Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aikuiskoulutustuen poisto
15.07.2023 |
Tajusin juuri, että aikuiskoulutustuen poisto on todennäköisesti hallituksen vastaus hoitajapulaan.
Ei ole kauaakaan kun uutisointiin, kuinka terveydenhuollon kehittämisen koulutusohjelma veti järkyttävän määrän hakijoita. Mielestäni on hyvin todennäköistä, että ilmiö liittyy hoitajapakoon ja varmasti muillekin aloille hakeneet.
Aikuiskoulutustuen poistaminen on niin järjetön tilanne työvoimapulassa/työttömien määrässä eikä sen tuomat säästötkään ole mitenkään huikeita. En näe mitään muuta järkevää selitystä kyseiselle päätökselle.
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Se tuki poistetaan, koska se ei ole lisännyt työllistymistä uudelle alalle. Lähinnä korkeakoulutetut 45 ovat opiskelleet huvikseen ,jotain toista alaa, ei vaihtaakseen palkkatyötään johonkin toiseen. Itsekin tunnen pari tällaista keski-iän kriisissä itseään etsinyttä.
Tässä tulee sivuosumaa ihmisille jotka tarvitsisivat sen mahdollisuuden vaihtaa koulutusta ja jatkaa työntekoa.
Mutta oikeesti: hs kertoi just kätilöstö 40+ joka tänä vuonna pääsi lääkikseen: valmis lääkäri aikaisintaan 6v kuluttua. Aika lyhyen aikaa ehtii toimia terveyskeskuslääkärinä ennen eläkeikää VERRATTUNA jos sen opiskelupaikan olisi saanut joku 20v jolla aikaa maksaa sitä ilmaista opiskelupaikkaa yhteiskunnalle 20vuotta kauemmin.Eli tavallaan tässä pitäisi olla jotain järkeä että minkälainen sen uusi koulutus voi olla (sellainen kenties, missä "hakija/työntekijäpulaa"?)
Terveyskeskuslääkärin palkalla maksat sen koulutuksen takaisin veroina muutamassa vuodessa. Lääkärin palkka on yli 8000 euroa. Siitä puolet veroihin. Joka kuukausi 4000e veroihin. Laske, jos osaat.
Lääkäreistä on pulaa.
Läkäriksi kannattaa kouluttautua vielä vaikka viisikymppisenä, jos se kiinnostaa ja rahkeet riittää.
Ja eläkeikähän nelikymppisellä on edessä vasta 30 vuoden päästä - jos silloinkaan.
Kyllä sitä aina miettii näitä lukiessa, että eikö todella ihmisillä ole sellaista perus laskutaitoa ja tietoa yhteiskunnasta ja sen ammateista. Eikö ymmärretä yhtään mitään väestönrakenteesta ja eläkkeestä.
Silti yhteiskunnan kannalta olisi ollut hyödyllisempää kouluttaa tuollainen opiskelupaikalla parikymppisenä lääkäriksi. Valmistumisen jälkeen olisi se 40 vuotta lääkärin uraa ollut edessä.
Ajattelet nurinkurisesti ja epäloogisesti. Kun 40-vuotias päättää kouluttautua lääkäriksi niin vaihtoehdot ovat: jatkaa samalla alalla tai kouluttautua lääkäriksi. Ja yhteiskunnalle jälkimmäinen tuo enemmän rahaa, jos ks.henkilö on ollut sairaanhoitaja. Lääkäreistä on myös kova pula.
Sellaista vaihtoehtoa ei ole kuin mennä 20v taaksepäin ja pakottaa ihminen opiskelemaan lääkäriksi silloin.
Kaiken valtiotalouteen liittyvien päätöksien tulee perustua reaalimaailman ilmiöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikuiskoulutustuki on aivan holtitonta luksusta. Sen ansiosta on mahdollista vaikkapa se, että oikeustieteen maisteri opiskelee palkallisella lomalla avoimessa yliopistossa taidehistoriaa. Tällaista tukea puolustavat on hemmoteltu melkoisiksi prinsessoiksi.
Juurikin noin. Itse olen kunnallisella töissä, ja tiedän useamman hyvin toimeentulevan ja korkeasti koulutetun virkahenkilön, jotka aikuiskoulutustuella pitäneet mukavan harrastelu-välivuoden yhteiskunnan piikkiin. Sama juttu vuorotteluvapaan kanssa.
Olen ulkosuomalainen ja mua korpeaa ihan hitokseen se, ettei Suomessa tunnuta yhtään arvostettavan sitä, että meillä on ilmainen (=verorahoitteinen) koulutus. Jos sinä, arvon lukija, haluat tehdä toisen tutkinnon (esim sairaahoitajasta psykologiksi tai lääkäriksi), saat sen toisen tutkinnon ihan ilmaiseksi. Toki yliopistoon täytyy ensin päästä sisään, mutta sitten opinnot on ilmaista ja olet oikeutettu opintososiaalisiin etuuksiin, kuten ateriaetuun.
Mutta ei, tämä opintojen maksuttomuuus ja opiskelijoiden edut ei vielä riitä suomalaisille. Kun jonkin pitäisi maksaa tukea siitä opiskelusta myös! Jumalauta, tajuatteko te että suurimmassa osassa maailmaa jengi säästää, ottaa lainaa, tekee yötöitä jne., jotta ylipäätään voi opiskella yliopistossa tai korkeakoulussa? Sitten Suomessa kun on jo yksi tutkinto takana, lähdetään raivoamaan siitä, että toiseen, ilmaiseen, tutkintoon ei enää saakaan yhteiskunnan tukea!?! Voi jumakekka mitä kermaperseilyä, oikeasti. Omasta mielestäni vain yksi tutkinto per pää saisi olla maksuton. Ehkä siinä alkaisi tulla enemmän arvostusta verorahoitteista koulutusjärjestelmää kohtaan.
Köyhiltä otetaan asumistuet pois ja lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä pakkolunastetaan kämpät ja myydään halvalla sijoittajille. Säästö: Tulee ihan hirveät kustannukset yhteiskunnalle, mutta joku rikas sijoittaja hyötyy pitkällä aikavälillä.
Minne me siirrämme nämä köyhät uudet asunnottomat? Nämä eivät ole porukkaa, jotka pärjäisivät siellä syrjäseudulla, eikä huonovaraiset pikkukunnat kaipaa yhtään lisää köyhiä alueelleen.
Mereenkö ihmiset ajetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuntoutustuellakin voi opiskella, pitää vaan vetää vuoden saikku alle.
Eli poistetaan rajallinen tukimuoto jota ei maksa valtio, ja lisätään pitkiä sairaslomia ja kuntoutuksessa olevia. Näin saadaan talous kasvuun?
Kuka sen aikuiskoulutustuen mielestäsi sitten maksaa??
Ihan kaikki TEL-maksujen maksajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Se tuki poistetaan, koska se ei ole lisännyt työllistymistä uudelle alalle. Lähinnä korkeakoulutetut 45 ovat opiskelleet huvikseen ,jotain toista alaa, ei vaihtaakseen palkkatyötään johonkin toiseen. Itsekin tunnen pari tällaista keski-iän kriisissä itseään etsinyttä.
Tässä tulee sivuosumaa ihmisille jotka tarvitsisivat sen mahdollisuuden vaihtaa koulutusta ja jatkaa työntekoa.
Mutta oikeesti: hs kertoi just kätilöstö 40+ joka tänä vuonna pääsi lääkikseen: valmis lääkäri aikaisintaan 6v kuluttua. Aika lyhyen aikaa ehtii toimia terveyskeskuslääkärinä ennen eläkeikää VERRATTUNA jos sen opiskelupaikan olisi saanut joku 20v jolla aikaa maksaa sitä ilmaista opiskelupaikkaa yhteiskunnalle 20vuotta kauemmin.Eli tavallaan tässä pitäisi olla jotain järkeä että minkälainen sen uusi koulutus voi olla (sellainen kenties, missä "hakija/työntekijäpulaa"?)
Terveyskeskuslääkärin palkalla maksat sen koulutuksen takaisin veroina muutamassa vuodessa. Lääkärin palkka on yli 8000 euroa. Siitä puolet veroihin. Joka kuukausi 4000e veroihin. Laske, jos osaat.
Lääkäreistä on pulaa.
Läkäriksi kannattaa kouluttautua vielä vaikka viisikymppisenä, jos se kiinnostaa ja rahkeet riittää.
Ja eläkeikähän nelikymppisellä on edessä vasta 30 vuoden päästä - jos silloinkaan.
Kyllä sitä aina miettii näitä lukiessa, että eikö todella ihmisillä ole sellaista perus laskutaitoa ja tietoa yhteiskunnasta ja sen ammateista. Eikö ymmärretä yhtään mitään väestönrakenteesta ja eläkkeestä.
Silti yhteiskunnan kannalta olisi ollut hyödyllisempää kouluttaa tuollainen opiskelupaikalla parikymppisenä lääkäriksi. Valmistumisen jälkeen olisi se 40 vuotta lääkärin uraa ollut edessä.
Ajattelet nurinkurisesti ja epäloogisesti. Kun 40-vuotias päättää kouluttautua lääkäriksi niin vaihtoehdot ovat: jatkaa samalla alalla tai kouluttautua lääkäriksi. Ja yhteiskunnalle jälkimmäinen tuo enemmän rahaa, jos ks.henkilö on ollut sairaanhoitaja. Lääkäreistä on myös kova pula.
Sellaista vaihtoehtoa ei ole kuin mennä 20v taaksepäin ja pakottaa ihminen opiskelemaan lääkäriksi silloin.
Kaiken valtiotalouteen liittyvien päätöksien tulee perustua reaalimaailman ilmiöihin.
Niin kauan, kun lääkikseen oppilaaksiottomääriä ei nosteta, ei tuo nelikymppinen lääkisfuksi auta lääkäripulassa tipan tippaa. Lääkäreiksi on tulijoita yllin kyllin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja kun tuki on todella tarkoitettu osaamisen lisäämisen ja ajan myötä siitä on noussut mahdollisuus myös vaihtaa alaa, jos esimerkiksi oma keho ei kestä fyysisesti raskasta työtä enää jne.
Ap
Jos fysiikka pettää, niin uudelleenkoulutus voi olla mahdollista esim. työeläkeyhtiön kustantamana. Jos on siis tilanne, että henkilöä uhkaa työkyvyttömyyseläke, niin kyllä eläkeyhtiö silloin hyvinkin mielellään kustantaa uudelleenkoulutuksen ammatillisena kuntoutuksena. Tähän ei siis tarvita aikuiskoulutustukea.
Aikuiskoulutustuki on auttanut ehkä enemmän niitä, jotka haluavat pelastaa itsensä, ennen kuin kroppa on peruuttamattomasti hajalla.
Itse haluaisin opiskella kasvatustieteen maisreriksi, jos vaan saisin opiskelupaikan. Olen siis kasvatustieteen kandidaatti ja toiminut varhaiskasvatuksen opettajana yli 20v. Haluaisin pois lapsiryhmästä/päiväkodista ja vaihtaa varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtäviin ja tämä edellyttäisi maisteriopintoja. Opinnot kestävät n. 2 vuotta ja nopeamminkin ne voi suorittaa, jos vaan saa gradun tehtyä lyhyemmässä ajassa.
Tämä edellyttäisi palkatonta opintovapaata ja aikuiskoulutustukea. Minä siis suorittaisin korkeamman tutkinnon ja myös palkkani nousisi. Aikiuskoulutustukea myönnetään 15kk, eli henkilö olisi pois palkkatöistä vain reilun vuoden. Aikuiskoulutustuki tosiaan maksetaan työllisyysrahastosta ja siitä maksetaan 20% veroa.
Onneksi miehelläni on merkittävästi parempi palkka ja myös rahallista apua on tiedossa, jos joskus opiskelemaan pääsisin.
Mutta minusta tuo matalapalkka alojen naisten alanvaihdon estäminen on ihan varteen otettava motiivi tähän leikkaukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen pystyy tekemään töitä, hänen on niin tehtävä. Jos ei pysty, yhteiskunta auttaa vaihtamaan uraa. Ei tarvita aikuiskoulutustukia. Yksinkertaista.
Ei se ole niin yksioikoista. Jos on ihminen, jolla on kykyä opiskelle maisteriksi hyvin palkatulle alalle, mutta syystä tai toisesta opinnot jääneet kesken ja ajautunut töihin, missä ei tarvita koulutusta ja palkka on pieni. Niin onhan se hyvä, että hän saa myöhemmässä vaiheessa mahdollisuuden rahoittaa opiskelun jatkamista osittain aikuiskoulutustuen turvin.
Se on sekä yksilön että yhteiskunnankin etu, että jokainen pääsisi etenemään sellaisiin tehtäviin, joihin oma kapasiteetti riittää. Jos on kyvykkyyttä hyvin palkattuihin asiantuntijatehtäviin, niin se on vähän niin kuin luonnonvarojen haaskausta, jos tällainen ihminen jämähtää suorittavan tason työhön. Kaikilla ei elämä etene käsikirjoituksen mukaan ja on hyvä, että opintoja voi täydentää myöhemmin, jotta pääsee hyödyntämään omaa kyvykkyyttään työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuntoutustuellakin voi opiskella, pitää vaan vetää vuoden saikku alle.
Kuntoutustukeen on omat ehtonsa ja se on tarkoitettu eri tilanteessa oleville.
On järjetöntä taloudellisesti, että ihmisen tulee ensin jäädä sairaslomalle ja sitten hakea uudelleen opiskelemaan kuntoutujana. Tämä tuottaa hirveästi menoja yhteiskunnalle ja ihan tulotappiota.
Ap
Se että pääsisit esim terveydellisten syiden takia uudelleen koulutukseen on todella vaikeaa, koska esim tuki-ja liikuntaelin vaivoissa rima on vedetty niin korkealle että pitää olla jo lähes täysin rampa, pitkillä saikuilla jne. että tämä onnistuisi. Yritetty on, eikä onnistunut. Itsellä selkä siinä kunnossa että kevempi työ olisi paras vaihtoehto, mutta en ole tarpeeksi sairas että minut koulutettaisiin uuteen ammattiin. Jos tästä huononen vielä enemmän mihin ammattiin minut edes koulutettaisiin? Kuka työnantaja huolii edes liian vaivaista riskityöntekijää töihin? Aikuiskoulutustuen poisto sulkee sen viimeisenkin taloudellisen mahdollisuuden minulta. Ehkä olen jatkossa sitten työkyvytön työnhakija, jota kukaan ei työllistä omalle alalleni enää.
Ei ole yhteiskunnan vika ettet ole hoitanut selkääsi ajoissa. Liike on lääke ja motion IS lotion.
Ohi aiheen: luotin tähän "liike on lääke" ja halvaannuin. Kuntoutumiseen meni kolme vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pari työkaveria luki aloille, jossa heidän palkkansa selkeästi laski. Toinen ala liittyi henkilön harrastukseen ja toinen ns. kutsumusammattiin. Jälkimmäinen siirtyi tälle uudelle alalle ja ensimmäinen jatkoi vanhoissa tehtävissä. Tuota opintotukea käytetään monenlaisiin tarkoituksiin. Opintovapaa oli vielä pakko myöntää ja kuormitti töissä tehtävien järjestelyjä moneen kertaan.
-ohis
Opintovapaaseen ei taida tämä hallitus puuttua. Jatkossakin, jos työelämä on niin viheliäistä että ihmiset eivät siellä jaksa, työntekijät saattavat turvautua opintovapaaseen pelastaakseen mielenterveytensä. Suuntaisin tässä kohtaa syyllistävän katseen sinne työnantajan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ku
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuntoutustuellakin voi opiskella, pitää vaan vetää vuoden saikku alle.
Kuntoutustukeen on omat ehtonsa ja se on tarkoitettu eri tilanteessa oleville.
On järjetöntä taloudellisesti, että ihmisen tulee ensin jäädä sairaslomalle ja sitten hakea uudelleen opiskelemaan kuntoutujana. Tämä tuottaa hirveästi menoja yhteiskunnalle ja ihan tulotappiota.
Ap
Se että pääsisit esim terveydellisten syiden takia uudelleen koulutukseen on todella vaikeaa, koska esim tuki-ja liikuntaelin vaivoissa rima on vedetty niin korkealle että pitää olla jo lähes täysin rampa, pitkillä saikuilla jne. että tämä onnistuisi. Yritetty on, eikä onnistunut. Itsellä selkä siinä kunnossa että kevempi työ olisi paras vaihtoehto, mutta en ole tarpeeksi sairas että minut koulutettaisiin uuteen ammattiin. Jos tästä huononen vielä enemmän mihin ammattiin minut edes koulutettaisiin? Kuka työnantaja huolii edes liian vaivaista riskityöntekijää töihin? Aikuiskoulutustuen poisto sulkee sen viimeisenkin taloudellisen mahdollisuuden minulta. Ehkä olen jatkossa sitten työkyvytön työnhakija, jota kukaan ei työllistä omalle alalleni enää.
Ei ole yhteiskunnan vika ettet ole hoitanut selkääsi ajoissa. Liike on lääke ja motion IS lotion.
Selkärankareuma valitettavasti. En tiedä miten olisin sen puhkeamisen estänyt. Kerroppa sinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin opiskella kasvatustieteen maisreriksi, jos vaan saisin opiskelupaikan. Olen siis kasvatustieteen kandidaatti ja toiminut varhaiskasvatuksen opettajana yli 20v. Haluaisin pois lapsiryhmästä/päiväkodista ja vaihtaa varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtäviin ja tämä edellyttäisi maisteriopintoja. Opinnot kestävät n. 2 vuotta ja nopeamminkin ne voi suorittaa, jos vaan saa gradun tehtyä lyhyemmässä ajassa.
Tämä edellyttäisi palkatonta opintovapaata ja aikuiskoulutustukea. Minä siis suorittaisin korkeamman tutkinnon ja myös palkkani nousisi. Aikiuskoulutustukea myönnetään 15kk, eli henkilö olisi pois palkkatöistä vain reilun vuoden. Aikuiskoulutustuki tosiaan maksetaan työllisyysrahastosta ja siitä maksetaan 20% veroa.
Onneksi miehelläni on merkittävästi parempi palkka ja myös rahallista apua on tiedossa, jos joskus opiskelemaan pääsisin.
Mutta minusta tuo matalapalkka alojen naisten alanvaihdon estäminen on ihan varteen otettava motiivi tähän leikkaukseen.
Ihan mielenkiinnosta: mihin kasvatustieteen asiantuntijatehtäviin ajattelit vaihtaa? Sanon siis sillä, että niitä projekti- suunnittelu- hallinnollisia- tms tehtäviä ei oikeasti ole paljoa, ja kiinnostuneita hakijoita on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Se tuki poistetaan, koska se ei ole lisännyt työllistymistä uudelle alalle. Lähinnä korkeakoulutetut 45 ovat opiskelleet huvikseen ,jotain toista alaa, ei vaihtaakseen palkkatyötään johonkin toiseen. Itsekin tunnen pari tällaista keski-iän kriisissä itseään etsinyttä.
Ja näinkin: Hoitanut lapsia päiväkodissa, opiskellut yliopistossa tuella kasvatustieteitä yli viisikymppisenä ja jatkaa iloisesti samassa työpaikassa samalla palkalla, samoissa hommissa, joihin oli jo 20-30 vuoden työkokemuksella pätevöitynyt paitsi nimellisesti. Samalla vei joltain nuorelta opintopaikan. Ei todellakaan ole järkeä tukea tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monilla on kolmekin ammattia joista missään ei työskentele. Tuhlausta.
Tuttavani jäi opintovapaalle kuormittavasta valtion virasta, ja opiskeli vuoden alaa josta hänelle harrastusmielessä hyötyä. Pääsi matkustelemaan opintojen ohessa. Päivääkään ei ole "uuden alan" töitä tehnyt, vaan palasi entiseen
virkaansa. Ihan kiva loma kuitenkin muiden piikkiin.
Haluaisin varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtäviin, en kasvatustieteen asiantuntijatehtäviin.
Eli kuntatyönantajalle kehittämään ja varmistamaan varhaiskasvatuksen laatua, kouluttamaan henkilöstöä niin, että kaikissa kunnan varhaiskasvatusyksiköissä ollaan ajan tasalla valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman osa-alueista ja että niitä toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Erilaisia hankkeita on myös monessa kunnassa, joihin halutaan ko. koulutuksella ja vk-työkokemuksella olevia henkilöitä. Eli ihan omaa alaani edelleen, mutta enemmän kehittämis- ja koulutuspuolella.
Aikuiskoulutustuki on aiemmin keskituloiselle niin järkyttävän suuri, että siitä voisi hyvin ottaa vähintään puolet pois. Se on TUKI, ei palkka opiskelusta. Opintotuellakin elävät pakotetaan elämään lainalla, aivan yhtä hyvin tämä aikuiskoulutusporukka voi ottaa lainaa elämiseensä ja maksaa velat pois päästyään parempipalkkaisiin töihin. Töissäkäymisestä on todennäköisesti myös kertynyt säästöjä, joten aikuiskoulutustuella elävillä on jo muutenkin paremmat edellytykset elättää itsensä kuin opintotuella elävä nuori, jolla ei ole mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ap
Ajan myötä tuesta on noussut keino lomailla. Todella ammatin vaihtoa tarvitsevat voivat hakeutua siihen tarkoitettujen tukimuotojen pariin. On opintotukea, ammatillista kuntoutusta, kuntoutustukea ja omaehtoista opiskelua.
En kyllä oikein jaksa uskoa tuohon. Olen itse kokopäivätyössä ja haluaisin suorittaa opinnot loppuun aikuiskoulutustuen avulla. Nyt käteen jää rapiat 2300 euroa, opintovapaalla käteen jäisi tonni vähemmän. Ei nyt taloudellisesti houkuttele "lomailemaan", vaikka toki parempi onkin kuin opintotuki. Ammatillinen kuntoutus ja kuntoutustuki on pois suljettu terveiltä työssäkäyviltä. Samoin omaehtoiseen opiskeluun pitäisi olla työtön. Itse asiassa itse aloitin opinnot omaehtoisella tuella ja se on huomattavasti parempi suhteessa kuin aikuiskoulutustuki. Ja lisäksi siitä maksaa veronmaksajat abouttiarallaa 95 % niin kuin kaikesta liiton rahasta. Eli onko oikeasti järkevää?
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin opiskella kasvatustieteen maisreriksi, jos vaan saisin opiskelupaikan. Olen siis kasvatustieteen kandidaatti ja toiminut varhaiskasvatuksen opettajana yli 20v. Haluaisin pois lapsiryhmästä/päiväkodista ja vaihtaa varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtäviin ja tämä edellyttäisi maisteriopintoja. Opinnot kestävät n. 2 vuotta ja nopeamminkin ne voi suorittaa, jos vaan saa gradun tehtyä lyhyemmässä ajassa.
Tämä edellyttäisi palkatonta opintovapaata ja aikuiskoulutustukea. Minä siis suorittaisin korkeamman tutkinnon ja myös palkkani nousisi. Aikiuskoulutustukea myönnetään 15kk, eli henkilö olisi pois palkkatöistä vain reilun vuoden. Aikuiskoulutustuki tosiaan maksetaan työllisyysrahastosta ja siitä maksetaan 20% veroa.
Onneksi miehelläni on merkittävästi parempi palkka ja myös rahallista apua on tiedossa, jos joskus opiskelemaan pääsisin.
Mutta minusta tuo matalapalkka alojen naisten alanvaihdon estäminen on ihan varteen otettava motiivi tähän leikkaukseen.
Tuntemilla aikuisopintotuen käyttäjillä on yliopistotutkinto ja hyvä palkka. Opinnot eivät liity millään tavoin nykyiseen työhön ja ovat aloille, jossa on matalampi palkka kuin nykyisessä työssä. Tuota opintotukea on käytetty ihan villisti.
-ohis
Alue: Aihe vapaa
Ei se peruste minusta ollut, ettei se lisännyt työllistymistä uudelle alalle. Se ei lisännyt työllistymistä (koska lähtökohtaisesti aikuiskoulutuen saajat ovat jo töissä) eikä se lisännyt myöskään sitä, että olisi opiskeltu korkeamman tason koulutus.
Opiskelen itse aikuisena (ilman tukia) ja tietämilläni aikuiskoulutustukea saavilla opiskelijoilla on jokaisella vähän omanlaisensa tilanne. Yksi tavoittelee selkeää alanvaihtoa (ennestään maisteri, joka opiskelee kokonaan uuden tutkinnon), yksi yrittää saada tutkinnon uudelta alalta ja hyödyntää aiemmin kesken jääneitä opintoja tutkinnon suorittamiseen ja yksi opiskelee pystyäkseen laajentamaan nykyistä työnkuvaansa/suuntautumaan hieman uudella tavalla omalla alallaan.
Näistä ainoastaan tuo, joka haluaa kokonaan vaihtaa alaa, käyttää sen 15kk ja päälle säästettyjä kesälomia. Jos pääsee uudelle alalle, voi kestää pitkään, ennen kuin saavuttaa sen tulotason, johon aiemmalla alalla oli päässyt. Parhaat mahdollisuudet tulojen nousuun on tuolla, jolla kesken jääneitä opintoja pohjalla ja joka työskentelee tehtävissä, missä ei tarvita koulutusta. Hänkin on voinut opiskella aikuisopintotuella vain lyhyitä pätkiä, koska rahatilanne ei muuta salli. Mutta jos hän saa opinnot edes siihen pisteeseen, että alkaa työllistyä uudelle alalle, niin ennen pitkää ansiotaso nousee kyllä tuhansilla euroilla nykyisestä.
Valtaosa muista aikuisena opiskelevista opiskelee työn ohessa ja sitä omaa osaamista halutaan täydentää nimenomaan työelämän lähtökohdista. Ei kukaan lähde suorittamaan vaativia ja raskaita opintoja lämipimiseen ja huvikseen. Kovaa työtä vaativat opinnot edellyttävät kyllä ihan oikeaa tarvetta ja motiivia.
Ehkä sitten jossain toisessa tiedekunnassa voi olla sellaisia leipääntyneitä virkamiehiä, jotka pakenevat tylsää työtään opintovapaalle. Omat opintoni ovat vaativampia ja suuntautuvat alalle, jossa on hyvä työllisyys ja hyvät palkat.