Parisuhdemarkkinoilla kukaan ei ole niin nirso kuin 40-50 vuotias mies.
Alle nelikymppisinä miehet ovat valmiit sitoutumaan ja parisuhde on helppo saada.
Kun mies sitten eroaa +40 vuotiaana ei häntä kiinnosta mikään vakava parisuhde vaan haluaa vain kevyttä kivaa. Ja mies alkaa tosissaan etsiä itseään huomattavasti nuorempaa naista.
Sitten taas ikähaarukassa +55-65 vuotiaat miehet joutuvat paniikkiin peläten yksinäistä vanhuutta, ja tällöin mies on taas valmis pariutumaan pysyvästi, mutta jälleen kerran itseään nuorekkaampaa naista jos se vain on mahdollista.
+40 vuotiaiden, korkeakoulutettujen, kaupunkilaisten sinkkunisten markkina-arvo on lähellä nollaa. Pitää olla poikkeuksellisen hyvävartaloinen, nätti ja rento ja nauravainen nainen joka tuossa ikäryhmässään pariutuu vakavasti.
Kommentit (1336)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstamiehen draaman kaari:
Teininä itketään miksi ei tulla hakemaan kotoa.
Parikymppisenä itketään kun naisilla on sosiaalinen elämä eivätkä huoli lapasta ilman sosiaalisia taitoja.
Kolmekymppisenä julistetaan ettei halutakaan niitä naisia joilla on ollut normaali elämä parikymppisenä, vaikkei kyllä saataiskaan.
Nelikymppisenä tyrmistytään siitä ettei ole tarjolla lapsetonta neitsyttä enää edes teoriassa.
Viiskymppisenä ruvetaan jankkaamaan siitä että naiselle sopii 20 vuotta vanhempi kumppani.
Kuuskymppisenä kuollaan päihteisiin.Naiset eivät tule koskaan ymmärtämään miten keskiverto miehellekin edes sen yhden naisen löytäminen on työn ja tuskan takana, monet jäävät silti tahtomattaan yksin. Kaltaisesi muita "parempi" ihminen vaan leimaa jostain tuntemattomasta syystä kaikki naisettomat miehet sellaisiksi, kuten sinä kuvasit.
Kommentoisin noita "sosiaalisia taitoja".
Aika tyypillisesti naisen sosiaaliset taidot ovat sitä että nainen viihtyy kun miehet viihdyttävät. Naisen taidot rajoittuvat siihen että hän osaa kikattaa kun mies kertoo hauskoja juttuja.
Miehinä suurin osa parikymppisistä naisista olisi täysiä lapasia. Ei todellakaan onnistuisi rohkea lähestyminen kun ei saisikaan heti positiivista huomiota tisseillä/perseellä, ei onnistuisi porukan viihdyttäminen (ei onnistu nytkään, porukan hauskuuttaja on 99% tapauksista joku miehistä), ei uskallettaisi edes lähteä sinne baariin kun saatu huomio olisi lähtökohtaisesti +-0 vähän keskivertoa nätimmällekin.
Tuosta on kirjakin, kun naistoimittaja kokeili elämää miehenä. Kiitos maskuliinisen ulkonäön ja luonteen, täydestä meni. Se tuli shokkina miten tyly miesten maailma on. Kuinka paljon tulee kylmää olkapäätä ja kuinka näkymätön tavallinen mies on. Testi päättyi masennukseen ja mielisairaalaan pakkohoitoon.
Tässä jos jotakuta aihe kiinnostaa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Norah_Vincent
Vincent asserted that, since the experiment, she had more fully realized the benefits of being female and the disadvantages of being male, stating, "I really like being a woman. ... I like it more now because I think it's more of a privilege".
Ei yllätä miehiä. En ole koskaan ymmärtänyt mikä saa naiset kuvittelemaan, että miehenä elämä on automaattisesti paljon helpompaa. He eivät ole koskaan kokeneet sitä ja ovat täynnä luuloja siitä että kaikki heidän ongelmat vain jotenkin katoaisivat elämästä, jos olisivat miehiä. Katsokaa minkälaisia teidän veljet ovat. Heillä on lähes samat geenit, mutta miehenä. Heistä näettä suunnilleen minkälaisia teidän elämä miehenä voisi olla, jos se kiinnostaa.
Ei silti, kyllä mä pidän elämästäni miehenä enkä haluaisi olla nainen.
Tuossa on kaksi isoa ajatusvirhettä. Tai useampiakin, mutta nämä toistuvat jatkuvasti.
1. Naiset kiinnittävät huomiota vain miesten kärkikaartiin
Komeat ja miehekkäät miehet, työpaikan pomo, porukan hauskaa läppää heittävä johtohahmo. Tällä perusteella naiset ajattelevat että miehillä on helpompaa. Nainen ei edes havaitse talkkaria joka lapioi hiekkaa ulkona, työtöntä joka kävelee alistuneena ohi bussipysäkillä, tai luokan ujoa kaveria jolla ei ole tyttöystävää.
2. Naiset luulevat että miehenä saisi saman huomion, mutta eri syistä
Anekdoottina tuttu nainen jolla on paljon seuraajia youtubessa. Hän valitti että häntä seurataan koska hän on nuori nainen, miehenä hän saisi arvostusta tietämyksensä ansiosta. Ei ole näin. Miehenä hänellä ei olisi seuraajia.
Sinulla on muutama ajatusvirhe. Esimerkiksi millä perusteella työpaikan pomo olisi naisten mielestä "miesten kärkikastia"? Ja miksi näissä esimerkeissä nainen on aina joku joka tekee somea suunnilleen työkseen? Suurimman osan somen käyttö taitaa olla yhteydenpitoa kavereiden kanssa ja youtuben käyttö lähinnä sitä, että katsotaan musiikkivideoita tai muuta vastaavaa.
Ja tietysti ulkonäöllisesti miellyttävä mies on useamman mielestä kiinnostavampi kuin ulkonäöllisesti tylsä. Se, että joku lakaisee pihaa, ei tee kenestäkään kiinnostavaa, mutta kyllä se talkkari voi olla kiinnostava, jos persoona ja ulkonäkö miellyttävät. Näin se menee katsos toisinkin päin - ei mieskään kiinnostu naisesta vain siksi, että tämä käy töissä, vaan kyllä siinäkin ratkaisee ulkonäkö ja usein myös persoona (joskin miehet ovat useammin niitä, joille pelkkä ulkonäkökin riittää naisessa).
Suurin osa naisista (tai miehistäkään) ei muuten mieti, kummalla sukupuolella on helpompaa. Tällaista kun ei oikeasti ole. Todella moni muu asia vaikuttaa siihen, kenen elämä on helppoa ja kenen vaikeaa. Normaalisti ihmiset eivät pohdiskele tällaisia eivätkä toisaalta pidä naisia ja miehiä yhtenäisenä massana, joista voi tehdä laajoja yleistyksiä juuri tyyliin "naisilla/miehillä on helpompaa". Aika lapsellisia tuollaiset pohdinnat.
Työpaikan pomo on siellä työpaikalla korkeimmassa asemassa.
"Se, että joku lakaisee pihaa, ei tee kenestäkään kiinnostavaa, mutta kyllä se talkkari voi olla kiinnostava, jos persoona ja ulkonäkö miellyttävät."
Mutta jos joku esimerkiksi johtaa kuuluisaa rockbändiä lavalla, niin se todellakin tekee hänestä kiinnostavann selittelevät naiset mitä tahansa. Olen omin silmin nähnyt statuksen vaikutuksen kun muutama kaveri on menestynyt. Samat idioottimaiset läpät jotka aiheuttivat ennen myötähäpeää, saavatkin naiset kikattamaan.
Työpaikan pomot ovat usein tylsiä ja tylsän näköisiä. Ei se, että he ovat "pomoja" tee heistä kiinnostavaa. Rokkarit sentään ovat hyvännäköisiä ja seksikkäitä. Mutta miten tämä nyt liittyy suomalaisten pariutumiseen? Käsittääkseni kaikki parisuhteissa olevat miehet tai seksiä harrastavat miehet eivät ole rokkareita tai pomoja, edes kaikki suositut miehet eivät ole rokkareita tai pomoja.
Tuossa juuri näkyy se statuksen halo-efekti.
"Rokkarit ovat hyvännäköisiä ja seksikkäitä".
Suuri osa olisi silmissäsi rumia, jos he olisivat postinkantajia tai talonmiehiä.
Työpaikan pomokin saattaisi näyttää komeammalta kun olisi esimerkiksi maailmanlaajuisen jättikonsernin pääjohtaja joka tulee Suomeen pitämään motivaatiopuhetta.
Ei pidä paikkaansa. Tykkään rock-henkisestä ulkonäöstä, eli jos postinkantaja tai talonmies olisi ulkonäöltään sellainen, hän olisi kyllä hyvännäköinen. Itse en tunne vetoa noihin jättikonsernin pääjohtajiin - ei tuo asema tee heistä minun silmissäni kiinnostavia saati seksuaalisesti haluttavia.
En tykkää kyllä taviksistakaan, että en nyt sitä tässä yritä sanoa. Mutta minusta usein juuri nuo konsernien pääjohtajat ovat aika taviksia. Ja usein myös oikeistolaisia, mikä on valtavan suuri turn off, ja se oikeistolainen, konservatiivinen ajattelutapa heijastuu jopa ulkoiseen olemukseen.
Taitelliset, vähän boheemit miehet ovat todennäköisimmin kiinnostavia. Näyttää hyvältä, jos miehellä on pitkät hiukset.
Tämä on totta, oikein vasemmalla olevat naiset käyttäytyvät parinvalinnassaan aikalailla eritavoin kuin muut. Tavallaan tämä on yksistään hyvä asia, koska se monipuolistaa sitä, millaisilla miehillä on parisuhdekysyntää. Jos mietitään jotakin hyvännäköistä naisjuristia tai lääkäriä, niin tuskin vilkaisee talkkaria päin vaikka olisi kuinka komea, koska elämänpiirissä on varmasti miehiä, jotka ovat sekä komeita että menestyneitä. Oikein vasemmalla olevat taas ovat usein itse aika heikossa ammatillisessa asemassa, jolloin toteamuksella "yritysjohtaja ei kelpaisi" tehdään välttämättömyydestä (siitä, ettei itse kelpaisi heille) eräänlainen hyve; se voi olla myös psyykkeen kannalta fiksu juttu.
Jos näin on, niin silloinhan mitään ongelmaa ei ole, koska kaikenlaisille miehille on kysyntää ja lopulta kaikki ovat tyytyväisiä. Kyllähän monen miehenkin mielestä ne naisjuristit ja naislääkärit ovat ulkonäöllisesti liian tylsiä tai asiallisia, että sikäli varmasti tulee ihan hyviä matcheja, vaikka kumpikin osapuoli jättäisi nämä ammattiryhmät hakunsa ulkopuolelle.
Joten mikä on ongelma?
Ongelma on se, että kysyntä on hyvin epäsuhta ja vaikka useimmat päätyvät pitkiin parisuhteisiin, on tämä vauvapalstakin täynnä aloituksia, jossa naiset valittavat siitä, että eivät ole tyytyväisiä mieheensä ja miehet siitä, ettei ole tarpeeksi seksiä. Jotka molemmat juontuvat osin siitä, että naisten odotukset miehiä kohtaan ovat niin paljon korkeammalla kuin mitä useimmat pystyvät, osaavat tai jaksavat täyttää. Vasta kuulin pariskunnasta, jossa nainen harmitteli sitä, kun mies ei ole pidempi. Mitä mies tuolle voi tehdä?
Ja täydennyksenä tähän, että kyseessä on suurilta osin tiedostamaton käytös ja tiedostamattomat preferenssit, kaiketi biologiasta kumpuavia. En siis tarkoita syyttää naisia vaan pikemminkin sitä, että luonto on asiat näin järjestänyt. Minkäs sille voi, jos joku ei sytytä.
Ihmiset eivät ymmärrä sitä, kuinka paljon alitajuiset, tiedostamattomat biologiset vaistot ohjaavat parinvalintaamme.
Puhutaan siitä, että joku ihminen "sytytti ensisilmäyksella" syventymättä pohtimaan että miksi sytytti. Niin ikään unohdetaan, tai halutaan unohtaa että se ensi silmäyksellä syttyminen on vain starttimoottori joka antaa mahdollisuuden syventää tunteita ja sitoutua kumppaniin enemmän.
Esimerkki: Nainen kiinnittää baarissa huomiota mieheen, kommentoi kaverilleen Lissulle että mies näyttää "hottikselta". Jonkin ajan kuluttua mies alkaa jutella kyseisen naisen kanssa. Kiihkeät hitaat tanssitaan. Seuraa kiihkeä mutta lyhyt suhde. Kuukauden kuluttua todetaan että ei tästä taida tulla mitään, ja kumpikin jatkaa tahoillaan.
Tarinan opetus: Ensivaikutelma (tiedostamattomat huomiot ja viestit) toi miehen ja naisen yhteen. Vaakamamboonkin päädyttiin, kunnes todettiin että ei tämä taidakaan toimia. Miehellä oli geenilotossa käynyt hyvä tuuri, sai tilaisuuden jonka käytti mutta lopulta suhde jäi lyhyeksi. Huonommin lotossa pärjännyt mies ei olisi saanut sitä ensimmäistäkään tilaisuutta, jos hän olisi mennyt silloin baarissa juttelemaan naiselle niin olisi saanut niskojen nakkauksen ja selkeän sanallisen viestin: " Meillä on tässä Lissun kanssa jutut pahasti kesken". Kun paremmin lotossa pärjännyt lähestyi, niin ei se juttu Lissun kanssa ihan niin tärkeä ollutkaan.
No entä sitten? Vaikka tuo nainen kuinka pohtisi ja tiedostaisi, mikä miehessä sytytti, eihän se silti sitä tosiasiaa muuta, että tietynlaiset ulkonäölliset ominaisuudet miellyttävät. Jatkuvasti kuitenkin pariutuu miehiä, joolla ei ole ollut "geenilotossa" niin hyvä tuuri, joten joko he ovat osanneet tehdä ulkonäöstään silti kiinnostavan, tai sitten heidän pariutumiseensa on vaikuttanut muut ominaisuudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstamiehen draaman kaari:
Teininä itketään miksi ei tulla hakemaan kotoa.
Parikymppisenä itketään kun naisilla on sosiaalinen elämä eivätkä huoli lapasta ilman sosiaalisia taitoja.
Kolmekymppisenä julistetaan ettei halutakaan niitä naisia joilla on ollut normaali elämä parikymppisenä, vaikkei kyllä saataiskaan.
Nelikymppisenä tyrmistytään siitä ettei ole tarjolla lapsetonta neitsyttä enää edes teoriassa.
Viiskymppisenä ruvetaan jankkaamaan siitä että naiselle sopii 20 vuotta vanhempi kumppani.
Kuuskymppisenä kuollaan päihteisiin.Naiset eivät tule koskaan ymmärtämään miten keskiverto miehellekin edes sen yhden naisen löytäminen on työn ja tuskan takana, monet jäävät silti tahtomattaan yksin. Kaltaisesi muita "parempi" ihminen vaan leimaa jostain tuntemattomasta syystä kaikki naisettomat miehet sellaisiksi, kuten sinä kuvasit.
Kommentoisin noita "sosiaalisia taitoja".
Aika tyypillisesti naisen sosiaaliset taidot ovat sitä että nainen viihtyy kun miehet viihdyttävät. Naisen taidot rajoittuvat siihen että hän osaa kikattaa kun mies kertoo hauskoja juttuja.
Miehinä suurin osa parikymppisistä naisista olisi täysiä lapasia. Ei todellakaan onnistuisi rohkea lähestyminen kun ei saisikaan heti positiivista huomiota tisseillä/perseellä, ei onnistuisi porukan viihdyttäminen (ei onnistu nytkään, porukan hauskuuttaja on 99% tapauksista joku miehistä), ei uskallettaisi edes lähteä sinne baariin kun saatu huomio olisi lähtökohtaisesti +-0 vähän keskivertoa nätimmällekin.
Tuosta on kirjakin, kun naistoimittaja kokeili elämää miehenä. Kiitos maskuliinisen ulkonäön ja luonteen, täydestä meni. Se tuli shokkina miten tyly miesten maailma on. Kuinka paljon tulee kylmää olkapäätä ja kuinka näkymätön tavallinen mies on. Testi päättyi masennukseen ja mielisairaalaan pakkohoitoon.
Tässä jos jotakuta aihe kiinnostaa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Norah_Vincent
Vincent asserted that, since the experiment, she had more fully realized the benefits of being female and the disadvantages of being male, stating, "I really like being a woman. ... I like it more now because I think it's more of a privilege".
Ei yllätä miehiä. En ole koskaan ymmärtänyt mikä saa naiset kuvittelemaan, että miehenä elämä on automaattisesti paljon helpompaa. He eivät ole koskaan kokeneet sitä ja ovat täynnä luuloja siitä että kaikki heidän ongelmat vain jotenkin katoaisivat elämästä, jos olisivat miehiä. Katsokaa minkälaisia teidän veljet ovat. Heillä on lähes samat geenit, mutta miehenä. Heistä näettä suunnilleen minkälaisia teidän elämä miehenä voisi olla, jos se kiinnostaa.
Ei silti, kyllä mä pidän elämästäni miehenä enkä haluaisi olla nainen.
Tuossa on kaksi isoa ajatusvirhettä. Tai useampiakin, mutta nämä toistuvat jatkuvasti.
1. Naiset kiinnittävät huomiota vain miesten kärkikaartiin
Komeat ja miehekkäät miehet, työpaikan pomo, porukan hauskaa läppää heittävä johtohahmo. Tällä perusteella naiset ajattelevat että miehillä on helpompaa. Nainen ei edes havaitse talkkaria joka lapioi hiekkaa ulkona, työtöntä joka kävelee alistuneena ohi bussipysäkillä, tai luokan ujoa kaveria jolla ei ole tyttöystävää.
2. Naiset luulevat että miehenä saisi saman huomion, mutta eri syistä
Anekdoottina tuttu nainen jolla on paljon seuraajia youtubessa. Hän valitti että häntä seurataan koska hän on nuori nainen, miehenä hän saisi arvostusta tietämyksensä ansiosta. Ei ole näin. Miehenä hänellä ei olisi seuraajia.
Sinulla on muutama ajatusvirhe. Esimerkiksi millä perusteella työpaikan pomo olisi naisten mielestä "miesten kärkikastia"? Ja miksi näissä esimerkeissä nainen on aina joku joka tekee somea suunnilleen työkseen? Suurimman osan somen käyttö taitaa olla yhteydenpitoa kavereiden kanssa ja youtuben käyttö lähinnä sitä, että katsotaan musiikkivideoita tai muuta vastaavaa.
Ja tietysti ulkonäöllisesti miellyttävä mies on useamman mielestä kiinnostavampi kuin ulkonäöllisesti tylsä. Se, että joku lakaisee pihaa, ei tee kenestäkään kiinnostavaa, mutta kyllä se talkkari voi olla kiinnostava, jos persoona ja ulkonäkö miellyttävät. Näin se menee katsos toisinkin päin - ei mieskään kiinnostu naisesta vain siksi, että tämä käy töissä, vaan kyllä siinäkin ratkaisee ulkonäkö ja usein myös persoona (joskin miehet ovat useammin niitä, joille pelkkä ulkonäkökin riittää naisessa).
Suurin osa naisista (tai miehistäkään) ei muuten mieti, kummalla sukupuolella on helpompaa. Tällaista kun ei oikeasti ole. Todella moni muu asia vaikuttaa siihen, kenen elämä on helppoa ja kenen vaikeaa. Normaalisti ihmiset eivät pohdiskele tällaisia eivätkä toisaalta pidä naisia ja miehiä yhtenäisenä massana, joista voi tehdä laajoja yleistyksiä juuri tyyliin "naisilla/miehillä on helpompaa". Aika lapsellisia tuollaiset pohdinnat.
Työpaikan pomo on siellä työpaikalla korkeimmassa asemassa.
"Se, että joku lakaisee pihaa, ei tee kenestäkään kiinnostavaa, mutta kyllä se talkkari voi olla kiinnostava, jos persoona ja ulkonäkö miellyttävät."
Mutta jos joku esimerkiksi johtaa kuuluisaa rockbändiä lavalla, niin se todellakin tekee hänestä kiinnostavann selittelevät naiset mitä tahansa. Olen omin silmin nähnyt statuksen vaikutuksen kun muutama kaveri on menestynyt. Samat idioottimaiset läpät jotka aiheuttivat ennen myötähäpeää, saavatkin naiset kikattamaan.
Työpaikan pomot ovat usein tylsiä ja tylsän näköisiä. Ei se, että he ovat "pomoja" tee heistä kiinnostavaa. Rokkarit sentään ovat hyvännäköisiä ja seksikkäitä. Mutta miten tämä nyt liittyy suomalaisten pariutumiseen? Käsittääkseni kaikki parisuhteissa olevat miehet tai seksiä harrastavat miehet eivät ole rokkareita tai pomoja, edes kaikki suositut miehet eivät ole rokkareita tai pomoja.
Tuossa juuri näkyy se statuksen halo-efekti.
"Rokkarit ovat hyvännäköisiä ja seksikkäitä".
Suuri osa olisi silmissäsi rumia, jos he olisivat postinkantajia tai talonmiehiä.
Työpaikan pomokin saattaisi näyttää komeammalta kun olisi esimerkiksi maailmanlaajuisen jättikonsernin pääjohtaja joka tulee Suomeen pitämään motivaatiopuhetta.
Ei pidä paikkaansa. Tykkään rock-henkisestä ulkonäöstä, eli jos postinkantaja tai talonmies olisi ulkonäöltään sellainen, hän olisi kyllä hyvännäköinen. Itse en tunne vetoa noihin jättikonsernin pääjohtajiin - ei tuo asema tee heistä minun silmissäni kiinnostavia saati seksuaalisesti haluttavia.
En tykkää kyllä taviksistakaan, että en nyt sitä tässä yritä sanoa. Mutta minusta usein juuri nuo konsernien pääjohtajat ovat aika taviksia. Ja usein myös oikeistolaisia, mikä on valtavan suuri turn off, ja se oikeistolainen, konservatiivinen ajattelutapa heijastuu jopa ulkoiseen olemukseen.
Taitelliset, vähän boheemit miehet ovat todennäköisimmin kiinnostavia. Näyttää hyvältä, jos miehellä on pitkät hiukset.
Tämä on totta, oikein vasemmalla olevat naiset käyttäytyvät parinvalinnassaan aikalailla eritavoin kuin muut. Tavallaan tämä on yksistään hyvä asia, koska se monipuolistaa sitä, millaisilla miehillä on parisuhdekysyntää. Jos mietitään jotakin hyvännäköistä naisjuristia tai lääkäriä, niin tuskin vilkaisee talkkaria päin vaikka olisi kuinka komea, koska elämänpiirissä on varmasti miehiä, jotka ovat sekä komeita että menestyneitä. Oikein vasemmalla olevat taas ovat usein itse aika heikossa ammatillisessa asemassa, jolloin toteamuksella "yritysjohtaja ei kelpaisi" tehdään välttämättömyydestä (siitä, ettei itse kelpaisi heille) eräänlainen hyve; se voi olla myös psyykkeen kannalta fiksu juttu.
Jos näin on, niin silloinhan mitään ongelmaa ei ole, koska kaikenlaisille miehille on kysyntää ja lopulta kaikki ovat tyytyväisiä. Kyllähän monen miehenkin mielestä ne naisjuristit ja naislääkärit ovat ulkonäöllisesti liian tylsiä tai asiallisia, että sikäli varmasti tulee ihan hyviä matcheja, vaikka kumpikin osapuoli jättäisi nämä ammattiryhmät hakunsa ulkopuolelle.
Joten mikä on ongelma?
Ongelma on se, että kysyntä on hyvin epäsuhta ja vaikka useimmat päätyvät pitkiin parisuhteisiin, on tämä vauvapalstakin täynnä aloituksia, jossa naiset valittavat siitä, että eivät ole tyytyväisiä mieheensä ja miehet siitä, ettei ole tarpeeksi seksiä. Jotka molemmat juontuvat osin siitä, että naisten odotukset miehiä kohtaan ovat niin paljon korkeammalla kuin mitä useimmat pystyvät, osaavat tai jaksavat täyttää. Vasta kuulin pariskunnasta, jossa nainen harmitteli sitä, kun mies ei ole pidempi. Mitä mies tuolle voi tehdä?
Ja täydennyksenä tähän, että kyseessä on suurilta osin tiedostamaton käytös ja tiedostamattomat preferenssit, kaiketi biologiasta kumpuavia. En siis tarkoita syyttää naisia vaan pikemminkin sitä, että luonto on asiat näin järjestänyt. Minkäs sille voi, jos joku ei sytytä.
Ihmiset eivät ymmärrä sitä, kuinka paljon alitajuiset, tiedostamattomat biologiset vaistot ohjaavat parinvalintaamme.
Puhutaan siitä, että joku ihminen "sytytti ensisilmäyksella" syventymättä pohtimaan että miksi sytytti. Niin ikään unohdetaan, tai halutaan unohtaa että se ensi silmäyksellä syttyminen on vain starttimoottori joka antaa mahdollisuuden syventää tunteita ja sitoutua kumppaniin enemmän.
Esimerkki: Nainen kiinnittää baarissa huomiota mieheen, kommentoi kaverilleen Lissulle että mies näyttää "hottikselta". Jonkin ajan kuluttua mies alkaa jutella kyseisen naisen kanssa. Kiihkeät hitaat tanssitaan. Seuraa kiihkeä mutta lyhyt suhde. Kuukauden kuluttua todetaan että ei tästä taida tulla mitään, ja kumpikin jatkaa tahoillaan.
Tarinan opetus: Ensivaikutelma (tiedostamattomat huomiot ja viestit) toi miehen ja naisen yhteen. Vaakamamboonkin päädyttiin, kunnes todettiin että ei tämä taidakaan toimia. Miehellä oli geenilotossa käynyt hyvä tuuri, sai tilaisuuden jonka käytti mutta lopulta suhde jäi lyhyeksi. Huonommin lotossa pärjännyt mies ei olisi saanut sitä ensimmäistäkään tilaisuutta, jos hän olisi mennyt silloin baarissa juttelemaan naiselle niin olisi saanut niskojen nakkauksen ja selkeän sanallisen viestin: " Meillä on tässä Lissun kanssa jutut pahasti kesken". Kun paremmin lotossa pärjännyt lähestyi, niin ei se juttu Lissun kanssa ihan niin tärkeä ollutkaan.
Miten tämä muuten miesten kohdalla menee - onko heille naisen ulkonäöllä väliä vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Olen mies. Olen vasta nyt nelikymppisenä muistanut uudestaan sen totuuden minkä tiesin joskus tosi nuorena. Eli sen, että elämän on tarkoitus olla hauskaa. Nuorena se tuli luonnostaan, teki vain sitä mikä kiinnosti. Jos kohtaa naisen, joka ei pidä sinussa siitä sun tästä asiasta ja antaa sen kuulua; se ei ole yhtään hauskaa. Hyvää elämää ei kannata vaihtaa siihen kurjuuteen, joka olisi parisuhde hänen kanssaan.
Yhdessä olemisen tulee olla hauskaa, pitkässä ja lyhyessä suhteessa. Muuten se on väkinäistä eikä sen arvoista. Seksi toisen ihmisen kanssa on kivaa, mutta parisuhteessa vietetään melkein kaikki aika yhdessä ihan kaikkea muuta kuin seksiä harrastaen. Joten älkää alkako parisuhteeseen vain vetovoiman ja seksin vuoksi. Se sitä paitsi hiipuu lähes kaikilla ja jäljelle jää se kaikki muu.
Älkää miehet lukeko mitä naiset haluavat. Miettikää vain mitä itse haluatte. Jos mietitte mitä nainen haluaa, olette poistuneet polulta joka johtaa elämään joka on teille mielekästä. Eikä nainenkaan halua miestä joka on muuttunut naisen palvelijaksi, jolla ei ole omaa elämää. He jopa yrittävät toitottaa sitä miehille, mutta silti miehet vain miettivät miten miellyttää naisia. Noh, voin kertoa sen. Pitäkää hauskaa, tehkää elämästänne hauskaa. Ilman naisia, jos ette niitä saa. Kun kasvoilta paistaa elämänilo niin yhtäkkiä naiset haluavat tietää teistä lisää, koska he itse ovat onnettomia ja haluavat samaa minkä olette löytäneet. Sitä paitsi olette hyvää seuraa, koska olette tehneet itsenne onnellisiksi. Ja jos naiset eivät vieläkään kiinnostu, niin mitä väliä? Teillä on elämä mistä nautitte. Siihen ei tarvita naista. Toistan sen: siihen ei tarvita naista. Naiset ovat vain ekstraa.
Täsmälleen ja naulan kantaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies. Olen vasta nyt nelikymppisenä muistanut uudestaan sen totuuden minkä tiesin joskus tosi nuorena. Eli sen, että elämän on tarkoitus olla hauskaa. Nuorena se tuli luonnostaan, teki vain sitä mikä kiinnosti. Jos kohtaa naisen, joka ei pidä sinussa siitä sun tästä asiasta ja antaa sen kuulua; se ei ole yhtään hauskaa. Hyvää elämää ei kannata vaihtaa siihen kurjuuteen, joka olisi parisuhde hänen kanssaan.
Yhdessä olemisen tulee olla hauskaa, pitkässä ja lyhyessä suhteessa. Muuten se on väkinäistä eikä sen arvoista. Seksi toisen ihmisen kanssa on kivaa, mutta parisuhteessa vietetään melkein kaikki aika yhdessä ihan kaikkea muuta kuin seksiä harrastaen. Joten älkää alkako parisuhteeseen vain vetovoiman ja seksin vuoksi. Se sitä paitsi hiipuu lähes kaikilla ja jäljelle jää se kaikki muu.
Älkää miehet lukeko mitä naiset haluavat. Miettikää vain mitä itse haluatte. Jos mietitte mitä nainen haluaa, olette poistuneet polulta joka johtaa elämään joka on teille mielekästä. Eikä nainenkaan halua miestä joka on muuttunut naisen palvelijaksi, jolla ei ole omaa elämää. He jopa yrittävät toitottaa sitä miehille, mutta silti miehet vain miettivät miten miellyttää naisia. Noh, voin kertoa sen. Pitäkää hauskaa, tehkää elämästänne hauskaa. Ilman naisia, jos ette niitä saa. Kun kasvoilta paistaa elämänilo niin yhtäkkiä naiset haluavat tietää teistä lisää, koska he itse ovat onnettomia ja haluavat samaa minkä olette löytäneet. Sitä paitsi olette hyvää seuraa, koska olette tehneet itsenne onnellisiksi. Ja jos naiset eivät vieläkään kiinnostu, niin mitä väliä? Teillä on elämä mistä nautitte. Siihen ei tarvita naista. Toistan sen: siihen ei tarvita naista. Naiset ovat vain ekstraa.
Asiaa! T. Nainen
Todellakin! Nuo miellyttäjämiehet on rasittavia, ei mitään omaa mielipidettä mistään ja sit jos sellaisen kanssa erehtyy etenemään suhteessa niin muutaman vuoden päästä se muuttuu kärttyiseksi kun elämä ei ollutkaan sellaista kuin itse halusi, tai alkaa pettämään tai jotain muuta typerää. Usein vielä tässäkään vaiheessa eivät osaa/halua sanoa missä mättää. T. Vierestä seurannut useammankin kaverin parisuhteen kaatumista samaan asiaan...
m40vv kirjoitti:
Mitä sitä tekisi jos ero tulisi vaimosta. Luultavasti eläisin rennosti jossain pienessä kaupunkiasunnossa. Ehkä vielä muuttaisin pikkukaupunkiin. Sisustaisin melko tylsästi ja vähänlaisesti. Kävisin salilla, pelailisin pelejä ja katsoisin leffoja. Elelisin rennosti. Töissäkin olisi varmaan edelleen pakko käydä. Polkupyörällä varmaan, ettei menisi turhaa rahaa kulkemiseen. Naisseikkailuja tuskin olisi paljon tarjolla ja ehkä sellaiset ei edes kiinnostaisi. Netistä löytäisi helpotusta siihen. Voisihan sitä joskus käydä yksin kahvilla tai kävelyllä. Tylsältä kuulostaa mut realistiselta samaan aikaan.
Siinäpä tuli tyhjentävästi luettelo, miksi 40+ äijät jää lopulta ruikuttamaan naista! Tylsä, kehityskelvoton, pihi, por norunkku. 😂
Minä uskon että kaikkein eniten pariutumista ohjaa ihmisten traumat ja kiintymyssuhdetyylit ja miten ne klikkaavat yhteen hyvässä ja pahassa.
Ainoita ei-nirsoja ovat parikymppiset miehet. Tätä vanhemmat miehet yrittää aina nuorempaa. Omanikäistä vaikea minunkin enää löytää joten mieluummin kiikarissa nuorempi mies kuin patu! Patun 40+ jätän ikäisilleen 😇. Eivät ansaitse 10v nuorempaa.
N30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstamiehen draaman kaari:
Teininä itketään miksi ei tulla hakemaan kotoa.
Parikymppisenä itketään kun naisilla on sosiaalinen elämä eivätkä huoli lapasta ilman sosiaalisia taitoja.
Kolmekymppisenä julistetaan ettei halutakaan niitä naisia joilla on ollut normaali elämä parikymppisenä, vaikkei kyllä saataiskaan.
Nelikymppisenä tyrmistytään siitä ettei ole tarjolla lapsetonta neitsyttä enää edes teoriassa.
Viiskymppisenä ruvetaan jankkaamaan siitä että naiselle sopii 20 vuotta vanhempi kumppani.
Kuuskymppisenä kuollaan päihteisiin.Naiset eivät tule koskaan ymmärtämään miten keskiverto miehellekin edes sen yhden naisen löytäminen on työn ja tuskan takana, monet jäävät silti tahtomattaan yksin. Kaltaisesi muita "parempi" ihminen vaan leimaa jostain tuntemattomasta syystä kaikki naisettomat miehet sellaisiksi, kuten sinä kuvasit.
Kommentoisin noita "sosiaalisia taitoja".
Aika tyypillisesti naisen sosiaaliset taidot ovat sitä että nainen viihtyy kun miehet viihdyttävät. Naisen taidot rajoittuvat siihen että hän osaa kikattaa kun mies kertoo hauskoja juttuja.
Miehinä suurin osa parikymppisistä naisista olisi täysiä lapasia. Ei todellakaan onnistuisi rohkea lähestyminen kun ei saisikaan heti positiivista huomiota tisseillä/perseellä, ei onnistuisi porukan viihdyttäminen (ei onnistu nytkään, porukan hauskuuttaja on 99% tapauksista joku miehistä), ei uskallettaisi edes lähteä sinne baariin kun saatu huomio olisi lähtökohtaisesti +-0 vähän keskivertoa nätimmällekin.
Tuosta on kirjakin, kun naistoimittaja kokeili elämää miehenä. Kiitos maskuliinisen ulkonäön ja luonteen, täydestä meni. Se tuli shokkina miten tyly miesten maailma on. Kuinka paljon tulee kylmää olkapäätä ja kuinka näkymätön tavallinen mies on. Testi päättyi masennukseen ja mielisairaalaan pakkohoitoon.
Tässä jos jotakuta aihe kiinnostaa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Norah_Vincent
Vincent asserted that, since the experiment, she had more fully realized the benefits of being female and the disadvantages of being male, stating, "I really like being a woman. ... I like it more now because I think it's more of a privilege".
Ei yllätä miehiä. En ole koskaan ymmärtänyt mikä saa naiset kuvittelemaan, että miehenä elämä on automaattisesti paljon helpompaa. He eivät ole koskaan kokeneet sitä ja ovat täynnä luuloja siitä että kaikki heidän ongelmat vain jotenkin katoaisivat elämästä, jos olisivat miehiä. Katsokaa minkälaisia teidän veljet ovat. Heillä on lähes samat geenit, mutta miehenä. Heistä näettä suunnilleen minkälaisia teidän elämä miehenä voisi olla, jos se kiinnostaa.
Ei silti, kyllä mä pidän elämästäni miehenä enkä haluaisi olla nainen.
Tuossa on kaksi isoa ajatusvirhettä. Tai useampiakin, mutta nämä toistuvat jatkuvasti.
1. Naiset kiinnittävät huomiota vain miesten kärkikaartiin
Komeat ja miehekkäät miehet, työpaikan pomo, porukan hauskaa läppää heittävä johtohahmo. Tällä perusteella naiset ajattelevat että miehillä on helpompaa. Nainen ei edes havaitse talkkaria joka lapioi hiekkaa ulkona, työtöntä joka kävelee alistuneena ohi bussipysäkillä, tai luokan ujoa kaveria jolla ei ole tyttöystävää.
2. Naiset luulevat että miehenä saisi saman huomion, mutta eri syistä
Anekdoottina tuttu nainen jolla on paljon seuraajia youtubessa. Hän valitti että häntä seurataan koska hän on nuori nainen, miehenä hän saisi arvostusta tietämyksensä ansiosta. Ei ole näin. Miehenä hänellä ei olisi seuraajia.
Sinulla on muutama ajatusvirhe. Esimerkiksi millä perusteella työpaikan pomo olisi naisten mielestä "miesten kärkikastia"? Ja miksi näissä esimerkeissä nainen on aina joku joka tekee somea suunnilleen työkseen? Suurimman osan somen käyttö taitaa olla yhteydenpitoa kavereiden kanssa ja youtuben käyttö lähinnä sitä, että katsotaan musiikkivideoita tai muuta vastaavaa.
Ja tietysti ulkonäöllisesti miellyttävä mies on useamman mielestä kiinnostavampi kuin ulkonäöllisesti tylsä. Se, että joku lakaisee pihaa, ei tee kenestäkään kiinnostavaa, mutta kyllä se talkkari voi olla kiinnostava, jos persoona ja ulkonäkö miellyttävät. Näin se menee katsos toisinkin päin - ei mieskään kiinnostu naisesta vain siksi, että tämä käy töissä, vaan kyllä siinäkin ratkaisee ulkonäkö ja usein myös persoona (joskin miehet ovat useammin niitä, joille pelkkä ulkonäkökin riittää naisessa).
Suurin osa naisista (tai miehistäkään) ei muuten mieti, kummalla sukupuolella on helpompaa. Tällaista kun ei oikeasti ole. Todella moni muu asia vaikuttaa siihen, kenen elämä on helppoa ja kenen vaikeaa. Normaalisti ihmiset eivät pohdiskele tällaisia eivätkä toisaalta pidä naisia ja miehiä yhtenäisenä massana, joista voi tehdä laajoja yleistyksiä juuri tyyliin "naisilla/miehillä on helpompaa". Aika lapsellisia tuollaiset pohdinnat.
Työpaikan pomo on siellä työpaikalla korkeimmassa asemassa.
"Se, että joku lakaisee pihaa, ei tee kenestäkään kiinnostavaa, mutta kyllä se talkkari voi olla kiinnostava, jos persoona ja ulkonäkö miellyttävät."
Mutta jos joku esimerkiksi johtaa kuuluisaa rockbändiä lavalla, niin se todellakin tekee hänestä kiinnostavann selittelevät naiset mitä tahansa. Olen omin silmin nähnyt statuksen vaikutuksen kun muutama kaveri on menestynyt. Samat idioottimaiset läpät jotka aiheuttivat ennen myötähäpeää, saavatkin naiset kikattamaan.
Työpaikan pomot ovat usein tylsiä ja tylsän näköisiä. Ei se, että he ovat "pomoja" tee heistä kiinnostavaa. Rokkarit sentään ovat hyvännäköisiä ja seksikkäitä. Mutta miten tämä nyt liittyy suomalaisten pariutumiseen? Käsittääkseni kaikki parisuhteissa olevat miehet tai seksiä harrastavat miehet eivät ole rokkareita tai pomoja, edes kaikki suositut miehet eivät ole rokkareita tai pomoja.
Tuossa juuri näkyy se statuksen halo-efekti.
"Rokkarit ovat hyvännäköisiä ja seksikkäitä".
Suuri osa olisi silmissäsi rumia, jos he olisivat postinkantajia tai talonmiehiä.
Työpaikan pomokin saattaisi näyttää komeammalta kun olisi esimerkiksi maailmanlaajuisen jättikonsernin pääjohtaja joka tulee Suomeen pitämään motivaatiopuhetta.
Ei pidä paikkaansa. Tykkään rock-henkisestä ulkonäöstä, eli jos postinkantaja tai talonmies olisi ulkonäöltään sellainen, hän olisi kyllä hyvännäköinen. Itse en tunne vetoa noihin jättikonsernin pääjohtajiin - ei tuo asema tee heistä minun silmissäni kiinnostavia saati seksuaalisesti haluttavia.
En tykkää kyllä taviksistakaan, että en nyt sitä tässä yritä sanoa. Mutta minusta usein juuri nuo konsernien pääjohtajat ovat aika taviksia. Ja usein myös oikeistolaisia, mikä on valtavan suuri turn off, ja se oikeistolainen, konservatiivinen ajattelutapa heijastuu jopa ulkoiseen olemukseen.
Taitelliset, vähän boheemit miehet ovat todennäköisimmin kiinnostavia. Näyttää hyvältä, jos miehellä on pitkät hiukset.
Tämä on totta, oikein vasemmalla olevat naiset käyttäytyvät parinvalinnassaan aikalailla eritavoin kuin muut. Tavallaan tämä on yksistään hyvä asia, koska se monipuolistaa sitä, millaisilla miehillä on parisuhdekysyntää. Jos mietitään jotakin hyvännäköistä naisjuristia tai lääkäriä, niin tuskin vilkaisee talkkaria päin vaikka olisi kuinka komea, koska elämänpiirissä on varmasti miehiä, jotka ovat sekä komeita että menestyneitä. Oikein vasemmalla olevat taas ovat usein itse aika heikossa ammatillisessa asemassa, jolloin toteamuksella "yritysjohtaja ei kelpaisi" tehdään välttämättömyydestä (siitä, ettei itse kelpaisi heille) eräänlainen hyve; se voi olla myös psyykkeen kannalta fiksu juttu.
Minulle on tullut yritysjohtaja tarjoamaan itseään ja annoin pakit, koska meillä ei ollut mitään yhteistä. Huokaus. On aika hitokseen surullista tuo, että istutte täällä koko kesän saarnaamassa liturgiaa joka ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Eräs sukulainen on myös lehtien sivuillakin esiintynyt toimitusjohtaja. Sellaista rahasummaa ei olekaan, jolla ryhtyisin seurustelemaan hänen kanssaan. Tottakai hänellä on kuitenkin vaimo, jonka kanssa luonteet sopii yhteen. En jaksaisi päiväkään jatkuvaa pätemistä ja kilpailua kaikessa mitä tekee, pari tuntiakin on uuvuttavaa tulla koko ajan haastetuksi joka asiasta. Vaimoaan se ei haittaa yhtään.
Mulla on myös kaveri joka on saanut treffipyyntöjä mm lääkäreiltä. Antoi kuitenkin pakit ja seurustelee nykyään kirvesmiehen kanssa. On korkeakoulutettu, kaunis ja sporttinen nainen. Tuon kirvesmiehen kanssa vaan synkkasi parhaiten.
Jos tuo olisi normi eikä poikkeus, et edes kertoisi tuota tarinaa.
Itse sivistynyt, kotinsa hoitava, aito, kiltti, empaattinen, toimeen tuleva 40v mies ja en kyllä ole nirso. Mutta ei mitä tahansa silti minunkaan suosikkeihin lukeudu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstamiehen draaman kaari:
Teininä itketään miksi ei tulla hakemaan kotoa.
Parikymppisenä itketään kun naisilla on sosiaalinen elämä eivätkä huoli lapasta ilman sosiaalisia taitoja.
Kolmekymppisenä julistetaan ettei halutakaan niitä naisia joilla on ollut normaali elämä parikymppisenä, vaikkei kyllä saataiskaan.
Nelikymppisenä tyrmistytään siitä ettei ole tarjolla lapsetonta neitsyttä enää edes teoriassa.
Viiskymppisenä ruvetaan jankkaamaan siitä että naiselle sopii 20 vuotta vanhempi kumppani.
Kuuskymppisenä kuollaan päihteisiin.Naiset eivät tule koskaan ymmärtämään miten keskiverto miehellekin edes sen yhden naisen löytäminen on työn ja tuskan takana, monet jäävät silti tahtomattaan yksin. Kaltaisesi muita "parempi" ihminen vaan leimaa jostain tuntemattomasta syystä kaikki naisettomat miehet sellaisiksi, kuten sinä kuvasit.
Kommentoisin noita "sosiaalisia taitoja".
Aika tyypillisesti naisen sosiaaliset taidot ovat sitä että nainen viihtyy kun miehet viihdyttävät. Naisen taidot rajoittuvat siihen että hän osaa kikattaa kun mies kertoo hauskoja juttuja.
Miehinä suurin osa parikymppisistä naisista olisi täysiä lapasia. Ei todellakaan onnistuisi rohkea lähestyminen kun ei saisikaan heti positiivista huomiota tisseillä/perseellä, ei onnistuisi porukan viihdyttäminen (ei onnistu nytkään, porukan hauskuuttaja on 99% tapauksista joku miehistä), ei uskallettaisi edes lähteä sinne baariin kun saatu huomio olisi lähtökohtaisesti +-0 vähän keskivertoa nätimmällekin.
Tuosta on kirjakin, kun naistoimittaja kokeili elämää miehenä. Kiitos maskuliinisen ulkonäön ja luonteen, täydestä meni. Se tuli shokkina miten tyly miesten maailma on. Kuinka paljon tulee kylmää olkapäätä ja kuinka näkymätön tavallinen mies on. Testi päättyi masennukseen ja mielisairaalaan pakkohoitoon.
Tässä jos jotakuta aihe kiinnostaa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Norah_Vincent
Vincent asserted that, since the experiment, she had more fully realized the benefits of being female and the disadvantages of being male, stating, "I really like being a woman. ... I like it more now because I think it's more of a privilege".
Ei yllätä miehiä. En ole koskaan ymmärtänyt mikä saa naiset kuvittelemaan, että miehenä elämä on automaattisesti paljon helpompaa. He eivät ole koskaan kokeneet sitä ja ovat täynnä luuloja siitä että kaikki heidän ongelmat vain jotenkin katoaisivat elämästä, jos olisivat miehiä. Katsokaa minkälaisia teidän veljet ovat. Heillä on lähes samat geenit, mutta miehenä. Heistä näettä suunnilleen minkälaisia teidän elämä miehenä voisi olla, jos se kiinnostaa.
Ei silti, kyllä mä pidän elämästäni miehenä enkä haluaisi olla nainen.
Tuossa on kaksi isoa ajatusvirhettä. Tai useampiakin, mutta nämä toistuvat jatkuvasti.
1. Naiset kiinnittävät huomiota vain miesten kärkikaartiin
Komeat ja miehekkäät miehet, työpaikan pomo, porukan hauskaa läppää heittävä johtohahmo. Tällä perusteella naiset ajattelevat että miehillä on helpompaa. Nainen ei edes havaitse talkkaria joka lapioi hiekkaa ulkona, työtöntä joka kävelee alistuneena ohi bussipysäkillä, tai luokan ujoa kaveria jolla ei ole tyttöystävää.
2. Naiset luulevat että miehenä saisi saman huomion, mutta eri syistä
Anekdoottina tuttu nainen jolla on paljon seuraajia youtubessa. Hän valitti että häntä seurataan koska hän on nuori nainen, miehenä hän saisi arvostusta tietämyksensä ansiosta. Ei ole näin. Miehenä hänellä ei olisi seuraajia.
Sinulla on muutama ajatusvirhe. Esimerkiksi millä perusteella työpaikan pomo olisi naisten mielestä "miesten kärkikastia"? Ja miksi näissä esimerkeissä nainen on aina joku joka tekee somea suunnilleen työkseen? Suurimman osan somen käyttö taitaa olla yhteydenpitoa kavereiden kanssa ja youtuben käyttö lähinnä sitä, että katsotaan musiikkivideoita tai muuta vastaavaa.
Ja tietysti ulkonäöllisesti miellyttävä mies on useamman mielestä kiinnostavampi kuin ulkonäöllisesti tylsä. Se, että joku lakaisee pihaa, ei tee kenestäkään kiinnostavaa, mutta kyllä se talkkari voi olla kiinnostava, jos persoona ja ulkonäkö miellyttävät. Näin se menee katsos toisinkin päin - ei mieskään kiinnostu naisesta vain siksi, että tämä käy töissä, vaan kyllä siinäkin ratkaisee ulkonäkö ja usein myös persoona (joskin miehet ovat useammin niitä, joille pelkkä ulkonäkökin riittää naisessa).
Suurin osa naisista (tai miehistäkään) ei muuten mieti, kummalla sukupuolella on helpompaa. Tällaista kun ei oikeasti ole. Todella moni muu asia vaikuttaa siihen, kenen elämä on helppoa ja kenen vaikeaa. Normaalisti ihmiset eivät pohdiskele tällaisia eivätkä toisaalta pidä naisia ja miehiä yhtenäisenä massana, joista voi tehdä laajoja yleistyksiä juuri tyyliin "naisilla/miehillä on helpompaa". Aika lapsellisia tuollaiset pohdinnat.
Työpaikan pomo on siellä työpaikalla korkeimmassa asemassa.
"Se, että joku lakaisee pihaa, ei tee kenestäkään kiinnostavaa, mutta kyllä se talkkari voi olla kiinnostava, jos persoona ja ulkonäkö miellyttävät."
Mutta jos joku esimerkiksi johtaa kuuluisaa rockbändiä lavalla, niin se todellakin tekee hänestä kiinnostavann selittelevät naiset mitä tahansa. Olen omin silmin nähnyt statuksen vaikutuksen kun muutama kaveri on menestynyt. Samat idioottimaiset läpät jotka aiheuttivat ennen myötähäpeää, saavatkin naiset kikattamaan.
Työpaikan pomot ovat usein tylsiä ja tylsän näköisiä. Ei se, että he ovat "pomoja" tee heistä kiinnostavaa. Rokkarit sentään ovat hyvännäköisiä ja seksikkäitä. Mutta miten tämä nyt liittyy suomalaisten pariutumiseen? Käsittääkseni kaikki parisuhteissa olevat miehet tai seksiä harrastavat miehet eivät ole rokkareita tai pomoja, edes kaikki suositut miehet eivät ole rokkareita tai pomoja.
Tuossa juuri näkyy se statuksen halo-efekti.
"Rokkarit ovat hyvännäköisiä ja seksikkäitä".
Suuri osa olisi silmissäsi rumia, jos he olisivat postinkantajia tai talonmiehiä.
Työpaikan pomokin saattaisi näyttää komeammalta kun olisi esimerkiksi maailmanlaajuisen jättikonsernin pääjohtaja joka tulee Suomeen pitämään motivaatiopuhetta.
Ei pidä paikkaansa. Tykkään rock-henkisestä ulkonäöstä, eli jos postinkantaja tai talonmies olisi ulkonäöltään sellainen, hän olisi kyllä hyvännäköinen. Itse en tunne vetoa noihin jättikonsernin pääjohtajiin - ei tuo asema tee heistä minun silmissäni kiinnostavia saati seksuaalisesti haluttavia.
En tykkää kyllä taviksistakaan, että en nyt sitä tässä yritä sanoa. Mutta minusta usein juuri nuo konsernien pääjohtajat ovat aika taviksia. Ja usein myös oikeistolaisia, mikä on valtavan suuri turn off, ja se oikeistolainen, konservatiivinen ajattelutapa heijastuu jopa ulkoiseen olemukseen.
Taitelliset, vähän boheemit miehet ovat todennäköisimmin kiinnostavia. Näyttää hyvältä, jos miehellä on pitkät hiukset.
Tämä on totta, oikein vasemmalla olevat naiset käyttäytyvät parinvalinnassaan aikalailla eritavoin kuin muut. Tavallaan tämä on yksistään hyvä asia, koska se monipuolistaa sitä, millaisilla miehillä on parisuhdekysyntää. Jos mietitään jotakin hyvännäköistä naisjuristia tai lääkäriä, niin tuskin vilkaisee talkkaria päin vaikka olisi kuinka komea, koska elämänpiirissä on varmasti miehiä, jotka ovat sekä komeita että menestyneitä. Oikein vasemmalla olevat taas ovat usein itse aika heikossa ammatillisessa asemassa, jolloin toteamuksella "yritysjohtaja ei kelpaisi" tehdään välttämättömyydestä (siitä, ettei itse kelpaisi heille) eräänlainen hyve; se voi olla myös psyykkeen kannalta fiksu juttu.
Minulle on tullut yritysjohtaja tarjoamaan itseään ja annoin pakit, koska meillä ei ollut mitään yhteistä. Huokaus. On aika hitokseen surullista tuo, että istutte täällä koko kesän saarnaamassa liturgiaa joka ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Eräs sukulainen on myös lehtien sivuillakin esiintynyt toimitusjohtaja. Sellaista rahasummaa ei olekaan, jolla ryhtyisin seurustelemaan hänen kanssaan. Tottakai hänellä on kuitenkin vaimo, jonka kanssa luonteet sopii yhteen. En jaksaisi päiväkään jatkuvaa pätemistä ja kilpailua kaikessa mitä tekee, pari tuntiakin on uuvuttavaa tulla koko ajan haastetuksi joka asiasta. Vaimoaan se ei haittaa yhtään.
Mulla on myös kaveri joka on saanut treffipyyntöjä mm lääkäreiltä. Antoi kuitenkin pakit ja seurustelee nykyään kirvesmiehen kanssa. On korkeakoulutettu, kaunis ja sporttinen nainen. Tuon kirvesmiehen kanssa vaan synkkasi parhaiten.
Jos tuo olisi normi eikä poikkeus, et edes kertoisi tuota tarinaa.
Eri mutta nykyään Suomessa nuoret pariutuu paljolti koulutustaustansa mukaisesti. Korkeakoulussa opiskelevat korkeakoulussa opiskelevien ja amikset amisten kanssa. Se sun fantasia miehistä pariutumassa alaspäin ei pidä paikkaansa. Näin on myös minun tuttavapiirin nuorilla. Paitsi yksi yliopistossa opiskeleva äärimmäisem kunnianhimoinen nuori nainen seurustelee töissä käyvän duunarin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Väärin.
Kyse ei ole siitä, että miehet olisivat tulleet nirsommiksi. Kyse on siitä että naisten taso on laskenut niissä asioissa jotka miehiä kiinnostavat.
20v mies ei ole nirso koska suurin osa tuon ikäisistä naisista näyttää viehättäviltä. Ennen lihavuusepidemiaa, helposti 90%.
40v mies havaitsee että 10% naisista on viehättäviä. Lopuilla on jääkaappi-, tai rantapallokroppa (tukeva keskeltä ja ylhäältä, mutta lattana perse). Ylipainoisia on aina vain enemmän, mitä vanhemmista naisista on kyse.
Koska naiset ovat tottuneet elämänsä ajan että miehet tavoittelevat heitä eikä toisin päin, harva on panostanut luonteeseen. Mies on saatu olemalla nuori nainen, siitä sitten ruuhkavuosien arkisuorittamiseen.
Miehelle voi silti kelvata seksi, koska siinä rima ei ole korkealla. Mutta omanikäinen tavallinen nainen ei herätä ajatusta "huh huh tämän naisen minä haluan parisuhteeseen". Tunne on enemmänkin "noh voisihan tuota panna".
Saa alapeukuttaa. Mutta voin taata että näin tyypillinen 40v sinkkumies ajattelee, vaikkei sitä ääneen sanokaan. Ja te naiset ette ole yhtään parempia. Jos miehet olsiivat vanhetessaan esimerkiksi lyhyempiä ja köyhempiä, olisitte aivan yhtä pinnallisia. Biologia nyt vain menee niin että miehet katsovat enemmän nuoruutta ja naiset genetiikkaa/statusta.
Höpö höpö, ainoastaan tyhmä teinijonnen tasolle jäänyt 40 v mies toimii noin. Kun mies ei kasva henkisesti aikuiseksi, jää elämänkatsomus pyörimään oman munan ympärille. Ja surkeinta on, että tällainen tyhjäpää setä elää harhoissaan kuvitellen olevansa suuri saalis korkeakoulutetuille suomalaisnaisille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstamiehen draaman kaari:
Teininä itketään miksi ei tulla hakemaan kotoa.
Parikymppisenä itketään kun naisilla on sosiaalinen elämä eivätkä huoli lapasta ilman sosiaalisia taitoja.
Kolmekymppisenä julistetaan ettei halutakaan niitä naisia joilla on ollut normaali elämä parikymppisenä, vaikkei kyllä saataiskaan.
Nelikymppisenä tyrmistytään siitä ettei ole tarjolla lapsetonta neitsyttä enää edes teoriassa.
Viiskymppisenä ruvetaan jankkaamaan siitä että naiselle sopii 20 vuotta vanhempi kumppani.
Kuuskymppisenä kuollaan päihteisiin.Naiset eivät tule koskaan ymmärtämään miten keskiverto miehellekin edes sen yhden naisen löytäminen on työn ja tuskan takana, monet jäävät silti tahtomattaan yksin. Kaltaisesi muita "parempi" ihminen vaan leimaa jostain tuntemattomasta syystä kaikki naisettomat miehet sellaisiksi, kuten sinä kuvasit.
Kommentoisin noita "sosiaalisia taitoja".
Aika tyypillisesti naisen sosiaaliset taidot ovat sitä että nainen viihtyy kun miehet viihdyttävät. Naisen taidot rajoittuvat siihen että hän osaa kikattaa kun mies kertoo hauskoja juttuja.
Miehinä suurin osa parikymppisistä naisista olisi täysiä lapasia. Ei todellakaan onnistuisi rohkea lähestyminen kun ei saisikaan heti positiivista huomiota tisseillä/perseellä, ei onnistuisi porukan viihdyttäminen (ei onnistu nytkään, porukan hauskuuttaja on 99% tapauksista joku miehistä), ei uskallettaisi edes lähteä sinne baariin kun saatu huomio olisi lähtökohtaisesti +-0 vähän keskivertoa nätimmällekin.
Tuosta on kirjakin, kun naistoimittaja kokeili elämää miehenä. Kiitos maskuliinisen ulkonäön ja luonteen, täydestä meni. Se tuli shokkina miten tyly miesten maailma on. Kuinka paljon tulee kylmää olkapäätä ja kuinka näkymätön tavallinen mies on. Testi päättyi masennukseen ja mielisairaalaan pakkohoitoon.
Tässä jos jotakuta aihe kiinnostaa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Norah_Vincent
Vincent asserted that, since the experiment, she had more fully realized the benefits of being female and the disadvantages of being male, stating, "I really like being a woman. ... I like it more now because I think it's more of a privilege".
Ei yllätä miehiä. En ole koskaan ymmärtänyt mikä saa naiset kuvittelemaan, että miehenä elämä on automaattisesti paljon helpompaa. He eivät ole koskaan kokeneet sitä ja ovat täynnä luuloja siitä että kaikki heidän ongelmat vain jotenkin katoaisivat elämästä, jos olisivat miehiä. Katsokaa minkälaisia teidän veljet ovat. Heillä on lähes samat geenit, mutta miehenä. Heistä näettä suunnilleen minkälaisia teidän elämä miehenä voisi olla, jos se kiinnostaa.
Ei silti, kyllä mä pidän elämästäni miehenä enkä haluaisi olla nainen.
Tuossa on kaksi isoa ajatusvirhettä. Tai useampiakin, mutta nämä toistuvat jatkuvasti.
1. Naiset kiinnittävät huomiota vain miesten kärkikaartiin
Komeat ja miehekkäät miehet, työpaikan pomo, porukan hauskaa läppää heittävä johtohahmo. Tällä perusteella naiset ajattelevat että miehillä on helpompaa. Nainen ei edes havaitse talkkaria joka lapioi hiekkaa ulkona, työtöntä joka kävelee alistuneena ohi bussipysäkillä, tai luokan ujoa kaveria jolla ei ole tyttöystävää.
2. Naiset luulevat että miehenä saisi saman huomion, mutta eri syistä
Anekdoottina tuttu nainen jolla on paljon seuraajia youtubessa. Hän valitti että häntä seurataan koska hän on nuori nainen, miehenä hän saisi arvostusta tietämyksensä ansiosta. Ei ole näin. Miehenä hänellä ei olisi seuraajia.
Sinulla on muutama ajatusvirhe. Esimerkiksi millä perusteella työpaikan pomo olisi naisten mielestä "miesten kärkikastia"? Ja miksi näissä esimerkeissä nainen on aina joku joka tekee somea suunnilleen työkseen? Suurimman osan somen käyttö taitaa olla yhteydenpitoa kavereiden kanssa ja youtuben käyttö lähinnä sitä, että katsotaan musiikkivideoita tai muuta vastaavaa.
Ja tietysti ulkonäöllisesti miellyttävä mies on useamman mielestä kiinnostavampi kuin ulkonäöllisesti tylsä. Se, että joku lakaisee pihaa, ei tee kenestäkään kiinnostavaa, mutta kyllä se talkkari voi olla kiinnostava, jos persoona ja ulkonäkö miellyttävät. Näin se menee katsos toisinkin päin - ei mieskään kiinnostu naisesta vain siksi, että tämä käy töissä, vaan kyllä siinäkin ratkaisee ulkonäkö ja usein myös persoona (joskin miehet ovat useammin niitä, joille pelkkä ulkonäkökin riittää naisessa).
Suurin osa naisista (tai miehistäkään) ei muuten mieti, kummalla sukupuolella on helpompaa. Tällaista kun ei oikeasti ole. Todella moni muu asia vaikuttaa siihen, kenen elämä on helppoa ja kenen vaikeaa. Normaalisti ihmiset eivät pohdiskele tällaisia eivätkä toisaalta pidä naisia ja miehiä yhtenäisenä massana, joista voi tehdä laajoja yleistyksiä juuri tyyliin "naisilla/miehillä on helpompaa". Aika lapsellisia tuollaiset pohdinnat.
Työpaikan pomo on siellä työpaikalla korkeimmassa asemassa.
"Se, että joku lakaisee pihaa, ei tee kenestäkään kiinnostavaa, mutta kyllä se talkkari voi olla kiinnostava, jos persoona ja ulkonäkö miellyttävät."
Mutta jos joku esimerkiksi johtaa kuuluisaa rockbändiä lavalla, niin se todellakin tekee hänestä kiinnostavann selittelevät naiset mitä tahansa. Olen omin silmin nähnyt statuksen vaikutuksen kun muutama kaveri on menestynyt. Samat idioottimaiset läpät jotka aiheuttivat ennen myötähäpeää, saavatkin naiset kikattamaan.
Työpaikan pomot ovat usein tylsiä ja tylsän näköisiä. Ei se, että he ovat "pomoja" tee heistä kiinnostavaa. Rokkarit sentään ovat hyvännäköisiä ja seksikkäitä. Mutta miten tämä nyt liittyy suomalaisten pariutumiseen? Käsittääkseni kaikki parisuhteissa olevat miehet tai seksiä harrastavat miehet eivät ole rokkareita tai pomoja, edes kaikki suositut miehet eivät ole rokkareita tai pomoja.
Tuossa juuri näkyy se statuksen halo-efekti.
"Rokkarit ovat hyvännäköisiä ja seksikkäitä".
Suuri osa olisi silmissäsi rumia, jos he olisivat postinkantajia tai talonmiehiä.
Työpaikan pomokin saattaisi näyttää komeammalta kun olisi esimerkiksi maailmanlaajuisen jättikonsernin pääjohtaja joka tulee Suomeen pitämään motivaatiopuhetta.
Ei pidä paikkaansa. Tykkään rock-henkisestä ulkonäöstä, eli jos postinkantaja tai talonmies olisi ulkonäöltään sellainen, hän olisi kyllä hyvännäköinen. Itse en tunne vetoa noihin jättikonsernin pääjohtajiin - ei tuo asema tee heistä minun silmissäni kiinnostavia saati seksuaalisesti haluttavia.
En tykkää kyllä taviksistakaan, että en nyt sitä tässä yritä sanoa. Mutta minusta usein juuri nuo konsernien pääjohtajat ovat aika taviksia. Ja usein myös oikeistolaisia, mikä on valtavan suuri turn off, ja se oikeistolainen, konservatiivinen ajattelutapa heijastuu jopa ulkoiseen olemukseen.
Taitelliset, vähän boheemit miehet ovat todennäköisimmin kiinnostavia. Näyttää hyvältä, jos miehellä on pitkät hiukset.
Tämä on totta, oikein vasemmalla olevat naiset käyttäytyvät parinvalinnassaan aikalailla eritavoin kuin muut. Tavallaan tämä on yksistään hyvä asia, koska se monipuolistaa sitä, millaisilla miehillä on parisuhdekysyntää. Jos mietitään jotakin hyvännäköistä naisjuristia tai lääkäriä, niin tuskin vilkaisee talkkaria päin vaikka olisi kuinka komea, koska elämänpiirissä on varmasti miehiä, jotka ovat sekä komeita että menestyneitä. Oikein vasemmalla olevat taas ovat usein itse aika heikossa ammatillisessa asemassa, jolloin toteamuksella "yritysjohtaja ei kelpaisi" tehdään välttämättömyydestä (siitä, ettei itse kelpaisi heille) eräänlainen hyve; se voi olla myös psyykkeen kannalta fiksu juttu.
Minulle on tullut yritysjohtaja tarjoamaan itseään ja annoin pakit, koska meillä ei ollut mitään yhteistä. Huokaus. On aika hitokseen surullista tuo, että istutte täällä koko kesän saarnaamassa liturgiaa joka ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Eräs sukulainen on myös lehtien sivuillakin esiintynyt toimitusjohtaja. Sellaista rahasummaa ei olekaan, jolla ryhtyisin seurustelemaan hänen kanssaan. Tottakai hänellä on kuitenkin vaimo, jonka kanssa luonteet sopii yhteen. En jaksaisi päiväkään jatkuvaa pätemistä ja kilpailua kaikessa mitä tekee, pari tuntiakin on uuvuttavaa tulla koko ajan haastetuksi joka asiasta. Vaimoaan se ei haittaa yhtään.
Mulla on myös kaveri joka on saanut treffipyyntöjä mm lääkäreiltä. Antoi kuitenkin pakit ja seurustelee nykyään kirvesmiehen kanssa. On korkeakoulutettu, kaunis ja sporttinen nainen. Tuon kirvesmiehen kanssa vaan synkkasi parhaiten.
Jos tuo olisi normi eikä poikkeus, et edes kertoisi tuota tarinaa.
Eri mutta nykyään Suomessa nuoret pariutuu paljolti koulutustaustansa mukaisesti. Korkeakoulussa opiskelevat korkeakoulussa opiskelevien ja amikset amisten kanssa. Se sun fantasia miehistä pariutumassa alaspäin ei pidä paikkaansa. Näin on myös minun tuttavapiirin nuorilla. Paitsi yksi yliopistossa opiskeleva äärimmäisem kunnianhimoinen nuori nainen seurustelee töissä käyvän duunarin kanssa.
Ja korjaan, unohdin toisen samanlaisen eli nainen yliopisto, mies amis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstamiehen draaman kaari:
Teininä itketään miksi ei tulla hakemaan kotoa.
Parikymppisenä itketään kun naisilla on sosiaalinen elämä eivätkä huoli lapasta ilman sosiaalisia taitoja.
Kolmekymppisenä julistetaan ettei halutakaan niitä naisia joilla on ollut normaali elämä parikymppisenä, vaikkei kyllä saataiskaan.
Nelikymppisenä tyrmistytään siitä ettei ole tarjolla lapsetonta neitsyttä enää edes teoriassa.
Viiskymppisenä ruvetaan jankkaamaan siitä että naiselle sopii 20 vuotta vanhempi kumppani.
Kuuskymppisenä kuollaan päihteisiin.Naiset eivät tule koskaan ymmärtämään miten keskiverto miehellekin edes sen yhden naisen löytäminen on työn ja tuskan takana, monet jäävät silti tahtomattaan yksin. Kaltaisesi muita "parempi" ihminen vaan leimaa jostain tuntemattomasta syystä kaikki naisettomat miehet sellaisiksi, kuten sinä kuvasit.
Kommentoisin noita "sosiaalisia taitoja".
Aika tyypillisesti naisen sosiaaliset taidot ovat sitä että nainen viihtyy kun miehet viihdyttävät. Naisen taidot rajoittuvat siihen että hän osaa kikattaa kun mies kertoo hauskoja juttuja.
Miehinä suurin osa parikymppisistä naisista olisi täysiä lapasia. Ei todellakaan onnistuisi rohkea lähestyminen kun ei saisikaan heti positiivista huomiota tisseillä/perseellä, ei onnistuisi porukan viihdyttäminen (ei onnistu nytkään, porukan hauskuuttaja on 99% tapauksista joku miehistä), ei uskallettaisi edes lähteä sinne baariin kun saatu huomio olisi lähtökohtaisesti +-0 vähän keskivertoa nätimmällekin.
Tuosta on kirjakin, kun naistoimittaja kokeili elämää miehenä. Kiitos maskuliinisen ulkonäön ja luonteen, täydestä meni. Se tuli shokkina miten tyly miesten maailma on. Kuinka paljon tulee kylmää olkapäätä ja kuinka näkymätön tavallinen mies on. Testi päättyi masennukseen ja mielisairaalaan pakkohoitoon.
Tässä jos jotakuta aihe kiinnostaa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Norah_Vincent
Vincent asserted that, since the experiment, she had more fully realized the benefits of being female and the disadvantages of being male, stating, "I really like being a woman. ... I like it more now because I think it's more of a privilege".
Ei yllätä miehiä. En ole koskaan ymmärtänyt mikä saa naiset kuvittelemaan, että miehenä elämä on automaattisesti paljon helpompaa. He eivät ole koskaan kokeneet sitä ja ovat täynnä luuloja siitä että kaikki heidän ongelmat vain jotenkin katoaisivat elämästä, jos olisivat miehiä. Katsokaa minkälaisia teidän veljet ovat. Heillä on lähes samat geenit, mutta miehenä. Heistä näettä suunnilleen minkälaisia teidän elämä miehenä voisi olla, jos se kiinnostaa.
Ei silti, kyllä mä pidän elämästäni miehenä enkä haluaisi olla nainen.
Tuossa on kaksi isoa ajatusvirhettä. Tai useampiakin, mutta nämä toistuvat jatkuvasti.
1. Naiset kiinnittävät huomiota vain miesten kärkikaartiin
Komeat ja miehekkäät miehet, työpaikan pomo, porukan hauskaa läppää heittävä johtohahmo. Tällä perusteella naiset ajattelevat että miehillä on helpompaa. Nainen ei edes havaitse talkkaria joka lapioi hiekkaa ulkona, työtöntä joka kävelee alistuneena ohi bussipysäkillä, tai luokan ujoa kaveria jolla ei ole tyttöystävää.
2. Naiset luulevat että miehenä saisi saman huomion, mutta eri syistä
Anekdoottina tuttu nainen jolla on paljon seuraajia youtubessa. Hän valitti että häntä seurataan koska hän on nuori nainen, miehenä hän saisi arvostusta tietämyksensä ansiosta. Ei ole näin. Miehenä hänellä ei olisi seuraajia.
Sinulla on muutama ajatusvirhe. Esimerkiksi millä perusteella työpaikan pomo olisi naisten mielestä "miesten kärkikastia"? Ja miksi näissä esimerkeissä nainen on aina joku joka tekee somea suunnilleen työkseen? Suurimman osan somen käyttö taitaa olla yhteydenpitoa kavereiden kanssa ja youtuben käyttö lähinnä sitä, että katsotaan musiikkivideoita tai muuta vastaavaa.
Ja tietysti ulkonäöllisesti miellyttävä mies on useamman mielestä kiinnostavampi kuin ulkonäöllisesti tylsä. Se, että joku lakaisee pihaa, ei tee kenestäkään kiinnostavaa, mutta kyllä se talkkari voi olla kiinnostava, jos persoona ja ulkonäkö miellyttävät. Näin se menee katsos toisinkin päin - ei mieskään kiinnostu naisesta vain siksi, että tämä käy töissä, vaan kyllä siinäkin ratkaisee ulkonäkö ja usein myös persoona (joskin miehet ovat useammin niitä, joille pelkkä ulkonäkökin riittää naisessa).
Suurin osa naisista (tai miehistäkään) ei muuten mieti, kummalla sukupuolella on helpompaa. Tällaista kun ei oikeasti ole. Todella moni muu asia vaikuttaa siihen, kenen elämä on helppoa ja kenen vaikeaa. Normaalisti ihmiset eivät pohdiskele tällaisia eivätkä toisaalta pidä naisia ja miehiä yhtenäisenä massana, joista voi tehdä laajoja yleistyksiä juuri tyyliin "naisilla/miehillä on helpompaa". Aika lapsellisia tuollaiset pohdinnat.
Työpaikan pomo on siellä työpaikalla korkeimmassa asemassa.
"Se, että joku lakaisee pihaa, ei tee kenestäkään kiinnostavaa, mutta kyllä se talkkari voi olla kiinnostava, jos persoona ja ulkonäkö miellyttävät."
Mutta jos joku esimerkiksi johtaa kuuluisaa rockbändiä lavalla, niin se todellakin tekee hänestä kiinnostavann selittelevät naiset mitä tahansa. Olen omin silmin nähnyt statuksen vaikutuksen kun muutama kaveri on menestynyt. Samat idioottimaiset läpät jotka aiheuttivat ennen myötähäpeää, saavatkin naiset kikattamaan.
Työpaikan pomot ovat usein tylsiä ja tylsän näköisiä. Ei se, että he ovat "pomoja" tee heistä kiinnostavaa. Rokkarit sentään ovat hyvännäköisiä ja seksikkäitä. Mutta miten tämä nyt liittyy suomalaisten pariutumiseen? Käsittääkseni kaikki parisuhteissa olevat miehet tai seksiä harrastavat miehet eivät ole rokkareita tai pomoja, edes kaikki suositut miehet eivät ole rokkareita tai pomoja.
Tuossa juuri näkyy se statuksen halo-efekti.
"Rokkarit ovat hyvännäköisiä ja seksikkäitä".
Suuri osa olisi silmissäsi rumia, jos he olisivat postinkantajia tai talonmiehiä.
Työpaikan pomokin saattaisi näyttää komeammalta kun olisi esimerkiksi maailmanlaajuisen jättikonsernin pääjohtaja joka tulee Suomeen pitämään motivaatiopuhetta.
Ei pidä paikkaansa. Tykkään rock-henkisestä ulkonäöstä, eli jos postinkantaja tai talonmies olisi ulkonäöltään sellainen, hän olisi kyllä hyvännäköinen. Itse en tunne vetoa noihin jättikonsernin pääjohtajiin - ei tuo asema tee heistä minun silmissäni kiinnostavia saati seksuaalisesti haluttavia.
En tykkää kyllä taviksistakaan, että en nyt sitä tässä yritä sanoa. Mutta minusta usein juuri nuo konsernien pääjohtajat ovat aika taviksia. Ja usein myös oikeistolaisia, mikä on valtavan suuri turn off, ja se oikeistolainen, konservatiivinen ajattelutapa heijastuu jopa ulkoiseen olemukseen.
Taitelliset, vähän boheemit miehet ovat todennäköisimmin kiinnostavia. Näyttää hyvältä, jos miehellä on pitkät hiukset.
Tämä on totta, oikein vasemmalla olevat naiset käyttäytyvät parinvalinnassaan aikalailla eritavoin kuin muut. Tavallaan tämä on yksistään hyvä asia, koska se monipuolistaa sitä, millaisilla miehillä on parisuhdekysyntää. Jos mietitään jotakin hyvännäköistä naisjuristia tai lääkäriä, niin tuskin vilkaisee talkkaria päin vaikka olisi kuinka komea, koska elämänpiirissä on varmasti miehiä, jotka ovat sekä komeita että menestyneitä. Oikein vasemmalla olevat taas ovat usein itse aika heikossa ammatillisessa asemassa, jolloin toteamuksella "yritysjohtaja ei kelpaisi" tehdään välttämättömyydestä (siitä, ettei itse kelpaisi heille) eräänlainen hyve; se voi olla myös psyykkeen kannalta fiksu juttu.
Jos näin on, niin silloinhan mitään ongelmaa ei ole, koska kaikenlaisille miehille on kysyntää ja lopulta kaikki ovat tyytyväisiä. Kyllähän monen miehenkin mielestä ne naisjuristit ja naislääkärit ovat ulkonäöllisesti liian tylsiä tai asiallisia, että sikäli varmasti tulee ihan hyviä matcheja, vaikka kumpikin osapuoli jättäisi nämä ammattiryhmät hakunsa ulkopuolelle.
Joten mikä on ongelma?
Ongelma on se, että kysyntä on hyvin epäsuhta ja vaikka useimmat päätyvät pitkiin parisuhteisiin, on tämä vauvapalstakin täynnä aloituksia, jossa naiset valittavat siitä, että eivät ole tyytyväisiä mieheensä ja miehet siitä, ettei ole tarpeeksi seksiä. Jotka molemmat juontuvat osin siitä, että naisten odotukset miehiä kohtaan ovat niin paljon korkeammalla kuin mitä useimmat pystyvät, osaavat tai jaksavat täyttää. Vasta kuulin pariskunnasta, jossa nainen harmitteli sitä, kun mies ei ole pidempi. Mitä mies tuolle voi tehdä?
Ja täydennyksenä tähän, että kyseessä on suurilta osin tiedostamaton käytös ja tiedostamattomat preferenssit, kaiketi biologiasta kumpuavia. En siis tarkoita syyttää naisia vaan pikemminkin sitä, että luonto on asiat näin järjestänyt. Minkäs sille voi, jos joku ei sytytä.
Ihmiset eivät ymmärrä sitä, kuinka paljon alitajuiset, tiedostamattomat biologiset vaistot ohjaavat parinvalintaamme.
Puhutaan siitä, että joku ihminen "sytytti ensisilmäyksella" syventymättä pohtimaan että miksi sytytti. Niin ikään unohdetaan, tai halutaan unohtaa että se ensi silmäyksellä syttyminen on vain starttimoottori joka antaa mahdollisuuden syventää tunteita ja sitoutua kumppaniin enemmän.
Esimerkki: Nainen kiinnittää baarissa huomiota mieheen, kommentoi kaverilleen Lissulle että mies näyttää "hottikselta". Jonkin ajan kuluttua mies alkaa jutella kyseisen naisen kanssa. Kiihkeät hitaat tanssitaan. Seuraa kiihkeä mutta lyhyt suhde. Kuukauden kuluttua todetaan että ei tästä taida tulla mitään, ja kumpikin jatkaa tahoillaan.
Tarinan opetus: Ensivaikutelma (tiedostamattomat huomiot ja viestit) toi miehen ja naisen yhteen. Vaakamamboonkin päädyttiin, kunnes todettiin että ei tämä taidakaan toimia. Miehellä oli geenilotossa käynyt hyvä tuuri, sai tilaisuuden jonka käytti mutta lopulta suhde jäi lyhyeksi. Huonommin lotossa pärjännyt mies ei olisi saanut sitä ensimmäistäkään tilaisuutta, jos hän olisi mennyt silloin baarissa juttelemaan naiselle niin olisi saanut niskojen nakkauksen ja selkeän sanallisen viestin: " Meillä on tässä Lissun kanssa jutut pahasti kesken". Kun paremmin lotossa pärjännyt lähestyi, niin ei se juttu Lissun kanssa ihan niin tärkeä ollutkaan.
No entä sitten? Vaikka tuo nainen kuinka pohtisi ja tiedostaisi, mikä miehessä sytytti, eihän se silti sitä tosiasiaa muuta, että tietynlaiset ulkonäölliset ominaisuudet miellyttävät. Jatkuvasti kuitenkin pariutuu miehiä, joolla ei ole ollut "geenilotossa" niin hyvä tuuri, joten joko he ovat osanneet tehdä ulkonäöstään silti kiinnostavan, tai sitten heidän pariutumiseensa on vaikuttanut muut ominaisuudet.
Geenilotossa huonomminkin pärjänneet pariutuvat. Onneksi kaikki ihmisten tutustumiset eivät tapahdu baareissa, vaan vaikkapa työelämässä, harrastuksissa tms. jolloin ensivaikutelman merkitys ei ole niin ratkaiseva. Ihmiset ovat ikäänkuin "pakotettuja" tutustumaan toisiinsa, jolloin muut kuin biologiaan ja ensivaikutelmaan perustuvat asiat muuttuvat tärkeämmiksi, ja ihmisen persoonallisuuteen oppii tuntemaan paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstamiehen draaman kaari:
Teininä itketään miksi ei tulla hakemaan kotoa.
Parikymppisenä itketään kun naisilla on sosiaalinen elämä eivätkä huoli lapasta ilman sosiaalisia taitoja.
Kolmekymppisenä julistetaan ettei halutakaan niitä naisia joilla on ollut normaali elämä parikymppisenä, vaikkei kyllä saataiskaan.
Nelikymppisenä tyrmistytään siitä ettei ole tarjolla lapsetonta neitsyttä enää edes teoriassa.
Viiskymppisenä ruvetaan jankkaamaan siitä että naiselle sopii 20 vuotta vanhempi kumppani.
Kuuskymppisenä kuollaan päihteisiin.Naiset eivät tule koskaan ymmärtämään miten keskiverto miehellekin edes sen yhden naisen löytäminen on työn ja tuskan takana, monet jäävät silti tahtomattaan yksin. Kaltaisesi muita "parempi" ihminen vaan leimaa jostain tuntemattomasta syystä kaikki naisettomat miehet sellaisiksi, kuten sinä kuvasit.
Kommentoisin noita "sosiaalisia taitoja".
Aika tyypillisesti naisen sosiaaliset taidot ovat sitä että nainen viihtyy kun miehet viihdyttävät. Naisen taidot rajoittuvat siihen että hän osaa kikattaa kun mies kertoo hauskoja juttuja.
Miehinä suurin osa parikymppisistä naisista olisi täysiä lapasia. Ei todellakaan onnistuisi rohkea lähestyminen kun ei saisikaan heti positiivista huomiota tisseillä/perseellä, ei onnistuisi porukan viihdyttäminen (ei onnistu nytkään, porukan hauskuuttaja on 99% tapauksista joku miehistä), ei uskallettaisi edes lähteä sinne baariin kun saatu huomio olisi lähtökohtaisesti +-0 vähän keskivertoa nätimmällekin.
Tuosta on kirjakin, kun naistoimittaja kokeili elämää miehenä. Kiitos maskuliinisen ulkonäön ja luonteen, täydestä meni. Se tuli shokkina miten tyly miesten maailma on. Kuinka paljon tulee kylmää olkapäätä ja kuinka näkymätön tavallinen mies on. Testi päättyi masennukseen ja mielisairaalaan pakkohoitoon.
Tässä jos jotakuta aihe kiinnostaa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Norah_Vincent
Vincent asserted that, since the experiment, she had more fully realized the benefits of being female and the disadvantages of being male, stating, "I really like being a woman. ... I like it more now because I think it's more of a privilege".
Ei yllätä miehiä. En ole koskaan ymmärtänyt mikä saa naiset kuvittelemaan, että miehenä elämä on automaattisesti paljon helpompaa. He eivät ole koskaan kokeneet sitä ja ovat täynnä luuloja siitä että kaikki heidän ongelmat vain jotenkin katoaisivat elämästä, jos olisivat miehiä. Katsokaa minkälaisia teidän veljet ovat. Heillä on lähes samat geenit, mutta miehenä. Heistä näettä suunnilleen minkälaisia teidän elämä miehenä voisi olla, jos se kiinnostaa.
Ei silti, kyllä mä pidän elämästäni miehenä enkä haluaisi olla nainen.
Tuossa on kaksi isoa ajatusvirhettä. Tai useampiakin, mutta nämä toistuvat jatkuvasti.
1. Naiset kiinnittävät huomiota vain miesten kärkikaartiin
Komeat ja miehekkäät miehet, työpaikan pomo, porukan hauskaa läppää heittävä johtohahmo. Tällä perusteella naiset ajattelevat että miehillä on helpompaa. Nainen ei edes havaitse talkkaria joka lapioi hiekkaa ulkona, työtöntä joka kävelee alistuneena ohi bussipysäkillä, tai luokan ujoa kaveria jolla ei ole tyttöystävää.
2. Naiset luulevat että miehenä saisi saman huomion, mutta eri syistä
Anekdoottina tuttu nainen jolla on paljon seuraajia youtubessa. Hän valitti että häntä seurataan koska hän on nuori nainen, miehenä hän saisi arvostusta tietämyksensä ansiosta. Ei ole näin. Miehenä hänellä ei olisi seuraajia.
Sinulla on muutama ajatusvirhe. Esimerkiksi millä perusteella työpaikan pomo olisi naisten mielestä "miesten kärkikastia"? Ja miksi näissä esimerkeissä nainen on aina joku joka tekee somea suunnilleen työkseen? Suurimman osan somen käyttö taitaa olla yhteydenpitoa kavereiden kanssa ja youtuben käyttö lähinnä sitä, että katsotaan musiikkivideoita tai muuta vastaavaa.
Ja tietysti ulkonäöllisesti miellyttävä mies on useamman mielestä kiinnostavampi kuin ulkonäöllisesti tylsä. Se, että joku lakaisee pihaa, ei tee kenestäkään kiinnostavaa, mutta kyllä se talkkari voi olla kiinnostava, jos persoona ja ulkonäkö miellyttävät. Näin se menee katsos toisinkin päin - ei mieskään kiinnostu naisesta vain siksi, että tämä käy töissä, vaan kyllä siinäkin ratkaisee ulkonäkö ja usein myös persoona (joskin miehet ovat useammin niitä, joille pelkkä ulkonäkökin riittää naisessa).
Suurin osa naisista (tai miehistäkään) ei muuten mieti, kummalla sukupuolella on helpompaa. Tällaista kun ei oikeasti ole. Todella moni muu asia vaikuttaa siihen, kenen elämä on helppoa ja kenen vaikeaa. Normaalisti ihmiset eivät pohdiskele tällaisia eivätkä toisaalta pidä naisia ja miehiä yhtenäisenä massana, joista voi tehdä laajoja yleistyksiä juuri tyyliin "naisilla/miehillä on helpompaa". Aika lapsellisia tuollaiset pohdinnat.
Työpaikan pomo on siellä työpaikalla korkeimmassa asemassa.
"Se, että joku lakaisee pihaa, ei tee kenestäkään kiinnostavaa, mutta kyllä se talkkari voi olla kiinnostava, jos persoona ja ulkonäkö miellyttävät."
Mutta jos joku esimerkiksi johtaa kuuluisaa rockbändiä lavalla, niin se todellakin tekee hänestä kiinnostavann selittelevät naiset mitä tahansa. Olen omin silmin nähnyt statuksen vaikutuksen kun muutama kaveri on menestynyt. Samat idioottimaiset läpät jotka aiheuttivat ennen myötähäpeää, saavatkin naiset kikattamaan.
Työpaikan pomot ovat usein tylsiä ja tylsän näköisiä. Ei se, että he ovat "pomoja" tee heistä kiinnostavaa. Rokkarit sentään ovat hyvännäköisiä ja seksikkäitä. Mutta miten tämä nyt liittyy suomalaisten pariutumiseen? Käsittääkseni kaikki parisuhteissa olevat miehet tai seksiä harrastavat miehet eivät ole rokkareita tai pomoja, edes kaikki suositut miehet eivät ole rokkareita tai pomoja.
Tuossa juuri näkyy se statuksen halo-efekti.
"Rokkarit ovat hyvännäköisiä ja seksikkäitä".
Suuri osa olisi silmissäsi rumia, jos he olisivat postinkantajia tai talonmiehiä.
Työpaikan pomokin saattaisi näyttää komeammalta kun olisi esimerkiksi maailmanlaajuisen jättikonsernin pääjohtaja joka tulee Suomeen pitämään motivaatiopuhetta.
Ei pidä paikkaansa. Tykkään rock-henkisestä ulkonäöstä, eli jos postinkantaja tai talonmies olisi ulkonäöltään sellainen, hän olisi kyllä hyvännäköinen. Itse en tunne vetoa noihin jättikonsernin pääjohtajiin - ei tuo asema tee heistä minun silmissäni kiinnostavia saati seksuaalisesti haluttavia.
En tykkää kyllä taviksistakaan, että en nyt sitä tässä yritä sanoa. Mutta minusta usein juuri nuo konsernien pääjohtajat ovat aika taviksia. Ja usein myös oikeistolaisia, mikä on valtavan suuri turn off, ja se oikeistolainen, konservatiivinen ajattelutapa heijastuu jopa ulkoiseen olemukseen.
Taitelliset, vähän boheemit miehet ovat todennäköisimmin kiinnostavia. Näyttää hyvältä, jos miehellä on pitkät hiukset.
Tämä on totta, oikein vasemmalla olevat naiset käyttäytyvät parinvalinnassaan aikalailla eritavoin kuin muut. Tavallaan tämä on yksistään hyvä asia, koska se monipuolistaa sitä, millaisilla miehillä on parisuhdekysyntää. Jos mietitään jotakin hyvännäköistä naisjuristia tai lääkäriä, niin tuskin vilkaisee talkkaria päin vaikka olisi kuinka komea, koska elämänpiirissä on varmasti miehiä, jotka ovat sekä komeita että menestyneitä. Oikein vasemmalla olevat taas ovat usein itse aika heikossa ammatillisessa asemassa, jolloin toteamuksella "yritysjohtaja ei kelpaisi" tehdään välttämättömyydestä (siitä, ettei itse kelpaisi heille) eräänlainen hyve; se voi olla myös psyykkeen kannalta fiksu juttu.
Jos näin on, niin silloinhan mitään ongelmaa ei ole, koska kaikenlaisille miehille on kysyntää ja lopulta kaikki ovat tyytyväisiä. Kyllähän monen miehenkin mielestä ne naisjuristit ja naislääkärit ovat ulkonäöllisesti liian tylsiä tai asiallisia, että sikäli varmasti tulee ihan hyviä matcheja, vaikka kumpikin osapuoli jättäisi nämä ammattiryhmät hakunsa ulkopuolelle.
Joten mikä on ongelma?
Ongelma on se, että kysyntä on hyvin epäsuhta ja vaikka useimmat päätyvät pitkiin parisuhteisiin, on tämä vauvapalstakin täynnä aloituksia, jossa naiset valittavat siitä, että eivät ole tyytyväisiä mieheensä ja miehet siitä, ettei ole tarpeeksi seksiä. Jotka molemmat juontuvat osin siitä, että naisten odotukset miehiä kohtaan ovat niin paljon korkeammalla kuin mitä useimmat pystyvät, osaavat tai jaksavat täyttää. Vasta kuulin pariskunnasta, jossa nainen harmitteli sitä, kun mies ei ole pidempi. Mitä mies tuolle voi tehdä?
Ja täydennyksenä tähän, että kyseessä on suurilta osin tiedostamaton käytös ja tiedostamattomat preferenssit, kaiketi biologiasta kumpuavia. En siis tarkoita syyttää naisia vaan pikemminkin sitä, että luonto on asiat näin järjestänyt. Minkäs sille voi, jos joku ei sytytä.
Ihmiset eivät ymmärrä sitä, kuinka paljon alitajuiset, tiedostamattomat biologiset vaistot ohjaavat parinvalintaamme.
Puhutaan siitä, että joku ihminen "sytytti ensisilmäyksella" syventymättä pohtimaan että miksi sytytti. Niin ikään unohdetaan, tai halutaan unohtaa että se ensi silmäyksellä syttyminen on vain starttimoottori joka antaa mahdollisuuden syventää tunteita ja sitoutua kumppaniin enemmän.
Esimerkki: Nainen kiinnittää baarissa huomiota mieheen, kommentoi kaverilleen Lissulle että mies näyttää "hottikselta". Jonkin ajan kuluttua mies alkaa jutella kyseisen naisen kanssa. Kiihkeät hitaat tanssitaan. Seuraa kiihkeä mutta lyhyt suhde. Kuukauden kuluttua todetaan että ei tästä taida tulla mitään, ja kumpikin jatkaa tahoillaan.
Tarinan opetus: Ensivaikutelma (tiedostamattomat huomiot ja viestit) toi miehen ja naisen yhteen. Vaakamamboonkin päädyttiin, kunnes todettiin että ei tämä taidakaan toimia. Miehellä oli geenilotossa käynyt hyvä tuuri, sai tilaisuuden jonka käytti mutta lopulta suhde jäi lyhyeksi. Huonommin lotossa pärjännyt mies ei olisi saanut sitä ensimmäistäkään tilaisuutta, jos hän olisi mennyt silloin baarissa juttelemaan naiselle niin olisi saanut niskojen nakkauksen ja selkeän sanallisen viestin: " Meillä on tässä Lissun kanssa jutut pahasti kesken". Kun paremmin lotossa pärjännyt lähestyi, niin ei se juttu Lissun kanssa ihan niin tärkeä ollutkaan.
Miten tämä muuten miesten kohdalla menee - onko heille naisen ulkonäöllä väliä vai ei?
Totta kai on. Varsinkin, jos ollaan "radalla". Sen sijaan, jos tutustuminen tapahtuu pidemmällä aikaa (harrastukset, työelämä) niin ulkonäön merkitys pienenee, ja muitten ominaisuuksien merkitys suurenee.
Kommenttien perusteella monilla on ollut useita suhteita, kuinka monta ?
Kuvaavaa, että geenilotossa pärjääminen tarkoittaa kirjoittajien mielestä jotain ulkonäöllisiä piirteitä eikä esim. sitä, että ei ole mitään elämää haittaavia sairauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulla 40+ naisella on kysyntää riittänyt niin omanikäisissä, nuoremmissa kuin vanhemmissakin miehissä. En toki sovelluksia käytä vaan olen tavannut näitä miehiä ihan live-elämässä. Itse en toki halua muuta kuin kepeää suhdetta, kun minulla on kaksi kotona asuvaa lasta. Tämä kepeän suhteen haluaminen on nimenomaan monia miehiä kismittänyt, kun yhteen olisi pitänyt muuttaa kuulemma.
Sama juttu, olen ihmetellyt miksi tapaamillani miehillä on kiire muuttaa yhteen kun miehien pitäisi olla sitoutumiskammoisia. Ehkä etsivät uutta äitiä/sairaan- ja kodinhoitajaa jne eli palvelutasoa? Ei kiitos, olen mieluummin yksin (mieluiten kevytsuhteessa, mutta siihen on hankala miestä löytää).
Miten voi muka olla vaikeaa löytää miestä kevytsuhteeseen? En todellakaan ymmärrä. Olen itse 51v mies ja tuntuu, että kaikki eronneet kaverini etsivät juuri tuollaista suhdetta. Jos joskus eroan, niin etsisin itsekin.
Ehkä tässä on kyse myös sitten siitä, missä päin Suomea asuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulla 40+ naisella on kysyntää riittänyt niin omanikäisissä, nuoremmissa kuin vanhemmissakin miehissä. En toki sovelluksia käytä vaan olen tavannut näitä miehiä ihan live-elämässä. Itse en toki halua muuta kuin kepeää suhdetta, kun minulla on kaksi kotona asuvaa lasta. Tämä kepeän suhteen haluaminen on nimenomaan monia miehiä kismittänyt, kun yhteen olisi pitänyt muuttaa kuulemma.
Olet siis se harvinainen, haluttu +40 vuotias nainen, nätti ja iloinen. Olet poikkeus eikä sinun poikkeava käsitys muuta tilannetta mitenkään.
Ei mikään harvinainen vaan vastasi ohi aiheen. Kyse olikin siitä kuka 40+ nainen pääsee _vakavaan_ suhteeseen. Hän haluaa vain kepeitä suhteita eikä siten edes tiedä kuinka vaikeaa vakava suhde on saada.
Yleinen fakta on että alfa-miehet kyllä kelpuuttavat seksiin isolla haarukalla, vakavampaan suhteeseen on sitten huomattavasti tiuhempi seula.
Tavallisia miehiähän nämä keskustelut eivät oikeastaan koske ollenkaan.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Aika harva yli 40v mies haluaa mitään pirttihirmua kotiinsa. Parisuhteesta tulee vain velvollisuuksia. Kaljanjuomisesta ja siivoamisesta valitus alkaa heti viimeistään kun muutetaan yhteen.
Just tuon kalja-addiktion vuoksi te viinaurpit 40 v sedät ette kiinnosta älykkäitä naisia - ette minkään ikäisiä naisia. Paitsi samanlaiset siideripissikset kyllä, ne imee munaa umpipäissään😂😂😂
Pakko olla jonkun provoavaus. Ei pidä paikkaansa ap väite tippaakaan.