Lapsi ei suostu syömään mitään tuoretta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kyse on supermaistamisesta, niin käytännössä annan asian olla vai? Ja tarjoan sitä mikä menee ha purkista vitamiinit? Mutta entä päiväkoti? Sieltä valittavat minulle kun lapsi nirsoilee.

Ap

Kyllä, annat vain olla koska asia ei muuksi muutu vaikka mitä tekisit. Kyllä, tarjoat sitä mikä maistuu. Vitamiinit käyttöön vain jos niitä ei ruuasta saa (huomaa, että vitamiineja saa muualtakin kuin kasviksista). Päiväkotiin otat jostain luotettavasta lähteestä tietopaketin ja käsket tätien lukea siitä, mistä on kyse. Sinun lapsesi, sinun vastuusi. 

Tietenkin minun vastuu. Mutta vaikka täältä hyviä vinkkejä tuleekin, niin en minä nettipalstan perusteella ala diagnosoimaan lastani supermaistajaksi, vaan varmaan tarvisin ns. second opinion joltain ammattilaiselta, ennen kuin päiväkotiin asian varmana esitän. En vain tiedä mikä ammattilainen se olisi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kyse on supermaistamisesta, niin käytännössä annan asian olla vai? Ja tarjoan sitä mikä menee ha purkista vitamiinit? Mutta entä päiväkoti? Sieltä valittavat minulle kun lapsi nirsoilee.

Ap

Kyllä, annat vain olla koska asia ei muuksi muutu vaikka mitä tekisit. Kyllä, tarjoat sitä mikä maistuu. Vitamiinit käyttöön vain jos niitä ei ruuasta saa (huomaa, että vitamiineja saa muualtakin kuin kasviksista). Päiväkotiin otat jostain luotettavasta lähteestä tietopaketin ja käsket tätien lukea siitä, mistä on kyse. Sinun lapsesi, sinun vastuusi. 

Tietenkin minun vastuu. Mutta vaikka täältä hyviä vinkkejä tuleekin, niin en minä nettipalstan perusteella ala diagnosoimaan lastani supermaistajaksi, vaan varmaan tarvisin ns. second opinion joltain ammattilaiselta, ennen kuin päiväkotiin asian varmana esitän. En vain tiedä mikä ammattilainen se olisi.

Ap

Sulla on siinä nenän edessä jonkinlainen internettiin yhdistetty laite. Sillä voi etsiä tietoa muualtakin kuin täältä. 100% varmuudella löydät internetistä luotettavaa ammattilaisten kirjoittamaa tietoa aiheesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kyse on supermaistamisesta, niin käytännössä annan asian olla vai? Ja tarjoan sitä mikä menee ha purkista vitamiinit? Mutta entä päiväkoti? Sieltä valittavat minulle kun lapsi nirsoilee.

Ap

Kyllä, annat vain olla koska asia ei muuksi muutu vaikka mitä tekisit. Kyllä, tarjoat sitä mikä maistuu. Vitamiinit käyttöön vain jos niitä ei ruuasta saa (huomaa, että vitamiineja saa muualtakin kuin kasviksista). Päiväkotiin otat jostain luotettavasta lähteestä tietopaketin ja käsket tätien lukea siitä, mistä on kyse. Sinun lapsesi, sinun vastuusi. 

Tietenkin minun vastuu. Mutta vaikka täältä hyviä vinkkejä tuleekin, niin en minä nettipalstan perusteella ala diagnosoimaan lastani supermaistajaksi, vaan varmaan tarvisin ns. second opinion joltain ammattilaiselta, ennen kuin päiväkotiin asian varmana esitän. En vain tiedä mikä ammattilainen se olisi.

Ap

Ei sellaista ammattilaista taida olla.  Makuaistin herkkyys on samanlainen ominaisuus, kuin hiusten väri tai jalan koko.

Makuaistia on pidetty aina toisarvoisena ja supermaistajuusikin on löydetty vasta viime aikoina.

Tästä voit alkaa lukemaan:

https://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&as_sdt=0%2C5&as_vis=1&q=superta…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kyse on supermaistamisesta, niin käytännössä annan asian olla vai? Ja tarjoan sitä mikä menee ha purkista vitamiinit? Mutta entä päiväkoti? Sieltä valittavat minulle kun lapsi nirsoilee.

Ap

Kyllä, annat vain olla koska asia ei muuksi muutu vaikka mitä tekisit. Kyllä, tarjoat sitä mikä maistuu. Vitamiinit käyttöön vain jos niitä ei ruuasta saa (huomaa, että vitamiineja saa muualtakin kuin kasviksista). Päiväkotiin otat jostain luotettavasta lähteestä tietopaketin ja käsket tätien lukea siitä, mistä on kyse. Sinun lapsesi, sinun vastuusi. 

Tietenkin minun vastuu. Mutta vaikka täältä hyviä vinkkejä tuleekin, niin en minä nettipalstan perusteella ala diagnosoimaan lastani supermaistajaksi, vaan varmaan tarvisin ns. second opinion joltain ammattilaiselta, ennen kuin päiväkotiin asian varmana esitän. En vain tiedä mikä ammattilainen se olisi.

Ap

Sulle on linkitetty useampikin lähde. Sieltä vain tietoa etsimään. Ei kaikkea voi sinulle tarjottimella tuoda valmiiksi vaan sinun pitää itsekin nähdä vaivaa tiedonhankinnan eteen. Et ole enää lapsi, jolle kaikki pitää tehdä valmiiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kyse on supermaistamisesta, niin käytännössä annan asian olla vai? Ja tarjoan sitä mikä menee ha purkista vitamiinit? Mutta entä päiväkoti? Sieltä valittavat minulle kun lapsi nirsoilee.

Ap

Kyllä, annat vain olla koska asia ei muuksi muutu vaikka mitä tekisit. Kyllä, tarjoat sitä mikä maistuu. Vitamiinit käyttöön vain jos niitä ei ruuasta saa (huomaa, että vitamiineja saa muualtakin kuin kasviksista). Päiväkotiin otat jostain luotettavasta lähteestä tietopaketin ja käsket tätien lukea siitä, mistä on kyse. Sinun lapsesi, sinun vastuusi. 

Tietenkin minun vastuu. Mutta vaikka täältä hyviä vinkkejä tuleekin, niin en minä nettipalstan perusteella ala diagnosoimaan lastani supermaistajaksi, vaan varmaan tarvisin ns. second opinion joltain ammattilaiselta, ennen kuin päiväkotiin asian varmana esitän. En vain tiedä mikä ammattilainen se olisi.

Ap

Sulle on linkitetty useampikin lähde. Sieltä vain tietoa etsimään. Ei kaikkea voi sinulle tarjottimella tuoda valmiiksi vaan sinun pitää itsekin nähdä vaivaa tiedonhankinnan eteen. Et ole enää lapsi, jolle kaikki pitää tehdä valmiiksi. 

Miksi ilkeilette aapeelle? Hänhän on vain fiksu kun ei diagnosoi lastaan tuntemattomien mammojen kirjoittelun perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kyse on supermaistamisesta, niin käytännössä annan asian olla vai? Ja tarjoan sitä mikä menee ha purkista vitamiinit? Mutta entä päiväkoti? Sieltä valittavat minulle kun lapsi nirsoilee.

Ap

Kyllä, annat vain olla koska asia ei muuksi muutu vaikka mitä tekisit. Kyllä, tarjoat sitä mikä maistuu. Vitamiinit käyttöön vain jos niitä ei ruuasta saa (huomaa, että vitamiineja saa muualtakin kuin kasviksista). Päiväkotiin otat jostain luotettavasta lähteestä tietopaketin ja käsket tätien lukea siitä, mistä on kyse. Sinun lapsesi, sinun vastuusi. 

Tietenkin minun vastuu. Mutta vaikka täältä hyviä vinkkejä tuleekin, niin en minä nettipalstan perusteella ala diagnosoimaan lastani supermaistajaksi, vaan varmaan tarvisin ns. second opinion joltain ammattilaiselta, ennen kuin päiväkotiin asian varmana esitän. En vain tiedä mikä ammattilainen se olisi.

Ap

Sulle on linkitetty useampikin lähde. Sieltä vain tietoa etsimään. Ei kaikkea voi sinulle tarjottimella tuoda valmiiksi vaan sinun pitää itsekin nähdä vaivaa tiedonhankinnan eteen. Et ole enää lapsi, jolle kaikki pitää tehdä valmiiksi. 

Miksi ilkeilette aapeelle? Hänhän on vain fiksu kun ei diagnosoi lastaan tuntemattomien mammojen kirjoittelun perusteella.

Supermaistajuus ei ole mikään diagnoosi, kuten ei ole pitkähiuksisuuskaan. Kyseessä on ihan normaali ihmisen ominaisuus, joka on tällä lapsella tavallista enemmän ääripäässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö siis ole koskaan syönyt, vaikka joka päivä on lautasella?

Useimmiten maistaa, mutta sanoo ei tykkää eikä suostu syömään.

Ap

Myöhemmin alkoholi ja tupakka tulee kiinnostamaan ihan liikaa. Mutta mikään terveellinen ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kyse on supermaistamisesta, niin käytännössä annan asian olla vai? Ja tarjoan sitä mikä menee ha purkista vitamiinit? Mutta entä päiväkoti? Sieltä valittavat minulle kun lapsi nirsoilee.

Ap

Kyllä, annat vain olla koska asia ei muuksi muutu vaikka mitä tekisit. Kyllä, tarjoat sitä mikä maistuu. Vitamiinit käyttöön vain jos niitä ei ruuasta saa (huomaa, että vitamiineja saa muualtakin kuin kasviksista). Päiväkotiin otat jostain luotettavasta lähteestä tietopaketin ja käsket tätien lukea siitä, mistä on kyse. Sinun lapsesi, sinun vastuusi. 

Tietenkin minun vastuu. Mutta vaikka täältä hyviä vinkkejä tuleekin, niin en minä nettipalstan perusteella ala diagnosoimaan lastani supermaistajaksi, vaan varmaan tarvisin ns. second opinion joltain ammattilaiselta, ennen kuin päiväkotiin asian varmana esitän. En vain tiedä mikä ammattilainen se olisi.

Ap

Sulle on linkitetty useampikin lähde. Sieltä vain tietoa etsimään. Ei kaikkea voi sinulle tarjottimella tuoda valmiiksi vaan sinun pitää itsekin nähdä vaivaa tiedonhankinnan eteen. Et ole enää lapsi, jolle kaikki pitää tehdä valmiiksi. 

Miksi ilkeilette aapeelle? Hänhän on vain fiksu kun ei diagnosoi lastaan tuntemattomien mammojen kirjoittelun perusteella.

Fiksu jos olisi, ei olisi tullut tänne ollenkaan, vaan olisi jo 6 vuotta sitten etsinyt aiheesta luotettavaa tietoa. Kuulostaa melkein provolta, että vasta eskari-iässä on tajuttu, että hetkonen hei, tässä on ehkä jotain poikkeavaa. Lapsi kuitenkin todennäköisesti ollut päiväkodissa enemmän kuin tämän kesän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö siis ole koskaan syönyt, vaikka joka päivä on lautasella?

Useimmiten maistaa, mutta sanoo ei tykkää eikä suostu syömään.

Ap

Myöhemmin alkoholi ja tupakka tulee kiinnostamaan ihan liikaa. Mutta mikään terveellinen ei.

Itseasiassa supermaistajuus haittaa tupakoinnin ja viinan juonnin aloittamista merkittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kyse on supermaistamisesta, niin käytännössä annan asian olla vai? Ja tarjoan sitä mikä menee ha purkista vitamiinit? Mutta entä päiväkoti? Sieltä valittavat minulle kun lapsi nirsoilee.

Ap

Kyllä, annat vain olla koska asia ei muuksi muutu vaikka mitä tekisit. Kyllä, tarjoat sitä mikä maistuu. Vitamiinit käyttöön vain jos niitä ei ruuasta saa (huomaa, että vitamiineja saa muualtakin kuin kasviksista). Päiväkotiin otat jostain luotettavasta lähteestä tietopaketin ja käsket tätien lukea siitä, mistä on kyse. Sinun lapsesi, sinun vastuusi. 

Tietenkin minun vastuu. Mutta vaikka täältä hyviä vinkkejä tuleekin, niin en minä nettipalstan perusteella ala diagnosoimaan lastani supermaistajaksi, vaan varmaan tarvisin ns. second opinion joltain ammattilaiselta, ennen kuin päiväkotiin asian varmana esitän. En vain tiedä mikä ammattilainen se olisi.

Ap

Sulle on linkitetty useampikin lähde. Sieltä vain tietoa etsimään. Ei kaikkea voi sinulle tarjottimella tuoda valmiiksi vaan sinun pitää itsekin nähdä vaivaa tiedonhankinnan eteen. Et ole enää lapsi, jolle kaikki pitää tehdä valmiiksi. 

Miksi ilkeilette aapeelle? Hänhän on vain fiksu kun ei diagnosoi lastaan tuntemattomien mammojen kirjoittelun perusteella.

Fiksu jos olisi, ei olisi tullut tänne ollenkaan, vaan olisi jo 6 vuotta sitten etsinyt aiheesta luotettavaa tietoa. Kuulostaa melkein provolta, että vasta eskari-iässä on tajuttu, että hetkonen hei, tässä on ehkä jotain poikkeavaa. Lapsi kuitenkin todennäköisesti ollut päiväkodissa enemmän kuin tämän kesän. 

Älä viitsi. Hän on puhunut asiasta useamman kerran neuvolassa. On ihan normaalia, että ihmiset luottaa neuvolaan.

Mulla on samanikäinen poika. Olen totuttanut hänet uusiin makuihin ja arveluttaviin ruokiin niin, että annan nälkäisenä aterialla lautasella vain sitä ruokaa, mihin haluan hänen tottuvan. Riittää, että hän maistaa aluksi yhden palan. Sitten hän saa muuta.

Tätä pitää toistaa jokaisen kummalliseksi koetun ruoan kanssa 5-10 kertaa. Sitten hän tottuu makuun ja syö vähä vähältä enemmän. Esimerkiksi tomaatit, porkkanat, pähkinät, paprikat, erilaiset kastikkeet ym. olen saanut uppoamaan näin. Pitää olla aika johdonmukainen, mutta toisaalta sitten helpottaa ruokailua. Esimerkiksi ravintoloissa lapsi voi syödä samoja ruokia aikuisten kanssa kunhan ei ole liian tulista. Ei varmaan silti kaikkien lasten kanssa toimi.

Ne ruokailun jälkeiset mahakivut voivat olla allergiaa. Supermaistajuus ei sulje allergiaa pois. Jos lapsi saa tästä eteenpäin päättää pois jätettävät ruoka-aineet, hän suurella todennäköisyydellä luopuu myös mahdollisesta allergeenistä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on samanikäinen poika. Olen totuttanut hänet uusiin makuihin ja arveluttaviin ruokiin niin, että annan nälkäisenä aterialla lautasella vain sitä ruokaa, mihin haluan hänen tottuvan. Riittää, että hän maistaa aluksi yhden palan. Sitten hän saa muuta.

Tätä pitää toistaa jokaisen kummalliseksi koetun ruoan kanssa 5-10 kertaa. Sitten hän tottuu makuun ja syö vähä vähältä enemmän. Esimerkiksi tomaatit, porkkanat, pähkinät, paprikat, erilaiset kastikkeet ym. olen saanut uppoamaan näin. Pitää olla aika johdonmukainen, mutta toisaalta sitten helpottaa ruokailua. Esimerkiksi ravintoloissa lapsi voi syödä samoja ruokia aikuisten kanssa kunhan ei ole liian tulista. Ei varmaan silti kaikkien lasten kanssa toimi.

Tämä menetelmä ei toimi supermaistajien kanssa yhtään. On pelkkää kidutusta.

Mitäs jos tarjoisit niitä kasviksia ihan ruokana, eikä sellaisenaan "tuoreena"? Kaikki eivät pidä raaoista vihanneksista. Kasviksista voi laittaa maukasta ruokaa. Kasvis (tai kasvis-liha)lasagne tai kasvispihvit ehkä maistuisi lapselle? Perunamuusiin voi sekoittaa osan porkkanaa, selleriä, kukkakaalia tms. Pastakastikkeeseen voi laittaa kaikenlaista kasvista pieneksi pilkottuna, menee siellä juuston ja mahdollisen jauhelihan seassa.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kyse on supermaistamisesta, niin käytännössä annan asian olla vai? Ja tarjoan sitä mikä menee ha purkista vitamiinit? Mutta entä päiväkoti? Sieltä valittavat minulle kun lapsi nirsoilee.

Ap

Kyllä, annat vain olla koska asia ei muuksi muutu vaikka mitä tekisit. Kyllä, tarjoat sitä mikä maistuu. Vitamiinit käyttöön vain jos niitä ei ruuasta saa (huomaa, että vitamiineja saa muualtakin kuin kasviksista). Päiväkotiin otat jostain luotettavasta lähteestä tietopaketin ja käsket tätien lukea siitä, mistä on kyse. Sinun lapsesi, sinun vastuusi. 

Tietenkin minun vastuu. Mutta vaikka täältä hyviä vinkkejä tuleekin, niin en minä nettipalstan perusteella ala diagnosoimaan lastani supermaistajaksi, vaan varmaan tarvisin ns. second opinion joltain ammattilaiselta, ennen kuin päiväkotiin asian varmana esitän. En vain tiedä mikä ammattilainen se olisi.

Ap

Sulle on linkitetty useampikin lähde. Sieltä vain tietoa etsimään. Ei kaikkea voi sinulle tarjottimella tuoda valmiiksi vaan sinun pitää itsekin nähdä vaivaa tiedonhankinnan eteen. Et ole enää lapsi, jolle kaikki pitää tehdä valmiiksi. 

Miksi ilkeilette aapeelle? Hänhän on vain fiksu kun ei diagnosoi lastaan tuntemattomien mammojen kirjoittelun perusteella.

Fiksu jos olisi, ei olisi tullut tänne ollenkaan, vaan olisi jo 6 vuotta sitten etsinyt aiheesta luotettavaa tietoa. Kuulostaa melkein provolta, että vasta eskari-iässä on tajuttu, että hetkonen hei, tässä on ehkä jotain poikkeavaa. Lapsi kuitenkin todennäköisesti ollut päiväkodissa enemmän kuin tämän kesän. 

Älä viitsi. Hän on puhunut asiasta useamman kerran neuvolassa. On ihan normaalia, että ihmiset luottaa neuvolaan.

Ei kyllä millään muotoa normaalia, että luottaa neuvolaan niin sokeasti, ettei tule mieleen etsiä tietoa mistään muualta. Neuvolan tädit ovat vain terveydenhoitajia. Eivät he kaikkea tiedä. Eivätkä todellakaan aina ole oikeassa. Heitä on ihan sallittua ja jopa suositeltavaa kyseenalaistaa, jos itsestä tuntuu, että homma ei ole ollenkaan niin kuin täti antaa ymmärtää. Esimerkiksi minulle sanottiin äitiysneuvolassa, että painoa pitäisi saada alas, vaikka olin siihen aikaan aktiiviurheilija. Täti ei tajunnut, että lihaskin painaa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on samanikäinen poika. Olen totuttanut hänet uusiin makuihin ja arveluttaviin ruokiin niin, että annan nälkäisenä aterialla lautasella vain sitä ruokaa, mihin haluan hänen tottuvan. Riittää, että hän maistaa aluksi yhden palan. Sitten hän saa muuta.

Tätä pitää toistaa jokaisen kummalliseksi koetun ruoan kanssa 5-10 kertaa. Sitten hän tottuu makuun ja syö vähä vähältä enemmän. Esimerkiksi tomaatit, porkkanat, pähkinät, paprikat, erilaiset kastikkeet ym. olen saanut uppoamaan näin. Pitää olla aika johdonmukainen, mutta toisaalta sitten helpottaa ruokailua. Esimerkiksi ravintoloissa lapsi voi syödä samoja ruokia aikuisten kanssa kunhan ei ole liian tulista. Ei varmaan silti kaikkien lasten kanssa toimi.

Tämä menetelmä ei toimi supermaistajien kanssa yhtään. On pelkkää kidutusta.

Ei supermaistajat ole sellaisia, jotka eivät pidä kasviksista. Olet käsittänyt väärin. 

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos tarjoisit niitä kasviksia ihan ruokana, eikä sellaisenaan "tuoreena"? Kaikki eivät pidä raaoista vihanneksista. Kasviksista voi laittaa maukasta ruokaa. Kasvis (tai kasvis-liha)lasagne tai kasvispihvit ehkä maistuisi lapselle? Perunamuusiin voi sekoittaa osan porkkanaa, selleriä, kukkakaalia tms. Pastakastikkeeseen voi laittaa kaikenlaista kasvista pieneksi pilkottuna, menee siellä juuston ja mahdollisen jauhelihan seassa.  

Luitkohan sinä aloitusta ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos tarjoisit niitä kasviksia ihan ruokana, eikä sellaisenaan "tuoreena"? Kaikki eivät pidä raaoista vihanneksista. Kasviksista voi laittaa maukasta ruokaa. Kasvis (tai kasvis-liha)lasagne tai kasvispihvit ehkä maistuisi lapselle? Perunamuusiin voi sekoittaa osan porkkanaa, selleriä, kukkakaalia tms. Pastakastikkeeseen voi laittaa kaikenlaista kasvista pieneksi pilkottuna, menee siellä juuston ja mahdollisen jauhelihan seassa.  

Lueppa koko ketju.

Kyseessä on suomalainen mies. Tai autisti.