Lue keskustelun säännöt.
Vaadinko liikaa mieheltä (miehiltä)?
14.07.2023 |
Mietin tätä nyt liittyen nykyiseen parisuhteeseen, mutta sama koskee kyllä kaikkia miehiä, siis jo aiempiakin parisuhteitani ja tapailujuttuja.
En vaadi miehiltä uraa, en huenoa työpaikkaa, en varallisuutta, koulutuksellakaan ei ole niin väliä minulle. Eikä muulla ns. statuksella. Ulkonäön puolestakaan vaatimuksia ei paljoa ole, kalju ei haittaa eikä silmälasit, ylipainoakin saa jonkun verran olla eikä se haittaa. Siisti olemus toki pitää olla mutta useimmillahan onkin. Mutta minulla on aika kovia vaatimuksia sellaiseen henkiseen kypsyyteen liittyen. Vaadin korkeaa tunneälyä, yleistä henkistä kypsyyttä, sitä että osaa kypsästi hoitaa erimielisyydet, ei leiki mitään mykkäkouluja, osaa rauhallisesti ja älykkäästi perustella kantansa, on hyvä kuuntelija, on empaattinen, ei käyttäydy huonosti jne voisin jatkaakin listaa mutta ymmärrätte jo tästä varmaan mitä tarkoitan. Tuntuu, että vaadin mieheltä tai siis miehiltä aivan liikaa kun vaadin näitä. Suhteeni kariutuu siihen, että mies ei ole tällainen ja lopetan suhteen. Nytkin mietin lopettavani tämän suhteen taas samasta syystä kuin aiemmatkin.
N36
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisissä sinkkumiehissä on aina joku iso vika, yleensä korvien välissä. Ne hyvät on jo naimisissa.
Päteekö tämä myös nelikymppisiin sinkkunaisiin? Vai koskeeko vain miehiä?
Ilmeisesti genetiikka toimii siitä poikkeuksellisella tavalla, että vain miehet ovat viallisia ja täysiä syypäitä kaikkeen. Ainakin jos ovat verrattavissa naisiin. Jos miehet, nämä kú..päät, otetaan kuviosta ja jätetään jäljelle naisten joukko, niin jostain syystä tällöin ei kuitenkaan luvassa ole pelkkää onnea, auvoa, harmoniaa ja sielujen sympatiaa. Miksihän? Luulisi, että henkisesti kypsät ja kyvykkäät naisihmiset tulisivat vallan mainiosti toimeen. Totuus on kuitenkin jotain muuta.
Aina jos saatavilla on mies syntipukiksi, niin se asema hänelle mieluusti langetetaan.
Minun (harvat) riidat naispuolisten läheisten kanssa on paljon hedelmällisempiä kuin mieheni kanssa. Kun asioista puhuu ja yrittää ymmärtää toisen näkökantaa, riidat ratkeaa kuin itsestään. Ovesta ulos lampsivan karjuvan miehen kanssa ei pysty sopimaan riitaa. Eikä mököttävän mykkäkoululaisen kanssa.
Mitä oikein teette ja miksi jos saatte miehet niin tolaltaan että lähtevät ovet paukkuen kotoaan? Minä en lähtisi mistään syystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiihtyneessä mielentilassa olevalle naiselle on turhaa edes yrittää puhua rakentavasti. Ihan sama mitä sanot, niin saat hyökkäävän vastaanoton. Siinä vaiheessa mies usein mieluusti vetäytyy tilanteesta ollen hiljaa, koska ei jaksa takoa päätään seinään. Nainen taas tulkitsee tämän siten, että miestä ei kiinnosta.
Täydellisesti todettu. Saa siinä vaatia miestä keskustelemaan, kun kiukkuinen nainen omaa vain moottoriturvan, mutta ei korvia ollenkaan. Niin nähtyä ja todettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisissä sinkkumiehissä on aina joku iso vika, yleensä korvien välissä. Ne hyvät on jo naimisissa.
Päteekö tämä myös nelikymppisiin sinkkunaisiin? Vai koskeeko vain miehiä?
Ilmeisesti genetiikka toimii siitä poikkeuksellisella tavalla, että vain miehet ovat viallisia ja täysiä syypäitä kaikkeen. Ainakin jos ovat verrattavissa naisiin. Jos miehet, nämä kú..päät, otetaan kuviosta ja jätetään jäljelle naisten joukko, niin jostain syystä tällöin ei kuitenkaan luvassa ole pelkkää onnea, auvoa, harmoniaa ja sielujen sympatiaa. Miksihän? Luulisi, että henkisesti kypsät ja kyvykkäät naisihmiset tulisivat vallan mainiosti toimeen. Totuus on kuitenkin jotain muuta.
Aina jos saatavilla on mies syntipukiksi, niin se asema hänelle mieluusti langetetaan.
Minun (harvat) riidat naispuolisten läheisten kanssa on paljon hedelmällisempiä kuin mieheni kanssa. Kun asioista puhuu ja yrittää ymmärtää toisen näkökantaa, riidat ratkeaa kuin itsestään. Ovesta ulos lampsivan karjuvan miehen kanssa ei pysty sopimaan riitaa. Eikä mököttävän mykkäkoululaisen kanssa.
Niin? Mitähän yrität nyt sanoa tällä? Kerropa oikein seikkaperäisesti ja hyvin perustellen.
Insinörteistä löytyy. Itse löysin jopa keski-ikäisenä ihanan aarteen ja kokematta yhtäkään törppöä.
Hassua on se, ettei tämä ihanin ihminen ollut kahdelle kelvannut. Kyllä vaan jotkut ilmeisesti hakee joko sitä jännempää miestä tai haluavat uusperheen heti samantien. Onneksi. Minulle säästyi tämä upea tyyppi. Kaiken lisäksi sivistynyt ja hyvässä työssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaadin samaa kuin ap ja olen myös samanikäinen. Ei ole löytynyt sopivia puolisoehdokkaita.
Et varmaan ole itsekään sellainen
Olen opetellut sellaiseksi. Sain traumat lapsuudenkodin ilmapiiristä, jossa äiti piti mykkäkoulua ja isä huusi. Ei sellaista minulle, kiitos.
Miksei toinen saa opetella myös? Tarvitko sinä kenties harjoitusta ja pitkäjänteisyyttä muutoksessasi, vai kävikö sormia napsauttaen? Ymmärrätkö toista, joka käy läpi samaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Insinörteistä löytyy. Itse löysin jopa keski-ikäisenä ihanan aarteen ja kokematta yhtäkään törppöä.
Hassua on se, ettei tämä ihanin ihminen ollut kahdelle kelvannut. Kyllä vaan jotkut ilmeisesti hakee joko sitä jännempää miestä tai haluavat uusperheen heti samantien. Onneksi. Minulle säästyi tämä upea tyyppi. Kaiken lisäksi sivistynyt ja hyvässä työssä.
Vois olla, ettei ap:lle kelpaisi. Ei tuokaan täyttäisi välttämättä ap:n kriteerejä henkisen kypsyyden osalta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiihtyneessä mielentilassa olevalle naiselle on turhaa edes yrittää puhua rakentavasti. Ihan sama mitä sanot, niin saat hyökkäävän vastaanoton. Siinä vaiheessa mies usein mieluusti vetäytyy tilanteesta ollen hiljaa, koska ei jaksa takoa päätään seinään. Nainen taas tulkitsee tämän siten, että miestä ei kiinnosta.
Täydellisesti todettu. Saa siinä vaatia miestä keskustelemaan, kun kiukkuinen nainen omaa vain moottoriturvan, mutta ei korvia ollenkaan. Niin nähtyä ja todettua.
Naiset eivät kykene asialliseen ja rakentavaan keskusteluun koska menevät tunteet edellä ja silloin faktoilla ja logiikalla ei ole mitään merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut kaikkia viestejä, mutta mieleen tulee, että suhteessa on aina kaksi osapuolta, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Aviomieheni seurusteli ja oli avoliitossa nuorena naisen kanssa, jonka kanssa kaikesta tuli riitaa. Minun on täysin mahdoton kuvitella häntä riitaisana, koska hän on juuri tuollainen mies, jota elämääsi kaipaat. Kuitenkin hän kuulemma riiteli tuon tyttöystävänsä kanssa päivittäin.
On mahdollista, että jokin sinun kommunikointityylissäsi tuo miehistä esille tuollaisen puolen. Ja joka tapauksessa olet itse valinnut miehen, joissa nämä piirteet ilmenevät. Ratkaisu olet siis sinä itse jollakin tavalla.
Minulla on toi ominaisuus mitä ap haluaa ja olen sinkku. Juttu on vain niin että jokaisella on aika paljon kriteerejä. Tällaiset yhden kriteerin painotukset ei paljon kerro.
Kumppanin löytämisen tappaa useat pakolliset kriteerit, vaikka ne olisi yleisiä. Jos pitää olla edim 180+ cm ja korkeakoulutettu, 75 % miehistä ei käy, vaikka tuon pituisia on paljon. Ja korkeakoulutettuja on paljon. Lisää tuonne muutama lisäkriteeri joukon jatkoksi niin pyöritään alle prosentissa tilastollisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutuksesta pari sanaa. Kaikkihan tietää että naiset on koulutetumpia mitä ikäluokkansa miehet. Ja jos jokainen haluaa samantasoista koulua käyneen puolison, osa naisista jää ilman.
Onko syy sitten missä. Nykyään on paljon sanoisinko turhaa koulutusta. Paljon ihmisiä valmistuu aloille joilla ei ole oikein töitä. Otetaan esimerkiksi joku sukupuolentutkimus, mitä tutkimista siinä on, menee aamulla peilin eteen ja tutkimus on valmis! OK myönnän en tiedä aiheesta yhtään mitään.
Suomen ongelma tuskin on enää liian vähän korkeakoulutettuja vaan liian vähän ammattiin koulutettuja. Niitä korkeakoulutettuja työttömiä vailla sopivaa koulutusta on vaikka kui ja paljon. Onko siis tarkoitus kouluttaa ihmisiä koulutuksen vuoksi, vai kouluttaa työnteköijöitä eri ammatteihin.
Eli onko järkeä valtion (ja yksilöiden) panostaa liikaa siihen yliopistokoulutukseen, jos työpaikka on sitten sen koulutuksen jälkeen se kuuluisa "siwan" kassa.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kaikkia viestejä, mutta mieleen tulee, että suhteessa on aina kaksi osapuolta, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Aviomieheni seurusteli ja oli avoliitossa nuorena naisen kanssa, jonka kanssa kaikesta tuli riitaa. Minun on täysin mahdoton kuvitella häntä riitaisana, koska hän on juuri tuollainen mies, jota elämääsi kaipaat. Kuitenkin hän kuulemma riiteli tuon tyttöystävänsä kanssa päivittäin.
On mahdollista, että jokin sinun kommunikointityylissäsi tuo miehistä esille tuollaisen puolen. Ja joka tapauksessa olet itse valinnut miehen, joissa nämä piirteet ilmenevät. Ratkaisu olet siis sinä itse jollakin tavalla.
Jo tuo, ettei ap ole tullut ajatelleeksi asiaa tästä näkökulmasta, kertoo tosi paljon. Jos ap olisi kaikkea sitä, mitä ilmeisesti kuvittelee ja luettelee, hän miettisi asian myös tästä vinkkelistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtön ja kouluttamaton, mutta henkisesti kypsä ei oikein ole toimiva kokonaisuus. Valtaosa kavereistani on korkeakoulutettuja, samoin heidän miehensä. Ei mykkäkouluja, ei ovien paiskomista, haukkumista tai muuta vastaavaa lapsellista. Lukevat ja osaavat keskustella ajankohtaisista asioista, jollain tasolla. Toki erimielisyyksiä voi olla ja metatyöt jää naisille. Töiden kautta tiedän kollegoita, joiden kaveripiiri koostuu kouluttamattomista, ja kuulen heidän tekemisistään ja aina ihmettelen mistä näitä pikkusieluisia ja lapsellisia ihmisiä oikein löytyykään. Omasta kokemuksesta sanoisin, että avainsana on koulutus, tämä on tärkeätä miehille. Ja hyvät miehet on tosiaan pariutuneet jo, nyt voi korkeintaan saada jonkun toisella kierroksella olevan.
Olet todella typerä jos itse uskot tämän. Sinä et tiedä toisten suhteista mitään. Kuvittelet tietäväsi pienen pintaraapaisun, mutta et tiedä etkä tunne noita ihmisiä ja mitä siellä kotona tapahtuu.
Kuulut ap:n kuvailemiin ihmisiin, olet eri mieltä kanssani, mutta ainoa tapa ilmaista erimielisyyttä, on kutsua minua typeräksi. Tämä on nyt sellainen epäkypsä tapa ilmaista itseään ja omia "mielipiteitään", jossa ei ole mitään perusteita.
Lähtökohtaisesti vaatimukset edellä menevien parisuhteet eivät kestä.
Täyttäisinkö itse rauhallisena 40+ miehenä (20 v. naimisissa olleena) ap:n vaatimuslistan? Tuskin, koska tunneilmaisu tuossa ap:n sapluunassa on niin rajattua, että se kerryttää (tunne)painekattilaa. Kun kattila on täynnä, se joko räjähtää silmille tai vaihtoehtoisesti sitä vetäytyy tyhjentämään sitä omaan rauhaansa.
Ap:n parisuhteissa on käynyt juuri näin. Hänen kanssaan eläessä (tunne)painekattila pikkuhiljaa täyttyy, mutta ei pääse tyhjenemään. Tällöin miehet ovat vetäytyneet/ottaneet aikalisän, suojellakseen ap:ta sen painekattilan purkautumiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksesta pari sanaa. Kaikkihan tietää että naiset on koulutetumpia mitä ikäluokkansa miehet. Ja jos jokainen haluaa samantasoista koulua käyneen puolison, osa naisista jää ilman.
Onko syy sitten missä. Nykyään on paljon sanoisinko turhaa koulutusta. Paljon ihmisiä valmistuu aloille joilla ei ole oikein töitä. Otetaan esimerkiksi joku sukupuolentutkimus, mitä tutkimista siinä on, menee aamulla peilin eteen ja tutkimus on valmis! OK myönnän en tiedä aiheesta yhtään mitään.
Suomen ongelma tuskin on enää liian vähän korkeakoulutettuja vaan liian vähän ammattiin koulutettuja. Niitä korkeakoulutettuja työttömiä vailla sopivaa koulutusta on vaikka kui ja paljon. Onko siis tarkoitus kouluttaa ihmisiä koulutuksen vuoksi, vai kouluttaa työnteköijöitä eri ammatteihin.
Eli onko järkeä valtion (ja yksilöiden) panostaa liikaa siihen yliopistokoulutukseen, jos työpaikka on sitten sen koulutuksen jälkeen se kuuluisa "siwan" kassa.
Aamen tälle. Itse olen akateeminen helsinkiläinen nainen, ja löysin kehä III ulkopuolelta aivan mahtavan miehen. On pitkä ja komea, vaikka ei ole kouluja käynyt. Mennyt eteenpäin elämässä ja päässyt pitkälle. Ja tasapainoinen luonnekin, kertaakaan ei olla riidelty suhteen aikana.
Ollaan täysijärkisiä kumpikin, niin ei tarvitse riidellä. Ei se vaadi muuta kuin sen, että toisella viiraa päässä, niin riitoja tulee koko ajan. Riitelijä kanssa ei kannata jäädä yhteen.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti vaatimukset edellä menevien parisuhteet eivät kestä.
Täyttäisinkö itse rauhallisena 40+ miehenä (20 v. naimisissa olleena) ap:n vaatimuslistan? Tuskin, koska tunneilmaisu tuossa ap:n sapluunassa on niin rajattua, että se kerryttää (tunne)painekattilaa. Kun kattila on täynnä, se joko räjähtää silmille tai vaihtoehtoisesti sitä vetäytyy tyhjentämään sitä omaan rauhaansa.
Ap:n parisuhteissa on käynyt juuri näin. Hänen kanssaan eläessä (tunne)painekattila pikkuhiljaa täyttyy, mutta ei pääse tyhjenemään. Tällöin miehet ovat vetäytyneet/ottaneet aikalisän, suojellakseen ap:ta sen painekattilan purkautumiselta.
Tämä on hyvä pointti. Itsestäni tuntuu, että nykyään täytyy aina olla toteuttamassa naisen unelmaa jollain tavalla. En koe, että voin olla oma itseni, vaan kerään paineita siitä, että suhde toimisi. Lopulta se alkaa tuntua vastenmieliseltä ja vetäydyn omiin oloihini, että saan elää omaa elämääni, ja sitten lopetan suhteen, koska en jaksa enää olla se mies, joka minun halutaan olevan.
Sulla on ongelmana heikko, toisten hyväksynnästä riippuvainen identiteetti ja liiallinen miellyttämisen halu. Työstä noita, niin pääset eteenpäin. Ja silloin löydät myös naisen, joka haluaa sinut sellaisena kuin olet.
🇺🇦🇮🇱
Kaffebulla kirjoitti:
Sulla on ongelmana heikko, toisten hyväksynnästä riippuvainen identiteetti ja liiallinen miellyttämisen halu. Työstä noita, niin pääset eteenpäin. Ja silloin löydät myös naisen, joka haluaa sinut sellaisena kuin olet.
Olen työstänyt, ja lopputuloksena en ole kenenkään kanssa. Parasta olla yksin, kun ei tarvitse tehdä kompromisseja. Ja olen siis aiemmin elänyt tosi pitkän suhteen, etten koko elämääni ole ollut kompromissiton. Nyt olen.
Itse olen huomannut, että suurin osa miehistä ei kykene kuulemaan naisen puhetta kunnolla. Siitä ongelmat. Korvaavat kuuntelun stereotyyppisillä oletuksilla siitä, mitä nainen muka sanoi.
Nykyisin mieheni kanssa saa ihan vääntämällä vääntää, että hän tajuaa kuunnella. Monesti havahtuu sitten itsekin, että ai jaa, sanoitkin pitäväsi bratwursteista ja minä kun kuulin että et tykkää makkarasta, pitäisi kuunnella paremmin.
Ensimmäisellä sivulla myönnät tekeväsi näissä itsekin virheitä ja toisella sivulla tällaista shittiä
Mies ei sais tehdä kertaakaan, mutta sinähän vain olet erehtyväinen ihminen, joka yrittää parhaansa 😇 Toki sinä ansaitset armoa.
Sanot myös, että mykkäkoulu ei ole tullut heti suhteen alussa, mutta toisaalta juuri annoit esimerkin 2 kk:n suhteesta, jossa mykkäkoulua oli. Tietty joillekin 2 kk:ttakin on jo pitkä suhde...
Vika on kuule ihan sinussa itsessäsi. Ala kantamaan vastuuta epäreilusta käytöksestäsi