Miten iskit DI-miehesi? Sinä onnentyttö
Kommentit (104)
Minäkin olin varsin kauan yhtä tenttiä vaille Diplomi Impotentti, mutta nyt olen jo suorittanut sen vihoviimeisenkin tentin ja kymmenen vuotta sitten. terveisin DI, 77 v.
Ei ikinä enää inssiä. Heillä on ontto sielu ja olematon empatia.
Tapasin DI-mieheni juhlissa. Vietimme illan yhdessä ja hän pyysi numeroani. Siitä se lähti, 10v nyt naimisissa oltu.
DI voi myös olla ja ainakin mieheni on musikaalisesti lahjakas - samoin poikamme joka valmistui myös DI on todella taitava soittaja. Hän saattaisi pärjätä myös muusikkona- mutta tykkää myös fysiikasta, itse en jaksa kiinnostua yhtään matemaattisista yms asioista.
Se jumitti ympäripäissään yhden ravintolan ovella, kun oli potkastu ulos ja sanoin, että odota mua siinä, käyn ekana tuolla tanssimassa.
No, tulin 3 tunnin päästä ja se oli edelleen siinä ovella seilaamassa. No, se tais olla niin ihastunut. Siitä nappasin sen luokseni, tai se tarkemmin ottaen liimautui itse pyöräntarakalleni.
No, edelleen ollaan yhdessä. Mutta on selvinnyt, ettei se mua 3 tuntia odottanut, vaan oli käyny puistonpenkillä nukkumassa, jotta pääsisi uudelleen yrittämään sisään ryyppäämään.
Vierailija kirjoitti:
Nostin helmaa
Käyttääkö miehesi hametta?
DI iski mut.
Ensin olin ihan että ei todellakaan oo mun tyyppiä. Sitten yhtäkkiä vaan rakastuin.
Yhdessä nyt 22v.
Vierailija kirjoitti:
DI on kaikkien ihanne
Se ei ole mielipideasia
Se on fakta
Jäätävää paskapuhetta.
Kännissä tyhjässä pubissa, DI oli selvinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Jotain DI-opinnoista kertoo kai sekin, että maailman ensimmäinen graafinen selain on kehitetty Otaniemessä kurssin harjoitustyönä.
Minun mieheni on ikiteekkari, kuten itsekin, joten en tiedä onko soveliasta vastata. Ensimmäinen mieheni oli DI, mutta valmistui vasta eromme jälkeen - lasketaanko häntä? Hänet iskin fuksivuotena tanssikurssilta. Johdatus opiskeluun -kurssiin kuului tuo tanssikurssi, Åke Blomqvist tietenkin opettajana. Nykyinen ikiteekkarimieheni tarttui matkaan ircistä kanavalta #42. Olen kuullut, että sinne ei nykyisin tahdo edes päästä, jos ei tunne sieltä vanhoja partoja, jotka toimivat portinvartijana.
Bileitä on mainostettu, mutta sitten on näitäkin teekkareita, jotka ei bileissä juokse. Voi olla liian päällekäyvää käydä sellaisen juttusille, kun hän viattomana kävelee opiskelijasolustaan luennolle. Heidät pitäisi ikään kuin saada kaivettua kolostaan, mutta varovasti, ettei säikäytä.
Hyvä valinta.
Tietäjät tietää.
terv: MrSpock @ #42
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on tietotekniikan DI. Täytyy ihailla hänen taitojaan, työnsä lisäksi josta minä en ymmärrä mitään, hän on rakentanut meille talon, tekee huonekalut, korjaa autot ja oikeastaan kaiken mikä on rikki.
Lisäksi sosiaalisesti älykäs ja huomaavainen ja hyvä lasten kanssa. Pidän kyllä itseäni onnentyttönä, kiitos ap.
Mutta rakastatko häntä? Saako hän yhä sukat pyörimään jaloissa, onko koskaan saanut?
Pyysin sen mun huoneeseen katsomaan yhtä kolvausta, jonka olin tehnyt. Sitten jatkettiin ircissä juttua. Tästä on jo kohta 20 vuotta aikaa.
onpa lapsellista nostattaa itseään jollakin tutkintopaperilla ja kuvitella, että kumppani tulee onnelliseksi vain sillä, että itsellä on joku tietty paperi taskussa.
Helposti työpaikalla. Oli etsimässä naista itselleen kun edelliset olivat häipyneet. Ymmärrän hyvin miksi, mutta kunhan ei asuta yhdessä niin kaikki hyvin. Eivät kaikki DI:t ole laatumiehiä muuta kuin palkkansa ja koulutuksensa puolesta. Suvussani on pari laadukasta, mutta tämä jonka kanssa seurustelen ei valitettavasti ole.
Se mun oli juoppo ja impotetti. Kai sen takia kelpas kuka vaan.
Näyttämällä hänelle miten insinöörimatematiikan demot lasketaan oikein.
Kirjoitat, että naurettavaa on tehdä vastakkainasettelua ja hehkuttaa jotakin tiettyä koulutusta ja sitten samaan syssyyn kirjotat, että 100x mieluummin otat humanistin tai yhteiskuntatieteilijän kuin DI:n?
Miten kävisi jos miehellä olisi sekä humanistin tai yhteiskuntatieteilijän tutkinto ja DI:n tutkinto?