Miltä teistä muista petetyistä ja jätetyistä tuntuu?
Mitkä fiilikset?
Itsellä olo aaltoilee, välillä hyvä olla ja ymmärrän että elämä ilman exää on tosi paljon parempaa. Ja välillä sattuu kovasti ajatus miten kaun petti mua selän takana, kaikelta siltä mitä kuvittelin meillä olleen on viety pohja. Ex myös sanoi, ettei rakastanut minua vuosiin, vaikka rakkauttaan usein kuitenkin kertoi.
Luottamus toiseen ihmiseen on viety. En ehkä enää koskaan luota kehenkään.
Ja toisaalta, mikään mikä paljastui ei tullut yllätyksenä, kaiken olin jossain sisälläni osannut aavistaa.
Mutta, kyllä se petetyksi ja toisen takia jätetyksi tuleminen sattuu. Tuntuu pahalle.
En halua olla kyseisten ihmisten kanssa missään tekemisissä.
Aivan sama mulle mitä minusta ajattelevat.
En myöskään halua ketään uutta ihmistä elämääni.
Kommentit (63)
Ap...ymmärrän tuskasi.
Olen käynyt läpi samoja asioita. En tiedä uskallanko koskaan luottaa enää kehenkään tai heittäytyä.uuteen suhteeseen. Kipuilu on sietämätöntä mutta kyllä se ajanmittaan helpottuu. Jätetyksi tuleminen on kamalaa. Se on kuin kuolema. Tyhjyyden ja yksinäisyyden tunne hallitsee surun keskellä. Terapiasta kannattaa hakea apua jos tuska pitkittyy.
Vierailija kirjoitti:
Niin tuttuja tunteita. Ihan ensin, opettele puhumaan itsellesi nätisti. Sinä olet hyvä juuri tuollaisena.
Ei sille nyt tunnu, mutta joku kaunis päivä helpottaa.
Olo on täysin arvoton. Itsetunto painettu pohjamutiin. Mies on onnellinen uuden rakkaansa kanssa kun mä itken ja tyhmänä edelleen rakastan ja kaipaan miestä. Välillä kuitenkin olen niin vihainen, että haluaisin vain huutaa miehelle ja lyödä. Mies pilasi mun elämän. Olen täysin arvoton ja mua ei huoli enää kukaan. Edes oma aviomies ei mua halua. Tuska on liian suuri enkä jaksa tätä olotilaa.
En enää uskalla olla parisuhteessa. Olen yksin.