Vaadinko liikaa mieheltä (miehiltä)?
Mietin tätä nyt liittyen nykyiseen parisuhteeseen, mutta sama koskee kyllä kaikkia miehiä, siis jo aiempiakin parisuhteitani ja tapailujuttuja.
En vaadi miehiltä uraa, en huenoa työpaikkaa, en varallisuutta, koulutuksellakaan ei ole niin väliä minulle. Eikä muulla ns. statuksella. Ulkonäön puolestakaan vaatimuksia ei paljoa ole, kalju ei haittaa eikä silmälasit, ylipainoakin saa jonkun verran olla eikä se haittaa. Siisti olemus toki pitää olla mutta useimmillahan onkin. Mutta minulla on aika kovia vaatimuksia sellaiseen henkiseen kypsyyteen liittyen. Vaadin korkeaa tunneälyä, yleistä henkistä kypsyyttä, sitä että osaa kypsästi hoitaa erimielisyydet, ei leiki mitään mykkäkouluja, osaa rauhallisesti ja älykkäästi perustella kantansa, on hyvä kuuntelija, on empaattinen, ei käyttäydy huonosti jne voisin jatkaakin listaa mutta ymmärrätte jo tästä varmaan mitä tarkoitan. Tuntuu, että vaadin mieheltä tai siis miehiltä aivan liikaa kun vaadin näitä. Suhteeni kariutuu siihen, että mies ei ole tällainen ja lopetan suhteen. Nytkin mietin lopettavani tämän suhteen taas samasta syystä kuin aiemmatkin.
N36
Kommentit (179)
Vaadi ihan mitä vaan ikinä haluat, mikä minä olen tuomitsemaan.
Ihan uteliaisuudesta pakko kysyä: oletko ikinä elämässäsi tavannut sellaista miestä, jolla on kaikki nuo vaatimasi ominaisuudet?
Työtön ja kouluttamaton, mutta henkisesti kypsä ei oikein ole toimiva kokonaisuus. Valtaosa kavereistani on korkeakoulutettuja, samoin heidän miehensä. Ei mykkäkouluja, ei ovien paiskomista, haukkumista tai muuta vastaavaa lapsellista. Lukevat ja osaavat keskustella ajankohtaisista asioista, jollain tasolla. Toki erimielisyyksiä voi olla ja metatyöt jää naisille. Töiden kautta tiedän kollegoita, joiden kaveripiiri koostuu kouluttamattomista, ja kuulen heidän tekemisistään ja aina ihmettelen mistä näitä pikkusieluisia ja lapsellisia ihmisiä oikein löytyykään. Omasta kokemuksesta sanoisin, että avainsana on koulutus, tämä on tärkeätä miehille. Ja hyvät miehet on tosiaan pariutuneet jo, nyt voi korkeintaan saada jonkun toisella kierroksella olevan.
Mulla on käsitys että iso osa miehistä kaipaa sinne tossun alle ja viihtyy siellä. Ei tarvitse nähdä vaivaa , nainen päättää kaikki sisustuksesta lomamatkoihihin.
Vierailija kirjoitti:
Työtön ja kouluttamaton, mutta henkisesti kypsä ei oikein ole toimiva kokonaisuus. Valtaosa kavereistani on korkeakoulutettuja, samoin heidän miehensä. Ei mykkäkouluja, ei ovien paiskomista, haukkumista tai muuta vastaavaa lapsellista. Lukevat ja osaavat keskustella ajankohtaisista asioista, jollain tasolla. Toki erimielisyyksiä voi olla ja metatyöt jää naisille. Töiden kautta tiedän kollegoita, joiden kaveripiiri koostuu kouluttamattomista, ja kuulen heidän tekemisistään ja aina ihmettelen mistä näitä pikkusieluisia ja lapsellisia ihmisiä oikein löytyykään. Omasta kokemuksesta sanoisin, että avainsana on koulutus, tämä on tärkeätä miehille. Ja hyvät miehet on tosiaan pariutuneet jo, nyt voi korkeintaan saada jonkun toisella kierroksella olevan.
Tämänkö takia joskus tuntuu sille, että osa (luultavatsi ja toivottavasti vain hyvin pieni mutta mrrkittävä) osa naisista suuntaa kiinnostuksensa enempi miehiin jotka ovat jo parisuhteessa kuin heihin, jotka ovat sinkkuna, koska sinkussa on heistä aina varmasti jotain huomattavaa vikaa tai puutetta. Sillä ellei olisi, niin kuten kirjoitit hän ei olisi sinkku, ainakin jos mies on jo vähän vanhempi.
Vastaus kysymykseesi, kyllä vaadit liikaa. Yritit kirjoittaa avauksesi mahdollisimman alentavasti kun käytännössä kerroit, että sinulla käy melkein mikä vaan ja pakko käydäkin, sillä vikojahan miehissä riittää ja kuinka et paljoa vaadi jos sitäkään, mutta silti miehet ei siihen pysty. Ongelma on siinä että ylipäätään vaadit yhtään mitään. Älä vaadi. Anna ihmisten olla sellaisia kuin ovat, ei ihminen toiseksi vaatimalla muutu ja jos muuttuu, niin se ihminen on jotain muuta kuin haluaisi olla. Etsi ihminen jonka kanssa hommat natsaa ja lopeta se vaatiminen
Minä vähän mietin, hyväksytkö omat vihan tunteesi ja ilmaisetko niitä? Jos koskaan ei saa vängätä eikä lipsahtaa mitään, mikä ei ole rauhallista, järkevää ja kypsää, on se aika kova vaatimus. Se on asiallinen vaatimus, että pääsääntöisesti toimii kypsästi.
Luin vain ensimmäisen sivun, mutta mitä tarkoitat mykkäkouluilla? Mietin onko sinulla niille jokin muista poikkeava merkitys, kun kaikki tuntemasi tapailumiehet ovat sellaisia harrastaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vaadin korkeaa tunneälyä, yleistä henkistä kypsyyttä, sitä että osaa kypsästi hoitaa erimielisyydet, ei leiki mitään mykkäkouluja, osaa rauhallisesti ja älykkäästi perustella kantansa, on hyvä kuuntelija, on empaattinen, ei käyttäydy huonosti jne voisin jatkaakin listaa mutta ymmärrätte jo tästä varmaan mitä tarkoitan."
No et vaadi liikaa. Empatiakyvyttömät, tavalla tai toisella huonosti käyttäytyvät miehet eivät yksinkertaisesti ole parisuhdekelpoisia oikein kenellekään, paitsi ehkä kaltaisilleen.
Mutta minä siis vaadin noiden asioiden suhteen paljon. Yksikin mykkäkoulu mieheltä niin alan miettimään eroa. Yksikin ovet paukkuen paikalta häipyminen erimielisyyden tullessa niin alan miettimään eroa. Yksikin miehen aloittama vänkääminen (jossa mies ei rauhallisesti ja kunnolla perustele kantaansa) niin alan miettimään eroa. Jne.
Ap
Ehkä olen itse tosi toksinen, mutta mielestäni vaadit aika paljon. Kukaan ei ole täydellinen, harva pystyy aina rauhallisesti ja kunnolla perustelemaan kantaansa vaan joskus vaikka väsyneenä tulee tyhmästi vängättyä pikkujutuista tai riidan aikana otettua aikalisä.
Tietenkin on ihan eri asia, jos tuo on hyvin jatkuvaa ja riitatilanteita on paljon. Tai ei edes tilanteen "laannuttua" kykene keskustelemaan aiemmista ristiriidoista tai pahoittelemaan huonoa käytöstä.
Mutta onko "paljon" silti "liikaa", paha sanoa. Ihmisillä on erilaiset rajat. Minä ymmärrän pienen äksyilyn ja vänkäämisen, jopa raivolenkille lähtemisen ovet paukkuen, mutta esimerkiksi ilkeää tai sovinistista nimittelyä en katselisi pitkään.
Mykkäkoulua harrastavaa puolisoa en katselisi itsekään, mutta AP käytännössä vaatii, että negatiivisia tunteita ei saa näyttää millään tavalla. Kyllä pienet riidat ja joskus isommatkin kuuluvat terveisiin ihmissuhteisiin. Ei ole hyväksi padota negatiivisia tunteita sisälleen ja harva meistä on niin lempeä, ettei v*tuttaisi ikinä mikään. Erimielisyyksiä tulee ja kun keskusteluyhteys puolison kanssa toimii, niin asiat myös puhutaan läpi ja riidat sovitaan.
Nelikymppisissä sinkkumiehissä on aina joku iso vika, yleensä korvien välissä. Ne hyvät on jo naimisissa.
"Vaadin korkeaa tunneälyä, yleistä henkistä kypsyyttä, sitä että osaa kypsästi hoitaa erimielisyydet, ei leiki mitään mykkäkouluja, osaa rauhallisesti ja älykkäästi perustella kantansa, on hyvä kuuntelija, on empaattinen, ei käyttäydy huonosti jne voisin jatkaakin listaa mutta ymmärrätte jo tästä varmaan mitä tarkoitan."
Voi myös olla että sun "henkinen kypsyys" että kaikkien on lopulta oltava sun kanssasi samaa mieltä. Kaikki muiden perustelut on "typeriä" eikä osoita sulle siksi henkistä kypsyyyttä, joten kehä pyörii pyörimistään.
Vierailija kirjoitti:
Luin vain ensimmäisen sivun, mutta mitä tarkoitat mykkäkouluilla? Mietin onko sinulla niille jokin muista poikkeava merkitys, kun kaikki tuntemasi tapailumiehet ovat sellaisia harrastaneet.
naisille se varmaan tarkoittaa ettei ala oma-aloitteisesti pyytelemään anteeksi naisen kiukuttelua.
Kiihtyneessä mielentilassa olevalle naiselle on turhaa edes yrittää puhua rakentavasti. Ihan sama mitä sanot, niin saat hyökkäävän vastaanoton. Siinä vaiheessa mies usein mieluusti vetäytyy tilanteesta ollen hiljaa, koska ei jaksa takoa päätään seinään. Nainen taas tulkitsee tämän siten, että miestä ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Työtön ja kouluttamaton, mutta henkisesti kypsä ei oikein ole toimiva kokonaisuus. Valtaosa kavereistani on korkeakoulutettuja, samoin heidän miehensä. Ei mykkäkouluja, ei ovien paiskomista, haukkumista tai muuta vastaavaa lapsellista. Lukevat ja osaavat keskustella ajankohtaisista asioista, jollain tasolla. Toki erimielisyyksiä voi olla ja metatyöt jää naisille. Töiden kautta tiedän kollegoita, joiden kaveripiiri koostuu kouluttamattomista, ja kuulen heidän tekemisistään ja aina ihmettelen mistä näitä pikkusieluisia ja lapsellisia ihmisiä oikein löytyykään. Omasta kokemuksesta sanoisin, että avainsana on koulutus, tämä on tärkeätä miehille. Ja hyvät miehet on tosiaan pariutuneet jo, nyt voi korkeintaan saada jonkun toisella kierroksella olevan.
Olet todella typerä jos itse uskot tämän. Sinä et tiedä toisten suhteista mitään. Kuvittelet tietäväsi pienen pintaraapaisun, mutta et tiedä etkä tunne noita ihmisiä ja mitä siellä kotona tapahtuu.
Musta tuntuu, ap, että itse et ole ollenkaan henkisesti kypsä. Kuka alkaa miettimään mykkäkoulun takia heti eroa? Miten hauras oikein olet? Käsittele ensin omat ongelmasi.
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisissä sinkkumiehissä on aina joku iso vika, yleensä korvien välissä. Ne hyvät on jo naimisissa.
Päteekö tämä myös nelikymppisiin sinkkunaisiin? Vai koskeeko vain miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Mykkäkoulua harrastavaa puolisoa en katselisi itsekään, mutta AP käytännössä vaatii, että negatiivisia tunteita ei saa näyttää millään tavalla. Kyllä pienet riidat ja joskus isommatkin kuuluvat terveisiin ihmissuhteisiin. Ei ole hyväksi padota negatiivisia tunteita sisälleen ja harva meistä on niin lempeä, ettei v*tuttaisi ikinä mikään. Erimielisyyksiä tulee ja kun keskusteluyhteys puolison kanssa toimii, niin asiat myös puhutaan läpi ja riidat sovitaan.
En tiedä määrittelikö ap, minkälaista se mykkäkoulu on ollut. Vaikutelma on, että hän menettää mielenkiintonsa sekunnissa, jos mies pitää minuutinkin hiljaisuutta.
Toinen asia, minkä ap nähdäkseni mainitsi, että hän on ilmeisesti löytänyt kolme kertaa pitkäänkin kestäneen suhteen sellaisen hänen vaatimuksensa täyttävän miehen kanssa. Herää vain kysymys, miksi nekin kaikki kolme sitten meni perseelleen?
Parhaat miehet ovat pariutuneet jo nuorina. Ei niitä riitä enää kolmekymppisille.