Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yksityisyydensuoja mielenterveyspalveluissa: potilastietojen avoin saatavuus koko terveydenhuollon henkilöstölle ongelma
14.07.2023 |
Haluaisin herättää keskustelua mielenterveyspalveluiden potilasjärjestelmien tietoturvasta ja siitä, miten arkaluontoisia keskusteluja voidaan käydä psykiatrisen lääkärin tai hoitajan kanssa. Olen huomannut, että potilasjärjestelmiin kirjatut tiedot ovat kaikkien terveydenhuollon työntekijöiden saatavilla, mikä herättää kysymyksiä yksityisyyden suojaamisesta. Tiedustelin asiaa vielä erikseen terveyskeskuksestani ja terveydenhoitalueemme järjestelmässä Mediatrissa ei ole mitään mahdollisuutta rajoittaa stigmatisoivien kirjausten näkyvyyttä tai saatavutta. JA tässä kohtaa on aivan turha tulla valehtelemaan, etteivät terveydenhuollon ammattilaiset katsele kuin niitä tietoja, mitä hoidossa tarvitsevat. Aivan turha on luulla, ettei ko. ammattikuntaan kuuluisi uteliaita ihmisiä. Jos tietoja urkitaan ja käytetään väärin, on vahinko jo tapahtunut - siinä eivät enää ylilääkärin anteeksipyynnöt tai korvaukset auta.
Toisin sanoin, jos menet vaikka päivystykseen katkenneen käden takia, niin lääkärillä on oikeus katsoa sinun rekisterissä olevat merkintäsi. Myös ne merkinnät, joissa kerrot psykiatrille synkimpiä salaisuuksiasi.
Erityisesti asuessani pienellä paikkakunnalla, on hyvin todennäköistä, että päivystyksessä tai muissa terveydenhuollon tilanteissa kohtaan tuttuja lääkäreitä tai hoitajia. Esimerkiksi, jos soitan rokotusaikaa, niin naapurissa asuva lähihoitaja Seija, joka hoitaa puhelinvaihdetta, näkee kaikki terveystietoni. Tällaisten tietojen leviäminen selvästi vaikuttaisi yhteiskunnalliseen asemaani.
Tämä herättää huolen siitä, miten arkaluonteisia, leimaavia ja mahdollisesti yhteiskunnallista statusta alentavia potilastietoja voidaan pitää salassa. Miksei mielenterveyspalveluissa voisi puhua asioista, jotka eivät olisi automaattisesti jaettavissa kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten kesken? Eikö yksilöllisyyden ja luottamuksellisuuden tule olla ensisijaisia myös mielenterveyspalveluissa? Eikö vastaanotolla todellakaan voi puhua muuta, kuin mitä olisi valmis kirjoittamaan Hesarin etusivulle?
Haluaisin kuulla muiden mielipiteitä ja kokemuksia tästä aiheesta. Miten te koette potilastietojen jakamisen laajasti terveydenhuollon ammattilaisten kesken? Onko teillä ehdotuksia tai näkemyksiä siitä, miten potilaiden yksityisyys ja arkaluonteisten tietojen suojaaminen voitaisiin parantaa? Otetaan tämä keskustelu käyntiin ja jaetaan näkemyksiä!
Kommentit (459)
Siis eihän psykiatrian kirjauksia näe terveyskeskuksen puolen henkilökunta. Ainakaan täällä missä minä asun. Sanovat vaan kun kerron vaivastani ja siitä kun kävin psykiatrian puolella juttusilla, etteivät he näe ollenkaan mitä siellä on kirjattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näkeekö omakannasta siis kuka ja milloin on katsellut nimenomaan noita psyk. tietoja?
Näkee mikä taho on katsonut, ei sitä kuka on katsonut. Jos haluaa tietää kuka, pitää pyytää hoitavasta paikasta tarkempia tietoja. Nuo tietojen luovutukset näkyvät kannasta heti katsomisen jälkeen vaikka kirjaukset käynnistä tulisivat myöhemmin. Mutta kun luovutukset näkyvät vain tasolla Terveystalo on saanut luovutuksen tiettynä päivänä, niin eihän siitä vielä tiedä ketkä kaikki terveystalosta tietoja katsoivat.
Suomalaiset jakavat terveystietoja, mm. reseptitietoja, Euroopan sisällä ilman potilaan erillistä suostumusta, vaikka useissa Euroopan maissa ollaan vielä hyvin kaukana siitä, että mielenterveysongelmaisilla olisi asiat hyvin. Tieto reseptistä tulee omakantaan, josta se lähtee sopimusten mukaisiin maihin Eurooppaan ilman mitää erillistä ilmoitusta asiasta. Jälkikäteen voi toki tietojen jakamisen laittaa päälle, mutta se saattaa siinä vaiheessa olla jo hyvin myöhäistä.
Ihmisoikeusjärjestöjen raporteissa Turkista kerrotaan pakkohoidon ja eristyksen käyttö: Amnesty Internationalin raportin mukaan Turkissa mielenterveysongelmista kärsiviä henkilöitä saatetaan pakkohoitaa ilman heidän suostumustaan. Tämä saattaa sisältää pakkolääkityksen ja eristämisen. Raportissa korostetaan, että nämä käytännöt ovat vastoin kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja. Useissa raporteissa on todettu, että mielenterveysongelmia sairastavien henkilöiden kohtelu Turkissa voi sisältää kidutusta, pahoinpitelyä ja muuta huonoa kohtelua. HRW:n raportin mukaan nämä väärinkäytökset tapahtuvat usein mielenterveyslaitoksissa. Mielenterveysongelmista kärsiviä henkilöitä saatetaan pidättää mielivaltaisesti ja pitää suljettuina mielisairaaloissa tai psykiatrisissa laitoksissa pitkiä aikoja ilman riittäviä oikeudellisia menettelyjä. Oikeudenkäytön puutteita ja oikeudenkäyntien viivästyksiä on myös esiintynyt.
Romaniassa on raportoitu tapauksia mielenterveyspotilaiden kaltoinkohtelusta mielenterveydenhuollossa. Tällaisiin väärinkäytöksiin voi kuulua pahoinpitelyä, nöyryyttämistä ja huonoa kohtelua niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Eipä olis mukava joutua lomamatkalla ko. maassa terveydenhuollon asiakkaaksi vaikkapa onnettomuuden jälkeen.
Bulgariassa mielenterveysongelmista kärsivät henkilöt kohtaavat syrjintää ja leimautumista . Tämä voi vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiaan saada tarvitsemaansa hoitoa, työllistyä tai osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan. Ei siis kannata miettiä, miksi ko. maahan ei esimerkiksi saa työskentelylupaa, jos on mt. merkinnöistä tietoja saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin myös mielenterveyshoitajan juttusilla. Olin aika shokissa, että kaikki keskustelut oli kirjoitettu auki omakantaan. Ei se mitä itsestäni puhun niin haittaisi. Olen sinut ongelmieni kanssa. Ahdisti, että asiat joita puhuin läheisistäni oli kirjattu myös!
Purin huoliani tiettyihin laajempaan perhetilanteeseen liittyviin seikkoihin. Aika kauheaa, että ne asiat voivat tulla ilmi jonkun väärinkäytön yhteydessä, vaikka asianomaiset eivät ole edes valinneet asioidensa puintia nettimaailmassa. En pystynyt jatkamaan käyntejä enää tämän jälkeen. Aika turhaahan se olisi kun pitäisi varoa sanojaan koko ajan.
Kannattaa pyytää tietojen korjaus ja poisto vedoten, ettei sinun terveystietoihin saa lisätä toisten henkilöiden suoria tai epäsuoria henkilötietoja tietosuojalainsäädännön nojalla. Sinun teksteissäsi ei siis saa olla kukaan toinen henkilö tunnistettavissa suoraan tai epäsuorasti, jos ko. tunnistettava henkilö itse ei ole antanut tähän lupaa rekisterinpitäjälle.
Vastaamo-vuodon teksteissä taisi olla aika paljonkin viittauksia muihin ihmisiin. Jos hlö puhuu esim. lapsistaan, puolisostaan tai vanhemmastaan, niin jo siitä saa heti selkoa, kenestä kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kannasta poistettu mahdollisuus kirjausten piilottamiseen? Ainakin jossain vaiheessa oli mahdollista estää tietyn kirjauksen näkyminen.
Onnistuu yhä, täytyy vaan löytää oikea kohta mistä ne laittaa. Olin töissä alalla ja meillä oli rajattu nuo tekstit pois näkyvistä ihan ohjelman toimesta, näkyivät vaan niille jotka psyk.puolella työskentelivät.
Tietääkö joku miksi ylipäänsä psyk.tekstit ovat niin tarkkoja jaaritteluja henkilökohtaisista asioista? Asian ydin varmasti selviäisi tiivistämälläkin ja silloin olisi myös epämääräisempi ulkopuolisellekin jos sattuu näkemään.
Minä mt-työ tekijänä toivoisin mahdollisuutta tehdä muistiinpanoja vain omaan käyttöön, koska jos sulla on 50 asiakasta niin joku "Keskusteltu perhesuhteista. " ei oikein auta palauttamaan mieleen sitä keskustelua joka viime tapaamisessa jäi kesken, sitä hetkeä kun potilaan kasvoista näit että tämä hänen juuri sanomansa oli tärkeä ja herkkä asia ja siihen on palattava jatkotapaamisissa. Valitettavasti. Olisi ihana voida tavata asiakkaitaan tiiviisti ja muistaa jokaisen tarina, mutta kun se ei ole mahdollista, pitää tehdä parhaansa että voidaan jatkaa siitä mihin jäätiin eikä potilaalle tule tunnetta että en muista kuka hän on ja mitä puhuttiin. Muiden kuin potilastietojärjestelmän käyntikirjausten säilyttäminen on laitonta.
Toinen juttu on että me ei saada kirjauksissa tulkita tai olettaa. Tämän vuoksi joskus joutuu laittamaan jopa suoria lainauksia virheellisen mielikuvan välttämiseksi.
Mutta olen samaa mieltä, varsinkaan terapeuttisten keskustelujen tarkka näkyvyys muualle terveydenhuoltoon tai asiakkaalle itselleen (ainakaan yksin kotona lueskeltavaksi) ei ole järkevää.
Jos terapeutilla on vihko johon tekee terapiaistunnon aikana muistiinpanoja, rikkooko hän lakia?
Ei riko. Mutta alkuperäiset muistiinpanot tulee hävittää, kun tekee uudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kannasta poistettu mahdollisuus kirjausten piilottamiseen? Ainakin jossain vaiheessa oli mahdollista estää tietyn kirjauksen näkyminen.
Onnistuu yhä, täytyy vaan löytää oikea kohta mistä ne laittaa. Olin töissä alalla ja meillä oli rajattu nuo tekstit pois näkyvistä ihan ohjelman toimesta, näkyivät vaan niille jotka psyk.puolella työskentelivät.
Tietääkö joku miksi ylipäänsä psyk.tekstit ovat niin tarkkoja jaaritteluja henkilökohtaisista asioista? Asian ydin varmasti selviäisi tiivistämälläkin ja silloin olisi myös epämääräisempi ulkopuolisellekin jos sattuu näkemään.
Minä mt-työ tekijänä toivoisin mahdollisuutta tehdä muistiinpanoja vain omaan käyttöön, koska jos sulla on 50 asiakasta niin joku "Keskusteltu perhesuhteista. " ei oikein auta palauttamaan mieleen sitä keskustelua joka viime tapaamisessa jäi kesken, sitä hetkeä kun potilaan kasvoista näit että tämä hänen juuri sanomansa oli tärkeä ja herkkä asia ja siihen on palattava jatkotapaamisissa. Valitettavasti. Olisi ihana voida tavata asiakkaitaan tiiviisti ja muistaa jokaisen tarina, mutta kun se ei ole mahdollista, pitää tehdä parhaansa että voidaan jatkaa siitä mihin jäätiin eikä potilaalle tule tunnetta että en muista kuka hän on ja mitä puhuttiin. Muiden kuin potilastietojärjestelmän käyntikirjausten säilyttäminen on laitonta.
Toinen juttu on että me ei saada kirjauksissa tulkita tai olettaa. Tämän vuoksi joskus joutuu laittamaan jopa suoria lainauksia virheellisen mielikuvan välttämiseksi.
Mutta olen samaa mieltä, varsinkaan terapeuttisten keskustelujen tarkka näkyvyys muualle terveydenhuoltoon tai asiakkaalle itselleen (ainakaan yksin kotona lueskeltavaksi) ei ole järkevää.
Jos terapeutilla on vihko johon tekee terapiaistunnon aikana muistiinpanoja, rikkooko hän lakia?
Ei, mutta tapaamksen jälkeen ne tiedot on oleellisilta osin "viipymättä" siirrettävä potilastietojärjestelmään ja paperit tuhottava asap.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset jakavat terveystietoja, mm. reseptitietoja, Euroopan sisällä ilman potilaan erillistä suostumusta, vaikka useissa Euroopan maissa ollaan vielä hyvin kaukana siitä, että mielenterveysongelmaisilla olisi asiat hyvin. Tieto reseptistä tulee omakantaan, josta se lähtee sopimusten mukaisiin maihin Eurooppaan ilman mitää erillistä ilmoitusta asiasta. Jälkikäteen voi toki tietojen jakamisen laittaa päälle, mutta se saattaa siinä vaiheessa olla jo hyvin myöhäistä.
Mitä tämä tarkemmin tarkoittaa? Missä tilanteessa reseptitietoja Euroopan maissa käytännössä jaetaan? Kun hakee ulkomailla lääkettä apteekista? Vai jotain ihan muuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä niin yksityisiä ja arkaluontoisia tietoja siellä sinun mielestä on että ammattihenkilökunta ei osaisi kyseistä tietoa käsitellä kuten kaikkena muuna heidän työssään tulevaa? Heille nämä tiedot ei ole mitenkään niin säväyttäviä kuin muille olisi.
Melko sinisilmäistä tekstiä. Ei tässä ole kyse siitä että potilasta ujostuttaisi seisoa lääkärin edessä pylly paljaana, kun kerta ihmisiähän tässä kaikki ollaan. Vaan nimenomaan sellaisista asioista mitä ei halua kailottaa naapurin lähihoitaja Seijalle, kuten vaikkapa että on sairastanut tippurin vuonna miekka ja kypärä. Tai on joutunut tekemään abortin yhden illan suhteen seurauksena yms, muuta mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä niin yksityisiä ja arkaluontoisia tietoja siellä sinun mielestä on että ammattihenkilökunta ei osaisi kyseistä tietoa käsitellä kuten kaikkena muuna heidän työssään tulevaa? Heille nämä tiedot ei ole mitenkään niin säväyttäviä kuin muille olisi.
Melko sinisilmäistä tekstiä. Ei tässä ole kyse siitä että potilasta ujostuttaisi seisoa lääkärin edessä pylly paljaana, kun kerta ihmisiähän tässä kaikki ollaan. Vaan nimenomaan sellaisista asioista mitä ei halua kailottaa naapurin lähihoitaja Seijalle, kuten vaikkapa että on sairastanut tippurin vuonna miekka ja kypärä. Tai on joutunut tekemään abortin yhden illan suhteen seurauksena yms, muuta mukavaa.
Ei ole tosiaan mitään syytä miksi naapurin lähihoitaja Seijalla pitäisi olla minkäänlaista omavalintaisia mahdollisuutta lukea vaikka keuhkokuumeen takia sairaalaan joutuneen tiedoista vaikka lapsuudessa tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta ja siitä, miten potilas asiaa on käsitellyt terapeuttinsa kanssa, miten reagoinut jne. Nämä asiat eivät vaan vaikuta suurimpaan osaan hoidosta mitenkään. Seijalle kyllä pitäisi riittää tarvittaessa selvitettävä tieto, että potilas on joskus ollut mt-asiakas, niin asiaa osataan sitten huomioida, jos potilas menee vaikka psykoottiseksi. Mutta edelleen tässäkään tilanteessa terapiakeslustelujen sisältö ei kuulu Seijalle vaan sitten taas tarvittaessa nimenomaan psykoosia hoitaville tahoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivätkö ihmiset vieläkään tajua, että "terveydenhuoltojärjestelmän" tarkoituksena ei ole milloinkaan (poikkeuksena ehkä hyvinvointiyhteiskunnan illuusio 1970- ja 1980-luvulla) ollut yksilön hyvinvointi, vaan ensisijaisesti kontrollointi ja luokittelu, yhteiskuntakelpoisuuteen vaikuttavien terveysongelmien korjaaminen silloin kun se on mahdollista koululääketieteen kaavamaisilla keinoilla sekä niiden ihmisten stigmatisointi, joiden yhteiskuntakelpoisuutta ei em. keinoilla saada palautettua yhä raaemmaksi kehittyvän yhteiskunnallisen arvomaailman vaatimalle tasolle.
Henkistä "apua" tarvitsevan suurin mahdollinen virhe on lähteä hakemaan sitä sieltä, missä sitä ei ole tarkoituskaan antaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiseen yhteiskuntaan ei oikein istu sellainen, että henkilökohtaisia tietoja menee sinne ja tänne ilman, että niihin saa itse edes kommentoitua. Ja näistä terveystiedoista voidaan sanktioida. Tämä ei sovi kulttuuriimme. Jos kyse olisi naapurimaadta, niin asia olisi eri.
Tämä ei istu perinteiseen mielikuvaan suomalaisesta yhteiskunnasta. Sen sijaan kaikki tämä ja paljon muutakin istuu kuin nakutettu siihen orwellilaiseen dystopiaan, jollaiseksi Suomea on tietoyhteiskuntaan liittyvän "edistyksellisyyden" nimissä kehitetty koko tämän vuosituhannen ajan. Monet tuntuvat heräävän todellisuuteen vasta sitten, kun se on auttamatta myöhäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vielä 70-luvullakin pakkosteriloitiin mielisairaita ja kehitysvammaisia, niin ei kai voi olettaa, että oltaisiin päästy kehityksessä edelleenkään kovin pitkälle.
Kerrankin todella hyvä ja asiallinen ketju jossa lähes kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä:
1. Kansalaisten tietosuoja koskien potilastietoja pitää saattaa kokonaisuudessa EU:n GDPR-asetuksen edellyttämälle tasolle tai jopa sen yli.
2. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus halutessaan piilottaa/salata hoitotietojaan.
3. Yksityiskohtaiset psykiatrisen puolen hoitotiedot eivät kuulu perusterveydenhuollon luettavaksi.
4. Hoitotietojen katselun valvontaa tulee tehostaa. Potilaan täytyy nähdä, kuka (yksilö, nimellä) on katsellut hänen hoitotietojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kannasta poistettu mahdollisuus kirjausten piilottamiseen? Ainakin jossain vaiheessa oli mahdollista estää tietyn kirjauksen näkyminen.
Onnistuu yhä, täytyy vaan löytää oikea kohta mistä ne laittaa. Olin töissä alalla ja meillä oli rajattu nuo tekstit pois näkyvistä ihan ohjelman toimesta, näkyivät vaan niille jotka psyk.puolella työskentelivät.
Tietääkö joku miksi ylipäänsä psyk.tekstit ovat niin tarkkoja jaaritteluja henkilökohtaisista asioista? Asian ydin varmasti selviäisi tiivistämälläkin ja silloin olisi myös epämääräisempi ulkopuolisellekin jos sattuu näkemään.
Minä mt-työ tekijänä toivoisin mahdollisuutta tehdä muistiinpanoja vain omaan käyttöön, koska jos sulla on 50 asiakasta niin joku "Keskusteltu perhesuhteista. " ei oikein auta palauttamaan mieleen sitä keskustelua joka viime tapaamisessa jäi kesken, sitä hetkeä kun potilaan kasvoista näit että tämä hänen juuri sanomansa oli tärkeä ja herkkä asia ja siihen on palattava jatkotapaamisissa. Valitettavasti. Olisi ihana voida tavata asiakkaitaan tiiviisti ja muistaa jokaisen tarina, mutta kun se ei ole mahdollista, pitää tehdä parhaansa että voidaan jatkaa siitä mihin jäätiin eikä potilaalle tule tunnetta että en muista kuka hän on ja mitä puhuttiin. Muiden kuin potilastietojärjestelmän käyntikirjausten säilyttäminen on laitonta.
Toinen juttu on että me ei saada kirjauksissa tulkita tai olettaa. Tämän vuoksi joskus joutuu laittamaan jopa suoria lainauksia virheellisen mielikuvan välttämiseksi.
Mutta olen samaa mieltä, varsinkaan terapeuttisten keskustelujen tarkka näkyvyys muualle terveydenhuoltoon tai asiakkaalle itselleen (ainakaan yksin kotona lueskeltavaksi) ei ole järkevää.
Jos terapeutilla on vihko johon tekee terapiaistunnon aikana muistiinpanoja, rikkooko hän lakia?
Ei, mutta tapaamksen jälkeen ne tiedot on oleellisilta osin "viipymättä" siirrettävä potilastietojärjestelmään ja paperit tuhottava asap.
Höpö höpö. Muistarit saa säilyttää ja niitä ei anneta kenellekään, ei edes poliisille, kuin ehkä jossain murhatutkinnassa käräjäoikeuden päätöksellä. Oletko kuullut sanaa vaitiolovelvollisuus? Sähköisiin ei todellakaan saa kirjoittaa mitään liirum laarumeita mitä on puhuttu. Psykologit jotka tekee neurotutkimuksia tai muita tekee kirjauksia sähköisiin, ei terapeutit! Tuolloinkin ne liittyy ko. asioihin, ei henkilöiden sanomiin yksityiskohtiin.
Yritättekö tehdä ihmisiä vainohrhaisiksi?
Ihan voit Valviran sivuilta tarkistaa, niin psykoterapian muistiinpanot on kirjattava virallisesti ja alkuperäiset muistiinpanot pitää hävittää. Eri asia on tietysti mitkä tahansa itseänsä terapeutiksi kutsuvat tahot, vaikka lyhytterapeutit, joita ei mitkään viralliset määräykset säätele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkitys/reseptit tarkistetaan reseptikeskuksesta uutta lääkettä määrätessä interaktioiden vuoksi. On ihan potilasturvallisuuskysymys.
Psykiatrian papereissa käyn jos:
Potilas tulee psyykkisistä syistä vastaanotolle, tai jos potilaan kaikki diagnoosit ei lue yleislääketieteen lehdellä ja olen lähettämässä häntä eteenpäin. Esim päihdeongelma tai psykoosisairaus on semmoinen tieto, joka vastaanottavalla laitoksella (esim osasto) tulee olla tiedossa sen vatsakivun lisäksi, jotta tämä voidaan hoidossa huomioida jos potilaan psyykkinen tilanne esim heikkenee hoidon aikana. Psyykkiset sairaudet vaikuttavat toimintakykyyn, esimerkiksi polvikipu->polvileikkaus->pitkä kuntoutus -hoitopolku voi olla ongelmallinen jos potilaalla on huonossa hoitotasapainossa oleva psyykkinen sairaus. Leikkaus sinällään onnistuisi, mutta kuntoutuminen ei välttämättä toimintakyvyn laskun vuoksi.En ymmärrä, miksi psykiatrisia sairauksia tulisi peitellä, niiden etiologiahan on toisaalta somaattinen aivojen toimiessa poikkeavalla tavalla. Ihminen on kokonaisuus, hoidossa kaikki tulee ottaa huomioon.
T. Lääkäri
Muistaisittepa lääkärit vielä senkin tuosta ihmisen olemisesta kokonaisuus, että se päihdeongelma on usein seuraus jostakin eikä syy jollekin, esim ADHDn hoidoksi on aika tehotonta syytellä päihteiden käytöstä tai jostain päivärytmin puutteesta, ongelma on isompi ja mahdollisesti apua tuovat keinot ihan muualla.
Muistaisittepa puistokemistit sen, että diagnostiikkaa päästään tekemään vasta, kun potilas on ollut 3kk selvinpäin. Päihteet sotkevat aivokemiaa ja siten diagnostiikkaa.
Saisitpa kokeilla edes kuukauden ADHDn oireita hoitamattomina päihteettömänä niin nauraisit itsekin tuolle ehdotuksellesi! Jos ADDIT itse saisivat useammin luettua itsensä hoitavaan asemaan, niin ymmärrettäisiin paljon paremmin että päihteiden vähentäminen ja elämänhallinnan paraneminen tapahtuu rinnakkain tukitoimien ja lääkityksen kanssa, ei ne potilaat itseään ns. paranna (ikinä ei parane tietysti koska kyseessä ei ole sairaus) ennen sinne hoitoon menoa, muutenhan ne ei mitään hoitoa tarvitsisikaan, nämä on hitaita prosesseja!
No siten se päihdepoliklinkalka kuitenkin tehdään. Ensin päihteet pois sen 3kk ja sen jälkeen diagnostiset testit. Ei noin, kuten sinä kuvasit.
Ja siinä se ongelma onkin josta saa ihan päivittäin lukea mediasta. Se potilas hakee ja tarvitsee apua nyt ja siinä, ei 3n kuukauden selvistelyn jälkeen. Varsinkin kun ADHDn yksi oireista on kärsimättömyys ja pitkäjänteisyyden puute, mutta senhän toki tietäisitkin jos olisit todella lääkäri.
Itseasiassa olen lääkäri. Olen työskennellyt opiskeluaikoina päihdepolilla sekä päihdeosastolla, ja nykyisessä työssäni teen läheistä yhteistyötä päihdepsykiatrian poliklinikan kanssa. Nämä käytännöt eivät käsitykseni mukaan ole muuttuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkitys/reseptit tarkistetaan reseptikeskuksesta uutta lääkettä määrätessä interaktioiden vuoksi. On ihan potilasturvallisuuskysymys.
Psykiatrian papereissa käyn jos:
Potilas tulee psyykkisistä syistä vastaanotolle, tai jos potilaan kaikki diagnoosit ei lue yleislääketieteen lehdellä ja olen lähettämässä häntä eteenpäin. Esim päihdeongelma tai psykoosisairaus on semmoinen tieto, joka vastaanottavalla laitoksella (esim osasto) tulee olla tiedossa sen vatsakivun lisäksi, jotta tämä voidaan hoidossa huomioida jos potilaan psyykkinen tilanne esim heikkenee hoidon aikana. Psyykkiset sairaudet vaikuttavat toimintakykyyn, esimerkiksi polvikipu->polvileikkaus->pitkä kuntoutus -hoitopolku voi olla ongelmallinen jos potilaalla on huonossa hoitotasapainossa oleva psyykkinen sairaus. Leikkaus sinällään onnistuisi, mutta kuntoutuminen ei välttämättä toimintakyvyn laskun vuoksi.En ymmärrä, miksi psykiatrisia sairauksia tulisi peitellä, niiden etiologiahan on toisaalta somaattinen aivojen toimiessa poikkeavalla tavalla. Ihminen on kokonaisuus, hoidossa kaikki tulee ottaa huomioon.
T. Lääkäri
Muistaisittepa lääkärit vielä senkin tuosta ihmisen olemisesta kokonaisuus, että se päihdeongelma on usein seuraus jostakin eikä syy jollekin, esim ADHDn hoidoksi on aika tehotonta syytellä päihteiden käytöstä tai jostain päivärytmin puutteesta, ongelma on isompi ja mahdollisesti apua tuovat keinot ihan muualla.
Muistaisittepa puistokemistit sen, että diagnostiikkaa päästään tekemään vasta, kun potilas on ollut 3kk selvinpäin. Päihteet sotkevat aivokemiaa ja siten diagnostiikkaa.
Saisitpa kokeilla edes kuukauden ADHDn oireita hoitamattomina päihteettömänä niin nauraisit itsekin tuolle ehdotuksellesi! Jos ADDIT itse saisivat useammin luettua itsensä hoitavaan asemaan, niin ymmärrettäisiin paljon paremmin että päihteiden vähentäminen ja elämänhallinnan paraneminen tapahtuu rinnakkain tukitoimien ja lääkityksen kanssa, ei ne potilaat itseään ns. paranna (ikinä ei parane tietysti koska kyseessä ei ole sairaus) ennen sinne hoitoon menoa, muutenhan ne ei mitään hoitoa tarvitsisikaan, nämä on hitaita prosesseja!
No siten se päihdepoliklinkalka kuitenkin tehdään. Ensin päihteet pois sen 3kk ja sen jälkeen diagnostiset testit. Ei noin, kuten sinä kuvasit.
Ja siinä se ongelma onkin josta saa ihan päivittäin lukea mediasta. Se potilas hakee ja tarvitsee apua nyt ja siinä, ei 3n kuukauden selvistelyn jälkeen. Varsinkin kun ADHDn yksi oireista on kärsimättömyys ja pitkäjänteisyyden puute, mutta senhän toki tietäisitkin jos olisit todella lääkäri.
Itseasiassa olen lääkäri. Olen työskennellyt opiskeluaikoina päihdepolilla sekä päihdeosastolla, ja nykyisessä työssäni teen läheistä yhteistyötä päihdepsykiatrian poliklinikan kanssa. Nämä käytännöt eivät käsitykseni mukaan ole muuttuneet.
Korjaan vielä: nyt joissakin sairaanhoitopiireissä ei ollq vaadittu päihteettömyttä, mutta sitä on suositeltu. Pieniä kokeiluja on tehty, joissa päihdehäiriötä ja adhdtä yritetään hoitaa yhtä aikaa. Tämä ei siis ole käytäntö kaikilla hyvinvointialueilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkitys/reseptit tarkistetaan reseptikeskuksesta uutta lääkettä määrätessä interaktioiden vuoksi. On ihan potilasturvallisuuskysymys.
Psykiatrian papereissa käyn jos:
Potilas tulee psyykkisistä syistä vastaanotolle, tai jos potilaan kaikki diagnoosit ei lue yleislääketieteen lehdellä ja olen lähettämässä häntä eteenpäin. Esim päihdeongelma tai psykoosisairaus on semmoinen tieto, joka vastaanottavalla laitoksella (esim osasto) tulee olla tiedossa sen vatsakivun lisäksi, jotta tämä voidaan hoidossa huomioida jos potilaan psyykkinen tilanne esim heikkenee hoidon aikana. Psyykkiset sairaudet vaikuttavat toimintakykyyn, esimerkiksi polvikipu->polvileikkaus->pitkä kuntoutus -hoitopolku voi olla ongelmallinen jos potilaalla on huonossa hoitotasapainossa oleva psyykkinen sairaus. Leikkaus sinällään onnistuisi, mutta kuntoutuminen ei välttämättä toimintakyvyn laskun vuoksi.En ymmärrä, miksi psykiatrisia sairauksia tulisi peitellä, niiden etiologiahan on toisaalta somaattinen aivojen toimiessa poikkeavalla tavalla. Ihminen on kokonaisuus, hoidossa kaikki tulee ottaa huomioon.
T. Lääkäri
Muistaisittepa lääkärit vielä senkin tuosta ihmisen olemisesta kokonaisuus, että se päihdeongelma on usein seuraus jostakin eikä syy jollekin, esim ADHDn hoidoksi on aika tehotonta syytellä päihteiden käytöstä tai jostain päivärytmin puutteesta, ongelma on isompi ja mahdollisesti apua tuovat keinot ihan muualla.
Muistaisittepa puistokemistit sen, että diagnostiikkaa päästään tekemään vasta, kun potilas on ollut 3kk selvinpäin. Päihteet sotkevat aivokemiaa ja siten diagnostiikkaa.
Saisitpa kokeilla edes kuukauden ADHDn oireita hoitamattomina päihteettömänä niin nauraisit itsekin tuolle ehdotuksellesi! Jos ADDIT itse saisivat useammin luettua itsensä hoitavaan asemaan, niin ymmärrettäisiin paljon paremmin että päihteiden vähentäminen ja elämänhallinnan paraneminen tapahtuu rinnakkain tukitoimien ja lääkityksen kanssa, ei ne potilaat itseään ns. paranna (ikinä ei parane tietysti koska kyseessä ei ole sairaus) ennen sinne hoitoon menoa, muutenhan ne ei mitään hoitoa tarvitsisikaan, nämä on hitaita prosesseja!
No siten se päihdepoliklinkalka kuitenkin tehdään. Ensin päihteet pois sen 3kk ja sen jälkeen diagnostiset testit. Ei noin, kuten sinä kuvasit.
Ja siinä se ongelma onkin josta saa ihan päivittäin lukea mediasta. Se potilas hakee ja tarvitsee apua nyt ja siinä, ei 3n kuukauden selvistelyn jälkeen. Varsinkin kun ADHDn yksi oireista on kärsimättömyys ja pitkäjänteisyyden puute, mutta senhän toki tietäisitkin jos olisit todella lääkäri.
Ai eli koska yksi oire on kärsimättömyys, niin sen perusteella pitää saada kaikki juuri nyt heti, vaikka päihteet siinä sivussa vaikuttaa ja vaikeuttaa ADHD selvittelyitä ja tosiasiassa hidastaa hoidon aloittamista? Eiköhän kaikki apua hakevat ole melko kärsimättömiä oli ADHD tai ei. Ne lääkkeet ei ole mikään ihme, joka parantaa kaikki oireet ja päihteet siinä sivussa vaan sotkee sitä oirekuvan selvitystä ja voivat myös vaikeuttaa hoitoon sitoutumista ja oikean lääkeannoksen löytämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset jakavat terveystietoja, mm. reseptitietoja, Euroopan sisällä ilman potilaan erillistä suostumusta, vaikka useissa Euroopan maissa ollaan vielä hyvin kaukana siitä, että mielenterveysongelmaisilla olisi asiat hyvin. Tieto reseptistä tulee omakantaan, josta se lähtee sopimusten mukaisiin maihin Eurooppaan ilman mitää erillistä ilmoitusta asiasta. Jälkikäteen voi toki tietojen jakamisen laittaa päälle, mutta se saattaa siinä vaiheessa olla jo hyvin myöhäistä.
Mitä tämä tarkemmin tarkoittaa? Missä tilanteessa reseptitietoja Euroopan maissa käytännössä jaetaan? Kun hakee ulkomailla lääkettä apteekista? Vai jotain ihan muuta?
Eikö kukaan tiedä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen TYP asiakkaana ( Työllistämistä edistävä monialainen palvelu TE-palveluissa). Siellä tietojen urkinta on todella laajaa. Minunkin terveystiedot on kokoajan TYP virkaijoiden urkinnassa ja heillä on siihen lain suoma oikeus.
TYP urkkii mm. milloin viimeksi olen käynyt psykiatrisella sairaanhoitajalla ja terveydenhuollon edustaja etsii sen tiedon virkailijalle. Lääkärikäynnit ja kaikki muut hyvin henkilökohtaiset tiedot menee TYP-virkailijoille.
Minua risoo jo kovasti tämä urkkiminen. Mitään yksityisyyttä ei enää ole. Lopetin käynnit psykiatrisella sairaanhoitajalla TYP- virkailijan takia, kun en halua että hän saa tietoja minusta.
Minusta on tullut häiriintynyt näiden urkkimisten takia ja mietin että joku muu te-palvelu olisi minulle parempi kuin tälläinen jossa ei saa rauhassa asioida terveydenhuollossa kun kaikki tieto levitellään. Sitten vielä kirjataan Kantaan että varmasti kaikki näkevät esimerkiksi miten pitkään ollut työttömänä ja hyvin henkilökohtaisia tietoja, mitä ei haluaisi leviteltävän.
Koen tämän te-palvelun todella ahdistavana ja minusta tässä rikotaan yksityisyydensuojaa todella pahasti.
Mitä ihmettä terveystiedot työkkäriin kuuluu? Erikoista että kyselevät ja erikoisempaa että joku niitä kertoo.[/quote
Minusta tässä TYP-palvelusta tulee mieleen joku tiedustelupalvelu tai vakoojapalvelu. Kun oikeasti tietoa etsitään välikäsien kautta ilman että asianomainen tietää asiasta.
Se on kummallista tässä te-palvelussa ei kysytä asiakkaalta suoraan vaan se pitää tehdä selän takana.
Alue: Aihe vapaa
Jos terapeutilla on vihko johon tekee terapiaistunnon aikana muistiinpanoja, rikkooko hän lakia?