Helsingin lääkiksessä oli nyt suomenkielisille aloituspaikkoja 107 ja ruotsinkielisille 37

Eihän enää saa olla sukupuolikiintiöitäkään. Miksi siis kielikiintiöt?

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää olla erilliset pääsykokeet ruotsinkielisille?

Eikö voisi olla niin, että kaikki hakevat samassa kiintiössä ja osa valituista eriäisi sitten ruotsinkieliseen opetukseen.

Nythän ruosinkuelisellä puolella selvästi pienempi pisteraja, ikään kuin oikotie onneen.

Ei niillä sentään mitään erillisiä pääsykokeita ole.

Vierailija kirjoitti:

Onko suomenkieli pakollista Suomessa ruotsinkieliselle ala-koulusta yliopistoon?

Tuota miten meni omasta mielestä tämä "suomenkieli" ja "ala-koulusta"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa ruotsinkielisten suosimista silllä  sillä riskillä, että valmistunut lääkäri ei erota pernaa ja maksaa toisistaan.

Eikö sinua sitten huoleta esim. Itä-Suomen yliopistosta valmistunut? Siellä liikutaan usein aika samoissa pisterajoissa kuin Helsingin ruotsinkielisten kiintiössä.

Nykyään muuten aika moni lääkäri on myös opiskellut ulkomailla koska lääkikseen pääsy on ollut helpompaa. Toisessa EU-maassa opiskellut saa automaattisesti oikeuden toimia lääkärinä myös Suomessa. Monia suomalaisia opiskelee esim. Romaniassa ja Latviassa.

Miksi vain ruotsinkielisen linjan käyneistä ollaan huolissaan?

Onko tämä sitä what-aboutismia?

Ei ruotsinkielisiä lääkäreitä enää tarvita. Eihän kaikki lääkärit osaa edes suomea kunnolla. Muutama paikkakunta on missä on niin ummikkoja ja ne paikat saadaan kyllä täyteen ilman kiintiöitä.

Kauppatieteelliseenkin on ruotsinkielisille paljon enemmän paikkoja kuin väestöosuuden mukaan pitäisi olla.

Eikö jännä "sattuma", että juuri rahakkaimmilla aloilla on ruotsinkielisille isot alempien pisterajojen kiintiöt? Mikä mahtaa ollakaan tilanne ruotsinkielisessä lähihoitaja- ja siivoojakoulutuksessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa ruotsinkielisten suosimista silllä  sillä riskillä, että valmistunut lääkäri ei erota pernaa ja maksaa toisistaan.

Eikö sinua sitten huoleta esim. Itä-Suomen yliopistosta valmistunut? Siellä liikutaan usein aika samoissa pisterajoissa kuin Helsingin ruotsinkielisten kiintiössä.

Nykyään muuten aika moni lääkäri on myös opiskellut ulkomailla koska lääkikseen pääsy on ollut helpompaa. Toisessa EU-maassa opiskellut saa automaattisesti oikeuden toimia lääkärinä myös Suomessa. Monia suomalaisia opiskelee esim. Romaniassa ja Latviassa.

Miksi vain ruotsinkielisen linjan käyneistä ollaan huolissaan?

Onko tämä sitä what-aboutismia?

Se on ihmisten ravistelua hereille harhoistaan. Täällä esitetään täysin virheellistä tietoa lääkiksen valinnoista ja sen perusteella on tulkittu että meillä olisi jokin valtava ongelma käsissämme. Ei ole. Pointtina oli se ettei mistään noista jutuista tarvitsisi olla hysteerisiä. Lääkäreitä toimii hyvin erilaisilla taustoilla ja on naurettavaa ajatella että joku lääkiksen valintakokeista hyvät pisteet saanut on varmasti hyvä kun taas keskivertopisteet saanut on varmasti idiootti.

Lääkärin tulee joka tapauksessa osata hyvin suomea, joten mihin ihmeeseen näitä ruotsinkielisten paikkoja edes tarvitaan? Kyllä heillä pitää olla suomen taito sellaisella tasolla, että voivat opiskella yhdessä suomenkielisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa ruotsinkielisten suosimista silllä  sillä riskillä, että valmistunut lääkäri ei erota pernaa ja maksaa toisistaan.

Eikö sinua sitten huoleta esim. Itä-Suomen yliopistosta valmistunut? Siellä liikutaan usein aika samoissa pisterajoissa kuin Helsingin ruotsinkielisten kiintiössä.

Nykyään muuten aika moni lääkäri on myös opiskellut ulkomailla koska lääkikseen pääsy on ollut helpompaa. Toisessa EU-maassa opiskellut saa automaattisesti oikeuden toimia lääkärinä myös Suomessa. Monia suomalaisia opiskelee esim. Romaniassa ja Latviassa.

Miksi vain ruotsinkielisen linjan käyneistä ollaan huolissaan?

Onko tämä sitä what-aboutismia?

Se on ihmisten ravistelua hereille harhoistaan. Täällä esitetään täysin virheellistä tietoa lääkiksen valinnoista ja sen perusteella on tulkittu että meillä olisi jokin valtava ongelma käsissämme. Ei ole. Pointtina oli se ettei mistään noista jutuista tarvitsisi olla hysteerisiä. Lääkäreitä toimii hyvin erilaisilla taustoilla ja on naurettavaa ajatella että joku lääkiksen valintakokeista hyvät pisteet saanut on varmasti hyvä kun taas keskivertopisteet saanut on varmasti idiootti.

Se ei ollut kuitenkaan tämän keskustelun pointti, vaan se että on epätasa-arvoista suomenkielisiä kohtaan mikäli vähemmistökieltä puhuvat pääsevät samaan kouluun matalammilla pisterajoilla. Siinä ei ole mitään harhaa jos se tuntuu epäoikeudenmukaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärin tulee joka tapauksessa osata hyvin suomea, joten mihin ihmeeseen näitä ruotsinkielisten paikkoja edes tarvitaan? Kyllä heillä pitää olla suomen taito sellaisella tasolla, että voivat opiskella yhdessä suomenkielisten kanssa.

"Helsingin yliopiston lääketieteen ruotsinkielisen opintolinjan tavoitteena on kouluttaa koko maan tarpeisiin riittävästi ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä. Ruotsinkielisen linjan opetuksesta vain osa annetaan ruotsin kielellä, joten myös ruotsinkielisen opintolinjan opiskelijat saavat osan opetuksesta suomeksi. Suomen kielen taitoa tarvitaan myös potilaskontaktien vuoksi. Ruotsinkielisen opintolinjan opiskelijan on kuitenkin osallistuttava ruotsinkieliseen opetukseen aina, kun sitä on tarjolla."

Ei kyllä minua häiritse että esim. ruotsinkieliset vanhukset voivat omalla äidinkielellään puhua lääkärille jolla on vahva ruotsin kielen taito.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa ruotsinkielisten suosimista silllä  sillä riskillä, että valmistunut lääkäri ei erota pernaa ja maksaa toisistaan.

Eikö sinua sitten huoleta esim. Itä-Suomen yliopistosta valmistunut? Siellä liikutaan usein aika samoissa pisterajoissa kuin Helsingin ruotsinkielisten kiintiössä.

Nykyään muuten aika moni lääkäri on myös opiskellut ulkomailla koska lääkikseen pääsy on ollut helpompaa. Toisessa EU-maassa opiskellut saa automaattisesti oikeuden toimia lääkärinä myös Suomessa. Monia suomalaisia opiskelee esim. Romaniassa ja Latviassa.

Miksi vain ruotsinkielisen linjan käyneistä ollaan huolissaan?

Onko tämä sitä what-aboutismia?

Se on ihmisten ravistelua hereille harhoistaan. Täällä esitetään täysin virheellistä tietoa lääkiksen valinnoista ja sen perusteella on tulkittu että meillä olisi jokin valtava ongelma käsissämme. Ei ole. Pointtina oli se ettei mistään noista jutuista tarvitsisi olla hysteerisiä. Lääkäreitä toimii hyvin erilaisilla taustoilla ja on naurettavaa ajatella että joku lääkiksen valintakokeista hyvät pisteet saanut on varmasti hyvä kun taas keskivertopisteet saanut on varmasti idiootti.

Se ei ollut kuitenkaan tämän keskustelun pointti, vaan se että on epätasa-arvoista suomenkielisiä kohtaan mikäli vähemmistökieltä puhuvat pääsevät samaan kouluun matalammilla pisterajoilla. Siinä ei ole mitään harhaa jos se tuntuu epäoikeudenmukaiselta.

Jos lukisit nuo aiemmat kommentit, huomaisit, että vastasin kommenttiin, jossa oltiin huolissaan lääkäreiden osaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa ruotsinkielisten suosimista silllä  sillä riskillä, että valmistunut lääkäri ei erota pernaa ja maksaa toisistaan.

Eikö sinua sitten huoleta esim. Itä-Suomen yliopistosta valmistunut? Siellä liikutaan usein aika samoissa pisterajoissa kuin Helsingin ruotsinkielisten kiintiössä.

Nykyään muuten aika moni lääkäri on myös opiskellut ulkomailla koska lääkikseen pääsy on ollut helpompaa. Toisessa EU-maassa opiskellut saa automaattisesti oikeuden toimia lääkärinä myös Suomessa. Monia suomalaisia opiskelee esim. Romaniassa ja Latviassa.

Miksi vain ruotsinkielisen linjan käyneistä ollaan huolissaan?

Onko tämä sitä what-aboutismia?

Se on ihmisten ravistelua hereille harhoistaan. Täällä esitetään täysin virheellistä tietoa lääkiksen valinnoista ja sen perusteella on tulkittu että meillä olisi jokin valtava ongelma käsissämme. Ei ole. Pointtina oli se ettei mistään noista jutuista tarvitsisi olla hysteerisiä. Lääkäreitä toimii hyvin erilaisilla taustoilla ja on naurettavaa ajatella että joku lääkiksen valintakokeista hyvät pisteet saanut on varmasti hyvä kun taas keskivertopisteet saanut on varmasti idiootti.

Se ei ollut kuitenkaan tämän keskustelun pointti, vaan se että on epätasa-arvoista suomenkielisiä kohtaan mikäli vähemmistökieltä puhuvat pääsevät samaan kouluun matalammilla pisterajoilla. Siinä ei ole mitään harhaa jos se tuntuu epäoikeudenmukaiselta.

Jos lukisit nuo aiemmat kommentit, huomaisit, että vastasin kommenttiin, jossa oltiin huolissaan lääkäreiden osaamisesta.

Sinä taas et vastannut minun kommenttiini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa ruotsinkielisten suosimista silllä  sillä riskillä, että valmistunut lääkäri ei erota pernaa ja maksaa toisistaan.

Eikö sinua sitten huoleta esim. Itä-Suomen yliopistosta valmistunut? Siellä liikutaan usein aika samoissa pisterajoissa kuin Helsingin ruotsinkielisten kiintiössä.

Nykyään muuten aika moni lääkäri on myös opiskellut ulkomailla koska lääkikseen pääsy on ollut helpompaa. Toisessa EU-maassa opiskellut saa automaattisesti oikeuden toimia lääkärinä myös Suomessa. Monia suomalaisia opiskelee esim. Romaniassa ja Latviassa.

Miksi vain ruotsinkielisen linjan käyneistä ollaan huolissaan?

Onko tämä sitä what-aboutismia?

Se on ihmisten ravistelua hereille harhoistaan. Täällä esitetään täysin virheellistä tietoa lääkiksen valinnoista ja sen perusteella on tulkittu että meillä olisi jokin valtava ongelma käsissämme. Ei ole. Pointtina oli se ettei mistään noista jutuista tarvitsisi olla hysteerisiä. Lääkäreitä toimii hyvin erilaisilla taustoilla ja on naurettavaa ajatella että joku lääkiksen valintakokeista hyvät pisteet saanut on varmasti hyvä kun taas keskivertopisteet saanut on varmasti idiootti.

Se ei ollut kuitenkaan tämän keskustelun pointti, vaan se että on epätasa-arvoista suomenkielisiä kohtaan mikäli vähemmistökieltä puhuvat pääsevät samaan kouluun matalammilla pisterajoilla. Siinä ei ole mitään harhaa jos se tuntuu epäoikeudenmukaiselta.

Jos lukisit nuo aiemmat kommentit, huomaisit, että vastasin kommenttiin, jossa oltiin huolissaan lääkäreiden osaamisesta.

Sinä taas et vastannut minun kommenttiini.

Mihin kommenttiin? Ai siihen "Onko tämä sitä what-aboutismia?"? Vastasin mitä se omasta mielestäni oli. Sinun mielestäsi taas ilmeisesti on what-aboutismia. Kyseinen aihe ei kiinnosta itseäni niin paljon että minulla olisi siitä enempää sanottavaa.

Vai kommenttiin tämän keskustelun aiheesta? Ihan rauhassa voivat tuntea epäoikeudenmukaiseksi. Jätän kielipoliittisen keskustelun muille. Minua kiinnostaa enemmän ketjusta löytyvä virheellinen tieto ja kuinka sen perusteella vedellään johtopäätöksiä.

Ajatelkaa, että Ruotsiin muutti 60- ja 70-luvuilla noin 700 000 suomalaista ja sinne jäivät ja tekivät vielä lapsensa siellä. Eli siellä on varmaan miljoona suomalaista ja eipäs suomea ole siellä pakko opiskella, vaikka väestöstä on varmaan 10 % suomalaisia. Ollu jo viimeiset reilu 50 vuotta.

Kuulostaa aika hiton hyvältä syyltä osata ruotsia.

sama koe mutta ruotsinkielisillä omakiintiö.

Täytyy muistaa että ruotsinkielisiä hakijoita on paljon vähemmän, kokemuksesta voin sanoa kun itse elän kaksikielisessä perheessä jossa muilla paitsi minulla äidinkieli on ruotsi niin yliopistoon ainakin joillekin linjoille on todella helppo päästä huonollakin/keskinkertaisella todistuksella ruotsinkieliselle puolelle, poikani pääsi yliopistoon vaikka arvosanat 5-9 todistuksessa, ja monia hänen kavereita myös pääsi yliopistoon keskinkertaisella todistuksella ja yksi pääsi suoraan ammattikoulun sähkölinjalta yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomenkielisille on noin 700 aloituspaikkaa valtakunnallisesti. Toisaalta ei selviä, onko näissä kiintiötä ruotsinkielisille.

Ei ole. Ruotsiksi voi opiskella ainoastaan Helsingissä.

Myös Turussa aloittaa tänä syksy 20 kaksikielistä opiskelijaa. Ne valitaan Turkuun lääkikseen päässeiden joukosta

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet lahjoittaa 600 000 euroa Turun yliopiston kaksikieliselle lääkärikoulutukselle. Ammatillisen ruotsin kielen taidon kehittämiseen painottuvalla koulutuksella vastataan Varsinais-Suomen erityisvastuualueen tarpeisiin.

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettetin hallitus on päättänyt myöntää rahoitusta Turun yliopistolle ja Åbo Akademille viideksi vuodeksi yhden yliopistonlehtorin sekä yhden osa-aikaisen professuurin (50 %) tehtävän täyttöä varten.

Uuden professorin ja yliopistonlehtorin keskeisenä tehtävänä on organisoida ja toteuttaa ruotsin kieltä tukevaa lääkärikoulutusta Turun yliopiston lääketieteen lisensiaatin suomenkielisen tutkinto-ohjelman osana. Åbo Akademi osallistuu tarjoamalla ruotsinkielisiä prekliinisiä kursseja Turun yliopiston opiskelijoille.

– Turun yliopiston tavoitteena on kouluttaa kaksikielisiä lääkäreitä Varsinais-Suomen ja koko länsirannikon hyvinvointialueiden tarpeisiin. Tällä hetkellä ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuudessa on merkittäviä haasteita, kertoo Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen.

Osa ruotsinkielisistä koulutusosioista toteutetaan yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Osa-aikainen professuuri perustetaan Turun yliopistoon ja yliopistonlehtorin tehtävä täytetään Åbo Akademissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa ruotsinkielisten suosimista silllä  sillä riskillä, että valmistunut lääkäri ei erota pernaa ja maksaa toisistaan.

Eikö sinua sitten huoleta esim. Itä-Suomen yliopistosta valmistunut? Siellä liikutaan usein aika samoissa pisterajoissa kuin Helsingin ruotsinkielisten kiintiössä.

Nykyään muuten aika moni lääkäri on myös opiskellut ulkomailla koska lääkikseen pääsy on ollut helpompaa. Toisessa EU-maassa opiskellut saa automaattisesti oikeuden toimia lääkärinä myös Suomessa. Monia suomalaisia opiskelee esim. Romaniassa ja Latviassa.

Miksi vain ruotsinkielisen linjan käyneistä ollaan huolissaan?

Onko tämä sitä what-aboutismia?

Se on ihmisten ravistelua hereille harhoistaan. Täällä esitetään täysin virheellistä tietoa lääkiksen valinnoista ja sen perusteella on tulkittu että meillä olisi jokin valtava ongelma käsissämme. Ei ole. Pointtina oli se ettei mistään noista jutuista tarvitsisi olla hysteerisiä. Lääkäreitä toimii hyvin erilaisilla taustoilla ja on naurettavaa ajatella että joku lääkiksen valintakokeista hyvät pisteet saanut on varmasti hyvä kun taas keskivertopisteet saanut on varmasti idiootti.

Suomen liittyminen EU:hun ja siitä seuraavat haasteet ovat ainakin osittain ihan oma ongelmansa ja tietääkseni jokainen suomalainen menee opiskelemaan Romaniaan tai Latviaan sen takia, että ei ole päässyt opiskelemaan Suomeen. Tämä ruotsinkielinen linja sijaitsee Helsingissä, joka on Suomen suurin kaupunki ja jossa on ihan eri verkostot ja mahdollisuudet kuin vaikka Kuopiossa. Oletettavasti sieltä saatu paperi on myös epävirallisesti arvostetumpi (myös ulkomailla) kuin Kuopiosta saatu. 

Eli ruotsinkieliset saavat tässä kaikki edut: pääsevät asumaan Suomen ykköskaupungissa ja opiskelemaan Suomen arvostetuimmassa yliopistossa pisteillä, jotka ehkä riittäisivät suomenkieliseen lääkikseen kaupungeissa, joissa paljon harvempi haluaa asua tai sinne muuttaa edes lääkispaikan takia. Ulkomaille muuttaessa näiltä ruotsinkielisestä valmistuneilta tuskin osataan kysyä, että saitko samat hakupisteet kuin suomenkielisetkin, koska Suomen kielipolitiikka on vierasta ulkomailla.

Puheesi "hysteriasta" ja muu tämmöinen on olkinukke ja tulkintaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisen puolen pitäis olla suhdannainen ruotsinkieliseen väestöön. En usko, että Suomessa 30% puhuu äidinkielenään ruotsia. Tää on Suomen kolonisaatiota, jossa ns. parempaa kieltä puhuva vhemmistö pääsee kullattua polkua pitkin yhteiskunnan eliittiin. 

Ruotsinkielisille on aina taattava nopea pääsy hoitoon etenkin nyt kun RKP on hallituskessa leikkaamassa sote-menoista. Länsirannikollahan suomenkieliset ovat jo vuosia joutuneet turvautumaan tulkkiin mennessään lääkäriin.

Jep. Monesti olen kysynyt "Kan vi prata på engelska?" eikä koskaan suostu edes sitä puhumaan! Kaameaa. 

No ainakin sinulta kysytään ystävällisesti. Ummikkofennot tiuskaisevat vain "Suomessa puhutaan suomea!", kuvitellen että niin toisiaan olisi asian laita. Onko sekin kaameaa? Ilmeisesti ei.