Minusta hyvä parisuhde ei "vaadi työtä"

Vierailija kirjoitti:

Saa olla varovainen että pysyy keskitiellä. Varsinkin nainen saa helposti haukkuja läheiriippuvuudesta, jos haluaa tehdä jotain yhteistä perheen kesken.

Itseasiassa pelkästään se, että naisella ei ole omia harrastuksia on kuulemma riippumista, vaikka tousella olisi omat harrastukset, joita toinen ei estä.

Meilläkin mies sellanen go with the flow ja ärsyyntyy joskus tekemisten ehdottelusta, mutta aina ei voi mennä go with the flow, ilman suunnitteluja jos meinaa jotain yhdessä joskus tehdä.

Haluaa tehdä asioita perheen kanssa, mutta niitä ei saisi suunnitella tai ehdottaa hirveästi. Itse ei kuitenkaan suunnittele tai ehdottele lähes koskaan mitään.

Ja sitten kun tehdään jotain, on ihan hauskaa mutta melkein aina pitää itse järjetää ja ehdottaa esim. lasten kanssa tekemisiä, varsinkin jos maksullisia.

Joskys ärsyyntynyt kun kyselen työvuoroja. No sorry mut olisi ihan kuva tietää onko esim. viikonloppu vapaa vai ei. Itse kun tykkään suunnitella vähän aikaisemmin juttuja. Joskus kyllä ymmärtänyt tuonkin että ihan jo omien menojeni ja lasten kannalta, on hyvä tietää, koska herra on kotona. Aina ei ymmärrä.

Hyvässä parisuhteessa arki rullaa ilman draamaa. Parisuhteessa lähtökohtaisesti ajatellaan toisesta hyvää, ja jos tämä muuttuu, ei kyse ole hyvästä suhteesta. Draaman kaivaminen ei ole hyvän parisuhteen merkki. Hyvässä suhteessa arki rullaa ja on hauskaa, ja silloin kun elämä tuo vastoinkäymisiä, koitetaan helpottaa toisen oloa. "Työn" määritelmä parisuhdetyössä on vähän ongelmallinen, kun kuitenkin parisuhteen pitäisi olla palauttavaa ja voimia tuovaa vapaa-aikaa. Toki parisuhteessa tekee hurjan paljon asioita, jotka ajattelee toiselle kivaksi. Onko parisuhdetyö sitten ehkä kutsumustyötä tai intohimotyötä? ;)

Mutta nämähän pitäs hyvässä suhteessa tulla automaattisesti? Ilman, että sitä edes pitää työnä.

Pakkopuuhastelu yhdessä on työtä ja ei johda mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

En ole samaa mieltä. Työ on tässä vain kielikuva, joka tarkoittaa sitä, että otetaan puoliso huomioon ja ollaan valmiita selvittämään myös eteen tulevat ongelmat.

Ja näitä ongelmiahan riittää hankalien ihmisten kanssa, jotka ovat kovimpia vaatimaan että töitä pitää olla valmis tekemään. Tekisivät itse ongelmiensa kanssa töitä ettei vedä hernettä nenään vähän väliä mitättömistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.

Minkäslaisista vastoinkäymisistä puhutaan? Kaikilla kun sellaisia ei parisuhteissa tule, tai jos ne tulee ulkopuolelta, ne otetaan vastaan yhdessä joka tapauksessa. Kerro mitä vastoinkäymisiä omaan parisuhteeseesi on sisältynyt? Väärän kumppanin kanssa tällaisia varmasti tulee vastaan paljon.

Tämä "otetaan vastaan yhdessä" on juuri sitä työn tekemistä. Ettei karata paikalta, jos vaikka toinen joutuu syöpähoitoihin eikä ole joka hetki maailman valovoimaisinta seuraa. Sitä, että käy sairaalassa katsomassa toista työpäivän jälkeen, vaikka itselläkin on takana pitkä päivä.

Eihän hyvässä parisuhteessa ole näitä pelkoja toisen pakenemisesta sairauden tmv myötä, ne ovat osa elämää ja oikean parin kanssa näitä ei tarvitse edes pohtia.

Kyllä niistä hyvistäkin parisuhteista ihmiset lähtee pois kun tulee vastoinkäymisiä.

Tässä on kyse, miten kukin työn määrittelee. Jos työ on jonkun mielestä raastavaa pakkopullaa, jota juuri ja juuri sietää vain tulevaa lomaa odotellessa ja siitä haaveillessa niin kieltämättä se tuntuu oudolta ajatukselta, että hyvä suhde sitä vaatisi. Jos taas työn kokee niin, että se on innostavaa ja mieluisaa, siihen haluaa uppoutua, siinä haluaa kehittyä ja laittaa itseään likoon niin eipä se parisuhteen ylläpitämisessä tunnu mitenkään omituiselta.

Varmaan näitä töitä tehdään eniten suhteissa, joissa on etukäteen pakkomielteet sen puolison ja oman elämän suhteen. Hankitaan paperilla hyvä puoliso ja elämä, vaikka oikeasti kiinnostaa muut asiat. Sitten väkisin yritetään nauttia niistä ja työstää ongelmia, jotka johtuvat siitä ettei edes tiedä mitä olisi oikeasti halunnut elämältään.

Hyvä suhde ei vaadi työtä. Luulen, että kaiken maailman draaman hakuiset ja kriiseilijät joutuu tekemään työtä suhteen eteen. Varsinkin jos on valinnut esim mies-lapsen kumppanikseen, niin ymmärrettävää, että se voi työltä tuntua. Mutta sopivan kumppanin kanssa, joka on aikuinen ja ymmärtäväinen, niin ei työtä tarvii tehdä. Kotityöt ja mikä tahansa minkä yhdessä hoitaa kumppanin kanssa ei muodostu työmaaksi kun taakka on jaettu.

Alkoholismi, läheisen kuolema, lapsien saaminen ja kasvatus ja pois muutto, sairaudet, työttömyys, vanhat vanhemmat, vähävaraisuus, kiire, ruuhkavuodet, rahapula, työpaikanvaihto, opiskelu uuteen ammattiin, tyttömyys, eläkkeelle jääminen, yhteisen ajan puute, muutto, ihmisen kasvaminen iän myötä, muihin ihastuminen, pettäminen, valehtelu, peliongelmat, velat, rakkauden muuttuminen ystävyydeksi, ikääntyminen ja sen tuomat muutokset, erimielisyydet perusasioista rahan käyttö, lasten kasvatus ja asuminen esim. jne.

Siinä esim. asioita jotka sekoittaa parisuhteen dynamiikkaa ja joutuu tekemään sitä "työtä" että selviää yhdessä näistä.

Jo se on monelle sit työtä että oppii olemaan avoin ja jakamaan kaiken kumppanin kanssa ja keskustelemaan ja riitelemään rakentavasti.

Ihan joka suhteessa joutuu tekemään kompromisseja, ei ole suhdetta josta kaikesta ollaan samaa mieltä. Se on sitä työtä.

Vierailija kirjoitti:

Eikös se parisuhteen ylläpito ja sen eteen tehtävät työt tarkoita aina sitä että miestä muovataan naisen tapoja miellyttäväksi? Silloin kun mieheltä on saatu karsittua omat mielipiteet ja ajatukset pois, tilalle asetettu naisen mielipiteet ja toiveet on toteutettu, parisuhde toimii hyvin ja silloin on yhteinen päämäärä?

No jos miehellä on esim huono hygienia, tapoja on syytä tarkastella.

Muuten puolison persoonaa ei tarvitse, eikä voi muuttaa, se on mikä on.

Vierailija kirjoitti:

Olen

Eihän asiat itsestään tapahdu mutta ilman luontaista kohtaamista mikään ei maksa vaivaa. Koskee moniaa muitakin asioita.

Kyllä monet tämän palstan mieskommentoijat ovat niin herkkänahkaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole samaa mieltä. Työ on tässä vain kielikuva, joka tarkoittaa sitä, että otetaan puoliso huomioon ja ollaan valmiita selvittämään myös eteen tulevat ongelmat.

Ja näitä ongelmiahan riittää hankalien ihmisten kanssa, jotka ovat kovimpia vaatimaan että töitä pitää olla valmis tekemään. Tekisivät itse ongelmiensa kanssa töitä ettei vedä hernettä nenään vähän väliä mitättömistä.

Ja samalla voivat ylläpitää hyötyä tavoittelevaa kylmää suhdettaan, joissa vain panos merkitsee jotain.

No onko työstämistä parempi sana? Vaivannäköä? Panostusta?

Eihän moderni nainen työskentele parisuhteen eteen kun modenri nainen on päättänyt että on miehen tehtävä muuttua ja ylläpitää parisuhdetta naiselle naisen tahtomalla tavalla että nainen voi keskittyä itseensä ja omaan hyvinvointiin välittämättä miehestä. Moderni nainen ei tuo parisuhteeseen muuta kuin vaatimukset ja seksin sekä sillä seksillä kiristämisen että mies jälleen tekisi niin kuin nainen vaatii

Vierailija kirjoitti:

Eihän moderni nainen työskentele parisuhteen eteen kun modenri nainen on päättänyt että on miehen tehtävä muuttua ja ylläpitää parisuhdetta naiselle naisen tahtomalla tavalla että nainen voi keskittyä itseensä ja omaan hyvinvointiin välittämättä miehestä. Moderni nainen ei tuo parisuhteeseen muuta kuin vaatimukset ja seksin sekä sillä seksillä kiristämisen että mies jälleen tekisi niin kuin nainen vaatii

Kyllä se vaatimusten esittäminenkin menee työstä.

Onkohan nämä kaikki "parisuhde ei vaadi työtä" -kommentit naisten? Riittää, että mies on "mukava" ja arki "kivaa", eikä tule "draamaa". Käytännössä näyttää tarkoittavan sitä, että naiset päättävät kaikesta. Näin ainakin oman kokemuksen mukaan. 

Parisuhteen "työ" viittaa varmaan siihen, että otetaan huomioon toisen tarpeet ja mietitään myös omaa asennetta ja toimintamalleja. Myös itsensä viehättävänä säilyttäminen sisältyy tähän "työhön". Suurin osa oman ikäisistä naisista on aika massiivisen kokoisia ja kulkevat marimekko-säkissä ympäriinsä. En tiedä miten monen miehen unelmanainen tällainen on...? Hiukset leikattu lyhyiksi, kiinnostuksen kohteena lähinnä "sisustaminen".

Mielenkiinnosta kysyisin palstan miehiltä, että onko heidän mielestään tarpeellista tehdä "työtä" parisuhteen eteen ja ovatko he tyytyväisiä nykyisen kumppanin panokseen suhteen eteen.

N42

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä parisuhteen työstämisen jne on juuri niitä ikävän luontaisten naisten lässytystermejä jolla perustellaan nalkuttaminen ym.

Naisten määritelmän mukaan mies kertoo kuinka hän ymmärtää naisen tunteet, kuuntelee kun nainen kertoo tunteistaan ja muistaa välissä kertoa myös sen kuinka hän itse tuntee samoin kuin nainen. Mies ei missään nimessä puhu omista henkilökohtaisista tunteistaan, ei ainakaan kovin syvällisesti eikä liian usein.

Keskimääräinen mies on kasvanut käsittämään miehuutensa jotenkin toisin kuin nainen. Tunne on vain se, että pitäisi olla nainen kotia ja miestä hoitamassa.  Ei ole puhuttavaa. Valintakin perustuu enemmän johonkin varhaiseen fiksaatioon.  Ja sitten vaihtoon kun kyllästyy. Mies on huono ymmärtämään erilaisia persoonallisuuksia ja odotuksia, saati käsittelemään niitä.  Naisen kestokyvystä se on usein kiinni.