Helsingin lääkiksessä oli nyt suomenkielisille aloituspaikkoja 107 ja ruotsinkielisille 37

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko suomenkieli pakollista Suomessa ruotsinkieliselle ala-koulusta yliopistoon?

Tuota miten meni omasta mielestä tämä "suomenkieli" ja "ala-koulusta"?

Kyllä, toinen kotimainen on pakollinen kaikille ruotsinkielistä koulua käyville. Uskomatonta, että joku edes älyää kysyä sellaista.

Kolmisen vuotta sitten mun piti päästä pikaisesti lääkärille uusimaan resepti. Asun itä-Helsingissä ja mulle sanottiin, että seuraava lääkärin aika on yli kuukauden päässä. Mä olin vähän hätääntynyt kun tarvitsin sen reseptin nopeammin. Hoitaja sitten kaivoi ohjelmistoaan tarkemmin ja ruotsinkieliselle puolelle löytyikin aika jo parin päivän päähän. Mullehan se sopi hyvin, mutta tuli kyllä vähän sellainen fiilis, että tässä on suomenkieliset ja ruotsinkieliset vähän kahden kerroksen väkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että ruotsin kielisten erilliset opintolinjat pitäisi poistaa. Ollaan Suomessa. Näihin erillisiin linjoihin kuluu vain turhaa resurssia ja rahaa.

Niin, ollaan Suomessa ja maan kansalliskieli on ruotsi (toinen kansalliskieli suomi).  Huomautuksena tässä, että perustuslaki ei puhu  mistään virallisesta kielestä, vaan nimenomaan kansalliskielestä.  Perustuslaki ei myöskään aseta kumpaakaan kieltä toisen edelle. Tämä kumoaa höperön kommenttisi.

Jos kansa ei puhu ruotsia, ei sen kansallinen kieli ole ruotsi.

Maa nimi on Suomi ja mielestäni itsenäisyys tarkoittaa sitä, että puhutaan myös suomea. Ei olla enää Ruotsin eikä Venäjän vallan alla. Silloin ei myöskään pitäisi suomen kansalaisten verorahoja tuhlata esim. ruotsin kielisiin kyltteihin ym. Kaikesta muusta kyllä säästetään, mutta sitten pistetään rahaa turhuuksiin.

Suuri osa kansasta puhuu ruotsia, ja ruotsinkieliset maksavat myös beroja jotta kiittämättömille ja tiedolle allergisille fennoille voisi järjestää kouluja ja katukylttejä.

jokohan mun tuttu on päässyt läpi....on yrittänyt jo pari kertaa. saa nähdä..

Eikö vielä muille ole kiintiöitä? No ootellaan vielä niin on.

Eihän tässä ole mitään järkeä? Millä tämä perustellaan?

Ördög kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko suomenkieli pakollista Suomessa ruotsinkieliselle ala-koulusta yliopistoon?

Tuota miten meni omasta mielestä tämä "suomenkieli" ja "ala-koulusta"?

Kyllä, toinen kotimainen on pakollinen kaikille ruotsinkielistä koulua käyville. Uskomatonta, että joku edes älyää kysyä sellaista.

Hei! Mulla olisi tähän helppo ratkaisu. Ruotsinkieli ei olisi enää pakollinen kenellekään. Kaikki me osaamme suomea, joten mitään kielikiintiöitä ei tarvita opiskelupaikkoihinkaan. Eikö olisi hyvä ja oikeudenmukainen ratkaisu ihan kaikkien kannalta? :)

Ördög kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että ruotsin kielisten erilliset opintolinjat pitäisi poistaa. Ollaan Suomessa. Näihin erillisiin linjoihin kuluu vain turhaa resurssia ja rahaa.

Niin, ollaan Suomessa ja maan kansalliskieli on ruotsi (toinen kansalliskieli suomi).  Huomautuksena tässä, että perustuslaki ei puhu  mistään virallisesta kielestä, vaan nimenomaan kansalliskielestä.  Perustuslaki ei myöskään aseta kumpaakaan kieltä toisen edelle. Tämä kumoaa höperön kommenttisi.

Jos kansa ei puhu ruotsia, ei sen kansallinen kieli ole ruotsi.

Maa nimi on Suomi ja mielestäni itsenäisyys tarkoittaa sitä, että puhutaan myös suomea. Ei olla enää Ruotsin eikä Venäjän vallan alla. Silloin ei myöskään pitäisi suomen kansalaisten verorahoja tuhlata esim. ruotsin kielisiin kyltteihin ym. Kaikesta muusta kyllä säästetään, mutta sitten pistetään rahaa turhuuksiin.

Suuri osa kansasta puhuu ruotsia, ja ruotsinkieliset maksavat myös beroja jotta kiittämättömille ja tiedolle allergisille fennoille voisi järjestää kouluja ja katukylttejä.

Näin katuotannan perusteella Suomen pääkielet ovat:

-suomi

-venäjä

-englanti

-muut kielet (ruotsi, somali, viittomakieli, arabia jne.)

Ruotsin puhujia voi kyllä olla määrällisesti enemmän kuin venäjän käyttäjiä, mutta tällä ei ole valtakunnallisesti mitään merkitystä, koska nämä ruotsinkieliset eivät koskaan poistu kotipitäjältään, kun taas venäjää ja englantia käytetään kaikkialla Utsjoelta Helsinkiin saakka. Itä-Suomessa kaupoissa kuulutukset tulevat venäjäksi, suomeksi ja englanniksi. 

Suomen valtakunnalliset vähemmistökielet kaupankäynnin kannalta ovat siis suomi, venäjä ja englanti. Espanja on ruotsin edellä käyttötilastoissa. Ruotsi on paikalliskieli tietyillä paikkakunnilla. 

Ruotsinkielentaitoisten kiintiö, ei ruotsinkielisten. Pitää myös huomioida, että suhde ei ole tuo 107-37, koska vain helsinki kouluttaa ruotsin kielellä. Eli pitää laskea kaikkien lääkisten paikat yhteen ja verrata tuota 37:ää siihen. Ruotsinkielisillä oikeus saada lääkärin palveluja sillä kielellä, jota ymmärtää. Kaikki ei tosiaankaan ole kaksikielisiä. Haluaisitko itse keskustella omista syöpähoidoista ruotsiksi? Ja saada ohjeet vain på svenska?

Kun sanotaan että vastaavasti suomenkielinen voi opetella ruotsia ja hakea ruotsinkielisessä kiintiössä sisään niin miksi ruotsinkielinen ei voi hakea vastaavasti suomenkielisessä kiintiössä? Ai niin kun ruotsinkieliseen pääsee alemmilla pisteillä. Tasa-arvoako? Ainakin pääsypisteet pitäisi olla molemmilla ihan samat

No hae ap ruotsinkieliselle linjalle.

Ruotsinkielisiä on noin 5 prosenttia väestöstä, joten kaikista lääkispaikoista Suomessa sais maksimissaan tuon verran olla heille kohdistettuja. Sairasta miten me edelleen kumarrellaan tätä "parempaa väkeä".

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisen puolen pitäis olla suhdannainen ruotsinkieliseen väestöön. En usko, että Suomessa 30% puhuu äidinkielenään ruotsia. Tää on Suomen kolonisaatiota, jossa ns. parempaa kieltä puhuva vhemmistö pääsee kullattua polkua pitkin yhteiskunnan eliittiin. 

Suomen väestöstä oli vuoden 2020 lopussa ilmoitettu ruotsinkielisiksi 287 871 henkeä, mikä vastaa 5,2 % Suomen asukkaista. (Wikipedia)

Mitä ajatuksia herättää?

Oletettavasti ruotsinkieliseen kiintiöön päässeillä pitää olla kuitenkin hyvä suomenkielen taito, jotta voivat toteuttaa kalliilla koulutuksella hankittua lääkärin ammattia Suomessa. Täällä kun on enimmäkseen suomenkielisiä potilaita.

Ja sitten kiinnostaisi tietää kuinka paljon tuo ruotsinkielinen kiintiö houkuttelee ensiksi hankkimaan koulutuksen Suomessa ja sitten muuttamaan naapurimaahan lääkärin hommiin. Onko muutto selkeästi suurempaa kuin suomenkielisessä ryhmässä?

Muuten on hyvä, että lääkäreillä riittää kielitaitoa. 

Oma 18.v jälkeläiseni pääsi  Helsingin lääkikseen Suomi kiintiössä. Ruotsi oli heikoin aine lukiossa.

Eli noin 7 kertainen määrä ruotsinkielisten määrään nähden. Eikös niitä ole n. 5 % kansasta.  Oikea suhde olisi  5 paikkaa sataa suomalaista kohden näin pikamatikalla. Ei ole oikein, virlä pienemmillä pisteilläkin pääsevät sisään.  Etuoikeutettuja ovat tässäkin asiassa. 

Onhan se kyllä nähty ennenkin.  Tosi huonolla koulumenestyksellä, mutta sisäänpäässeitä Hankenin käyneitä ekonomeja on runsaasti johtotehtävissä firmoissa ja julkisissa viroissa.