Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lesken ja kuolinpesän välinen ositus perunkirjoituksen jälkeen

Perillinen
11.07.2023 |

Aviopari omisti puoliksi asunto-osakkeen ja puoliksi kesämökin sekä kumpikin tukun rahaa.

Nyt pitäisi jakaa omaisuus lesken ja kuolinpesän välillä tasan. Voidaanko tehdä niin leski saa omistukseensa asunto-osakkeen kokonaan ja kuolinpesä kesämökin kokonaan ja erotus tasataan käteisellä jota löytyy riittävästi? Avioehtoa ei ole.

Kommentit (47)

Vierailija
41/47 |
11.07.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ei tarvinnut jakaa mitään, kun kaikki omaisuus oli äidin nimissä. Isän tilillä olleet rahat menivät hautajaiskuluihin Äidin olivat asunto, mökki, osakkeet ja rahasto-osuuset . Isä oli alusta lähtien halunnut, että kaikki pannaan äidin nimiin.

Vierailija
42/47 |
11.07.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi vaihdella omistussuhteita miten lystää. Tai siis voi, mutta silloin siihen tulee mukaan muitakin kuvioita kuin ositus ja perinnönjako, koska lesken omaisuus ei kuulu jäämistöön.

Ensin pitää tehdä se ositus siten, että tiedetään kumpi maksaa tasinkoa. Jos se on kuolinpesä, niin silloin tasinkona voi siirtää leskelle esimerkiksi sen asunnon puolikkaan. Mutta jos tämän jälkeen haluaa vielä siirtää kesämökin puolikkaan kuolinpesälle, se pitää tehdä jotenkin muuten, koska se lesken puolikas ei ole osa jäämistöä. Meillä vastaavassa tilanteessa perilliset osti sillä perintönä saamallaan rahalla lesken omistaman osuuden metsään. Leski sai tosiaan tasinkona sen asunnon puolikkaan.

Tietysti periaatteessa kauppa, jossa vaihdetaan asunnon puolikas mökin puolikkaaseen on myös mahdollinen, mutta lesken ja vainajan omaisuutta ei voi vain ns. lyödä kasaan ja päättää uudelleen, kuka omistaa mitä. Ja veroseuraamuksia voi sitten tulla muitakin, kuin perintövero, riippuen vähän miten vaihto toteutetaan jne.

Lesken ei tarvitse vaatia tasinkoa, jos ei halua.

Ei tietenkään tarvitse, kuka niin on väittänyt?

Mutta tasinko on kätevä tapa muuttaa niitä omistussuhteita, jos niin haluaa tehdä ja tasinko on käytettävissä.

Voi pölvästi sua.

Laadukasta keskustelua sinulta. Tässä oli kuitenkin asiasta oikeasti tietävän neuvo ihan ilmaiseksi jota olisin voinut täsmentääkin jos jäi jotain epäselväksi mutta usko mitä haluat, ei ole minulta pois.

Aloitksesssa kerrottiin, että leski ja vainaja omistivat asunnon ja kesämökin puoliksi ja lisäksi oli rahavaroja. Jos puolisoiden varallisuus oli noin sama, mitään kiinteistökauppoja ei todellakaan tarvita, vaan sen omaisuuden todellakin voi jakaa ihan osituksen puitteissa.

Tottakai voi. Mutta tällöin ei voi vaihtaa omistussuhteita, enempää kuin osituksen puitteissa on mahdollista. Eli ei voida vaihtaa niin, että leski omistaakin asunnon kokonaan ja perilliset mökin. Ositus tehdään ihan normaalisti, kyllähän avioerossakin asunnon puolikas vaihdetaan rahaan, eli tehdään kauppa, jos molemmat omista 50/50 eikä tasinkoa tarvitse maksaa. Tai vaihdetaan siihen osuuteen mökistä. Sekin on luonteeltaan kiinteistökauppa. Toisen puolisin kuollessa omistussuhteet ei yhtään sen enempää lakkaa. Ja kun ositus on tehty, leski ei enää ole kuolinpesän osakas. Silloin jos omistussuhteita vielä halutaan jotenkin muuttaa, se pitää tehdä jotenkin muuten. Se on täysin mahdollista tietenkin jos ollaan yhteisymmärryksessä, mutta ei se niin mene, että kaikki vain heitetään kasaan ja "nimilaput" järjestetään uudelleen. Varsinkaan kiinteistöjen osalta, koska niihin täytyy tehdä lainhuudatukset ja muut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/47 |
11.07.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei tarvinnut jakaa mitään, kun kaikki omaisuus oli äidin nimissä. Isän tilillä olleet rahat menivät hautajaiskuluihin Äidin olivat asunto, mökki, osakkeet ja rahasto-osuuset . Isä oli alusta lähtien halunnut, että kaikki pannaan äidin nimiin.

Mies halusi noin myös, jotta mulla olisi hyvä olla, jos hän kuolee ensin. Siksi talo ja mökki on minun nimissäni. Lapset ehtivät saada perinnön molempien kuoltua. Miehen nimissä on sijoitusasunto. Sen lapset saavat, jos mies menehtyy ennen minua.

Vierailija
44/47 |
11.07.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei tarvinnut jakaa mitään, kun kaikki omaisuus oli äidin nimissä. Isän tilillä olleet rahat menivät hautajaiskuluihin Äidin olivat asunto, mökki, osakkeet ja rahasto-osuuset . Isä oli alusta lähtien halunnut, että kaikki pannaan äidin nimiin.

Noin voi joutua tekemään, jos omaisuutta ei ole kovin paljon ja on huoli lesken toimeentulosta. Lapset pääsisivät kyllä vähemmillä veroilla, jos omaisuus olisi tasaisemmin kummankin puolison nimissä.

Vierailija
45/47 |
11.07.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi vaihdella omistussuhteita miten lystää. Tai siis voi, mutta silloin siihen tulee mukaan muitakin kuvioita kuin ositus ja perinnönjako, koska lesken omaisuus ei kuulu jäämistöön.

Ensin pitää tehdä se ositus siten, että tiedetään kumpi maksaa tasinkoa. Jos se on kuolinpesä, niin silloin tasinkona voi siirtää leskelle esimerkiksi sen asunnon puolikkaan. Mutta jos tämän jälkeen haluaa vielä siirtää kesämökin puolikkaan kuolinpesälle, se pitää tehdä jotenkin muuten, koska se lesken puolikas ei ole osa jäämistöä. Meillä vastaavassa tilanteessa perilliset osti sillä perintönä saamallaan rahalla lesken omistaman osuuden metsään. Leski sai tosiaan tasinkona sen asunnon puolikkaan.

Tietysti periaatteessa kauppa, jossa vaihdetaan asunnon puolikas mökin puolikkaaseen on myös mahdollinen, mutta lesken ja vainajan omaisuutta ei voi vain ns. lyödä kasaan ja päättää uudelleen, kuka omistaa mitä. Ja veroseuraamuksia voi sitten tulla muitakin, kuin perintövero, riippuen vähän miten vaihto toteutetaan jne.

Lesken ei tarvitse vaatia tasinkoa, jos ei halua.

Ei tietenkään tarvitse, kuka niin on väittänyt?

Mutta tasinko on kätevä tapa muuttaa niitä omistussuhteita, jos niin haluaa tehdä ja tasinko on käytettävissä.

Voi pölvästi sua.

Laadukasta keskustelua sinulta. Tässä oli kuitenkin asiasta oikeasti tietävän neuvo ihan ilmaiseksi jota olisin voinut täsmentääkin jos jäi jotain epäselväksi mutta usko mitä haluat, ei ole minulta pois.

Aloitksesssa kerrottiin, että leski ja vainaja omistivat asunnon ja kesämökin puoliksi ja lisäksi oli rahavaroja. Jos puolisoiden varallisuus oli noin sama, mitään kiinteistökauppoja ei todellakaan tarvita, vaan sen omaisuuden todellakin voi jakaa ihan osituksen puitteissa.

Tottakai voi. Mutta tällöin ei voi vaihtaa omistussuhteita, enempää kuin osituksen puitteissa on mahdollista. Eli ei voida vaihtaa niin, että leski omistaakin asunnon kokonaan ja perilliset mökin. Ositus tehdään ihan normaalisti, kyllähän avioerossakin asunnon puolikas vaihdetaan rahaan, eli tehdään kauppa, jos molemmat omista 50/50 eikä tasinkoa tarvitse maksaa. Tai vaihdetaan siihen osuuteen mökistä. Sekin on luonteeltaan kiinteistökauppa. Toisen puolisin kuollessa omistussuhteet ei yhtään sen enempää lakkaa. Ja kun ositus on tehty, leski ei enää ole kuolinpesän osakas. Silloin jos omistussuhteita vielä halutaan jotenkin muuttaa, se pitää tehdä jotenkin muuten. Se on täysin mahdollista tietenkin jos ollaan yhteisymmärryksessä, mutta ei se niin mene, että kaikki vain heitetään kasaan ja "nimilaput" järjestetään uudelleen. Varsinkaan kiinteistöjen osalta, koska niihin täytyy tehdä lainhuudatukset ja muut.

Kylläpäs voidaan tehdä niin. Nimenomaan osituksessa voidaan sopia, että kuolinpesältä leskelle siirtyy 1/2 asunnosta ja leskeltä kuolinpesälle 1/2 mökkikiinteistöstä. Osakekirjoihin pitää tietenkin siirtomerkintä tehdä ja kiinteistölle lainhuuto hakea. Jälkimmäisessä tilanteessa Maanmittauslaitoksen toimitetaan ositusta koskeva asiakirja, kun lainhuutoa haetaan.

Been there, done that. Ja juristia käytetty. Ja lainhuudot saatu.

Vierailija
46/47 |
11.07.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osituksessa voidaan käyttää kaikkia pesän varoja ja velkoja. Ei sillä ole väliä kuka ne lähtötilanteessa omistaa. 

Jaettavaan pesään kuuluu vain se, minkä vainaja omisti. Ositus tehdään juuri siksi ensin, että erotetaan, mikä oli lesken ja mikä vainajan.

Sekoitat nyt osituksen ja omaisuuden erottelun. Jälkimmäinen tehdään silloin, jos oli avioehto, jonka oli sovittu olemaan voimassa myös silloin, kun avioliitto päättyy kuolemaan.

Ei, kyllä ositus tehdään myös ensin, ja jaettavaan pesään kuuluu vain vainajan omaisuus. Toki osituksessa, toisin kuin erottelussa, voi varallisuussuhteet muuttua, mutta vain osituksen puitteissa. Periaatteessa mökin ja asunnon puolikkaat voi vaihtaa, mutta vain jos niiden käypä arvo on yhtä paljon. Muutoin toisen osapuolen pitää maksaa jotain väliin = kauppa ja varainsiirtovero. Suomessa on erillisten varojen ja velkojen periaate, joten ihan mielivaltaisesti tätä ei voi tehdä. Paitsi tietysti sopimalla kaiken ns. vähäpätöisen omaisuuden osalta, kiinteistöjen osalta ei kuitenkaan. Se olisi veronkiertoa.

Eli lyhyesti aloitukseen, onnistuu, jos saman arvoiset tai muuten aviovarallisuussuhteiden puitteissa kikkailtavissa. Muuten ei.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/47 |
12.07.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osituksessa voidaan käyttää kaikkia pesän varoja ja velkoja. Ei sillä ole väliä kuka ne lähtötilanteessa omistaa. 

Jaettavaan pesään kuuluu vain se, minkä vainaja omisti. Ositus tehdään juuri siksi ensin, että erotetaan, mikä oli lesken ja mikä vainajan.

Sekoitat nyt osituksen ja omaisuuden erottelun. Jälkimmäinen tehdään silloin, jos oli avioehto, jonka oli sovittu olemaan voimassa myös silloin, kun avioliitto päättyy kuolemaan.

Ei, kyllä ositus tehdään myös ensin, ja jaettavaan pesään kuuluu vain vainajan omaisuus. Toki osituksessa, toisin kuin erottelussa, voi varallisuussuhteet muuttua, mutta vain osituksen puitteissa. Periaatteessa mökin ja asunnon puolikkaat voi vaihtaa, mutta vain jos niiden käypä arvo on yhtä paljon. Muutoin toisen osapuolen pitää maksaa jotain väliin = kauppa ja varainsiirtovero. Suomessa on erillisten varojen ja velkojen periaate, joten ihan mielivaltaisesti tätä ei voi tehdä. Paitsi tietysti sopimalla kaiken ns. vähäpätöisen omaisuuden osalta, kiinteistöjen osalta ei kuitenkaan. Se olisi veronkiertoa.

Eli lyhyesti aloitukseen, onnistuu, jos saman arvoiset tai muuten aviovarallisuussuhteiden puitteissa kikkailtavissa. Muuten ei.

Velkaa voi myös saada perinnöksi eli jos asunnosta tai mökistä on vielä lainaa, sillä voi kikkailla. Perillinen ottaa lainan nimiinsä ja saa vastaavan osuuden kiinteistä. Tällöin ei tarvitse tehdä kauppaa eikä maksaa varainsiirtoveroa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kahdeksan kahdeksan