. En minä voi mennä työhöni "miten huvittaa", mutta joustavuutta siinä on. Työaikoja ei todellakaan valita, vaikka pakko ei olekaan aloittaa klo 8. Olen niinkin etuoikeutettu (taustasta puhumattakaan) että minulle myönnettiin omaehtoinen tuki, koska aiempi ala ei työllistänyt. En voinut mennä juuri sille alalle ja siihen kouluun, joka olisi vaatinut läsnäoloa. Siksi valitsin etäopinnot. Jos olisin niin etuoikeutettu, että pystyisin opiskelemaan aikuiskoulutustuella ja keskittymään vain opintoihin, olisin todella tyytyväinen. Nyt on pakko opiskella silloin, kun pystyy.

Tunnen kymmeniä ihmisiä joille aikuiskoulutustuella kouluttautuminen oli pelastus. Sai hengähdystauon töistä ja sai opiskeltua mielekkäämpää työnsisältöä. Jotkut on saaneet sillä opiskelun ohessa aikaa perheelle kriisitilanteessa. Ovat siis jatkaneet työuraansa sen turvin. Vaihtoehtona olisi ollut pitkä sairausloma loppuunpalamisineen.

Vuorotteluvapaata on moni käyttänyt vaikeassa perhetilanteessa tai kriisissä hengähtämiseen ja jatkanut sen jälkeen normaalisti työelämässä.

Nyt nämä reitit poistetaan. Epäilen työkyvyttömyyden lisääntyvän ja se on kalliinpaa kuin nuo tuet.

Tunnen monia jotka ovat käyttäneet vuorotteluvapaan esim vakavasti sairaan perheenjäsenen hoitoon tämän elämän loppupuolella, oman sairauden hoitoon tai siitä toipumiseen. On ihmisiä jotka ajattelevat, että sovitunpituinen määräaikainen vapaa antaa ennalta tiedetyt tulot poissaolonajalle ja sijaiseksi tulee töitä tarvitseva. Työnantajakin tietää kauanko työntekijä on poissa. Lisäksi saa pitää yksityisyyden omasta elämästään, kun poissaolon syy on vuorotteluvapaa.

Julkisuudessa lehtienpalstoilla on kirjoiteltu vain heistä jotka lomailee vuorotteluvapaan. Eikä se mikään ihme ole. Kukapa haluaisi kaikelle kansalle jakaa elämänsä vaikeuksia tai edes työkavereilleen.

Aikuiskoulutuella on paettu paskapalkkaisista tehdastöistä tai lähärintöistä. Yleensä toiselle amis alalle kuten rekka tai linja autokuskiksi.

Vierailija kirjoitti:

Hoitajan koulutuksella en saanut opiskella uutta alaa koska vanha työllistää.

Tämä oli kanta työkkärissä.

Työttömyysturvalla opiskelu ja työllisyysrahaston aikuiskoulutus tuki on kaksi ihan eri asiaa

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kymmeniä ihmisiä joille aikuiskoulutustuella kouluttautuminen oli pelastus. Sai hengähdystauon töistä ja sai opiskeltua mielekkäämpää työnsisältöä. Jotkut on saaneet sillä opiskelun ohessa aikaa perheelle kriisitilanteessa. Ovat siis jatkaneet työuraansa sen turvin. Vaihtoehtona olisi ollut pitkä sairausloma loppuunpalamisineen.

Vuorotteluvapaata on moni käyttänyt vaikeassa perhetilanteessa tai kriisissä hengähtämiseen ja jatkanut sen jälkeen normaalisti työelämässä.

Nyt nämä reitit poistetaan. Epäilen työkyvyttömyyden lisääntyvän ja se on kalliinpaa kuin nuo tuet.

Ei kukaan ole opiskelua kieltämässä.

Vierailija kirjoitti:

Aikuiskoulutuella on paettu paskapalkkaisista tehdastöistä tai lähärintöistä. Yleensä toiselle amis alalle kuten rekka tai linja autokuskiksi.

Lähipiirissä yksi opistoasteen koulutus, opiskelee nyt yliopistossa, ikää yli 50 v.

Toisella hyväpalkkainen yliopistotutkinto, opiskelee toisen ala yliopistotutkinnon, palkka putoaa yli 1000 €.

Kolmannella yliopistotutkinto, piti sapattivapaan opiskellen ammattikoulutason tutkinnon. Jatkaa vanhoissa hommissa.

Edellä mainituista työnantaja ei hyötynyt millään tavoin lisäkoulutuksesta. Vapaat oli pakko myöntää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kymmeniä ihmisiä joille aikuiskoulutustuella kouluttautuminen oli pelastus. Sai hengähdystauon töistä ja sai opiskeltua mielekkäämpää työnsisältöä. Jotkut on saaneet sillä opiskelun ohessa aikaa perheelle kriisitilanteessa. Ovat siis jatkaneet työuraansa sen turvin. Vaihtoehtona olisi ollut pitkä sairausloma loppuunpalamisineen.

Vuorotteluvapaata on moni käyttänyt vaikeassa perhetilanteessa tai kriisissä hengähtämiseen ja jatkanut sen jälkeen normaalisti työelämässä.

Nyt nämä reitit poistetaan. Epäilen työkyvyttömyyden lisääntyvän ja se on kalliinpaa kuin nuo tuet.

Ei kukaan ole opiskelua kieltämässä.

Harvalla on varaa opiskella ilman tuota tukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kymmeniä ihmisiä joille aikuiskoulutustuella kouluttautuminen oli pelastus. Sai hengähdystauon töistä ja sai opiskeltua mielekkäämpää työnsisältöä. Jotkut on saaneet sillä opiskelun ohessa aikaa perheelle kriisitilanteessa. Ovat siis jatkaneet työuraansa sen turvin. Vaihtoehtona olisi ollut pitkä sairausloma loppuunpalamisineen.

Vuorotteluvapaata on moni käyttänyt vaikeassa perhetilanteessa tai kriisissä hengähtämiseen ja jatkanut sen jälkeen normaalisti työelämässä.

Nyt nämä reitit poistetaan. Epäilen työkyvyttömyyden lisääntyvän ja se on kalliinpaa kuin nuo tuet.

Ei kukaan ole opiskelua kieltämässä.

Harvalla on varaa opiskella ilman tuota tukea.

Sitä varten on säästöt, voi myös tehdä osa-aikaisesti töitä kuten muutkin opiskelijat. Ei niillä muillakaan ole varaa opiskella, jos pitäisi elää pelkällä 280€ opintotuella. Miksi te olisitte yhtään eri asia?