Pitihän se arvata: omilla vanhemmilla lapsensa hoidattaneet isovanhemmat eivät auta meitä ollenkaan
En ole katkera, vaan tämä meidän tilanne suorastaan naurattaa, kun on niin klisee.
Saimme viime vuonna esikoislapsemme, joka on samalla appivanhempien ensimmäinen lapsenlapsi. Anoppi on vuosia puhunut siitä, kuinka hän odottaa lapsenlapsia ja raskauden aikana hän jauhoi kaikille tutuille ja sukulaisille, kuinka hänestä tulee mummo. Kaikki into hävisi, kun lapsi syntyi.
Appivanhemmat itse käyttivät häikäilemättömästi anopin vanhempia lastensa toisina vanhempina. Lapset menivät mummolaan täyspäivähoitoon jo muutaman kuukauden iässä, kun anoppi ei enää kestänyt olla kotona lasten kanssa. Koulujen lomilla lapset lähetettiin mummolaan viikoiksi tai jopa kuukausiksi, kun appivanhempien piti saada omaa aikaa. Ilmeisesti myös anoppia ovat isovanhemmat hoitaneet hyvin paljon, eli heidän suvussaan tämä on ollut yleinen tapa. Perinne nyt vaan katkeaa meihin.
Jokikiseen avunpyyntöömme on vastattu kielteisesti. Appivanhemmat asuvat muutaman kilometrin päässä ja ovat molemmat eläkkeellä, mutta edes parin tunnin hoitokeikka ei sovi. Kun joskus sanomme epäsuoraan, että olisi hauskaa mennä vaikka ravintolaan syömään, niin appivanhemmat vetoavat, että kyllähän minun vanhempani (eli lapsen toiset isovanhemmat) voivat varmasti auttaa. Jotenkin heillä on aina muuta tekemistä, kun kysymme suoraan.
Onko tämä nyt sitä boomereiden kuuluisaa minä olen työni tehnyt -asennetta?
Kommentit (62)
Sinällään ihan loogista, että kun ei ole omien lasten kanssa viitsinyt viettää aikaa, ei osaa lastenlastenkaan kanssa olla. Ei osaa ajatella kuin itseään.
Mutta siis, sama kokemus on kuin ap:lla. Onneksi ne lapset kasvaa aika äkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan ei ollut nykyisiä äitiyslomia, tukia tai päiväkoteja. Vauvat laitettiin omassa lapsuudessani hoitoon noin 3kk iässä. Ei se useinkaan ollut valinta. Monelle se oli pakko.
Ai 90-luvun alussa? Silloin minä ja mieheni ollaan oltu pikkulapsia. ap
Noin se varmaan menee, eli ei jaksanut omiakaan hoitaa, niin ei muitakaan. Meillä taas äitini hoiti meidät lähes yksin, joskus kävin mummolassa viikon pari kesällä. Kun en muuten isääni tavannut. Nykyään on apuna lasteni kanssa jos tarvitsee. En kovin usein kyllä pyydä ja tasan kerran ovat olleet siellä yötä tässä 10v aikana. Eron jälkeen olen kyllä joskus joutunut apuja pyytämään töideni takia. Ex sitten käyttää omaa äitiään enemmän. Onneksi he ovat jo eläkkeellä, minun äiti ei vielä ole. Ex ei tietääkseni juuri lapsena ollut hoidossa. Itse toivon että voisin olla avuksi lapsilleni, jos heillä joskus on lapsia. En ymmärrä sitä asennetta että kun on jo omansa hoitanut, se riittää. Tulee mieleen että ne omatkin lapset on vaan joku taakka. Itse ainakin ihan mielelläni näkisin myös lapsenlapsiani ja viettäisin aikaa.
Luonto toimii seuraavasti kirjoitti:
Emo hoitaa poikasia ja uros tuo poikasille ruokaa.
Ihmisillä se ei ole ikinä toiminut niin kuten uusimmat tutkimukset todistaa. Mitään työnjakoa ei ollut, kaikki metsästi jotka osasi ja keräilivät. Joissain on jopa vahvistettu, että se on heimon vanhat naiset kun on taitaneet metsästyksen salat ja on olleet siitä kunnioitettuja. Joten on meille patriarkaatti syöttänyt pajunköyttä jo aika pitkään näistäkin asioista. Turha siis odottaa mummojen hoitavan jos esiaikaisetkin mummot liikkui oikeasti metsällä.
Meillä oli serkkuja koko kesän ns hoidossa kaupungista. Ehkä se oli helpompaa silloin, olimme pieniä , mutta saimme juosta metsissä, räpiköidä ja uida rannassa ihan vapaasti ja ilman aikuisen valvovaa silmää. Kaikki söivät sitä ruokaa mitä oli, perunaa ja kastiketta ja kiisseliä. Nykyisin lastenkin hoito on vahtimista ja ruoka-aikoja.
Valehtelette.
Lukekaa tuo ketju Hangossa bilettävistä nykyvanhemmista.
Kaikkien lapset on turvallisesti erinomaisessa hoidossa isovanhemmillaan, maalla mummolassa serkkujen kanssa jne.
Kyllä se erinomainen hoitaja eli isovanhempi löytyy heti, kun vähänkin uskaltaa kysyä, että missä ne teidän lapset on.
Enpä ole vuosiin nähny näin agressiivista ja seköpäistä ketjua, toisaalta kuulen samanlaista soopaa omilta hyödyttömiltä vanhemmiltani et eipä tää sinällään yllätys ole.
Suomalaiset boomerit on sairain ja narsistisin sukupolvi ikinä, hävettää puolesta kun lukee näitä.
Näitä samanlaisia anoppien ja vanhempien haukkumisketjuja on koko palsta täynnä, niin kyllä näihin rehellisesti sanottuna alkaa jo kyllästyä! Vaihtakaa jo valituksen aihetta, tympeät ja marisevat milleniaalit.
Eivät isovanhemmat jaksa hoitaa jos ovat olleet työelämässä suurimman osan työiästään tai sairastavat jotain.
No eikö se just oo aika selvää, että jos ei ole halunnut omia lapsiaan hoitaa, niin tuskin haluaa lapsenlapsiakaan, eikä jotenkin päinvastoin.
Jos tämä juttu on totta, niin kyllä sääliksi käy bilettävien nykyvanhempien lapsia!
On surullista, että pienet lapset hylätään isovanhemmille hoitoon. Ja vanhempien biletyksen takia. Kannattaa siirtää perheen perustamista muutamalla vuodella eteenpäin. Jos on vielä biletysvaihe päällä eikä kykene huolehtimaan omista lapsistaan, niin silloin ei kannata lapsia suunnitella parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Valehtelette.
Lukekaa tuo ketju Hangossa bilettävistä nykyvanhemmista.
Kaikkien lapset on turvallisesti erinomaisessa hoidossa isovanhemmillaan, maalla mummolassa serkkujen kanssa jne.
Kyllä se erinomainen hoitaja eli isovanhempi löytyy heti, kun vähänkin uskaltaa kysyä, että missä ne teidän lapset on.
Vierailija kirjoitti:
Luonto toimii seuraavasti kirjoitti:
Emo hoitaa poikasia ja uros tuo poikasille ruokaa.
Ihmisillä se ei ole ikinä toiminut niin kuten uusimmat tutkimukset todistaa. Mitään työnjakoa ei ollut, kaikki metsästi jotka osasi ja keräilivät. Joissain on jopa vahvistettu, että se on heimon vanhat naiset kun on taitaneet metsästyksen salat ja on olleet siitä kunnioitettuja. Joten on meille patriarkaatti syöttänyt pajunköyttä jo aika pitkään näistäkin asioista. Turha siis odottaa mummojen hoitavan jos esiaikaisetkin mummot liikkui oikeasti metsällä.
Metsästävät mummot metsässä :)
Uusi feministinen tutkimus! 😄
Oltiin miehen kanssa 19 ja 21 kun saatiin esikoinen. Ei edes kaivattu mitään lapsenlikkoja. Itse hoidettiin lapset, leikittiin, ulkoiltiin, harrastettiin, matkusteltiin lasten kanssa. Elettiin elämää. Samalla opiskeltiin ja käytiin töissä.
Nykyään ihmiset elää sitä nuoruutta 35-vuotiaiksi ja sitten kiireellä pari tenavaa joita ei jakseta hoitaa ja itketään eläkemummoja apuun "ruuhkavuosiin".
Ilmainen vinkki ap:lle:
Keskity omaan suoritukseesi ja jälkikasvuusi, älä appivanhempiesi menneisyyteen ja heidän mustamaalaamiseen.
Sama kuin perintöjen kanssa. Minun rahat, minun aika, minun lomat, minun päätös...
40-luvulla syntyneet kuvottavat itsekkyydellään.
Koettu on ja vanhemmat elävät nykyisin omaa elämäänsä ilman minua.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin miehen kanssa 19 ja 21 kun saatiin esikoinen. Ei edes kaivattu mitään lapsenlikkoja. Itse hoidettiin lapset, leikittiin, ulkoiltiin, harrastettiin, matkusteltiin lasten kanssa. Elettiin elämää. Samalla opiskeltiin ja käytiin töissä.
Nykyään ihmiset elää sitä nuoruutta 35-vuotiaiksi ja sitten kiireellä pari tenavaa joita ei jakseta hoitaa ja itketään eläkemummoja apuun "ruuhkavuosiin".
Sama. En ihan noin nuori ollut kun sain esikoisen, mutta nykymittapuulla nuori. Ja nyt kun olen nelikymppinen ja lapset isoja, tosiaankin nautin omasta helposta elämästä ja katselen kun ikätoverit saa esikoisia, elää päiväkotirumbaa.
Jos vasta kolmevitosena alkaa lisääntymään, on selviö, että tulevat isovanhemmat alkavat olla liian vanhoja lastenhoitoon.
Tehkää lapset parikymppisenä niin 40-50 vuotiaat isovanhemmat saattavat jaksaa mummoilla mikäli työelämä ei vie heistä kaikkia mehuja, mikä taitaa olla nykypäivää sekin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama. Minut ja siskot laitettiin koko kesäksi p-karjalaan mummolaan hoitoon.
Nyt kun olisi takaisin maksun aika, niin ei lapsenlapset kelpaa koko kesäksi...
Mikä ihmeen takaisinmaksun aika? Silloinhan isovanhempien tulisi hoitaa omia vanhempiaan, eikä lapsiensa lapsia.
Vanhempasi eivät ole sinulle mitään velkaa.
Meillä anopille kelpaa kylään kolmesta lapsesta 2. Nuorin ei kiinnosta, vaikka ihan yhtälailla on poikansa lapsi. Mutta kun on ylimääräinen, kaksi lasta olisi ollut hyvä. Onneksi lapsiraukka on niin pieni vielä ettei itse tajua. Isommat tajuavat ja ovat todella loukkaantuneita nuorimmaisen puolesta. Ollaan ratkaistu asia niin, että meitä ei kiinnosta anoppi. Ei tulla enää todennäköisesti koskaan kyläilemään siellä. Eikä näitä kutsuta enää yksiinkään juhliin ennen kuin kelpaavat tasapuolisesti kaikki lapset. Sen verran törkeää on touhu.
Ennen vanhaan ei ollut nykyisiä äitiyslomia, tukia tai päiväkoteja. Vauvat laitettiin omassa lapsuudessani hoitoon noin 3kk iässä. Ei se useinkaan ollut valinta. Monelle se oli pakko.