Lesken ja kuolinpesän välinen ositus perunkirjoituksen jälkeen

Periaatteessa noin voidaan tehdä, mutta käytännössä kuolinpesän tai sen osakkaiden on ostettava lesken osuus kesämökistä sillä kiinteistökaupassa on omat lainalaisuutensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leskelle jää asunto joka tapauksessa elinajaksi, joten hänen kannaltaan olisi epäedullista luopua puolikkaasta mökistä, eikä hänen ole mikään pakko siitä luopua. Henkilökohtaisesti pitäisin vääränä sitä, että perilliset painostaisivat leskeä luopumaan puoliksi omistamastaan mökistä vain koska puoliso kuoli.

Siis nyt on kyllä outo mielipide. Mitä leski tekee puolikkaalla mökillä jossa ei ole edes käynyt paikan päällä vuosikausiin kun jalat on sen verran huonot ja autotien päästä pitää kävellä jyrkkä polku alas mökille.

Vanhempieni nimissä se mökki toki oli ja kiinteistöveron maksoivat, mutta minä sitä käyttelen ja ylläpidän ja maksan muut kustannukset.

ap

No mikäli leski haluaa päästä mökistä eroon, niin sittenhän siihen on hyvä tilaisuus. Oma mummoni kulki mökillä vielä vuosikymmeniä miehensä kuoleman jälkeen, ja oma äitini on nyt käynyt useamman vuoden. Kummassakaan tapauksessa pesästä ei perilliset ole osuuttaan vaatineet, emmekä tule vaatimaan niin kauan kuin äitini elää.

Voihan noita kuolipesiä pitää vaikka vuosikymmeniä jakamattomina, mutta harvoin siinä mitään järkeä on. Siirretään vain seuraavalle polvelle hirveä sekasotku selvitettäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi vaihdella omistussuhteita miten lystää. Tai siis voi, mutta silloin siihen tulee mukaan muitakin kuvioita kuin ositus ja perinnönjako, koska lesken omaisuus ei kuulu jäämistöön.

Ensin pitää tehdä se ositus siten, että tiedetään kumpi maksaa tasinkoa. Jos se on kuolinpesä, niin silloin tasinkona voi siirtää leskelle esimerkiksi sen asunnon puolikkaan. Mutta jos tämän jälkeen haluaa vielä siirtää kesämökin puolikkaan kuolinpesälle, se pitää tehdä jotenkin muuten, koska se lesken puolikas ei ole osa jäämistöä. Meillä vastaavassa tilanteessa perilliset osti sillä perintönä saamallaan rahalla lesken omistaman osuuden metsään. Leski sai tosiaan tasinkona sen asunnon puolikkaan.

Tietysti periaatteessa kauppa, jossa vaihdetaan asunnon puolikas mökin puolikkaaseen on myös mahdollinen, mutta lesken ja vainajan omaisuutta ei voi vain ns. lyödä kasaan ja päättää uudelleen, kuka omistaa mitä. Ja veroseuraamuksia voi sitten tulla muitakin, kuin perintövero, riippuen vähän miten vaihto toteutetaan jne.

Vähän tässä kumoat mitä aikaisemmat kommentoijat ovat kirjoittaneet.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi vaihdella omistussuhteita miten lystää. Tai siis voi, mutta silloin siihen tulee mukaan muitakin kuvioita kuin ositus ja perinnönjako, koska lesken omaisuus ei kuulu jäämistöön.

Ensin pitää tehdä se ositus siten, että tiedetään kumpi maksaa tasinkoa. Jos se on kuolinpesä, niin silloin tasinkona voi siirtää leskelle esimerkiksi sen asunnon puolikkaan. Mutta jos tämän jälkeen haluaa vielä siirtää kesämökin puolikkaan kuolinpesälle, se pitää tehdä jotenkin muuten, koska se lesken puolikas ei ole osa jäämistöä. Meillä vastaavassa tilanteessa perilliset osti sillä perintönä saamallaan rahalla lesken omistaman osuuden metsään. Leski sai tosiaan tasinkona sen asunnon puolikkaan.

Tietysti periaatteessa kauppa, jossa vaihdetaan asunnon puolikas mökin puolikkaaseen on myös mahdollinen, mutta lesken ja vainajan omaisuutta ei voi vain ns. lyödä kasaan ja päättää uudelleen, kuka omistaa mitä. Ja veroseuraamuksia voi sitten tulla muitakin, kuin perintövero, riippuen vähän miten vaihto toteutetaan jne.

Lesken ei tarvitse vaatia tasinkoa, jos ei halua.

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa noin voidaan tehdä, mutta käytännössä kuolinpesän tai sen osakkaiden on ostettava lesken osuus kesämökistä sillä kiinteistökaupassa on omat lainalaisuutensa.

Höpö höpö mitä soopaa taas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi vaihdella omistussuhteita miten lystää. Tai siis voi, mutta silloin siihen tulee mukaan muitakin kuvioita kuin ositus ja perinnönjako, koska lesken omaisuus ei kuulu jäämistöön.

Ensin pitää tehdä se ositus siten, että tiedetään kumpi maksaa tasinkoa. Jos se on kuolinpesä, niin silloin tasinkona voi siirtää leskelle esimerkiksi sen asunnon puolikkaan. Mutta jos tämän jälkeen haluaa vielä siirtää kesämökin puolikkaan kuolinpesälle, se pitää tehdä jotenkin muuten, koska se lesken puolikas ei ole osa jäämistöä. Meillä vastaavassa tilanteessa perilliset osti sillä perintönä saamallaan rahalla lesken omistaman osuuden metsään. Leski sai tosiaan tasinkona sen asunnon puolikkaan.

Tietysti periaatteessa kauppa, jossa vaihdetaan asunnon puolikas mökin puolikkaaseen on myös mahdollinen, mutta lesken ja vainajan omaisuutta ei voi vain ns. lyödä kasaan ja päättää uudelleen, kuka omistaa mitä. Ja veroseuraamuksia voi sitten tulla muitakin, kuin perintövero, riippuen vähän miten vaihto toteutetaan jne.

Vähän tässä kumoat mitä aikaisemmat kommentoijat ovat kirjoittaneet.

Mielestäni aikaisemmat eivät ole kovin täsmällisiä vastauksia. Mutta missä kohdin olen mielestäsi väärässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi vaihdella omistussuhteita miten lystää. Tai siis voi, mutta silloin siihen tulee mukaan muitakin kuvioita kuin ositus ja perinnönjako, koska lesken omaisuus ei kuulu jäämistöön.

Ensin pitää tehdä se ositus siten, että tiedetään kumpi maksaa tasinkoa. Jos se on kuolinpesä, niin silloin tasinkona voi siirtää leskelle esimerkiksi sen asunnon puolikkaan. Mutta jos tämän jälkeen haluaa vielä siirtää kesämökin puolikkaan kuolinpesälle, se pitää tehdä jotenkin muuten, koska se lesken puolikas ei ole osa jäämistöä. Meillä vastaavassa tilanteessa perilliset osti sillä perintönä saamallaan rahalla lesken omistaman osuuden metsään. Leski sai tosiaan tasinkona sen asunnon puolikkaan.

Tietysti periaatteessa kauppa, jossa vaihdetaan asunnon puolikas mökin puolikkaaseen on myös mahdollinen, mutta lesken ja vainajan omaisuutta ei voi vain ns. lyödä kasaan ja päättää uudelleen, kuka omistaa mitä. Ja veroseuraamuksia voi sitten tulla muitakin, kuin perintövero, riippuen vähän miten vaihto toteutetaan jne.

Lesken ei tarvitse vaatia tasinkoa, jos ei halua.

Ei tietenkään tarvitse, kuka niin on väittänyt?

Mutta tasinko on kätevä tapa muuttaa niitä omistussuhteita, jos niin haluaa tehdä ja tasinko on käytettävissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi vaihdella omistussuhteita miten lystää. Tai siis voi, mutta silloin siihen tulee mukaan muitakin kuvioita kuin ositus ja perinnönjako, koska lesken omaisuus ei kuulu jäämistöön.

Ensin pitää tehdä se ositus siten, että tiedetään kumpi maksaa tasinkoa. Jos se on kuolinpesä, niin silloin tasinkona voi siirtää leskelle esimerkiksi sen asunnon puolikkaan. Mutta jos tämän jälkeen haluaa vielä siirtää kesämökin puolikkaan kuolinpesälle, se pitää tehdä jotenkin muuten, koska se lesken puolikas ei ole osa jäämistöä. Meillä vastaavassa tilanteessa perilliset osti sillä perintönä saamallaan rahalla lesken omistaman osuuden metsään. Leski sai tosiaan tasinkona sen asunnon puolikkaan.

Tietysti periaatteessa kauppa, jossa vaihdetaan asunnon puolikas mökin puolikkaaseen on myös mahdollinen, mutta lesken ja vainajan omaisuutta ei voi vain ns. lyödä kasaan ja päättää uudelleen, kuka omistaa mitä. Ja veroseuraamuksia voi sitten tulla muitakin, kuin perintövero, riippuen vähän miten vaihto toteutetaan jne.

Vähän tässä kumoat mitä aikaisemmat kommentoijat ovat kirjoittaneet.

Juu. Tuo kirjoittaja ei nyt tajua aihetta, josta kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi vaihdella omistussuhteita miten lystää. Tai siis voi, mutta silloin siihen tulee mukaan muitakin kuvioita kuin ositus ja perinnönjako, koska lesken omaisuus ei kuulu jäämistöön.

Ensin pitää tehdä se ositus siten, että tiedetään kumpi maksaa tasinkoa. Jos se on kuolinpesä, niin silloin tasinkona voi siirtää leskelle esimerkiksi sen asunnon puolikkaan. Mutta jos tämän jälkeen haluaa vielä siirtää kesämökin puolikkaan kuolinpesälle, se pitää tehdä jotenkin muuten, koska se lesken puolikas ei ole osa jäämistöä. Meillä vastaavassa tilanteessa perilliset osti sillä perintönä saamallaan rahalla lesken omistaman osuuden metsään. Leski sai tosiaan tasinkona sen asunnon puolikkaan.

Tietysti periaatteessa kauppa, jossa vaihdetaan asunnon puolikas mökin puolikkaaseen on myös mahdollinen, mutta lesken ja vainajan omaisuutta ei voi vain ns. lyödä kasaan ja päättää uudelleen, kuka omistaa mitä. Ja veroseuraamuksia voi sitten tulla muitakin, kuin perintövero, riippuen vähän miten vaihto toteutetaan jne.

Lesken ei tarvitse vaatia tasinkoa, jos ei halua.

Ei tietenkään tarvitse, kuka niin on väittänyt?

Mutta tasinko on kätevä tapa muuttaa niitä omistussuhteita, jos niin haluaa tehdä ja tasinko on käytettävissä.

Voi pölvästi sua.

Eikö olisi kohtuullista, että avioparin omaisuus jaettaisiin vasta leskenkin kuoltua!! Tuo on aikamoista haaskalintumeininkiä.

Osituksessa voidaan käyttää kaikkia pesän varoja ja velkoja. Ei sillä ole väliä kuka ne lähtötilanteessa omistaa. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö olisi kohtuullista, että avioparin omaisuus jaettaisiin vasta leskenkin kuoltua!! Tuo on aikamoista haaskalintumeininkiä.

Meillä leski nimenomaan halusi eroon kuolinpesästä. Itsenäiseen elämään tottunut leski.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi vaihdella omistussuhteita miten lystää. Tai siis voi, mutta silloin siihen tulee mukaan muitakin kuvioita kuin ositus ja perinnönjako, koska lesken omaisuus ei kuulu jäämistöön.

Ensin pitää tehdä se ositus siten, että tiedetään kumpi maksaa tasinkoa. Jos se on kuolinpesä, niin silloin tasinkona voi siirtää leskelle esimerkiksi sen asunnon puolikkaan. Mutta jos tämän jälkeen haluaa vielä siirtää kesämökin puolikkaan kuolinpesälle, se pitää tehdä jotenkin muuten, koska se lesken puolikas ei ole osa jäämistöä. Meillä vastaavassa tilanteessa perilliset osti sillä perintönä saamallaan rahalla lesken omistaman osuuden metsään. Leski sai tosiaan tasinkona sen asunnon puolikkaan.

Tietysti periaatteessa kauppa, jossa vaihdetaan asunnon puolikas mökin puolikkaaseen on myös mahdollinen, mutta lesken ja vainajan omaisuutta ei voi vain ns. lyödä kasaan ja päättää uudelleen, kuka omistaa mitä. Ja veroseuraamuksia voi sitten tulla muitakin, kuin perintövero, riippuen vähän miten vaihto toteutetaan jne.

Lesken ei tarvitse vaatia tasinkoa, jos ei halua.

Ei tietenkään tarvitse, kuka niin on väittänyt?

Mutta tasinko on kätevä tapa muuttaa niitä omistussuhteita, jos niin haluaa tehdä ja tasinko on käytettävissä.

Voi pölvästi sua.

Laadukasta keskustelua sinulta. Tässä oli kuitenkin asiasta oikeasti tietävän neuvo ihan ilmaiseksi jota olisin voinut täsmentääkin jos jäi jotain epäselväksi mutta usko mitä haluat, ei ole minulta pois.

Vierailija kirjoitti:

Eikö olisi kohtuullista, että avioparin omaisuus jaettaisiin vasta leskenkin kuoltua!! Tuo on aikamoista haaskalintumeininkiä.

Siis lesken pitäisi jäädä vuosiksi jumiin yhteisomustukseen? Oma leskeksi jäänyt vanhempi halusi kyllä hoitaa asiansa niin, että saa asua 100% itse omistamassaan kodissa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö olisi kohtuullista, että avioparin omaisuus jaettaisiin vasta leskenkin kuoltua!! Tuo on aikamoista haaskalintumeininkiä.

Juu kannattaa tehdä keskinäiset testamentit että lapset ei vaan sais mitään liian aikaisin. Samalla pääsee maksamaan perintöverotkin kahteen kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi vaihdella omistussuhteita miten lystää. Tai siis voi, mutta silloin siihen tulee mukaan muitakin kuvioita kuin ositus ja perinnönjako, koska lesken omaisuus ei kuulu jäämistöön.

Ensin pitää tehdä se ositus siten, että tiedetään kumpi maksaa tasinkoa. Jos se on kuolinpesä, niin silloin tasinkona voi siirtää leskelle esimerkiksi sen asunnon puolikkaan. Mutta jos tämän jälkeen haluaa vielä siirtää kesämökin puolikkaan kuolinpesälle, se pitää tehdä jotenkin muuten, koska se lesken puolikas ei ole osa jäämistöä. Meillä vastaavassa tilanteessa perilliset osti sillä perintönä saamallaan rahalla lesken omistaman osuuden metsään. Leski sai tosiaan tasinkona sen asunnon puolikkaan.

Tietysti periaatteessa kauppa, jossa vaihdetaan asunnon puolikas mökin puolikkaaseen on myös mahdollinen, mutta lesken ja vainajan omaisuutta ei voi vain ns. lyödä kasaan ja päättää uudelleen, kuka omistaa mitä. Ja veroseuraamuksia voi sitten tulla muitakin, kuin perintövero, riippuen vähän miten vaihto toteutetaan jne.

Lesken ei tarvitse vaatia tasinkoa, jos ei halua.

Ei tietenkään tarvitse, kuka niin on väittänyt?

Mutta tasinko on kätevä tapa muuttaa niitä omistussuhteita, jos niin haluaa tehdä ja tasinko on käytettävissä.

Voi pölvästi sua.

Laadukasta keskustelua sinulta. Tässä oli kuitenkin asiasta oikeasti tietävän neuvo ihan ilmaiseksi jota olisin voinut täsmentääkin jos jäi jotain epäselväksi mutta usko mitä haluat, ei ole minulta pois.

Aloitksesssa kerrottiin, että leski ja vainaja omistivat asunnon ja kesämökin puoliksi ja lisäksi oli rahavaroja. Jos puolisoiden varallisuus oli noin sama, mitään kiinteistökauppoja ei todellakaan tarvita, vaan sen omaisuuden todellakin voi jakaa ihan osituksen puitteissa.

Vierailija kirjoitti:

Osituksessa voidaan käyttää kaikkia pesän varoja ja velkoja. Ei sillä ole väliä kuka ne lähtötilanteessa omistaa. 

Jaettavaan pesään kuuluu vain se, minkä vainaja omisti. Ositus tehdään juuri siksi ensin, että erotetaan, mikä oli lesken ja mikä vainajan.

Vierailija kirjoitti:

Eikö olisi kohtuullista, että avioparin omaisuus jaettaisiin vasta leskenkin kuoltua!! Tuo on aikamoista haaskalintumeininkiä.

Mielenkiintoinen näkökulma jossa pidetään omia rintaperillisiä eli lapsia haaskalintuina!

Itse olen vasta 44v, mutta olen jo aloittanut varallisuuden siirron omille lapsilleni. Kun sitä tekee hiljalleen tässä niin ei tule sitten niin isoa shokkia perintöverosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osituksessa voidaan käyttää kaikkia pesän varoja ja velkoja. Ei sillä ole väliä kuka ne lähtötilanteessa omistaa. 

Jaettavaan pesään kuuluu vain se, minkä vainaja omisti. Ositus tehdään juuri siksi ensin, että erotetaan, mikä oli lesken ja mikä vainajan.

Osituksen puitteissa on kuitenkin mahdollista siirtää leskelle kuulunutta omaisuutta kuolinpesälle ja vainajalle kuulunutta leskelle, jos niin osapuolet haluaa ja sopii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osituksessa voidaan käyttää kaikkia pesän varoja ja velkoja. Ei sillä ole väliä kuka ne lähtötilanteessa omistaa. 

Jaettavaan pesään kuuluu vain se, minkä vainaja omisti. Ositus tehdään juuri siksi ensin, että erotetaan, mikä oli lesken ja mikä vainajan.

Sekoitat nyt osituksen ja omaisuuden erottelun. Jälkimmäinen tehdään silloin, jos oli avioehto, jonka oli sovittu olemaan voimassa myös silloin, kun avioliitto päättyy kuolemaan.