Onko ihan normi, että miehet ei halua tarjota

Miksi pyytää treffeille, jos ei halua tarjota? En ymmärrä. Jos on niin vastahakoinen niin ei ole pakko pyydellä ketään treffiseuraksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen onnellisesti naimisissa, mutta näin hypoteettisesti ajateltuna, jos kävisin treffeillä, niin kyllä olettaisin miehen tarjoavan. Mies, joka tarjoaa, antaa herrasmiesmäisen kuvan, joka osaa käytöstavat ja on valmis panostamaan naiseen. Jos olisin tositarkoituksella liikenteessä, niin tämä olisi ensisijaisen tärkeää. Tuskin tapaisin miestä uudelleen, jos ei tarjoaisi. En ottaisi vakavasti miestä, joka jonkun näennäisen tasa-arvon takia ei tarjoaisi. Kyllä aidon miehen täytyy olla valmis tarjoamaan ja pitämään huolta naisesta.

Mutta se on valtava riski miehelle, koska mies ei vielä tiedä onko nainen kunnollinen vai ghoustaaja.

Joku parin euron kahvi on susta valtava riski??? Onpa sulla ollut helppo elämä.

Koska olin nuorena liian hyväuskoinen.

Harvoin se pelkkään kahvikuppiin jää. Yleensä vaaditaan muutakin tarjottavaksi.

Ai että ihan vaaditaan. Onko kuinka moni nainen sinulle esittänyt vaatimuksia? Miten ne tarkalleen ne vaatimukset esittää?

Kerran jouduin maksaa useita tuoppeja naiselle, joka vain istui naisihmisenä odottamassa miehen maksavan. Aiemmat hänen treffit olivat menneet pieleen jo ensitreffeillä kun mies oli suostunut tarjoamaan vain yhden tuopin ja sen jälkeen he kieltäytyivät tarjoamasta.

Useita tuoppeja, miksi ihmeessä? Mikset lopettanut ensimmäisen jälkeen?

Kun tyttäreni alkoi lukiossa seurustella, niin heti ensimmäisenä jouluna tämän pojan isoäiti antoi pojalle joululahjaksi 100€ treffirahaa, jotta poika voisi viedä tyttäreni hienoille treffeille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen onnellisesti naimisissa, mutta näin hypoteettisesti ajateltuna, jos kävisin treffeillä, niin kyllä olettaisin miehen tarjoavan. Mies, joka tarjoaa, antaa herrasmiesmäisen kuvan, joka osaa käytöstavat ja on valmis panostamaan naiseen. Jos olisin tositarkoituksella liikenteessä, niin tämä olisi ensisijaisen tärkeää. Tuskin tapaisin miestä uudelleen, jos ei tarjoaisi. En ottaisi vakavasti miestä, joka jonkun näennäisen tasa-arvon takia ei tarjoaisi. Kyllä aidon miehen täytyy olla valmis tarjoamaan ja pitämään huolta naisesta.

Mutta se on valtava riski miehelle, koska mies ei vielä tiedä onko nainen kunnollinen vai ghoustaaja.

Joku parin euron kahvi on susta valtava riski??? Onpa sulla ollut helppo elämä.

Harvoin se pelkkään kahvikuppiin jää. Yleensä vaaditaan muutakin tarjottavaksi.

Ai että ihan vaaditaan. Onko kuinka moni nainen sinulle esittänyt vaatimuksia? Miten ne tarkalleen ne vaatimukset esittää?

Kerran jouduin maksaa useita tuoppeja naiselle, joka vain istui naisihmisenä odottamassa miehen maksavan. Aiemmat hänen treffit olivat menneet pieleen jo ensitreffeillä kun mies oli suostunut tarjoamaan vain yhden tuopin ja sen jälkeen he kieltäytyivät tarjoamasta.

Useita tuoppeja, miksi ihmeessä? Mikset lopettanut ensimmäisen jälkeen?

Koska olin nuorena liian hyväuskoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mentäiskö vaikka syömään johonkin?" = kumpikin maksaa lähtökohtaisesti omansa

"Voisinko viedä sut syömään?" = pyytäjä maksaa

Ensimmäinen on kavereiden tapaaminen tai lounas työkaverin kanssa, jälkimmäinen sitä että viedään joku romanttisille treffeille.

Ei siinä, voi asiallisella lounaallakin ihastua mutta ei se viesti erityisestä romanttisesta kiinnostuksesta

Siinä vaiheessa kun ei tunneta vielä ja ollaan vasta menossa ekoille treffeille tutustumaan, ei varmaan ollakaan ketään "viemässä romanttisille treffeille" - pikemminkin mennään katsomaan, saattaisiko sitä romantiikkaa olla ilmassa vai ei.

Ja toisaalta eihän se romanttisuus seurustellessakaan tule siitä ravintolasta tai edes tarjoamisesta, sehän on se mitä kahden ihmisen välillä on.

Miksi ihmeessä pyytää toinen treffeille jos ei ole sen vertaa kiinnostunut että haluaisi romanttiset treffit? Kuulostaa epätoivoiselta hakuammunnalta.

Siinä tapauksessa voit pyytää vaikka kaverina keilaamaan. Treffeille vasta kun on ihastusta.

Ymmärsit väärin. Puhuin nyt tilanteista, joissa on tavattu vaikka deittisovelluksessa - eihän silloin voi olla vielä ihastunut. Mutta samaa mieltä toki tuosta niissä tapauksissa, joissa ollaan tuttuja jotain muuta kautta. Esim. itse tapasin kumppanini töissä, ja ekoille treffeille mennessä molemmilla oli vahva kiinnostus. Deittipalstoilla tilanne on eri, kun siellä ei tunneta. Ja tosiasia kuitenkin on, että todella monille treffeille ihmiset menevät tapaamaan ennestään tuntematonta.

Joo ymmärsin toisiaan väärin, en ole ikinä harrastanut sovelluksia mutta toki ovat nykyään iso osa tapailukulttuuria.

Tuossa tilanteessa silti itse ehdottaisin ilmaista tekemistä tai sitten tarjoaisin jotain edullista. Vaikkapa ulkoilmakonsertti ja toisin sinne meille jotain kivaa naposteltavaa/juotavaa.

Vaikka treffit eivät olisi vielä samalla tavalla romanttiset niin mielestäni erilliset laskut jotenkin korostavat tunnelman olevan kaverillinen.

Ainoastaan silloin maksaisin erikseen, jos kumpaakaan ei selkeästi kiinnosta ja treffeistä muodostuu hyvin selvästi vain ja ainoastaan kaverillinen tapaaminen. :)

Kauhean hankalaa ja vaikeaa ihmiset joskus tekevät asioista. Tässä ketjussa osa haluaa ehdottomasti, että tarjotaan, osa taas kokee sen lokkeiluna - mistä ihmeestä vastapuoli voi tietää, kumpaa koulukuntaa deittikumppani edustaa? Minusta sinäkin annat liikaa painoarvoa nyt sille ekojen treffien laskulle ja saatat ennakkoasenteillasi pilata jopa muuten lupaavan jutun, kun heti annat tunnelman lässähtää vain siksi, että kumpikin maksaa omansa. Eikö voisi suhtautua vähän rennommin? Se on kuitenkin vain rahaa, ja se ihminenhän siinä on se kiinnostava asia. Väittäisin myös, että jos romantiikka, kiinnostus ja kemia katoavat erillisten laskujen vuoksi, silloin se ei kovin vahvalla pohjalla ollutkaan.

Ensimmäisten treffien onnistuminen muodostuu lukuisista pienistä asioista. Ei kannata väheksyä yksityiskohtia. Mitä vähemmän aikaa tunnettu, sitä suurempi merkitys niillä on ja ensivaikutelma on tärkein.

Olen se, jolle vastasit, ja olen nainen - ja itse ainakaan en pysty lukemaan kenenkään ajatuksia eli en tiedä, haluaako vastapuoli ehdottomasti, että maksetaan erikseen vai haluaako hän tarjota. Ja itseäni taas ärsyttää, että edes joutuisin miettimään tuollaista asiaa, kun haluaisin keskittyä olennaiseen eli siihen tutustumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pyytää treffeille, jos ei halua tarjota? En ymmärrä. Jos on niin vastahakoinen niin ei ole pakko pyydellä ketään treffiseuraksi.

Itse olen nainen, ja olen ainakin mennyt treffeille ihan vain siksi, että halusin tutustua. En osaa sanoa, kumman olisi katsottu olevan se, joka "pyytää", kun ihan yhdessä on treffeistä sovittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pyytää treffeille, jos ei halua tarjota? En ymmärrä. Jos on niin vastahakoinen niin ei ole pakko pyydellä ketään treffiseuraksi.

Itse olen nainen, ja olen ainakin mennyt treffeille ihan vain siksi, että halusin tutustua. En osaa sanoa, kumman olisi katsottu olevan se, joka "pyytää", kun ihan yhdessä on treffeistä sovittu.

Eiköhän yleensä kuitenkin tilanne ole se, että jompikumpi on treffeille pyytänyt paikkaan x ajankohtana y.

Vaikea edes keksiä tilannetta jossa treffit olisi jotenkin epämääräisesti "yhdessä sovittu"

Jos mä vien naisen treffeille niin mä mielelläni tarjoon. Oman ajatusmallini mukaan, jos mies ei tarjoa niin häntä ei ko. nainen kiinnosta tai on renttu. Miksi naiset rakastuvat renttuihin?

M30

Kyse ei ole niinkään rahasta, vaan naiselle tarjoaminen on hieno ele. Herrasmies kyllä tarjoaa, muut eivät. Monissa maissa kulttuuriin kuuluu, että mies tarjoaa naiselle. Harmi, että Suomessa ei näin ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mentäiskö vaikka syömään johonkin?" = kumpikin maksaa lähtökohtaisesti omansa

"Voisinko viedä sut syömään?" = pyytäjä maksaa

Ensimmäinen on kavereiden tapaaminen tai lounas työkaverin kanssa, jälkimmäinen sitä että viedään joku romanttisille treffeille.

Ei siinä, voi asiallisella lounaallakin ihastua mutta ei se viesti erityisestä romanttisesta kiinnostuksesta

Siinä vaiheessa kun ei tunneta vielä ja ollaan vasta menossa ekoille treffeille tutustumaan, ei varmaan ollakaan ketään "viemässä romanttisille treffeille" - pikemminkin mennään katsomaan, saattaisiko sitä romantiikkaa olla ilmassa vai ei.

Ja toisaalta eihän se romanttisuus seurustellessakaan tule siitä ravintolasta tai edes tarjoamisesta, sehän on se mitä kahden ihmisen välillä on.

Miksi ihmeessä pyytää toinen treffeille jos ei ole sen vertaa kiinnostunut että haluaisi romanttiset treffit? Kuulostaa epätoivoiselta hakuammunnalta.

Siinä tapauksessa voit pyytää vaikka kaverina keilaamaan. Treffeille vasta kun on ihastusta.

Ymmärsit väärin. Puhuin nyt tilanteista, joissa on tavattu vaikka deittisovelluksessa - eihän silloin voi olla vielä ihastunut. Mutta samaa mieltä toki tuosta niissä tapauksissa, joissa ollaan tuttuja jotain muuta kautta. Esim. itse tapasin kumppanini töissä, ja ekoille treffeille mennessä molemmilla oli vahva kiinnostus. Deittipalstoilla tilanne on eri, kun siellä ei tunneta. Ja tosiasia kuitenkin on, että todella monille treffeille ihmiset menevät tapaamaan ennestään tuntematonta.

Joo ymmärsin toisiaan väärin, en ole ikinä harrastanut sovelluksia mutta toki ovat nykyään iso osa tapailukulttuuria.

Tuossa tilanteessa silti itse ehdottaisin ilmaista tekemistä tai sitten tarjoaisin jotain edullista. Vaikkapa ulkoilmakonsertti ja toisin sinne meille jotain kivaa naposteltavaa/juotavaa.

Vaikka treffit eivät olisi vielä samalla tavalla romanttiset niin mielestäni erilliset laskut jotenkin korostavat tunnelman olevan kaverillinen.

Ainoastaan silloin maksaisin erikseen, jos kumpaakaan ei selkeästi kiinnosta ja treffeistä muodostuu hyvin selvästi vain ja ainoastaan kaverillinen tapaaminen. :)

Kauhean hankalaa ja vaikeaa ihmiset joskus tekevät asioista. Tässä ketjussa osa haluaa ehdottomasti, että tarjotaan, osa taas kokee sen lokkeiluna - mistä ihmeestä vastapuoli voi tietää, kumpaa koulukuntaa deittikumppani edustaa? Minusta sinäkin annat liikaa painoarvoa nyt sille ekojen treffien laskulle ja saatat ennakkoasenteillasi pilata jopa muuten lupaavan jutun, kun heti annat tunnelman lässähtää vain siksi, että kumpikin maksaa omansa. Eikö voisi suhtautua vähän rennommin? Se on kuitenkin vain rahaa, ja se ihminenhän siinä on se kiinnostava asia. Väittäisin myös, että jos romantiikka, kiinnostus ja kemia katoavat erillisten laskujen vuoksi, silloin se ei kovin vahvalla pohjalla ollutkaan.

Kyse on empiriasta. On tosiaan ihan ok, että kumpikin maksaa omansa, mutta en ole koskaan elävässä elämässä kuullut tilanteesta, jossa mies ei tarjoutuisi maksamaan jos on kiinnostunut. Tai sitten mies on kovin pihi, jokainen valitkoon haluaako sellaisen kanssa toisille treffeille. Se on näitä pieniä signaaleja, joita deittimaailmassa annetaan ja luetaan vaikka kuinka joku haluaisi että näin ei olisi.

Vierailija kirjoitti:

Jos mä vien naisen treffeille niin mä mielelläni tarjoon. Oman ajatusmallini mukaan, jos mies ei tarjoa niin häntä ei ko. nainen kiinnosta tai on renttu. Miksi naiset rakastuvat renttuihin?

M30

Epävarmat rakastuvat renttuihin. Minä olen lähtenyt vain kaltaistesi romanttisten herrasmiesten matkaan.

On se. Tapaaminen on pääasia eikä toisen piikkiin syöminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mentäiskö vaikka syömään johonkin?" = kumpikin maksaa lähtökohtaisesti omansa

"Voisinko viedä sut syömään?" = pyytäjä maksaa

Ensimmäinen on kavereiden tapaaminen tai lounas työkaverin kanssa, jälkimmäinen sitä että viedään joku romanttisille treffeille.

Ei siinä, voi asiallisella lounaallakin ihastua mutta ei se viesti erityisestä romanttisesta kiinnostuksesta

Siinä vaiheessa kun ei tunneta vielä ja ollaan vasta menossa ekoille treffeille tutustumaan, ei varmaan ollakaan ketään "viemässä romanttisille treffeille" - pikemminkin mennään katsomaan, saattaisiko sitä romantiikkaa olla ilmassa vai ei.

Ja toisaalta eihän se romanttisuus seurustellessakaan tule siitä ravintolasta tai edes tarjoamisesta, sehän on se mitä kahden ihmisen välillä on.

Miksi ihmeessä pyytää toinen treffeille jos ei ole sen vertaa kiinnostunut että haluaisi romanttiset treffit? Kuulostaa epätoivoiselta hakuammunnalta.

Siinä tapauksessa voit pyytää vaikka kaverina keilaamaan. Treffeille vasta kun on ihastusta.

Ymmärsit väärin. Puhuin nyt tilanteista, joissa on tavattu vaikka deittisovelluksessa - eihän silloin voi olla vielä ihastunut. Mutta samaa mieltä toki tuosta niissä tapauksissa, joissa ollaan tuttuja jotain muuta kautta. Esim. itse tapasin kumppanini töissä, ja ekoille treffeille mennessä molemmilla oli vahva kiinnostus. Deittipalstoilla tilanne on eri, kun siellä ei tunneta. Ja tosiasia kuitenkin on, että todella monille treffeille ihmiset menevät tapaamaan ennestään tuntematonta.

Joo ymmärsin toisiaan väärin, en ole ikinä harrastanut sovelluksia mutta toki ovat nykyään iso osa tapailukulttuuria.

Tuossa tilanteessa silti itse ehdottaisin ilmaista tekemistä tai sitten tarjoaisin jotain edullista. Vaikkapa ulkoilmakonsertti ja toisin sinne meille jotain kivaa naposteltavaa/juotavaa.

Vaikka treffit eivät olisi vielä samalla tavalla romanttiset niin mielestäni erilliset laskut jotenkin korostavat tunnelman olevan kaverillinen.

Ainoastaan silloin maksaisin erikseen, jos kumpaakaan ei selkeästi kiinnosta ja treffeistä muodostuu hyvin selvästi vain ja ainoastaan kaverillinen tapaaminen. :)

Kauhean hankalaa ja vaikeaa ihmiset joskus tekevät asioista. Tässä ketjussa osa haluaa ehdottomasti, että tarjotaan, osa taas kokee sen lokkeiluna - mistä ihmeestä vastapuoli voi tietää, kumpaa koulukuntaa deittikumppani edustaa? Minusta sinäkin annat liikaa painoarvoa nyt sille ekojen treffien laskulle ja saatat ennakkoasenteillasi pilata jopa muuten lupaavan jutun, kun heti annat tunnelman lässähtää vain siksi, että kumpikin maksaa omansa. Eikö voisi suhtautua vähän rennommin? Se on kuitenkin vain rahaa, ja se ihminenhän siinä on se kiinnostava asia. Väittäisin myös, että jos romantiikka, kiinnostus ja kemia katoavat erillisten laskujen vuoksi, silloin se ei kovin vahvalla pohjalla ollutkaan.

Kyse on empiriasta. On tosiaan ihan ok, että kumpikin maksaa omansa, mutta en ole koskaan elävässä elämässä kuullut tilanteesta, jossa mies ei tarjoutuisi maksamaan jos on kiinnostunut. Tai sitten mies on kovin pihi, jokainen valitkoon haluaako sellaisen kanssa toisille treffeille. Se on näitä pieniä signaaleja, joita deittimaailmassa annetaan ja luetaan vaikka kuinka joku haluaisi että näin ei olisi.

Jos mies on pihi, niin mitä se haittaa? Jos mies muuten vaikuttaa kiinnostavalta, niin voihan silti katsoa, mitä jutusta voi tulla. Ei minua ainakaan haittaa se, jos kumppani on pihi, koska eihän se omaan elämääni mitenkään vaikuta. Toki yhdessä en ehkä asuisi, koska silloin yhteisiä hankintoja esim. kotiin voisi olla vaikea tehdä, mutta ei pihiys seurustelussa haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole niinkään rahasta, vaan naiselle tarjoaminen on hieno ele. Herrasmies kyllä tarjoaa, muut eivät. Monissa maissa kulttuuriin kuuluu, että mies tarjoaa naiselle. Harmi, että Suomessa ei näin ole.

Miten niin ei kuulu kulttuuriin? Minä ymmärrän tarjoamisen kuuluvan oletuksena treffeille. Jos mies on pyytänyt ulos ja ei tarjoa, ihmeissäni ajattelen että varmaan sanoin jotain tökeröä ja kiinnostus katosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pyytää treffeille, jos ei halua tarjota? En ymmärrä. Jos on niin vastahakoinen niin ei ole pakko pyydellä ketään treffiseuraksi.

Itse olen nainen, ja olen ainakin mennyt treffeille ihan vain siksi, että halusin tutustua. En osaa sanoa, kumman olisi katsottu olevan se, joka "pyytää", kun ihan yhdessä on treffeistä sovittu.

Eiköhän yleensä kuitenkin tilanne ole se, että jompikumpi on treffeille pyytänyt paikkaan x ajankohtana y.

Vaikea edes keksiä tilannetta jossa treffit olisi jotenkin epämääräisesti "yhdessä sovittu"

Esim. jos on tavattu deittipalstalla. Tai sitten joku sellainen keskustelu livenä, jossa toinen ehdottaa treffejä ja toinen sitten tarttuu ehdotukseen ja täydentää sitä ehdottamalla paikkaa.

Sehän on myös kustannuskysymys. Hyvä jos itse raskii syömässä käydä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mentäiskö vaikka syömään johonkin?" = kumpikin maksaa lähtökohtaisesti omansa

"Voisinko viedä sut syömään?" = pyytäjä maksaa

Ensimmäinen on kavereiden tapaaminen tai lounas työkaverin kanssa, jälkimmäinen sitä että viedään joku romanttisille treffeille.

Ei siinä, voi asiallisella lounaallakin ihastua mutta ei se viesti erityisestä romanttisesta kiinnostuksesta

Siinä vaiheessa kun ei tunneta vielä ja ollaan vasta menossa ekoille treffeille tutustumaan, ei varmaan ollakaan ketään "viemässä romanttisille treffeille" - pikemminkin mennään katsomaan, saattaisiko sitä romantiikkaa olla ilmassa vai ei.

Ja toisaalta eihän se romanttisuus seurustellessakaan tule siitä ravintolasta tai edes tarjoamisesta, sehän on se mitä kahden ihmisen välillä on.

Miksi ihmeessä pyytää toinen treffeille jos ei ole sen vertaa kiinnostunut että haluaisi romanttiset treffit? Kuulostaa epätoivoiselta hakuammunnalta.

Siinä tapauksessa voit pyytää vaikka kaverina keilaamaan. Treffeille vasta kun on ihastusta.

Ymmärsit väärin. Puhuin nyt tilanteista, joissa on tavattu vaikka deittisovelluksessa - eihän silloin voi olla vielä ihastunut. Mutta samaa mieltä toki tuosta niissä tapauksissa, joissa ollaan tuttuja jotain muuta kautta. Esim. itse tapasin kumppanini töissä, ja ekoille treffeille mennessä molemmilla oli vahva kiinnostus. Deittipalstoilla tilanne on eri, kun siellä ei tunneta. Ja tosiasia kuitenkin on, että todella monille treffeille ihmiset menevät tapaamaan ennestään tuntematonta.

Joo ymmärsin toisiaan väärin, en ole ikinä harrastanut sovelluksia mutta toki ovat nykyään iso osa tapailukulttuuria.

Tuossa tilanteessa silti itse ehdottaisin ilmaista tekemistä tai sitten tarjoaisin jotain edullista. Vaikkapa ulkoilmakonsertti ja toisin sinne meille jotain kivaa naposteltavaa/juotavaa.

Vaikka treffit eivät olisi vielä samalla tavalla romanttiset niin mielestäni erilliset laskut jotenkin korostavat tunnelman olevan kaverillinen.

Ainoastaan silloin maksaisin erikseen, jos kumpaakaan ei selkeästi kiinnosta ja treffeistä muodostuu hyvin selvästi vain ja ainoastaan kaverillinen tapaaminen. :)

Kauhean hankalaa ja vaikeaa ihmiset joskus tekevät asioista. Tässä ketjussa osa haluaa ehdottomasti, että tarjotaan, osa taas kokee sen lokkeiluna - mistä ihmeestä vastapuoli voi tietää, kumpaa koulukuntaa deittikumppani edustaa? Minusta sinäkin annat liikaa painoarvoa nyt sille ekojen treffien laskulle ja saatat ennakkoasenteillasi pilata jopa muuten lupaavan jutun, kun heti annat tunnelman lässähtää vain siksi, että kumpikin maksaa omansa. Eikö voisi suhtautua vähän rennommin? Se on kuitenkin vain rahaa, ja se ihminenhän siinä on se kiinnostava asia. Väittäisin myös, että jos romantiikka, kiinnostus ja kemia katoavat erillisten laskujen vuoksi, silloin se ei kovin vahvalla pohjalla ollutkaan.

Kyse on empiriasta. On tosiaan ihan ok, että kumpikin maksaa omansa, mutta en ole koskaan elävässä elämässä kuullut tilanteesta, jossa mies ei tarjoutuisi maksamaan jos on kiinnostunut. Tai sitten mies on kovin pihi, jokainen valitkoon haluaako sellaisen kanssa toisille treffeille. Se on näitä pieniä signaaleja, joita deittimaailmassa annetaan ja luetaan vaikka kuinka joku haluaisi että näin ei olisi.

Jos mies on pihi, niin mitä se haittaa? Jos mies muuten vaikuttaa kiinnostavalta, niin voihan silti katsoa, mitä jutusta voi tulla. Ei minua ainakaan haittaa se, jos kumppani on pihi, koska eihän se omaan elämääni mitenkään vaikuta. Toki yhdessä en ehkä asuisi, koska silloin yhteisiä hankintoja esim. kotiin voisi olla vaikea tehdä, mutta ei pihiys seurustelussa haittaa.

Minä etsin joko

1) potentiaalista elämänkumppania jonka kanssa perustaa perhe

Tai jos jäisin leskeksi etsisin ehkä

2) hauskaa miestä jonka kanssa matkustella ja seikkailla kahden aikuisen tuloilla

Pihi mies ei ole vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mentäiskö vaikka syömään johonkin?" = kumpikin maksaa lähtökohtaisesti omansa

"Voisinko viedä sut syömään?" = pyytäjä maksaa

Ensimmäinen on kavereiden tapaaminen tai lounas työkaverin kanssa, jälkimmäinen sitä että viedään joku romanttisille treffeille.

Ei siinä, voi asiallisella lounaallakin ihastua mutta ei se viesti erityisestä romanttisesta kiinnostuksesta

Siinä vaiheessa kun ei tunneta vielä ja ollaan vasta menossa ekoille treffeille tutustumaan, ei varmaan ollakaan ketään "viemässä romanttisille treffeille" - pikemminkin mennään katsomaan, saattaisiko sitä romantiikkaa olla ilmassa vai ei.

Ja toisaalta eihän se romanttisuus seurustellessakaan tule siitä ravintolasta tai edes tarjoamisesta, sehän on se mitä kahden ihmisen välillä on.

Miksi ihmeessä pyytää toinen treffeille jos ei ole sen vertaa kiinnostunut että haluaisi romanttiset treffit? Kuulostaa epätoivoiselta hakuammunnalta.

Siinä tapauksessa voit pyytää vaikka kaverina keilaamaan. Treffeille vasta kun on ihastusta.

Ymmärsit väärin. Puhuin nyt tilanteista, joissa on tavattu vaikka deittisovelluksessa - eihän silloin voi olla vielä ihastunut. Mutta samaa mieltä toki tuosta niissä tapauksissa, joissa ollaan tuttuja jotain muuta kautta. Esim. itse tapasin kumppanini töissä, ja ekoille treffeille mennessä molemmilla oli vahva kiinnostus. Deittipalstoilla tilanne on eri, kun siellä ei tunneta. Ja tosiasia kuitenkin on, että todella monille treffeille ihmiset menevät tapaamaan ennestään tuntematonta.

Joo ymmärsin toisiaan väärin, en ole ikinä harrastanut sovelluksia mutta toki ovat nykyään iso osa tapailukulttuuria.

Tuossa tilanteessa silti itse ehdottaisin ilmaista tekemistä tai sitten tarjoaisin jotain edullista. Vaikkapa ulkoilmakonsertti ja toisin sinne meille jotain kivaa naposteltavaa/juotavaa.

Vaikka treffit eivät olisi vielä samalla tavalla romanttiset niin mielestäni erilliset laskut jotenkin korostavat tunnelman olevan kaverillinen.

Ainoastaan silloin maksaisin erikseen, jos kumpaakaan ei selkeästi kiinnosta ja treffeistä muodostuu hyvin selvästi vain ja ainoastaan kaverillinen tapaaminen. :)

Kauhean hankalaa ja vaikeaa ihmiset joskus tekevät asioista. Tässä ketjussa osa haluaa ehdottomasti, että tarjotaan, osa taas kokee sen lokkeiluna - mistä ihmeestä vastapuoli voi tietää, kumpaa koulukuntaa deittikumppani edustaa? Minusta sinäkin annat liikaa painoarvoa nyt sille ekojen treffien laskulle ja saatat ennakkoasenteillasi pilata jopa muuten lupaavan jutun, kun heti annat tunnelman lässähtää vain siksi, että kumpikin maksaa omansa. Eikö voisi suhtautua vähän rennommin? Se on kuitenkin vain rahaa, ja se ihminenhän siinä on se kiinnostava asia. Väittäisin myös, että jos romantiikka, kiinnostus ja kemia katoavat erillisten laskujen vuoksi, silloin se ei kovin vahvalla pohjalla ollutkaan.

Kyse on empiriasta. On tosiaan ihan ok, että kumpikin maksaa omansa, mutta en ole koskaan elävässä elämässä kuullut tilanteesta, jossa mies ei tarjoutuisi maksamaan jos on kiinnostunut. Tai sitten mies on kovin pihi, jokainen valitkoon haluaako sellaisen kanssa toisille treffeille. Se on näitä pieniä signaaleja, joita deittimaailmassa annetaan ja luetaan vaikka kuinka joku haluaisi että näin ei olisi.

Jos mies on pihi, niin mitä se haittaa? Jos mies muuten vaikuttaa kiinnostavalta, niin voihan silti katsoa, mitä jutusta voi tulla. Ei minua ainakaan haittaa se, jos kumppani on pihi, koska eihän se omaan elämääni mitenkään vaikuta. Toki yhdessä en ehkä asuisi, koska silloin yhteisiä hankintoja esim. kotiin voisi olla vaikea tehdä, mutta ei pihiys seurustelussa haittaa.

Niin, sinua ei haittaa ja hyvä näin, toisia haittaa ja se heille suotakoon yhtä lailla. En ole itse pihi ja saita kumppani on minulle poissuljettu. En odota että hän tarjoaisi, jos jostain syystä olis treffeille kuitenkin päädytty. Toisille treffeille en kuitenkaan lähtisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mentäiskö vaikka syömään johonkin?" = kumpikin maksaa lähtökohtaisesti omansa

"Voisinko viedä sut syömään?" = pyytäjä maksaa

Ensimmäinen on kavereiden tapaaminen tai lounas työkaverin kanssa, jälkimmäinen sitä että viedään joku romanttisille treffeille.

Ei siinä, voi asiallisella lounaallakin ihastua mutta ei se viesti erityisestä romanttisesta kiinnostuksesta

Siinä vaiheessa kun ei tunneta vielä ja ollaan vasta menossa ekoille treffeille tutustumaan, ei varmaan ollakaan ketään "viemässä romanttisille treffeille" - pikemminkin mennään katsomaan, saattaisiko sitä romantiikkaa olla ilmassa vai ei.

Ja toisaalta eihän se romanttisuus seurustellessakaan tule siitä ravintolasta tai edes tarjoamisesta, sehän on se mitä kahden ihmisen välillä on.

Miksi ihmeessä pyytää toinen treffeille jos ei ole sen vertaa kiinnostunut että haluaisi romanttiset treffit? Kuulostaa epätoivoiselta hakuammunnalta.

Siinä tapauksessa voit pyytää vaikka kaverina keilaamaan. Treffeille vasta kun on ihastusta.

Ymmärsit väärin. Puhuin nyt tilanteista, joissa on tavattu vaikka deittisovelluksessa - eihän silloin voi olla vielä ihastunut. Mutta samaa mieltä toki tuosta niissä tapauksissa, joissa ollaan tuttuja jotain muuta kautta. Esim. itse tapasin kumppanini töissä, ja ekoille treffeille mennessä molemmilla oli vahva kiinnostus. Deittipalstoilla tilanne on eri, kun siellä ei tunneta. Ja tosiasia kuitenkin on, että todella monille treffeille ihmiset menevät tapaamaan ennestään tuntematonta.

Joo ymmärsin toisiaan väärin, en ole ikinä harrastanut sovelluksia mutta toki ovat nykyään iso osa tapailukulttuuria.

Tuossa tilanteessa silti itse ehdottaisin ilmaista tekemistä tai sitten tarjoaisin jotain edullista. Vaikkapa ulkoilmakonsertti ja toisin sinne meille jotain kivaa naposteltavaa/juotavaa.

Vaikka treffit eivät olisi vielä samalla tavalla romanttiset niin mielestäni erilliset laskut jotenkin korostavat tunnelman olevan kaverillinen.

Ainoastaan silloin maksaisin erikseen, jos kumpaakaan ei selkeästi kiinnosta ja treffeistä muodostuu hyvin selvästi vain ja ainoastaan kaverillinen tapaaminen. :)

Kauhean hankalaa ja vaikeaa ihmiset joskus tekevät asioista. Tässä ketjussa osa haluaa ehdottomasti, että tarjotaan, osa taas kokee sen lokkeiluna - mistä ihmeestä vastapuoli voi tietää, kumpaa koulukuntaa deittikumppani edustaa? Minusta sinäkin annat liikaa painoarvoa nyt sille ekojen treffien laskulle ja saatat ennakkoasenteillasi pilata jopa muuten lupaavan jutun, kun heti annat tunnelman lässähtää vain siksi, että kumpikin maksaa omansa. Eikö voisi suhtautua vähän rennommin? Se on kuitenkin vain rahaa, ja se ihminenhän siinä on se kiinnostava asia. Väittäisin myös, että jos romantiikka, kiinnostus ja kemia katoavat erillisten laskujen vuoksi, silloin se ei kovin vahvalla pohjalla ollutkaan.

Kyse on empiriasta. On tosiaan ihan ok, että kumpikin maksaa omansa, mutta en ole koskaan elävässä elämässä kuullut tilanteesta, jossa mies ei tarjoutuisi maksamaan jos on kiinnostunut. Tai sitten mies on kovin pihi, jokainen valitkoon haluaako sellaisen kanssa toisille treffeille. Se on näitä pieniä signaaleja, joita deittimaailmassa annetaan ja luetaan vaikka kuinka joku haluaisi että näin ei olisi.

Jos mies on pihi, niin mitä se haittaa? Jos mies muuten vaikuttaa kiinnostavalta, niin voihan silti katsoa, mitä jutusta voi tulla. Ei minua ainakaan haittaa se, jos kumppani on pihi, koska eihän se omaan elämääni mitenkään vaikuta. Toki yhdessä en ehkä asuisi, koska silloin yhteisiä hankintoja esim. kotiin voisi olla vaikea tehdä, mutta ei pihiys seurustelussa haittaa.

Minä etsin joko

1) potentiaalista elämänkumppania jonka kanssa perustaa perhe

Tai jos jäisin leskeksi etsisin ehkä

2) hauskaa miestä jonka kanssa matkustella ja seikkailla kahden aikuisen tuloilla

Pihi mies ei ole vaihtoehto.

Ymmärrän. Itselleni pihiys ei ole ongelma, koska lapset on jo tehty enkä enää halua perustaa uudestaan perhettä, ja voin ihan hyvin matkustella lasteni kanssa, yksin tai vaikka ystävän kanssa, jos ei kumppani halua lähteä mukaan. En myöskään halua asua yhdessä. Omat rahani riittävät omiin seikkailuihini. Minä etsin suhteelta vetoivoimaa ja kipinää, romantiikkaa ja seksiä, mukavaa yhdessäoloa ja läheisyyttä. Toisen rahatilanne tai pihiys on yhdentekevä asia.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pyytää treffeille, jos ei halua tarjota? En ymmärrä. Jos on niin vastahakoinen niin ei ole pakko pyydellä ketään treffiseuraksi.

Treffien tarkoitus on tutustuminen. Miksi niissä pitäisi jotain tarjota?