Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos tietäisit sen, mitä nyt tiedät, tekisitkö lapsia?
07.07.2023 |
Te lapsia hankkineet, miten on, rehellisesti? Liitä vastaukseen lasten lukumäärä ja ikä. Kysyn tätä siksi, että minä en rehellisesti sanottuna tiedä. Minulla on kaksi, 12- ja 14-vuotiaat. Olen miettinyt tätä paljon näiden nettikeskustelujen pohjalta. Lasteni kasvuvuosina olen katunut monta kertaa ja ajatellut, että en sovi äidiksi. Kuitenkin nyt, kun ovat jo isoja, en tiedä. Olisin jäänyt paljosta paitsi jos heitä ei olisi, toisaalta olisin voinut elää oman elämäni kokonaan itselleni enkä todennäköisesti olisi enää naimisissa heidän isänsä kanssa.
Kommentit (82)
En. En menisi edes naimisiin. En haikailisi turhaan jonkun miehen perään. Parisuhde 😂🤣🤔😂😂😂😂 yksin en ole yksinäinen. Elän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En. En menisi edes naimisiin. En haikailisi turhaan jonkun miehen perään. Parisuhde 😂🤣🤔😂😂😂😂 yksin en ole yksinäinen. Elän!
Montako lasta sinulla on ja minkä ikäisiä?
Mun lapset on vasta 3 ja 5, mutta en kadu. Enkä ole päivääkään katunut. Päinvastoin toisinaan mietin miksi edes tekisin mitään jos heitä ei olisi. Toisaalta silloin kun vielä olin lapseton olin ihan tyytyväinen elämääni. Mutta nyt vasta olenkin, ihan eri merkitys munkin olemassa ololle.
Kolme alakouluikäistä lasta. Olisi ollut mahdollista jättää yhteen tai kahteen, haluttiin kolme. Tuntunut aina oikealta, enkä ole miettinyt ikinä mitään tommosta. Ymmärrän toki heitäkin, jotka kokevat erilailla ja ovat miettineet asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekisin. 10 v. Ja 14 v. Ikäiset lapset ja karu ero heidän isästään pari vuotta sitten. Lasten takia elämä tuntuu edelleen merkitykselliseltä. Sentään siitä liitosta jotain jäi, kun jäi nuo. Muuten voisi tuntua siltä että meni 20 vuotta hukkaan.
Olen kiitollinen kun näen että pystyn tarjoamaan heille hyviä lapsuuden muistoja ja elämyksiä.
Oma henkilökohtainen elämä nyt on lähinnä töissäkäyntiä.
Vierailija kirjoitti:
En VARMASTI!!!!!!
Montako lasta sinulla on ja minkä ikäisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on 42 vuotta takana, eikä ole lapsia. Tajusin mitä on tulossa enkä kadu. Varmasti olen jäänyt paljosta paitsi, mutta syntymättömien lasteni puolestani olen iloinen.
Minulla on yksi lähes täysi-ikäinen. En sano, etteikö olisi ollut hetkiä, jolloin olin syystä tai toisesta tunnekuohuissani niin että kaduin äitiyttäni. Niitä oli aina kun ei saanut nukuttua.
Nyt kun katselen tuota ihanaa ihmistä ja uskon vihdoin esimerkiksi että valehtelevasta 5-vuotiaasta voi kasvaa yltiörehellinen nuori, nirsosta lapsesta ruokareseptejä kokeileva, vastiketta juovasta pullolapsesta kymppejä vetelevä niin harmittelen sitä, etten saanut useampia. Kaikkea turhaa sitä onkin stressattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tekisi! Enkä olisi parisuhteessakaan.
Noi on vasta 1 ja 3, mutta parasta mun elämässä. Varsinkin nyt,kun isommasta alkaa oikeasti olla juttuseuraa, se jaksaa kävellä ja pyöräillä pitkiä matkoja, on ihanaa viettää sen kanssa aikaa ja käydä paikoissa, tehdä kaikkea kivaa. Lapset on niin aitoja ja välittömiä, ne kiinnittää huomiota kaikkiin pieniin yksityiskohtiin ja nauttii kaikesta, ei niiden seurassa vaan voi olla huonolla tuulella. Nää kaks on just sopiva määrä mulle, elämä on just hyvä näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 42 vuotta takana, eikä ole lapsia. Tajusin mitä on tulossa enkä kadu. Varmasti olen jäänyt paljosta paitsi, mutta syntymättömien lasteni puolestani olen iloinen.
Tässä ei kysytty lapsettomilta mitään.
En hankkisi. Surut ja huolet vain suurenee mitä vanhemmiksi lapset tulee. Ne on nyt iältään kaikki kummaltakin puolen kahtakymppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tekisi! Enkä olisi parisuhteessakaan.
Montako lasta sinulla on ja minkä ikäisiä?
Kyllä kadun välillä. Yksi lapsi vain ja hänen kanssaan tosi hauskaakin on usein, mutta on todella itsepäinen välillä. Tuntuu, että vaikka kuria ja rakkautta ja yhdessä oloa on niin silti en aina pärjää hänen kanssaan. Nyt ollaan vuosi oltu perheneuvolan asiakkaita. Välillä mietin että mikä hänestä mahtaa oikein tulla isona. Vähän on poikkeava muista ja sairauksia. Syytän itseäni hänen käytöksestään jatkuvasti ja tosi rankkaa välillä.. Ei ole kehitysvammainen, mutta vaikeaa on toisinaan vaikka tähänkin olen tottunut. Rakastan häntä valtavasti, mutta jotkin pienetkään asiat eivät vain meinaa onnistua tuon itsepäisyyden ja omaehtoisuuden vuoksi.
Ikää hänellä pian seitsemän. Paljon hyvääkin hänessä toki näen.
Tekisin useampia lapsia, jos olisin tiennyt sen minkä nyt. Yksi 6-vuotias lapsi, en ehdi enää saada useampia. Sääli, lapsen kanssa on varsinkin nyt vaippaiän jälkeen niin hauskaa.
Tietenkin. Ainut järkevä syy elää.
Hirveä sanoa mutta en.. Olisin nyt miljonääri ja valmis isäksi. Tein lapsia nuorena ja en todellakaan ollut valmis siihen
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin. Ainut järkevä syy elää.
Koetko tosiaan näin?
Ap
Alue: Aihe vapaa
Kyllä tekisin. Yksi 20v lapsi on. Toive olisi ollut iso perhe, mutta en saanut edes toista lasta. Ei ollut oma valinta ja nyt alkaa tulla ikä vastaan.