Lue keskustelun säännöt.
Lapsi ei suostu syömään mitään tuoretta
07.07.2023 |
Vauvasta asti joka päivä on ollut lautasella jokin tuorepala. Kurkkua, tomaattia, omenaa, päärynää, paprikaa, salaattia, porkkanaa, banaania, mansikkaa, mustikkaa jne. Täyttää kohta kuusi vuotta eikä suostu mitään tuollaista tuoretta vihannesta, juuresta, hedelmää tai marjaa syömään. Ei paloina, kokonaisina, raasteina, ei muruina, ei mössöinä. Ei jugurtin seassa, ei puurossa, ei missään. Jonkun verran porkkanasosetta pystyy kypsässä muodossa piilottamaan sämpylöihin, mutta muuten ei piilotettunakaan onnistu. Omenapiirakasta jättää omenat lautaselle ja syö muun. Millä lapsen saa syömään tuollaisia?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on joku ihme vimma ja pakkomielle siitä, että kaikkien pitäisi syödä samoja ruokia.
En ole koskaan ymmärtänyt miksi näin. Jos ravintoaineiden saanti on riittävää, eikö ole ihan sama mistä ruoka-aineista ne ravintoaineet tulevat?
Itse asiassa minulle asialla ei edes olisi niin väliä, mutta neuvola, päiväkoti ja myöhemmin sitten varmaan koulu nipottaa tuosta että kaikkea pitäisi maistaa ja opetella syömään. Samoin isovanhemmat. Oma suhtautumiseni on paljon rennompi.
ApEi kuulosta kovin rennolta, että käytät perjantai-iltasi siihen, että pohdit av-palstalla lapsesi syömättömyyttä.
Mitä muuta tekisin? Olen juuri nyt kaksin lapsen kanssa kotona, mies on iltavuorossa. Lapsi meni jo nukkumaan. En voi lähteä minnekään kotoa, ei ole juuri muuta tekemistä kuin selailla nettiä ja kirjoitella tänne. Olen jo 38 iältäni eikä menojalka ole vuosiin vipattanut.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on joku ihme vimma ja pakkomielle siitä, että kaikkien pitäisi syödä samoja ruokia.
En ole koskaan ymmärtänyt miksi näin. Jos ravintoaineiden saanti on riittävää, eikö ole ihan sama mistä ruoka-aineista ne ravintoaineet tulevat?
Mutkun koulussa jo opetettiin, että "popsi popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa, naminaminaminami porkkanaa". Siksi kaikkien pitää tykätä porkkanasta ja muistakin kasviksista.
Minua suorastaan nolottaa kun neuvolassa aina kyselevät, että vieläkö se lapsi nirsoilee vai joko olet opettanut sitä syömään porkkanaa ja omenaa. Ja minä tunnen häpeää kun olen sitten epäonnistunut tässä opettamisessa.
Ap
Kasva aikuiseksi ja keskity lapsesi hyvinvointiin ja lopeta tuollainen teinityttömäinen nolostelu. Lapsen olokin vain pahenee, kun se huomaa, että äitiä hävettää lapsen erilaisuus. Lapsi tulkitsee sen nimenomaan näin, koska lapsen maailma on minäkeskinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on joku ihme vimma ja pakkomielle siitä, että kaikkien pitäisi syödä samoja ruokia.
En ole koskaan ymmärtänyt miksi näin. Jos ravintoaineiden saanti on riittävää, eikö ole ihan sama mistä ruoka-aineista ne ravintoaineet tulevat?
Itse asiassa minulle asialla ei edes olisi niin väliä, mutta neuvola, päiväkoti ja myöhemmin sitten varmaan koulu nipottaa tuosta että kaikkea pitäisi maistaa ja opetella syömään. Samoin isovanhemmat. Oma suhtautumiseni on paljon rennompi.
ApEi kuulosta kovin rennolta, että käytät perjantai-iltasi siihen, että pohdit av-palstalla lapsesi syömättömyyttä.
Mitä muuta tekisin? Olen juuri nyt kaksin lapsen kanssa kotona, mies on iltavuorossa. Lapsi meni jo nukkumaan. En voi lähteä minnekään kotoa, ei ole juuri muuta tekemistä kuin selailla nettiä ja kirjoitella tänne. Olen jo 38 iältäni eikä menojalka ole vuosiin vipattanut.
Ap
Itse tuossa tilanteessa lukisin kirjaa tai katselisin netflixiä rentoutuakseni enkä panikoisi täällä asiasta, joka selkeästi aiheuttaa stressiä muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on joku ihme vimma ja pakkomielle siitä, että kaikkien pitäisi syödä samoja ruokia.
En ole koskaan ymmärtänyt miksi näin. Jos ravintoaineiden saanti on riittävää, eikö ole ihan sama mistä ruoka-aineista ne ravintoaineet tulevat?
Itse asiassa minulle asialla ei edes olisi niin väliä, mutta neuvola, päiväkoti ja myöhemmin sitten varmaan koulu nipottaa tuosta että kaikkea pitäisi maistaa ja opetella syömään. Samoin isovanhemmat. Oma suhtautumiseni on paljon rennompi.
ApEi kuulosta kovin rennolta, että käytät perjantai-iltasi siihen, että pohdit av-palstalla lapsesi syömättömyyttä.
Mitä muuta tekisin? Olen juuri nyt kaksin lapsen kanssa kotona, mies on iltavuorossa. Lapsi meni jo nukkumaan. En voi lähteä minnekään kotoa, ei ole juuri muuta tekemistä kuin selailla nettiä ja kirjoitella tänne. Olen jo 38 iältäni eikä menojalka ole vuosiin vipattanut.
ApItse tuossa tilanteessa lukisin kirjaa tai katselisin netflixiä rentoutuakseni enkä panikoisi täällä asiasta, joka selkeästi aiheuttaa stressiä muutenkin.
En minä kylläkään mitenkään panikoi. Kunhan mietin asiaa vain.
Ap
Ihan tälläinen ehkä tunkeilevalta tuntuva kysymys: Eikö koskaan ole tullut mieleen selvittää, miksi lapsi kieltäytyy vihanneksista? Varsinkin, kun kyseessä on vauvasta asti jatkunut tilanne. Nykyään on kuitenkin kaikki maailman tieto saatavilla.
Vai onko sinuun iskostettu jo lapsena se ajatus, että kaikki ruoka on hyvää, kunhan tarpeeksi maistaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on joku ihme vimma ja pakkomielle siitä, että kaikkien pitäisi syödä samoja ruokia.
En ole koskaan ymmärtänyt miksi näin. Jos ravintoaineiden saanti on riittävää, eikö ole ihan sama mistä ruoka-aineista ne ravintoaineet tulevat?
Itse asiassa minulle asialla ei edes olisi niin väliä, mutta neuvola, päiväkoti ja myöhemmin sitten varmaan koulu nipottaa tuosta että kaikkea pitäisi maistaa ja opetella syömään. Samoin isovanhemmat. Oma suhtautumiseni on paljon rennompi.
ApEi kuulosta kovin rennolta, että käytät perjantai-iltasi siihen, että pohdit av-palstalla lapsesi syömättömyyttä.
Mitä muuta tekisin? Olen juuri nyt kaksin lapsen kanssa kotona, mies on iltavuorossa. Lapsi meni jo nukkumaan. En voi lähteä minnekään kotoa, ei ole juuri muuta tekemistä kuin selailla nettiä ja kirjoitella tänne. Olen jo 38 iältäni eikä menojalka ole vuosiin vipattanut.
ApItse tuossa tilanteessa lukisin kirjaa tai katselisin netflixiä rentoutuakseni enkä panikoisi täällä asiasta, joka selkeästi aiheuttaa stressiä muutenkin.
En minä kylläkään mitenkään panikoi. Kunhan mietin asiaa vain.
Ap
Tarkoitin panikoinnilla asian vatvomista. Ei se miettimällä muuksi muutu. Turha stressata enempää.
Elä huolehi. Muun ruoan ohessa laita nyt niitä vihanneksia ja ei pakottamista. Nou hätä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi on jo 6-vuotias ja sinulle juolahti nyt ensimmäistä kertaa mieleen selvittää, miksi hän ei syö? Mitähän v¨ttua nyt taas?
Itseasiassa vihannekset pois kokonaan toviksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on jo 6-vuotias ja sinulle juolahti nyt ensimmäistä kertaa mieleen selvittää, miksi hän ei syö? Mitähän v¨ttua nyt taas?
Ei suinkaan, olen vauvasta asti joka käynnillä puhunut neuvolassa asiasta. Mutta heidän mielestä kyseessä on vain nirso lapsi ja pitää jatkaa maistattamista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on jo 6-vuotias ja sinulle juolahti nyt ensimmäistä kertaa mieleen selvittää, miksi hän ei syö? Mitähän v¨ttua nyt taas?
Ei suinkaan, olen vauvasta asti joka käynnillä puhunut neuvolassa asiasta. Mutta heidän mielestä kyseessä on vain nirso lapsi ja pitää jatkaa maistattamista.
Ap
Mikä on estänyt sinua menemästä ammattilaisten (esim. lääkäri, ravitsemusterapeutti) puheille neuvolan sijaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on jo 6-vuotias ja sinulle juolahti nyt ensimmäistä kertaa mieleen selvittää, miksi hän ei syö? Mitähän v¨ttua nyt taas?
Ei suinkaan, olen vauvasta asti joka käynnillä puhunut neuvolassa asiasta. Mutta heidän mielestä kyseessä on vain nirso lapsi ja pitää jatkaa maistattamista.
ApMikä on estänyt sinua menemästä ammattilaisten (esim. lääkäri, ravitsemusterapeutti) puheille neuvolan sijaan?
Olen neuvolan lääkärillekin puhunut asiasta. Hän ei ole kommentoinut mitään muuta kuin että mmh. Olen ajatellut, että jos kerran neuvolan mielestä huolta ei ole niin sitten ei ole.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on jo 6-vuotias ja sinulle juolahti nyt ensimmäistä kertaa mieleen selvittää, miksi hän ei syö? Mitähän v¨ttua nyt taas?
Ei suinkaan, olen vauvasta asti joka käynnillä puhunut neuvolassa asiasta. Mutta heidän mielestä kyseessä on vain nirso lapsi ja pitää jatkaa maistattamista.
ApMikä on estänyt sinua menemästä ammattilaisten (esim. lääkäri, ravitsemusterapeutti) puheille neuvolan sijaan?
Asiahan olisi selvinnyt ihan googlaamalla, eikä noiden ammattilaisten aikaa olisi tarvinnut tuhlata. Kyseessähän ei ole sairaus, eikä ominaisuus häviä koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkäreiden koulutukseen ei kuulu makuaistiin liittyviä asioita kuin häiriöiden osalta. Tässähän ei nyt kyse ole häriöistä.
Supermaistajat pysyivät ennen hyvin hengissä, koska he maistoivat kasvien myrkyt ja pilaantuneet ruoat muita paremmin. Haittaa supermaistajuudesta on vain nälänhätien aikana, jolloin pitäisi kyetä syömään ihan kaikkea.
Eli jos kyse on supermaistamisesta, niin käytännössä annan asian olla vai? Ja tarjoan sitä mikä menee ha purkista vitamiinit? Mutta entä päiväkoti? Sieltä valittavat minulle kun lapsi nirsoilee.
Ap
Minä olen supermaistaja, pystyn maistamaan maustesekoituksen mausteet eri makuina ruuassa jne, perunalajikkeetkin maistuvat eri makuina. Chilit ja pippurit jätän mieluusti syömättä. Yksi lapsenlapsista on perinyt saman 'vaivan', hän syö koulussa kaikkea, kotona ei.
Onko lapsen hajuaisti herkkä? Sade tai lumi tuoksuu ja tuntuu tuulessa jo tunteja ennen. Voin lisätä ruokaan sopivan määrän suolaa ruuan tuoksun perusteella. Uskonkin, että monet supermaistajat ovat myös superhaistajia.
Vierailija kirjoitti:
Eli jos kyse on supermaistamisesta, niin käytännössä annan asian olla vai? Ja tarjoan sitä mikä menee ha purkista vitamiinit? Mutta entä päiväkoti? Sieltä valittavat minulle kun lapsi nirsoilee.
Ap
Kyllä, annat vain olla koska asia ei muuksi muutu vaikka mitä tekisit. Kyllä, tarjoat sitä mikä maistuu. Vitamiinit käyttöön vain jos niitä ei ruuasta saa (huomaa, että vitamiineja saa muualtakin kuin kasviksista). Päiväkotiin otat jostain luotettavasta lähteestä tietopaketin ja käsket tätien lukea siitä, mistä on kyse. Sinun lapsesi, sinun vastuusi.
Sinun on huolehdittava, että lapsi saa ruokaa päiväkodissa ja koulussa. Kukaan muu ei sitä tee.
Hankit päiväkodille ja koululle sopivaa tietomateriaalia supermaistajuudesta. Kerrot miten herkkä lapsen makuaisti on ja teet selväksi kyseessä olevan tila, jota lapsi ei ole valinnut. Jos lääkärintodistus vaaditaan, niin sitten hommaat sellaisen. Tarvitset lääkäriä varten kuvauksen siitä, miten herkkä lapsen makuaisti on. Muista, ettei lääkäri tiedä supermaistajuudesta todennäköisesti mitään.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3183330/
Tässä pari artikkelia, joita voi lekurille esitellä: https://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/2016/05/31/super-tasters-n…
Vierailija kirjoitti:
Minä olen supermaistaja, pystyn maistamaan maustesekoituksen mausteet eri makuina ruuassa jne, perunalajikkeetkin maistuvat eri makuina. Chilit ja pippurit jätän mieluusti syömättä. Yksi lapsenlapsista on perinyt saman 'vaivan', hän syö koulussa kaikkea, kotona ei.
Onko lapsen hajuaisti herkkä? Sade tai lumi tuoksuu ja tuntuu tuulessa jo tunteja ennen. Voin lisätä ruokaan sopivan määrän suolaa ruuan tuoksun perusteella. Uskonkin, että monet supermaistajat ovat myös superhaistajia.
On lapsellani ainakin paljon herkempi hajuaisti kuin minulla. Ja hyvä hajumuisti.
Miten sinun lapsi pystyy syömään koulussa kaikkea? Osaatteko antaa siihen meille neuvoja?
Ap
Ei välttämättä. Kyse voi olla myös aistiyliherkkyydestä, voi ilmetä myös niin, että kaikki tuore kertakaikkiaan vaan tuntuu ikävältä, esim. aiemmin mainitun yliherkkä makuaistinsa vuoksi.