Miksi ihmiset riitelevät perinnöstä? Siis ketä hittoa edes kiinnostaa toisen omaisuus, jos on vähänkään ylpeyttä vaurastua omalla työllä? Siis ihan uskomattomia juttuja olen saanut lukea noista perintöriidoista.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kolme sisarusta. YKSI meistä peri tätimme koko omaisuuden. Täti oli tehnyt testamentin tälle yhdelle. 

Perintöön sisältyi noin 200 000€ käteistä, kt-kaksio ja mökki Turun saaristossa. 

Onko reilua? 

Mahdoton sanoa kun ei tiedä taustoja. Kukaan teistä ei rintaperillinen eli ihan tärisi oma päätös. Miten paljon olitte tekemisissä tätinne kanssa ja millainen taloudellinen tilanne on kullakin? Varmaan joku ajatus ollut takana tädillä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kolme sisarusta. YKSI meistä peri tätimme koko omaisuuden. Täti oli tehnyt testamentin tälle yhdelle. 

Perintöön sisältyi noin 200 000€ käteistä, kt-kaksio ja mökki Turun saaristossa. 

Onko reilua? 

Eno jätti yhdelle kaiken omaisuuden ja meistä se oli oikein, koska hän oli enon kanssa läheisin ja eniten tekemisissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Näin on ja näin laki toimii. Kaiva kuvetta ja maksa oma osuutesi, äläkä loisi toisten taskuilla. Muussa tapauksessa ole ilman mökkiä. Ketään ei kiinnosta."

Niin kaiva kuvetta äläkä loisi vanhempiesi rahoilla.

Kuka ja kenen rahoilla joku on loisimassa, jos yhteiskäyttömökin kustannuksia yritetään periä ihmiseltä, joka ei ko. mökkiä käytä joko ollenkaan tai samoissa määrin kuin sisarukset. Ollaan siis siirtymässä vanhempien taskulta sisaruksen taskulle. Sitten kiukutellaan, kun sisarus haluaa myydä osuutensa mökistä  

Tarinani muuttuu loputtomasti. Ensin kustannukset tuli kuolipesästä ja nyt niitä jo peritään ihmisiltä. Olet surkea trolli😅

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ei olisi riitoja niin kannattaa harkita pesänselvittäjän palkaamista joka jakaa kuolinpesän vaikka väkisin, niin ettei se jää hiertämään välejä. Ihan hanurista kaikki "yhteiset" omistukset. Ne on vähän niinkun omia mutta ei sitten kuitenkaan.

Kommentti lainaukseeni. Pesänselvittäjä ei jaa pesää, ei mitenkään, sillä toimivalta ei riitä. Pesänjakaja jakaa pesän, vaikka väkisin. Yleensä tosin haetaan pesänselvittäjä-/jakajaa, joka hoitaa molemmat tehtävät. Pesänjakajan tekemää jakoa voi moittia oikeudessa. 6 kk aikaa jakajan päätöksestä nostaa kanne.

Pesänselvittäjä nimensä mukaisesti selvittää pesän jakokuntoon, mutta päätäntävaltaa hänellä ei ole. Ei ratkaise riitakysymyksiä. Tätä varten tarvitaan pesänjakaja, jolla toimivalta ratkaista joitain asioita. Ei kaikkia. Testamentin toimeenpanija vastaa pesänselvittäjää, eli ei ratkaise riitoja. 

Pesänselvittäjä voi suorittaa jaon, jos osakkaat siihen suostuvat yksimielisesti. 

asianajaja, N54

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tarkoitatko, että mökit ja talot pidetään koko suvun omistuksessa ainiaan. Kuinka monenteen polveen asti? Omistajia lopulta kymmenittäin? Vai niin, että ne päätyvät jonkun perivän perheen omistukseen? "

Aika poikkeuksellinen suomalainen suku on jos päätyy kymmeniin omistajiin kun on ikääntynyt väestö ja suomalaisten lapsiluku on 1,25/nainen

Toisella on yksi lapsi ja toisella on kolme lasta. Miten mökin ylläpito rahoitetaan, kun omistajuudesta puolet on tällä yhdellä lapsella ja toinen puolisko näillä kolmella lapsella. Mökki peritty alkujaan puoliksi sisarusten kesken. 

No siitä kuolinpesästä niinkuin tämän ketjun alussa sanottiin.

Ei voi, jos yksikin perillinen haluaa jakaa kuolinpesän eikä maksella kuolinpesästä yhteismökin kuluja.

Silloin kuolinpesä jaetaan. Jos yksi ei halua yhteismökkiä, muut ei voi estää mökin myyntiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleisin riitatilanne on se että yksi lapsi on hoitanut vanhempien asiat omalla kustannuksellaan, mutta kun perinnönjako tulee eteen hän ei saakaan mieleistään kompensastiota. Tästä syystä koskaan einkannata korvauksetta tehdä asioita jotka kuuluvat muidenkin tehtäväksi.

Miksi ihmeessä omalla kustannuksellaan? Jos vanhemman omat rahat eivät riitä vanhemman kuluihin, niin sitten mennään sossuun tarkistamaan missä vika. 

Esim unensa,  jaksamisensa ja terveytensä, tai mielenterveytensä kustannuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleisin riitatilanne on se että yksi lapsi on hoitanut vanhempien asiat omalla kustannuksellaan, mutta kun perinnönjako tulee eteen hän ei saakaan mieleistään kompensastiota. Tästä syystä koskaan einkannata korvauksetta tehdä asioita jotka kuuluvat muidenkin tehtäväksi.

Miksi ihmeessä omalla kustannuksellaan? Jos vanhemman omat rahat eivät riitä vanhemman kuluihin, niin sitten mennään sossuun tarkistamaan missä vika. 

Esim unensa,  jaksamisensa ja terveytensä, tai mielenterveytensä kustannuksella. 

Jokaisella on oikeus määritellä oman jaksamisensa rajat, eikä uhrata itseään. Jos vanhus ei pärjää, niin huoli-ilmoitus ja toimintakyvyn määritys, tarvittaessa kotihoidon käynnit.

En tule ikinä ymmärtämään tuota kommunistien ajatusmaailmaa että SE ei ole ahne jonka käsi on muiden taskulla, mutta se on joka hätistelee sitä kättä omalta taskultaan pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteismökit on varma riidan ja eripuran aiheuttaja. Kaikkein järkevintä on myydä se. Jos joku perillisistä on siihen kovin kiintynyt, ostakoon sen kokonaan itselleen. 

Kertoo jotain suvustanne jos yhteismökki on varma riidan aiheuttaja. Meillä käy 3sukupolvea hyvässä hengessä sukumökillä.

Teillä on joko iso mökki tai todella pieni suku. Harva haluaa yhteismökkeilemään. 

-ohis

Varmaankin mökin ylläpidosta koituvien menojen takia on paras ratkaisu että yksi perijöistä ostaa muiden osuudet ja hän sitten päättää jatkossa mitä tekee mökillä. Toki ne muutkin perijät ovat sinne kutsuttaessa tervetulleita, mutta joku saattaa esimerkiksi asua huomattavasti kauempana eikä hänellä ole välttämättä omaa autoa mökkireissuja varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tarkoitatko, että mökit ja talot pidetään koko suvun omistuksessa ainiaan. Kuinka monenteen polveen asti? Omistajia lopulta kymmenittäin? Vai niin, että ne päätyvät jonkun perivän perheen omistukseen? "

Aika poikkeuksellinen suomalainen suku on jos päätyy kymmeniin omistajiin kun on ikääntynyt väestö ja suomalaisten lapsiluku on 1,25/nainen

Toisella on yksi lapsi ja toisella on kolme lasta. Miten mökin ylläpito rahoitetaan, kun omistajuudesta puolet on tällä yhdellä lapsella ja toinen puolisko näillä kolmella lapsella. Mökki peritty alkujaan puoliksi sisarusten kesken. 

No siitä kuolinpesästä niinkuin tämän ketjun alussa sanottiin.

Ei voi, jos yksikin perillinen haluaa jakaa kuolinpesän eikä maksella kuolinpes

Niin lopupelissä, mutta siihen tarvitaan oikeudellisia toimenpiteitä.

Vierailija kirjoitti:

En tule ikinä ymmärtämään tuota kommunistien ajatusmaailmaa että SE ei ole ahne jonka käsi on muiden taskulla, mutta se on joka hätistelee sitä kättä omalta taskultaan pois.

Sosialisteille ja kommunisteille on luvattu että kaikki on ilmaista ja omaisees yhteistä. Siksi he eivät ymmärrä että se voikin olla jonkun omaa omaisuutta.

"vaurastua omalla työllä"

:DDDDDDDDDDDDDD

how about vaurastua muiden työllä

Kun vanhempani erosivat äitini myöhemmin kuoli uuden kumppaninsa kanssa eläessään minulle jäi perinnöksi äitini ja isäni häälahjaksi saadut pöytähopeat, ja äitini korut joista tehtiin tulevalle vaimolleni vihkisormus.

Kun isäni kuoli uuden puolisonsa kanssa eläessään niin olivat tehneet keskinäisen testamentin jolloin minun piti esittää lakiosavaatimus jotta sain puolet minulle kuuluvasta perinnöstä.

Kommentti lainaukseeni. Pesänselvittäjä ei jaa pesää, ei mitenkään, sillä toimivalta ei riitä. Pesänjakaja jakaa pesän, vaikka väkisin. Yleensä tosin haetaan pesänselvittäjä-/jakajaa, joka hoitaa molemmat tehtävät. Pesänjakajan tekemää jakoa voi moittia oikeudessa. 6 kk aikaa jakajan päätöksestä nostaa kanne.

Pesänselvittäjä nimensä mukaisesti selvittää pesän jakokuntoon, mutta päätäntävaltaa hänellä ei ole. Ei ratkaise riitakysymyksiä. Tätä varten tarvitaan pesänjakaja, jolla toimivalta ratkaista joitain asioita. Ei kaikkia. Testamentin toimeenpanija vastaa pesänselvittäjää, eli ei ratkaise riitoja. 

Pesänselvittäjä voi suorittaa jaon, jos osakkaat siihen suostuvat yksimielisesti. 

asianajaja, N54

Eli mitä kannattaa tehdä jos riidellään? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleisin riitatilanne on se että yksi lapsi on hoitanut vanhempien asiat omalla kustannuksellaan, mutta kun perinnönjako tulee eteen hän ei saakaan mieleistään kompensastiota. Tästä syystä koskaan einkannata korvauksetta tehdä asioita jotka kuuluvat muidenkin tehtäväksi.

Miksi ihmeessä omalla kustannuksellaan? Jos vanhemman omat rahat eivät riitä vanhemman kuluihin, niin sitten mennään sossuun tarkistamaan missä vika. 

Esim unensa,  jaksamisensa ja terveytensä, tai mielenterveytensä kustannuksella. 

Sehän ei ole muiden perillisten syytä, jos yksi ei ymmärrä omia rajojaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista kun rahasta tulee elämää ja ihmisiä tärkeämpää.. Itsekin nähnyt näitä tapauksia jotka itsekkäitä/persoonallisuushäiriöisiä.

Olen siis persoonallisuushäiriöinen, kun halua vain oman osuuteni perinnöstä? Ehkä olen, kun en koskaan valittanut miten paljon toista suosittiin rahallisesti ja annetaan isoja summia hänelle. En koskaan mistään valittanut, mutta perinnönjaossa sitten aloin valittaa. Nyt laitetaan nämä loppuhommat ihan tasan vaan. 

Sulla ei ikinä tullut mieleen, että olisit voinut vanhemmillesi kertoa heidän eläessään, että tämä tuntuu minusta ikävältä kun näyttää että suositte sisarusta näin? Ei se raha sitä pahaa mieltä korjaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista kun rahasta tulee elämää ja ihmisiä tärkeämpää.. Itsekin nähnyt näitä tapauksia jotka itsekkäitä/persoonallisuushäiriöisiä.

Olen siis persoonallisuushäiriöinen, kun halua vain oman osuuteni perinnöstä? Ehkä olen, kun en koskaan valittanut miten paljon toista suosittiin rahallisesti ja annetaan isoja summia hänelle. En koskaan mistään valittanut, mutta perinnönjaossa sitten aloin valittaa. Nyt laitetaan nämä loppuhommat ihan tasan vaan. 

Sulla ei ikinä tullut mieleen, että olisit voinut vanhemmillesi kertoa heidän eläessään, että tämä tuntuu minusta ikävältä kun näyttää että suositte sisarusta näin? Ei se raha sitä pahaa mieltä korjaa. 

No minusta vanhemmat saivat tehdä mitä halusivat. Mikä minä olen määräämään miten he rahojaan käyttää. Perinnöjaossa pidän vaan puoleni, että menee tasan nämä loppuhommat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista kun rahasta tulee elämää ja ihmisiä tärkeämpää.. Itsekin nähnyt näitä tapauksia jotka itsekkäitä/persoonallisuushäiriöisiä.

Olen siis persoonallisuushäiriöinen, kun halua vain oman osuuteni perinnöstä? Ehkä olen, kun en koskaan valittanut miten paljon toista suosittiin rahallisesti ja annetaan isoja summia hänelle. En koskaan mistään valittanut, mutta perinnönjaossa sitten aloin valittaa. Nyt laitetaan nämä loppuhommat ihan tasan vaan. 

Sulla ei ikinä tullut mieleen, että olisit voinut vanhemmillesi kertoa heidän eläessään, että tämä tuntuu minusta ikävältä kun näyttää että suositte sisarusta näin? Ei se raha sitä pahaa mieltä korjaa. 

Eri- olen kuullut sanonnan, että mitä rammampi, niin sitä rakkaampi. Eli se pieni pentu, joka ei vaan pärjää saa vanhemmilta eniten tukea. Voi olla myös vaativin muksu. Vanhemmatkin ovat vain ihmisiä meidän muiden tavalla. Hekin toimii toisinaan painostuksen alla. Sitä ei monikaan aina huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista kun rahasta tulee elämää ja ihmisiä tärkeämpää.. Itsekin nähnyt näitä tapauksia jotka itsekkäitä/persoonallisuushäiriöisiä.

Olen siis persoonallisuushäiriöinen, kun halua vain oman osuuteni perinnöstä? Ehkä olen, kun en koskaan valittanut miten paljon toista suosittiin rahallisesti ja annetaan isoja summia hänelle. En koskaan mistään valittanut, mutta perinnönjaossa sitten aloin valittaa. Nyt laitetaan nämä loppuhommat ihan tasan vaan. 

Sulla ei ikinä tullut mieleen, että olisit voinut vanhemmillesi kertoa heidän eläessään, että tämä tuntuu minusta ikävältä kun näyttää että suositte sisarusta näin? Ei se raha sitä pahaa mieltä korjaa. 

Turha syyllistää syrjinnän kohdetta. Normaalit vanhemmat kohtelevat lapsiaan tasapuolisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista kun rahasta tulee elämää ja ihmisiä tärkeämpää.. Itsekin nähnyt näitä tapauksia jotka itsekkäitä/persoonallisuushäiriöisiä.

Olen siis persoonallisuushäiriöinen, kun halua vain oman osuuteni perinnöstä? Ehkä olen, kun en koskaan valittanut miten paljon toista suosittiin rahallisesti ja annetaan isoja summia hänelle. En koskaan mistään valittanut, mutta perinnönjaossa sitten aloin valittaa. Nyt laitetaan nämä loppuhommat ihan tasan vaan. 

Sulla ei ikinä tullut mieleen, että olisit voinut vanhemmillesi kertoa heidän eläessään, että tämä tuntuu minusta ikävältä kun näyttää että suositte sisarusta näin? Ei se raha sitä pahaa mieltä korjaa. 

Eri- olen kuullut sanonnan, että mitä rammampi, niin

Todellisuudessa tyyppi voi olla se äänekkäin, röyhkein ja vaativin.