Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten riidellään, ettei loukkaa toista?
11.07.2023 |
Mitä se rakentava riitelty on? Ei saa huutaa, ei saa paiskoa tavaroita, ei saa haukkua, ei saa ottaa vanhoja asioita esiin, ei saa uhkailla, ei saa pitää mykkäkoulua, ei saa uhriutua, ei manipuloida. Kaikilla meillä on haitallisia tapoja ja usein riidellessä taantuu alemmalle tasolle, ainakin minä. Mutta mitä se rakentava riitely käytännössä on?
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Anna esimerkkinä konkreettinen tilanne ja kuvaile se mahdollisimman neutraalisti ja "minä"-sanan kautta. Mielellään jotain mikä on tapahtunut hiljattain ja on tuoreessa muistissa.
Esim.: "Huomasin että äsken jätit likaisen kahvikupin pöydälle."
2. Kerro mikä käytännön seuraus tilanteesta on sinulle.
"Tämän vuoksi keittiön pöydällä on ylimääräistä tavaraa ja minä joudun korjaamaan kupin".
3. Sitten kerro mikä laajempi merkitys asialla on sinun näkökulmastasi.
"Minusta tuntuu että joudun siivoamaan sinunkin jälkiäsi. Siitä tulee minulle sellainen olo ettei minua kuunnella tai arvosteta."
4. Kuuntele aktiivisesti mitä toinen vastaa ja reagoi siihen.
Vältä käyttämästä ilmaisuja kuten "sä AINA teet näin" tai "sä olet x [esim. laiska, saamaton, itsekäs]". Yritä pysyä asiassa ja puhua omasta näkökulmastasi ilman leimaamista.
Menisi totaalisesti hermo, jos puoliso tuohon tyyliin uhriutuisi ja lässyttäisi kuin pikkulapselle.
Tämä kertoo taas sinusta itsestäsi melko paljon. Näet hyvin neutraalin viestin lässyttämisenä ja uhriutumisena, jonka perusteella on hermot menossa. Tällaisesta lähtökohdasta on vaikea alkaa rakentavaan keskusteluun, kun toinen on heti sotajalalla.
Ja sieltä seuraava. "Syy on vain sinussa ei koskaan minussa. Minä teen aina kaiken oikein ja jos sinua ärsyttää joku minun tekemäni asia se kertoo vain sinusta" Kunnon narsistipuhetta.
Huomaatko itse, kuinka riidanhaluisesti olet liikkeellä?
Katso peiliin niin löydät syyn sille.
Aa, oletkin tässä ketjussa vain trollaamassa ja antamassa esimerkkejä siitä millaista rakentava keskustelu ei ole ;)
Noinko sinä reagoit, jos puolisosi vastavuoroisesti kertoo, miltä hänestä tuntuu? Onko teillä vain sinulla oikeus kertoa tunteistasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös olisi tärkeää, että molemmat saavat tilaa kertoa asiasta omasta näkökulmastaan ja molemmat kuuntelevat kun toinen puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Anna esimerkkinä konkreettinen tilanne ja kuvaile se mahdollisimman neutraalisti ja "minä"-sanan kautta. Mielellään jotain mikä on tapahtunut hiljattain ja on tuoreessa muistissa.
Esim.: "Huomasin että äsken jätit likaisen kahvikupin pöydälle."
2. Kerro mikä käytännön seuraus tilanteesta on sinulle.
"Tämän vuoksi keittiön pöydällä on ylimääräistä tavaraa ja minä joudun korjaamaan kupin".
3. Sitten kerro mikä laajempi merkitys asialla on sinun näkökulmastasi.
"Minusta tuntuu että joudun siivoamaan sinunkin jälkiäsi. Siitä tulee minulle sellainen olo ettei minua kuunnella tai arvosteta."
4. Kuuntele aktiivisesti mitä toinen vastaa ja reagoi siihen.
Vältä käyttämästä ilmaisuja kuten "sä AINA teet näin" tai "sä olet x [esim. laiska, saamaton, itsekäs]". Yritä pysyä asiassa ja puhua omasta näkökulmastasi ilman leimaamista.
Menisi totaalisesti hermo, jos puoliso tuohon tyyliin uhriutuisi ja lässyttäisi kuin pikkulapselle.
Se nimenomaan ei ole uhriutumista, että pyrkii kertomaan suoraan mikä asia vaivaa ja mitä tunteita se herättää. Asioiden sisällä patoaminen johtaa passiivisaggressiivisuuteen ja "mä olen AINA täällä se joka siivoaa" -tyylisiin vuodatuksiin.
Se todellakin on uhriutumista, jos joku helvetin kahvikuppi saa aikaan tuollaisen teatterin.
En tiedä huomasitko, mutta tuossa viestissä oli kyse rakentavan riitelyn kaavasta, ei suinkaan siitä, onko kahvikupin sijainti riitelyn arvoinen aihe. Kahvikuppia käytettiin vain esimerkkinä. Voit mielessäsi muuttaa kahvikupin sijainnin tilalle jonkin muun asian, jos sinun on tunnekuohultasi vaikea tätä muuten ymmärtää.
eri
Lässytys ja uhriutuminen on ärsyttävää riippumatta siitä, mitä asia koskee. Nytkin puhut minulle kuin vajaaälyiselle ja pyrit sillä tavalla nostamaan itseäsi minun yläpuolelleni.
Olen samaa mieltä. Tuo lässytyyppi on sen verran ällöttävä, että en jaksa lukea enää hänen lässyttäviä esimerkkejään, vaan keksin parempaa tekemistä. :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Anna esimerkkinä konkreettinen tilanne ja kuvaile se mahdollisimman neutraalisti ja "minä"-sanan kautta. Mielellään jotain mikä on tapahtunut hiljattain ja on tuoreessa muistissa.
Esim.: "Huomasin että äsken jätit likaisen kahvikupin pöydälle."
2. Kerro mikä käytännön seuraus tilanteesta on sinulle.
"Tämän vuoksi keittiön pöydällä on ylimääräistä tavaraa ja minä joudun korjaamaan kupin".
3. Sitten kerro mikä laajempi merkitys asialla on sinun näkökulmastasi.
"Minusta tuntuu että joudun siivoamaan sinunkin jälkiäsi. Siitä tulee minulle sellainen olo ettei minua kuunnella tai arvosteta."
4. Kuuntele aktiivisesti mitä toinen vastaa ja reagoi siihen.
Vältä käyttämästä ilmaisuja kuten "sä AINA teet näin" tai "sä olet x [esim. laiska, saamaton, itsekäs]". Yritä pysyä asiassa ja puhua omasta näkökulmastasi ilman leimaamista.
Menisi totaalisesti hermo, jos puoliso tuohon tyyliin uhriutuisi ja lässyttäisi kuin pikkulapselle.
Tämä kertoo taas sinusta itsestäsi melko paljon. Näet hyvin neutraalin viestin lässyttämisenä ja uhriutumisena, jonka perusteella on hermot menossa. Tällaisesta lähtökohdasta on vaikea alkaa rakentavaan keskusteluun, kun toinen on heti sotajalalla.
Yllä on hyvä esimerkki siitä, miten tunteista kertomiseen ei pidä reagoida. Syyttely vain pahentaa tilannetta, kuten jo huomasimme. Se ei ole vastapuolen syy, jos häntä ärsyttää sinun tapasi esittää asia. Sinäkin voit tulla vastaan ja yrittää ymmärtää hyökkäämisen sijaan.
Porukka jonka reaktio kahvikuppijuttuun on "turhaa lässytystä" ja "kuka tollasesta kehtaa valittaa" on samaa sakkia joka myöhemmin huutaa "no mikset aikasemmin sanonut mitään? Pitäiskö mun lukea sun ajatuksia, häh?"
Koettu on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Porukka jonka reaktio kahvikuppijuttuun on "turhaa lässytystä" ja "kuka tollasesta kehtaa valittaa" on samaa sakkia joka myöhemmin huutaa "no mikset aikasemmin sanonut mitään? Pitäiskö mun lukea sun ajatuksia, häh?"
Koettu on.
Älä tee oletuksia ja yleistyksiä yksittäisten kokemustesi perusteella. Kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia kuin sinun exäsi. Ja jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä ilman, että heti ruvetaan syyttelemään ja tekemään hänestä ongelmaa.
Kuulkaas, kun tuo lässytysesimerkki on totta. Vuorovaikutusoppien mukaista. Jos ilmaisee itsensä tuolla kaavalla, ja vastapuoli hermostuu, on se täysin vastapuolen omien korvien välissä. Kenenkään ei tarvitse hermostua, jos minä kerron omat tunteeni ja toiveeni.
Terv. Vuorovaikutustaitojen ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaas, kun tuo lässytysesimerkki on totta. Vuorovaikutusoppien mukaista. Jos ilmaisee itsensä tuolla kaavalla, ja vastapuoli hermostuu, on se täysin vastapuolen omien korvien välissä. Kenenkään ei tarvitse hermostua, jos minä kerron omat tunteeni ja toiveeni.
Terv. Vuorovaikutustaitojen ope
Missä vuorovaikutusoppaassa opetetaan, että syyttely on rakentava tapa kommunikoida?
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaas, kun tuo lässytysesimerkki on totta. Vuorovaikutusoppien mukaista. Jos ilmaisee itsensä tuolla kaavalla, ja vastapuoli hermostuu, on se täysin vastapuolen omien korvien välissä. Kenenkään ei tarvitse hermostua, jos minä kerron omat tunteeni ja toiveeni.
Terv. Vuorovaikutustaitojen ope
Mutta siitä on ihan ok hermostua, jos joku toinen kertoo tunteensa ja toiveensa? Ei nyt ole ihan uskottava tuo sinun tittelisi, jos vuorovaikutus on sinulle sitä, että vain sinua pitää kuunnella ja ymmärtää ja toinen on päästään viallinen, jos haluaisi myös tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1. Anna esimerkkinä konkreettinen tilanne ja kuvaile se mahdollisimman neutraalisti ja "minä"-sanan kautta. Mielellään jotain mikä on tapahtunut hiljattain ja on tuoreessa muistissa.
Esim.: "Huomasin että äsken jätit likaisen kahvikupin pöydälle."
2. Kerro mikä käytännön seuraus tilanteesta on sinulle.
"Tämän vuoksi keittiön pöydällä on ylimääräistä tavaraa ja minä joudun korjaamaan kupin".
3. Sitten kerro mikä laajempi merkitys asialla on sinun näkökulmastasi.
"Minusta tuntuu että joudun siivoamaan sinunkin jälkiäsi. Siitä tulee minulle sellainen olo ettei minua kuunnella tai arvosteta."
4. Kuuntele aktiivisesti mitä toinen vastaa ja reagoi siihen.
Vältä käyttämästä ilmaisuja kuten "sä AINA teet näin" tai "sä olet x [esim. laiska, saamaton, itsekäs]". Yritä pysyä asiassa ja puhua omasta näkökulmastasi ilman leimaamista.
Laitatko tiskisi itsenkoneeseen, ettei minun tarvitse jatkuvasti olla siivoamassa... Olisi ehkä se muoto millä tuo lässytys istuisi suomalaiseen parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaas, kun tuo lässytysesimerkki on totta. Vuorovaikutusoppien mukaista. Jos ilmaisee itsensä tuolla kaavalla, ja vastapuoli hermostuu, on se täysin vastapuolen omien korvien välissä. Kenenkään ei tarvitse hermostua, jos minä kerron omat tunteeni ja toiveeni.
Terv. Vuorovaikutustaitojen ope
Missä vuorovaikutusoppaassa opetetaan, että syyttely on rakentava tapa kommunikoida?
Eihän tuossa esimerkissä syytellä. Syyttelevä tapa menisi näin:
1. Taas sä jätit kahvikupin pöydälle
2. Aina mä joudun korjaamaan sen, koska et viitsi itse sitä tehdä
3. Aina mä vaan korjaan sun jälkiäsi ja se on sun syy, että mä olen niin vittuuntunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Anna esimerkkinä konkreettinen tilanne ja kuvaile se mahdollisimman neutraalisti ja "minä"-sanan kautta. Mielellään jotain mikä on tapahtunut hiljattain ja on tuoreessa muistissa.
Esim.: "Huomasin että äsken jätit likaisen kahvikupin pöydälle."
2. Kerro mikä käytännön seuraus tilanteesta on sinulle.
"Tämän vuoksi keittiön pöydällä on ylimääräistä tavaraa ja minä joudun korjaamaan kupin".
3. Sitten kerro mikä laajempi merkitys asialla on sinun näkökulmastasi.
"Minusta tuntuu että joudun siivoamaan sinunkin jälkiäsi. Siitä tulee minulle sellainen olo ettei minua kuunnella tai arvosteta."
4. Kuuntele aktiivisesti mitä toinen vastaa ja reagoi siihen.
Vältä käyttämästä ilmaisuja kuten "sä AINA teet näin" tai "sä olet x [esim. laiska, saamaton, itsekäs]". Yritä pysyä asiassa ja puhua omasta näkökulmastasi ilman leimaamista.
Menisi totaalisesti hermo, jos puoliso tuohon tyyliin uhriutuisi ja lässyttäisi kuin pikkulapselle.
Tämä kertoo taas sinusta itsestäsi melko paljon. Näet hyvin neutraalin viestin lässyttämisenä ja uhriutumisena, jonka perusteella on hermot menossa. Tällaisesta lähtökohdasta on vaikea alkaa rakentavaan keskusteluun, kun toinen on heti sotajalalla.
Ja sieltä seuraava. "Syy on vain sinussa ei koskaan minussa. Minä teen aina kaiken oikein ja jos sinua ärsyttää joku minun tekemäni asia se kertoo vain sinusta" Kunnon narsistipuhetta.
Huomaatko itse, kuinka riidanhaluisesti olet liikkeellä?
Katso peiliin niin löydät syyn sille.
Aa, oletkin tässä ketjussa vain trollaamassa ja antamassa esimerkkejä siitä millaista rakentava keskustelu ei ole ;)
Noinko sinä reagoit, jos puolisosi vastavuoroisesti kertoo, miltä hänestä tuntuu? Onko teillä vain sinulla oikeus kertoa tunteistasi?
Nimenomaan omista tunteista ja näkökulmista saa ja tulee kertoa, mutta ei tarvitse samalla vähätellä puolison tunteita. Voit sanoa vaikka että "mun mielestä kahvikuppi pöydällä ei ole iso juttu ja kun tuot tuollaisen asian esiin, tuntuu että haluat kontrolloida ja määrätä miten käyttäydyn omassa kodissani. Se ärsyttää."
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaas, kun tuo lässytysesimerkki on totta. Vuorovaikutusoppien mukaista. Jos ilmaisee itsensä tuolla kaavalla, ja vastapuoli hermostuu, on se täysin vastapuolen omien korvien välissä. Kenenkään ei tarvitse hermostua, jos minä kerron omat tunteeni ja toiveeni.
Terv. Vuorovaikutustaitojen ope
Missä vuorovaikutusoppaassa opetetaan, että syyttely on rakentava tapa kommunikoida?
Eihän tuossa esimerkissä syytellä. Syyttelevä tapa menisi näin:
1. Taas sä jätit kahvikupin pöydälle
2. Aina mä joudun korjaamaan sen, koska et viitsi itse sitä tehdä
3. Aina mä vaan korjaan sun jälkiäsi ja se on sun syy, että mä olen niin vittuuntunut.
Ei ollut enää puhe siitä kahvikupista. Lainaamassani viestissä ihan sekokielellä syyteltiin. On kuulemma korvien välissä vika, jos lässytyspuhe ei uppoakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaas, kun tuo lässytysesimerkki on totta. Vuorovaikutusoppien mukaista. Jos ilmaisee itsensä tuolla kaavalla, ja vastapuoli hermostuu, on se täysin vastapuolen omien korvien välissä. Kenenkään ei tarvitse hermostua, jos minä kerron omat tunteeni ja toiveeni.
Terv. Vuorovaikutustaitojen ope
Mutta siitä on ihan ok hermostua, jos joku toinen kertoo tunteensa ja toiveensa? Ei nyt ole ihan uskottava tuo sinun tittelisi, jos vuorovaikutus on sinulle sitä, että vain sinua pitää kuunnella ja ymmärtää ja toinen on päästään viallinen, jos haluaisi myös tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.
Rakentavasta riitelystä oli kyse, ja jos kumpikin kertoo tunteensa ja toiveensa syyttelemättä ja haukkumatta, niin toisella osapuolella ei ole syytä hermostua. Oli kyseessä minä tai sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaas, kun tuo lässytysesimerkki on totta. Vuorovaikutusoppien mukaista. Jos ilmaisee itsensä tuolla kaavalla, ja vastapuoli hermostuu, on se täysin vastapuolen omien korvien välissä. Kenenkään ei tarvitse hermostua, jos minä kerron omat tunteeni ja toiveeni.
Terv. Vuorovaikutustaitojen ope
Missä vuorovaikutusoppaassa opetetaan, että syyttely on rakentava tapa kommunikoida?
Eihän tuossa esimerkissä syytellä. Syyttelevä tapa menisi näin:
1. Taas sä jätit kahvikupin pöydälle
2. Aina mä joudun korjaamaan sen, koska et viitsi itse sitä tehdä
3. Aina mä vaan korjaan sun jälkiäsi ja se on sun syy, että mä olen niin vittuuntunut.Ei ollut enää puhe siitä kahvikupista. Lainaamassani viestissä ihan sekokielellä syyteltiin. On kuulemma korvien välissä vika, jos lässytyspuhe ei uppoakaan.
Kerrotko, mikä tuossa alkuperäisessä viestissä oli syyttelyä? Minä kun en sellaista viestistä huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Anna esimerkkinä konkreettinen tilanne ja kuvaile se mahdollisimman neutraalisti ja "minä"-sanan kautta. Mielellään jotain mikä on tapahtunut hiljattain ja on tuoreessa muistissa.
Esim.: "Huomasin että äsken jätit likaisen kahvikupin pöydälle."
2. Kerro mikä käytännön seuraus tilanteesta on sinulle.
"Tämän vuoksi keittiön pöydällä on ylimääräistä tavaraa ja minä joudun korjaamaan kupin".
3. Sitten kerro mikä laajempi merkitys asialla on sinun näkökulmastasi.
"Minusta tuntuu että joudun siivoamaan sinunkin jälkiäsi. Siitä tulee minulle sellainen olo ettei minua kuunnella tai arvosteta."
4. Kuuntele aktiivisesti mitä toinen vastaa ja reagoi siihen.
Vältä käyttämästä ilmaisuja kuten "sä AINA teet näin" tai "sä olet x [esim. laiska, saamaton, itsekäs]". Yritä pysyä asiassa ja puhua omasta näkökulmastasi ilman leimaamista.
Menisi totaalisesti hermo, jos puoliso tuohon tyyliin uhriutuisi ja lässyttäisi kuin pikkulapselle.
Tämä kertoo taas sinusta itsestäsi melko paljon. Näet hyvin neutraalin viestin lässyttämisenä ja uhriutumisena, jonka perusteella on hermot menossa. Tällaisesta lähtökohdasta on vaikea alkaa rakentavaan keskusteluun, kun toinen on heti sotajalalla.
Ja sieltä seuraava. "Syy on vain sinussa ei koskaan minussa. Minä teen aina kaiken oikein ja jos sinua ärsyttää joku minun tekemäni asia se kertoo vain sinusta" Kunnon narsistipuhetta.
Huomaatko itse, kuinka riidanhaluisesti olet liikkeellä?
Katso peiliin niin löydät syyn sille.
Aa, oletkin tässä ketjussa vain trollaamassa ja antamassa esimerkkejä siitä millaista rakentava keskustelu ei ole ;)
Noinko sinä reagoit, jos puolisosi vastavuoroisesti kertoo, miltä hänestä tuntuu? Onko teillä vain sinulla oikeus kertoa tunteistasi?
Nimenomaan omista tunteista ja näkökulmista saa ja tulee kertoa, mutta ei tarvitse samalla vähätellä puolison tunteita. Voit sanoa vaikka että "mun mielestä kahvikuppi pöydällä ei ole iso juttu ja kun tuot tuollaisen asian esiin, tuntuu että haluat kontrolloida ja määrätä miten käyttäydyn omassa kodissani. Se ärsyttää."
-eri
Ihan tuollaista reaktiota en saanut, kun yritin kertoa, että minusta kahvikuppi-tapauksessa puhuttiin alentavasti ja lässyttämällä. Enkä vieläkään ole pikkulapsi, jolle pitää puhua tuohon tyyliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaas, kun tuo lässytysesimerkki on totta. Vuorovaikutusoppien mukaista. Jos ilmaisee itsensä tuolla kaavalla, ja vastapuoli hermostuu, on se täysin vastapuolen omien korvien välissä. Kenenkään ei tarvitse hermostua, jos minä kerron omat tunteeni ja toiveeni.
Terv. Vuorovaikutustaitojen ope
Missä vuorovaikutusoppaassa opetetaan, että syyttely on rakentava tapa kommunikoida?
Eihän tuossa esimerkissä syytellä. Syyttelevä tapa menisi näin:
1. Taas sä jätit kahvikupin pöydälle
2. Aina mä joudun korjaamaan sen, koska et viitsi itse sitä tehdä
3. Aina mä vaan korjaan sun jälkiäsi ja se on sun syy, että mä olen niin vittuuntunut.Ei ollut enää puhe siitä kahvikupista. Lainaamassani viestissä ihan sekokielellä syyteltiin. On kuulemma korvien välissä vika, jos lässytyspuhe ei uppoakaan.
Kerrotko, mikä tuossa alkuperäisessä viestissä oli syyttelyä? Minä kun en sellaista viestistä huomaa.
Kerroin jo. Siitä vain luet huolellisesti, mitä sinulle kirjoitin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaas, kun tuo lässytysesimerkki on totta. Vuorovaikutusoppien mukaista. Jos ilmaisee itsensä tuolla kaavalla, ja vastapuoli hermostuu, on se täysin vastapuolen omien korvien välissä. Kenenkään ei tarvitse hermostua, jos minä kerron omat tunteeni ja toiveeni.
Terv. Vuorovaikutustaitojen ope
Mutta siitä on ihan ok hermostua, jos joku toinen kertoo tunteensa ja toiveensa? Ei nyt ole ihan uskottava tuo sinun tittelisi, jos vuorovaikutus on sinulle sitä, että vain sinua pitää kuunnella ja ymmärtää ja toinen on päästään viallinen, jos haluaisi myös tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.
Rakentavasta riitelystä oli kyse, ja jos kumpikin kertoo tunteensa ja toiveensa syyttelemättä ja haukkumatta, niin toisella osapuolella ei ole syytä hermostua. Oli kyseessä minä tai sinä.
Tuota yritin kertoa "opettajalle", joka rupesi haukkumaan heti, kun hänen tapaansa kommunikoida kritisoitiin. Se ei ole rakentavaa riitelyä, että käyttää ilmaisua "korvien välissä on vikaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaas, kun tuo lässytysesimerkki on totta. Vuorovaikutusoppien mukaista. Jos ilmaisee itsensä tuolla kaavalla, ja vastapuoli hermostuu, on se täysin vastapuolen omien korvien välissä. Kenenkään ei tarvitse hermostua, jos minä kerron omat tunteeni ja toiveeni.
Terv. Vuorovaikutustaitojen ope
Missä vuorovaikutusoppaassa opetetaan, että syyttely on rakentava tapa kommunikoida?
Eihän tuossa esimerkissä syytellä. Syyttelevä tapa menisi näin:
1. Taas sä jätit kahvikupin pöydälle
2. Aina mä joudun korjaamaan sen, koska et viitsi itse sitä tehdä
3. Aina mä vaan korjaan sun jälkiäsi ja se on sun syy, että mä olen niin vittuuntunut.Ei ollut enää puhe siitä kahvikupista. Lainaamassani viestissä ihan sekokielellä syyteltiin. On kuulemma korvien välissä vika, jos lässytyspuhe ei uppoakaan.
Kerrotko, mikä tuossa alkuperäisessä viestissä oli syyttelyä? Minä kun en sellaista viestistä huomaa.
Kerroin jo. Siitä vain luet huolellisesti, mitä sinulle kirjoitin.
Anna esimerkki, mikä lause tai sana on sinusta syyttelyä. Et sitä kertonut.
Lässytys on yleensä äänensävy, eikä se näy kirjoitetusta tekstistä.
Alue: Aihe vapaa
Huomaatko, että sinulle yritettiin kertoa, että syy ei aina ole muissa, vaan sinussakin voi olla vikaa?