Lue keskustelun säännöt.
Tavalliselle vanhemmalle on kauheaa jos aikuinen lapsi laittaa välit yhtäkkiä poikki ja katoaa elämästä
09.07.2023 |
Tälläkin palstalla peukutetaan ihmisiä jotka ovat kadonneet vanhempiensa elämästä täysin, tai ovat suunnittelemassa sitä. Oikein kannustetaan siihen.
En hetkeäkään epäile etteikö olisi olemassa hirviövanhempia jotka tietentahtoen ovat halunneet tuhota lapsensa elämän. Vanhempia jotka ovat ilkeitä, fyysisesti ja henkisesti väkivaltaisia, petollisia, myrkyllisiä, päihteileviä, ailahtelevia, välinpitämättömiä, kiristäviä, hyväksikäyttäviä, arvostelevia, kateellisia, etäisiä, tunkeilevia, painostavia, vähätteleviä jne. Ei sellaisen kanssa halua eikä tarvitse olla tekemisissä.
Sitten on ne vanhemmat joiden lasta on rakastettu, kannustettu, oltu tukena elämän ylä- ja alamäissä. Oltu ihan tavallisia vanhempia, jotka ovat halunneet olla tietoisia kasvattajia. On yritetty tietoisesti välttää niitä virheitä mitä esimerkiksi omassa suvussa on tehty ja mikä on aiheuttanut vahinkoa.
Sitten yhtenä päivänä lapsi ei vain enää ota yhteyttä eikä vastaa puhelimeen. Vanhemmalle tulee tunne että kaikki ei ole kunnossa. Kysytään varovasti että onko kaikki hyvin. Huoli herää. Ei vastausta, vaikka viestit luettu. Muutaman viikon päästä lapselta tulee katkera viesti että kokee vanhempiensa pilanneen hänen elämänsä eikä halua enää olla väleissä. Asiaa ei suostu sen kummemmin avaamaan että saisi edes jonkunlaisen käsityksen tilanteesta. Hämmennys iskee, alkaa loputon miettiminen ja kelaaminen. Oliko syynä kenties muutto toiselle paikkakunnalle kun lapsi oli 10-vuotias? Oliko syynä äidin hetkellinen työttömyys ja huonompi rahatilanne? Mitään selkeästi vahingollista tapahtumaa ei tule mieleen historiasta.
Tätä tilannetta voisi verrata oman lapsen katoamiseen. Ei selityksiä tai vastauksia. Kyse ei ole siitä etteikö vanhempi pystyisi näkemään virheitään, päinvastoin hän etsii niitä itsestään ja historiasta, etsii vertaistukea ja puhuu ammattilaisten kanssa.
Sureva äiti
Kommentit (1125)
Vierailija kirjoitti:
Lapsi voi syyttää vanhempian ja kokee, että vanhemmat on pilanneet elämänsä.
Mutta yleensä vanhemmat ja itsekin tein lasten eteen kaiken minkä kulloinkin ja ikinä pystyin. Silti he katkasivat välit.
Kyllä se on raskasta ja aamulla ensimmäisenä he ovat mielessä, vaikkei he ole pitäneet yhteyksiä enää aikoihin.
Kun itse vanhenee, niin huomaa myös itsessään omat lapsuutensa ja elämänsä traumat, jotka ovat seuraavat mukana elämässä. Vaikka yrittää suojella lapsia, ettei siirrä omia traumojaan heihin, niiin tietämättään niin voi tapahtua. Sitten lapset syyttävät ja sellainen ketju ei katkea koskaan.
Ihminen on oman menneisyytensä vanki.
Jokainen ihminen on myös epätäydellinen. Jopa nämä av:n mammat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi voi syyttää vanhempian ja kokee, että vanhemmat on pilanneet elämänsä.
Mutta yleensä vanhemmat ja itsekin tein lasten eteen kaiken minkä kulloinkin ja ikinä pystyin. Silti he katkasivat välit.
Kyllä se on raskasta ja aamulla ensimmäisenä he ovat mielessä, vaikkei he ole pitäneet yhteyksiä enää aikoihin.
Kun itse vanhenee, niin huomaa myös itsessään omat lapsuutensa ja elämänsä traumat, jotka ovat seuraavat mukana elämässä. Vaikka yrittää suojella lapsia, ettei siirrä omia traumojaan heihin, niiin tietämättään niin voi tapahtua. Sitten lapset syyttävät ja sellainen ketju ei katkea koskaan.
Ihminen on oman menneisyytensä vanki.
No hehän ovat nimenomaan katkaisseet sen.
Sinä voisit ottaa vastuun tekemisistäsi uhriutumisen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LAita naru kaulaan ja hyppää kaivoon
Joo, palstan narsistijankkaajalle sama neuvo. Tämä foorumi siistiytyisi huomattavasti
"Siistiytyä" = vain narsistinjankkaajasta jankuttavaa komppaavia viestejä
Haluaa vain elää omaa elämäänsä.
Kylläpä trolli jaksaa tänään kirjoittaa pitkästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä merkillistä että avioeron saa ottaa ihan kun haluaa mutta vuosia, vuosikymmeniä rasittaneesta häirikkövanhemmasta ei saa haluta eroon.
Tottakai saat ottaa, mutta siinä missä näissä erotapauksissa nähdään virheitä molemmissa puolisoissa, niin lasten kohdalla vain niissä vanhemmissa.
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi mistä tämä johtuu?
Lapsi syntyy tähän maailmaan täysin suojattomana ja vailla mitään selviytymistaitoja. Vanhemman tehtävä on opettaa lapselle nuo taidot. Vanhemmalla on siis lapsesta täysi vastuu, kun taas lapsella ei ole vanhemmastaan minkäänlaista vastuuta. Kyseessä on aivan erilainen dynamiikka kuin aviopuolisoiden välillä.
Tilanteet joissa lapsi katkaisee välit vanhempaansa, voi jakaa karkeasti kahteen: i) lapselle ei ole opetettu sosiaalisia taitoja joiden avulla hän voisi selvittää välit vanhempien kanssa, koska vanhemmillakaan ei niitä ole, tai ii) vanhemmilla on nämä taidot, mutta he eivät silti ole niitä opettaneet lapselleen.
Osa näistä lapsista on niin onnekkaita että riittävät taidot on opittu muualta kuin kotoa. Välit voi silloinkin joutua katkaisemaan, jos vanhempien omat taidot ovat liian heikolla pohjalla. Toimivassa ihmissuhteessa kummankin osapuolen on osattava käyttäytyä vastuullisesti ja jos tämä taito puuttuu vaikka vain toiselta osapuolelta, on sen toisen kannalta viisaampaa ottaa etäisyyttä. Kenelläkään ei ole velvollisuutta jäädä loppuelämäkseen myrkylliseen ihmissuhteeseen vain siksi, että toinen osapuoli sattuu olemaan sukua.
Kukaan ei ole velvollinen, mutta nyt kyse on lähinnä vastuusta ja niistä asioista mitkä johtavat mihinkin. Saatua sinä vaikka katkaista välit sen takia, että rakastat liikaa. Mutta sano, että syy on sinun. Ei jonkun muun.
Mutta ihan liian moni osoittaa aina sitä sormea muihin, vaikka monella se oikea osoite, olisi ihan se oma naama.
Lapset elävät vanhempiensa kanssa 18 vuotta. Näistä vuosista häntä suurimmaksi osaksi opettaa joku muu kun vanhemmat. Siitä 10 vuotiaasta asti, hän voi alkaa opettamaan jo itse itseään. Kuten vaikka monen tietokonepelin kohdalla käy. Jossain 15 iässä moni poika opettelee itsekseen rassaamaan mopoja ja moni tyttö vaikka kutomaan. Kaikenlaista taitoa opitaan, eikä vanhempia syytetä niiden taitojen puutteesta tai kehuta osaamisesta.Mutta käytöstavat, ihmissuhdetaidot tms. Niin niitä ei, jos niitä ei hänelle ole 5-vuotiaana opetettu, niin hän voi hyvällä syyllä sanoa aina kaikille, ettei äiti opettanut.
En oppinut silloin, enkä voi edes opetella. Koska äiti ei opettanut niitä kun olin 5 ja siksi nyt 27- vuotiaan katkaisen välit perheeseen. Milloin ihmiset ihan oikeasti heräävät siihen omaan vastuuseen ja kun ja jos aikuisena ne omat ihmissuhdetaidot ovat surkeita, niin syy löytyy peilistä. Jokainen päivä, kun on hyvä päivä kehittää niitä, vaikkei se äiti siinä vieressä ole sitä vahtimassa tai pakottamassa.Ensimmäinen kiintymyssuhde muodostetaan nimenomaan vanhempiin. Minulta on odotettu ikääni korkeampaa kypsyyttä koko ikäni, samalla kun sen mukaista käytöstä ei kuitenkaan ole opetettu. Tuskin voit olla eri mieltä siitä ettei sellainen tee hyvää mielenterveydelle. Joskus nämä odotukset olivat vielä sellaisia, joihin vanhemmat eivät itsekään kyenneet, mutta minun 4-vuotiaana lapsena olisi pitänyt kyetä (kuten tunteiden hallinta).
Omat ihmissuhdetaitoni ovat nykyään hyvät, koska olen käynyt terapiassa ja nähnyt paljon vaivaa asioiden opettelemiseen. Ristiriitatilanteissa kyseenalaistan edelleen aina ensimmäiseksi itseäni. Jos on mitään mitä itse olisin voinut tehdä toisin, muutan käytöstäni ja tarvittaessa pyydän toiselta anteeksi.
Vanhempani eivät ole ottaneet samalla tavalla vastuuta omista puutteistaan, mikä tekee heistä minulle epämiellyttävää seuraa. Valitsen tietenkin mieluiten seurakseni muita vastuullisia aikuisia ihmisiä, ja minulla on myös mahdollisuus tehdä niin, koska olen voinut aikuisena luoda terveitä ihmissuhteita. Mikään ei estäisi vanhempiani opettelemasta samoja asioita, jotka minäkin olen ilman heidän apuaan opetellut. Toistaiseksi he ovat valinneet vaihtoehdon, jossa kommentit ovat joko "Teimme kaiken oikein ja mitään esille ottamiasi kaltoinkohteluja ei ole tapahtunut" tai "Kukaan ei ole täydellinen vanhempi, parhaani olen yrittänyt". Yhtään anteeksipyyntöä tai kaltoinkohtelun myöntämistä en ole toistaiseksi kuullut. Syyllistää yrittävät kyllä, ikään kuin olisin heille läsnäoloani ja seuraani velkaa vain siksi että he ovat vanhempiani.
Minulle tämä on ok, koska elän täyttä elämää.
Niin, sellaista elämä on. Vanhemmat odottavat ettei 4- vuotias lapsi kilju lentokoneessa tai kaupassa ja vaativat, tunteiden hallintaa, että toinen lopettaa sen huutamisen vaikka tietävät todella hyvin, ettei se ole aina realistista. Mutta heitä taas määrää ympäristö, joka voi olla vielä julmempi, jopa sille lapselle.
Vanhemmat ovat ihmisiä. Se tuntuu monelta täysin unohtuvan. Ja sellaisina he pysyvät, vaikka saavat lapsia. He ovat niitä, jotka sotkivat koulun ruokalassa, melusivat bussissa, vetivät kännit 15- vuotiaina ja olivat lukemasta kokeisiin. Fanittivat Back street boysia ja kieltäytyivät laittamasta pipoa. Tavallisia nuoria, jotka aika pian sen peruskoulun jälkeen hankkivat lapsia. Toiset jopa ihan sen peruskoulun aikana. He eivät olleet mitään aikuisia ihmisiä elämänkokemuksen omaavia, niitä joita nyt aikuiset lapset katsovat, vaan ehkä jopa finninaamaisia teinejä.Ja nyt sitten ihmetellään miten nämä eivät osanneet kasvattaa täydellisesti niitä lapsiaan. Mene sinne Ruisrockiin, Hangon regattaan, koulun päättäjäisiin, opiskelija bileisiin ja katsele miltä ne tulevien pienten lasten vanhemmat ovat ja miten käyttäytyvät. Ja ihmettele sitten uudestaan miksei 4- vuotiasta osata aina kasvattaa niin kauhean hyvin.
Iloisesti meni ihan heittäen ohi koko juttu, miten 4-vuotiaalta odotetaan tunnetaitoja, joita vanhemmalla ei ole.
Lapsi ei saa itkeä lentokoneessa = Normaalia
Lapsi ei saa itkeä koskaan, edes kotona, koska vanhempi suuttuu siitä. Lapsi ei saa myöskään suuttua koskaan kotona, koska vanhempi suuttuu siitäkin. Lapsella ei saa koskaan olla huonoa päivää tai huolia, koska vanhempi suuttuu siitä. Samaan aikaan vanhempi saa suuttua, raivota, itkeä ja olla vaikka joka päivä kuin perziille ammuttu karhu, ja 4.vuotiaan pitää kiltisti ottaa tämä kaikki vastaan.Lapsi nirsoilee = Normaalia, opetellaan maistamaan eri asioita ja syömään erilaisia ruokia
Lapsi ei saa nirsoilla koskaan kotona. Kaikki on syötävä, mitä eteen laitetaan ja jos et syö, saat selkäsaunan. Vanhempi sen sijaan saa nirsoilla ja olla syömättä yhtään mitään.Lapsi ei osaa tehdä kotitöitä, koska on 4-vuotias = normaalia, opetellaan pienin askarein
Lapsi ei osaa tehdä kotitöitä, koska on 4-vuotias. Vanhempi raivoaa ja huutaa ja sättii, ja odottaa, että 4 vuotias on yhtä kypsä ja kykenevä kuin 14 tai 24 vuotias.Oma isäni käyttäytyy edelleen kuin 5-vuotias ja minun on pitänyt taas 5-vuotiaana osata käyttäytyä kuin 35-vuotias. Edelleen 40-vuotiaana minun pitää osata käyttäytyä yhtä hyvin, kun taas 70-vuotias isäni on edellleen 5-vuotiaan tasolla. Minun on pitänyt siis kasvattaa vanhempiania ja olla heille se turvallinen aikuinen, jolle voi raivota ja riehua, ja joka ei raivoriehu takaisin. Ihan reilua tälleen 5-vuotiaalle lapselle.
AI joo, isäni mielestä hän on vuosituhannen iskä ja kasvattanut meidät kaikki aivan supermahtavasti, eikä ikinä ole tehnyt mitään väärin. Mitä nyt tosiaan käyttäytyi aina kuin uhmaikäinen, suosi yhtä meistä ja sorsi toista, haukkui ulkonäön, eristi kotiin ja korpimetsään, ja piti nälässä.
Älkää tulko pätemään, jos ette tiedä asiasta mitään.
Tässä vain yritetään selittää teille, että teidän pitää hankkia sitten ihan ammattitaitoista terapiaa jos roikutte jossain 35 vuotta (tai enemmän) sitten tapahtuneissa asioissa, sillä se ei ole tervettä.
Toki, niin pitääkin, JOS sinne pääsee tai siihen on varaa (koska terapiaan ei vaan mennä). Kaikki eivät pääse, osalla ei ole varaa, osa - kuten minä - on oppinut luovimaan selviytymismoodissa niin hyvin, että jos menen anomaan terapiaa mulle sanotaan, että et saa sitä, kun pärjäät päällisin puolin niin hyvin. Että ei sinua nyt oikeasti mikään vaivaa :)
Mutta se ei tietenkään poista sitä, että "no, nyt kun kävin terapiassa,niin voin antaa vanhemmilleni anteeksi ja ollaankin taas bestiksiä :) Parhaansa he vaan yrittivät!"
Siitähän tässä keskustellaan; lapsi katkaisee välit vanhempiinsa.
Ihan täyttä pazkaa selittää, että vanhempana saa tehdä lapselle ihan mitä vaan, koska sota, traumat, mielenterveysongelmat, rahahuolet, työttömyys, opitit käyttäytymismallit jne. ja lapsen pitää vaan se niellä kiitollisena, mennä aikuisena terapiaan ja sitten pitää edelleen hyvät välit vanhempiinsa - samalla, kun ne terapian tarpeessa olevat vanhemmat istuvat ahtereillaan eivätkä edes yritä parantaa asioitaan. Ja lapsien pitäisi altistaa vielä omatkin lapsensa näille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti on provo, muutoin ihan selkeää, kuka tässä se on väärin toiminut. Voi lukea selvästi rivien välistä. Olet vaan jälleen yksi uhriutuva ihmistyyppi, manipuloiva, joka ei itse kanna vastuuta.
Haluaa vain elää omaa elämäänsä.
Kylläpä trolli jaksaa tänään kirjoittaa pitkästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaa vain elää omaa elämäänsä.
Kylläpä trolli jaksaa tänään kirjoittaa pitkästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lässyn lässyn.
Ei niitä välejä mitättömistä syistä lopeteta.
Tätä juuri tarkoitan tekstissäni. On olemassa vanhempia jotka ovat epäkypsiä ja vahingollisia ihmisiä. Sellaisen kanssa ei tarvitse olla tekemisissä, itseään tulee suojella. Mutta sitten on ne vanhemmat jotka ovat olleet aivan tavallisia vanhempia, inhimillisine virheineen, mutta lapsi on kadonnut siitä huolimatta. Tästä minä puhun.
Ap
Kohtaa inhimilliset virheesi suoraan peilistä silmiin katsoen niin ymmärrät miltä ne ovat lapsestasi aikoinaan tuntuneet. Kadu huonoja valintojasi aidosti, vannoudu tekemään parannus ja kehittymään ihmisenä sekä tulemaan yhä tietoisemmaksi itsestäsi ja oman toimintasi vaikutuksista, ja anna sen jälkeen kaikki menneisyydessä tapahtunut itsellesi anteeksi, olivatpa virheet millaisia tahansa tai vaikka tahattomastikin vahingossa tehtyjä. Kun teet näin eli käsittelet rehellisesti oman osuutesi ja annat jälkeläisellesi hänen tarvitsemansa tilan käsitellä omat tunteensa, tulette molemmat huomaamaan muutoksen ja välinne voivat alkaa hiljalleen parantua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voihan olla että vanhempi ei ymmärrä että on ollut raskas lapselleen. Esimerkiksi vanhemmat jotka yrittävät määräillä lapsen elämää, kenen kanssa olisi hyvä seurustella, miksi tulisi kouluttautua, mihin pitäisi mennä töihin, mistä harrastuksista pitäisi olla kiinnostunut... Eivät sitten edes itse ymmärrä että lapsi on tälläisestä kontrolloinnista katkera ja väsynyt.
Ja kun lapsi sanoo älä puutu en halua kuunnella, niin vanhempi sen kun jatkaa yhä uudelleen ja uudelleen.
Syntymä on kuolemantuomio :(
Ei kukaan pysty hillitsemään sikiämistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirtä itsesi PEtteri. ET tee mitään hyvää tälle maalle, joten voi ihan vaan tappaa itsesi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun siskon puolison manipulointi aiheutti siskoni välien katkaisemisen perheeseensä.
Heh. Tässäpä oikein klisee. Syytetään miniää/vävyä.
Usein niillä on oma lehmä ojassa. Usein niiden oma lapsuus on ollut vielä ongelmallisempi, mutta kateuttaan pilataan puolison onnellisempi elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
http://www.issendai.com/psychology/estrangement/
Löytyykö tuolta jotain tuttua? Onko irtiottoa yritetty perustella, mutta koska perustelu ei ole ollut mieleen, pidetään yllä ajatusta siitä, että "syytä ei ole annettu"? tms. Tuolla on paljon hienovaraista juttua. Jotta näitä voi ymmärtää on kuitenkin oltava edes jonkinasteinen asenne, että "haluaa ymmärtää", "tulla vastaan" ja "nähdä myös toisen näkökulmasta asiaa". Noissa esimerkeissä tuo asenne puuttuu näiltä aikuisten lasten vanhemmilta.
Jos mitään kamalaa ei ole oikeastikaan ollut, kyllä se aikuinen lapsi jossain vaiheessa ottaa yhteyttä. Tietenkin on mahdollista, että hänellä on joku sairaus/päihdeongelma tai vastaava, joka torppaa yhteydenotot.
Joka tapauksessa näissä tilanteissa suosittelen aina äärimmäisen rehellistä itsensä, asenteensa ja tekojensa skannaamista. Itse en koskaan suosittele suoraan täyttä irtiottoa vanhemmistaan. Aina kannattaa yrittää ja viedä asia vaikka useankin perheterapeutin luo jne. Jossain vaiheessa on kuitenkin päästettävä vanhemmasti irti, jos suhde tuottaa vain negatiivisia asioita (päihteet, riippuvuudet ja tietyt persoonallisuushäiriöt on näitä tilanteita, eikä edes kovin harvinaisia).
Ei ne aikuiset lapset yhdessä yössä häivy. Takana on vuosien, vuosikymmenten yritys tulla kuulluksi.
Vierailija kirjoitti:
Surullinen ketju kirjoitti:
Tämän ketjun perusteella ymmärrän hyvin, miksi aikuinen lapsi ei halua olla tekemisissä äitinsä kanssa.
Ja sama jatkuu seuraavassa sukupolvessa. 🤷🏻
Tyypillistä, "kaikki muutkin".
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua kun lukee, niin en yhtään ihmettele miksei jengi enää hanki lapsia ja Suomen väestö vähenee. Jos teet vanhempana yhdenkin virheen, lapsiparka traumatisoituu, tunnelukkoutuu ja kaikki on sen yhden virheen syytä. Tietenkin! :D
Onpa kuvottava olkiukko. : (
Minun äitini ei ole koskaan saanut mielestään selitystä. Vaikka selitys on annettu lukuisia kertoja. Aina vaan sama, "kun ei ole koskaan selitetty, miksi ei pidetä yhteyttä". Kun ei näe itsessään ja omissa tekemisissään tai tekemättä jättämisissään mitään vikaa. Aina syyt on muualla.
Yhtäkkiä kaikki kriittiset äänet hävitettiin bittiavaruuteen, smooth modet, smoooooth.
"Sanoin tänä vuonna vanhemmille, että toivottavasti junailevat perinnön niin että sisko ei tule saamaan mitään koska on tuommoinen. Aikoivat miettivät miten voisi asian junailla"
Suomessa on tarkasti määritelty, milloin voi jättää perinnöttömäksi. Välien katkaiseminen tai avioero ei siihen riitä.
Sanot, että siskosi katkaisi välit. Sanot, että olet kehoittanut omia vanhempiasi jättämään siskosi ilman perintöä. Huomaatko itse, miltä tämä kuulostaa ulkopuolisesta? Ehkä siskollasi on syynsä, ettei pidä välejä.
No nämä on näitä. Kyllä munkin äiti väittää, että olen ghostannut hänet, mutta todellisuus on aivan toista. Sekoittaa lastensa välejä jatkuvalla seläntakana ja ristiin puhumisella, kehittää riitoja ja on ottanut maalikseen yhden lapsistaan, jota syyttää aivan kaikesta maan ja taivaan välillä. Yrittää myös pakottaa valitsemaan puolia ja vetää mukaan näihin kehittämiinsä sotiin. Kun ei suostu, niin haukutaan lapsuudesta aikuisuuteen kaikki mahdollinen ja mahdoton. Silti minä olen hänen mielestään se ghostaaja, kun ei kiinnosta olla tekemisissä toksisen ihmisen kanssa.