Mies alkoi kakomaan yhteenmuuttoa, kun ehdotin yhteistä käyttötiliä ja kulut tulojen mukaan

Miten tuota yhteistiliä ja sen käyttöä on tarkoitus "valvoa"? Jos molemmat osapuolet pariskunnasta laittaa tilille yhtä paljon rahaa, mutta toinen sitten "haaskaa" rahaa ja ostaa kalliimpia juttuja? Toki meneehän ne yhteiseen käyttöön, mutta silti...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellakin nyt puhutaan asiaa. Siis kuinka epätasa-arvoisia ovat parisuhteet Suomessa. Tasa-arvo on tehnyt naisista mahtavia pärjääjiä, mutta edelleen työelämä ja asenteet laahavat perässä.

Työelämässäon olemassa matalapalkka-aloja eli Suomessa on poliittinen tahtotila, että naisille saa aina maksaa vähemmän palkkaa. Ja toiseksi kaikki kodinhoitoon ja lapsiin liittyvä (synnytyksestä lapsen aikuistumiseen saakka) kaatuu valtaosin naisen niskaan: naiset tekevät kaiken ilmaiseksi, tekevät myös perheenisän hommat kokonaan tai osaksi, ja ottavat osumaa työurallaan ja jopa eläkeläisinä kärsivät alemmasta tulotasosta.

Asenteet ovat muuttuneet siitä kun miehet olivat vastuullisia perheenpäitä, siihen, että avio- ja avomiehet rupeavat kodin vapaamatkustajiksi. Eivät vaan sälytä töitä ja vastuista naiselle, vaan myös pyrkivät taloudellisesti hyötymään naisesta. Järkyttävää on se, että on perheitä, joissa äidin ja lasten tulotaso on eri kuin perheen isän. Avioeron sattuessa jotkut miehet livahtavat kokonaan kuin koirat veräjästä: eivät pidä yhteyttä lapsiinsa, eivätkä edes maksa elatusmaksuja, vaan sysäävät ne veronmaksajien kontolle.

Tyypillisen virheita (naisen näkökulmasta) on se, että asioista ei keskustella eikä sovita ennen yhteenmuuttoa tai ennen lasten hankintaa, tai jos sovitaan, se tehdään suullisesti, joten mies voi halutessaan "unohtaa" tai tulkita sovitut asiat eri tavalla.

Ja sitten se kotitalouden raha-asioiden hoitaminen, siinä naiset hölmösti suostuvat maksamaan puolet, oli omat tulot mitkä vaan. Ei. Menot pitäisi puolittaa tulojen mukaan prosentuaalisesti. Ei siis niin että matalapalkka-alalla oleva nainen maksaa yhteisiä menoja 1000 euroa jostain 1300 e käteen jäävästä palkasta ja mies maksaa samat 1000 euroa siitä 4000 euron inssin palkastaan.

Pitäisi olla vähintäänkin niin, että kumpikin maksaa 38 % tuloistaan yhteiselle tilille, josta hoidetaan kaikki yhteiset kulut (myös lasten menot). Silloin myös naiselle jää rahaa itselleen sekä jopa säästämiseen.

Naisten pitää lopettaa myös ruoan sekä lasten kulujen maksaminen omasta palkastaan, niin ettei perheenisä osallistu. Kuluja ei saisi jakaa niin, että naisen rahaa menee alas vessanpöntöstä ja muuhun, josta ei jää taloudellista jälkeä, sillä aikaa kun mies maksaa tavaroista ja kiinteistöistä, yms. joissa on hänen nimensä ja joista jää rahaksi muutettavaa omaisuutta.

Naisten pitää vaan pysyä tiukkana näissä asioissa ja sanoa, että yhteiselämää ei tule, ellei kuluja ja töitä jaeta tasa-arvoisesti.

Heh. Väkisinkin tulee mieleen miesten taivastelu, kuinka paljon auton arvo alenee heti ekan vuoden aikana. Mitenkähän käy maidon ja vaippojen arvolle? (Jos ajatellaan, kuten edelleenkin yleistä on, että nainen hoitaa "pienet arjen menot", mies "isot hankinnat".)

No niinpä. Ja ajattelee kuinka monta autoa ostetaan vuoden aikana verrattuna siihen kuinka monta vaippaa menee samassa ajassa! Johonkin kertakäyttövaippohin voi mennä vuodessa 700 euroa. Usein ne muutkin naisten ostamat tuotteet ovat juuri noita päivittäisostoksia, joita menee vuodessa valtavasti ja niihin käytetty kulu kasaantuu isoksi vuositasolla. Miehen ostokset ovat taas enemmän ns. kertaostoksia, joita ostetaan harvoin ja joista voi monenkin vuoden jälkeen saada jotain käyttöä tai rahaakin. Naisten rahat menevät kuin kankkulan kaivoon.

Onneksi on sen verran    hyvät tulot että  vaikka ostaa sohavatyynyjä  tulee se  säkölasku kyllä maksettua.  Meillä on yhteiset rahat ja lapset , onnea 35  vuotta. Suihkussa saa olla  kauan jos lystää.

Jos on kovin saita  ei kannta  parisuhde eikä lasten  elatus.

Vierailija kirjoitti:

Jos on kovin saita  ei kannta  parisuhde eikä lasten  elatus.

Parisuhde on kannattava vain tuhlarille, joka löytää tyhmän, mutta varakkaan puolison. Me muut osaamme itse maksaa omat kulumme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata muuttaa yhteen, jos tuloerot ovat liian suuret. Ei tuosta tule muuta kuin ongelmia. 

Niin, muutamassa vuosikymmenessä saattaa tilanteet muuttua. Hyvätuloinen voi vammautua tai saada fudut samoin kuin köyhäkin. Eli älä koskaan muuta kenenkään kanssa yhteen tai perusta perhettä.

Näinhän se miehen näkökannasta on.

Mies voi vammautua ja nainen toteaa kylmästi ettei ala miehen kustannuksia maksamaan tai käymään sen puolesta kaupassa.

Se taitaa kyllä olla päinvastoin miehet, jotka nostavat kytkintä naisen vammautuessa ja naiset, jotka jäävät hoitamaan miestään. Siitä taisi olla jokin tutkimuskin julkaistu keväällä?

Suuri osa eroista tulee hieman sen jälkeen kun mies on jäänyt työttömäksi ja rahahanat menee kiinni. 

Siitäkin on tutkimusta.

Vierailija kirjoitti:

Miten tuota yhteistiliä ja sen käyttöä on tarkoitus "valvoa"? Jos molemmat osapuolet pariskunnasta laittaa tilille yhtä paljon rahaa, mutta toinen sitten "haaskaa" rahaa ja ostaa kalliimpia juttuja? Toki meneehän ne yhteiseen käyttöön, mutta silti...

Helpompihan sitä rahankäyttöä on valvoa kun on se yhteinen tili ja molemmat näkee mihin ne rahat menee. Muutenhan sitä ollaan yleensä ihan puolison sanomisen varassa, että paljonko tämä on yhteisen talouden eteen käyttänyt, ellei sitten räknätä joka asiaa kuittien kanssa.

Eli yhteinen käyttötili, johon molemmat laittavat tietyn prosenttiosuuden tuloistaan? Sopisi minulle ja kuulostaa oikeudenmukaiselta, mutta jos miestä ei nappaa niin maksakaa vain asumismenot joko puoliksi (mutta siten että pienituloisemmalla on rahaa) tai tuolla tyylillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata muuttaa yhteen, jos tuloerot ovat liian suuret. Ei tuosta tule muuta kuin ongelmia. 

Niin, muutamassa vuosikymmenessä saattaa tilanteet muuttua. Hyvätuloinen voi vammautua tai saada fudut samoin kuin köyhäkin. Eli älä koskaan muuta kenenkään kanssa yhteen tai perusta perhettä.

Näinhän se miehen näkökannasta on.

Mies voi vammautua ja nainen toteaa kylmästi ettei ala miehen kustannuksia maksamaan tai käymään sen puolesta kaupassa.

Se taitaa kyllä olla päinvastoin miehet, jotka nostavat kytkintä naisen vammautuessa ja naiset, jotka jäävät hoitamaan miestään. Siitä taisi olla jokin tutkimuskin julkaistu keväällä?

Suuri osa eroista tulee hieman sen jälkeen kun mies on jäänyt työttömäksi ja rahahanat menee kiinni. 

Siitäkin on tutkimusta.

Onko siinä tutkimuksessa kerrottu, mihin mies käyttää aikansa työttömäksi jäätyään? Ansiosidonnaisella kyllä maksaa oman osuutensa yhteisistä kuluista.

Vaniljapeppu?

.

.

.

.

.

.

.

Köyhien kotkotukset.

Vierailija kirjoitti:

Itse kannatan parisuhteessa yhteistä käyttötiliä omien tilien lisäksi. Sieltä yhteiseltä tililtä maksetaan yhteisiä menoja.

Omalla rahalla sitten maksellaan niitä omia menoja, luulen että jokaisessa parisuhteessa tämä näkemys mikä on oma meno ja mikä yhteinen meno aiheuttaa keskustelua ja ne toki pitää sopia. Toisilla joku sisustustyyny on oma meno, toisilla se on yhteinen meno. Oletan myös että asutaan yhdessä.

Entä sitten mikä osuus tuloista menee sinne yhteiselle tilille. Jos tulot on suunnilleen samat niin kaippa se on selkeää laittaa sinne sama summa rahaa.

Jos toisen tulot on 1000 e ja toisen 5000 euroa kuussa. Ja yhteiset kulut olisi esim 2500 euroa kuussa. Tässä tapauksessa mun mielestä toinen voisi laittaa enempi yhteiselle tilille, koska muutenhan toinen henkilö voisi olla kohta veloissa. Tuskin se on parisuhteen tarkoitus.

Pitkässä parisuhteessa muutenkin perheen taloudellinen tilanne ehtii muuttua useita kertoja. Vaihtua työpaikat, syntyy lapsia, on työttömyyttä. Ei kai voi olettaa että kaikki maksaa kokoajan menoista tasan puolet.

Loppupeleissä, jos parisuhde jatkuu tyyliin ikuisesti, ei kai sen väliä jos ihan kaikki ei mennyt raha-asioissa tasan. Mutta ei kannata silti antaa toisen hyväksikäyttää toista taloudellisesti. Siksi kannattaa keskustella näistä asioista hyvissä ajoin.

Meillä omat menot ja yhteiset on jaoteltu aika helposti: välttämättömät on luonnollisesti yhteisiä. Lopuista omia on sitten ne, mitkä toinen haluaa hankkia ja toinen ei. Esimerkiksi minä haluan kesäkukat terassille, minä ostan ne omistani vaikka mieskin kehuu kuinka paljon viihtyisämpää terassilla on kun on kukkia. Mies halusi paljun, minä en, joten mies osti sen omistaan. Kyllä minäkin sitä käytän sen kerran tai kaksi vuodessa silti. Nämä itse hankitut on myös sellaisia että ne lähtee ilman muuta ostajan mukaan jos erotaan vaikka niitä olisi yhdessä käytetty. Samoin esim. astiasto on minun, lahjaksi saamani ja osittain hiljalleen kerätty. Yhdessä käytetään, mutta eron sattuessa ne ovat minun.

👆Joku käytti termiä vaniljahomo - ei hajuakaan, mitä se tarkoittaa... mutta se inspiroi minut keksimään uuden sanan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään yhteisiä tilejä. Ikinä en suostuisi.

Ei kaikki tilit ja raha-asiat, vaan yhteinen käyttötili joko pelkkiä asumiskuluja (kuten esim. vuokra/vastike, sähkö, ehkä netti, päivittäistavarat, yhteiset lehtitilaukset, yhteiset autokulut jne.) tai myös ruokakulut. Käyttötili!

Täysin järjetön idea. Tuoltahan voi toinen ostella satasilla sohvatyynyjä ja sitten ollaan kuukausi ilman sähköä.

Älä heittäydy lapselliseksi. Naiset hoitavat keskimäärin paremmin raha-asiansa kuin miehet.

Miksi naisten keskimääräiset tulot ovat sitten pienemmät kuin miehille?

Vaikka naisilla on keskimäärin pienemmät tulot, he osaavat mitoittaa menot tuloihin nähden paremmin, sillä naisilla on vähemmän maksuhäiriöitä.

Et vastannut kysymykseen.

Niin, miksi tosiaan naisten palkat on keskimäärin pienempiä kuin miehillä?

Ammatinvalintakysymys.

Miksi minä tienaan vähemmin miehenä kuin tuo viime kauden pääministeri??

Vaniljaköyhä?

Penninvenyttäjä. Sentinvenyttäjä? 😬

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muuttaa yhteen miehen kanssa? Mies selvästikään ei ole valmis antamaan suhteeseen mitään, eikä ottamaan minkäänlaista vastuuta suhteesta ja puolisostansa. Mietipä miten käy kun teille tulee lapsia? Se olet sinä, joka maksaa lapsen tarpeet. Itselleni tuo olisi saman tien ero. Kyllä miehen pitää olla valmis ottamaan taloudellistakin vastuuta puolisostansa.

Omalle miehelleni tuollainen käytös olisi ennenkuulumatonta. Hän on alusta lähtien ollut valmis tukemaan ja elättämään perhettänsä. No, hän toki on perhekeskeiseksi kasvatettu ulkomaalainen mies. Vaikuttaa siltä, että aitoja miehiä ei Suomesta juurikaan enää löydy.

Joo, tuntuu, että käytännössä tasa-arvo on Suomessa monesti sitä, että kumpikin puoliso käy töissä, koska se on tasa-arvoista ja nainen saa iiiihan omalle tililleen sen pienemmän palkkansa ja sillä sitten hups vaan ostetaan vaipat ja maidot ja lahjat lapsen kaverisynttäreille - se kaikki pieni, mistä valtaosa menoista koostuu. Mies sitten panostaa "suuriin linjoihin" eli ostaa sellaista, jonka arvo edes jossain määrin säilyy. Eron tullen nähdään kumpi voitti. Toki nainen on pystyvänä ja ehtivänä sitten myös tekaissut valtaosan kotitöistä, koska kunnon Suomi-nainen aina ehtii ja jaksaa, se on kunnia-asia. Jotenkin tämä tasa-arvokehitys on monissa perheissä aika lailla kesken (ei kaikissa).

Jos ei halua jakaa arkea ihan oikeasti ja reilulla tavalla, ei ole mikään pakko muuttaa yhteen.

Sehän menee hyvin pitkälti juuri noin Suomessa. Itse olen asunut neljässä eri maassa, joissa yhdessäkään itseään kunnioittavat naiset eivät katselisi sekuntiakaan tuollaista menoa ja kohtelua. Tuollainen käytös mieheltä olisi suuri häpeä koko suvulle. Asun tälläkin hetkellä ulkomailla, ja täällä on melko suuri Suomi-yhteisö, ja suomalaiset naiset erottuvat kyllä selvästi kantaväestöstä ja muista täällä asuvista kansallisuuksista juuri tuolla, eli nainen tekee kaiken, siis ihan kaiken, nainen käy töissä, nainen ajaa, nainen hoitaa lapset, nainen tulee, nainen menee, nainen kantaa. Kaikki tämä samalla kun Suomi-mies passiivisena möllöttää missä milloinkin. Ainoastaan Suomi-nainen kantaa painavat kauppakassit autoon kun mies kävelee edessä kädet tyhjänä, ainoastaan Suomi-nainen kantaa IKEA:n laatikot autoon, kun Suomi-mies istuu autossa odottamassa. Facepalm... Tästä täällä tunnetaan suomalaiset. Suomi-naiset ovat piikoja, jotka tekevät kaiken, Suomi-miehet passiivisia juoppoja.

Hyvin kirjoitettu. Samat havainnot 10 ulkomaanvuoden jälkeen jotka vietin etelä Euroopassa. Sitten kauhisteltiin että siellä etelässä miehet on machoja:) ja että Suomessa on tasa- arvoista. Joo, jos se tasa- arvo on sitä että nainen tekee kaiken ja maksaa puolet menoista,on täällä tasa- arvoista.

Olen nyt suomalaisen miehen kanssa ja meillä on 2 lasta. Tuloerot 1500 e kk nettona ja minä maksan puolet kaikesta, miehen vaatimuksesta. Hän säästää 1000 e kk säästötililleen ja riitojen yhteydessä uhkaa ostaa oman asunnon. Minä hoidan käytännössä ihan kaiken sähkösopimuksista remontteihin, hän harrastaa illat ja minä hoidan lasten läksyt jne työpäivän jälkeen

Miksi suostun tähän? Eipä ole Suomessa valinnanvaraa.Käytännössä ekan lapsen jälkeen tiesin että kaikki kaatuu päälleni mutta miehen painostuksesta teimme toisen,itse olen ainoa lapsi ja halusin myös sisaruksen lapselle. Yritän jaksaa kun lapset aikuisia ja sitten ero. ja elintaso ei laske asumme vuokralla kun miehen mielestä minun tulisi maksaa 2000 e nettopaökalla puolet lainasta johon hänellä on 70 000 käsiraha ja netto 3400 e kk. minulla ei jää säästöön mitään maksan kaikki lasten tarvikkkeet ja vaatteet puolet vuokrasta ja laskut.En ole käynyt edes kampaajalla 5 vuoteen tai missään itsekseni 10 vuoteen... Mies on oman alansa tohtori teknillisellä alalla.

Ja suomalaisesta näkökulmasta pääset elämässäsi vielä tosi helpolla, kun on oikein tohtorismies... Se vaan ei ole tarkoittanut vuosikymmeniin enää mitään, ainoa mikä tulopuolella painaa on oma työ ja omat ansiot. Mutta jos puoliso on "herra", menoja siitä voi koitua, jos tarvitsee itse mitenkään "edustaa" eli pukeutua, kestitä vieraita jne. En kyllä käsitä miten viitsit odottaa lasten kasvamista isoiksi. Saat varmasti lähihuoltajuuden, kun olet kaiken hoitanut tähänkin asti. Pääseepähän mies kerrankin maksamaan jotain. Baareista löytää kyllä sitten "ymmärtäjiä" tälle suurelle surulleen. Toivotan sinulle voimia alkaa elää omaa elämääsi!

Tämä. Miksi sietää tuollaista? OK jos osallituisi edes lasten kuluihin ja hoitamiseen, mutta kun ei niihinkään. Ja miten niin ei ole valinnanvaraa? Urposta voi aina erota. 

Niinpä. Erohan vaan parantaisi tilannetta kun elarit maksetaan tulojen suhteessa, joutuisi mieskin maksamaan osansa lasten kuluista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata muuttaa yhteen, jos tuloerot ovat liian suuret. Ei tuosta tule muuta kuin ongelmia. 

Niin, muutamassa vuosikymmenessä saattaa tilanteet muuttua. Hyvätuloinen voi vammautua tai saada fudut samoin kuin köyhäkin. Eli älä koskaan muuta kenenkään kanssa yhteen tai perusta perhettä.

Näinhän se miehen näkökannasta on.

Mies voi vammautua ja nainen toteaa kylmästi ettei ala miehen kustannuksia maksamaan tai käymään sen puolesta kaupassa.

Se taitaa kyllä olla päinvastoin miehet, jotka nostavat kytkintä naisen vammautuessa ja naiset, jotka jäävät hoitamaan miestään. Siitä taisi olla jokin tutkimuskin julkaistu keväällä?

Suuri osa eroista tulee hieman sen jälkeen kun mies on jäänyt työttömäksi ja rahahanat menee kiinni. 

Siitäkin on tutkimusta.

Onko siinä tutkimuksessa kerrottu, mihin mies käyttää aikansa työttömäksi jäätyään? Ansiosidonnaisella kyllä maksaa oman osuutensa yhteisistä kuluista.

Niin. Minulla ei ole kokemista asiasta, mutta voisin kuvitella, että jos työtön mies ei ottaisi päävastuuta lapsista ja kotitöistä kun äiti käy töissä, tulisi ero mieleen yhdelle jos toiselle. Ei rahan takia, vaan siksi, että kävisi selväksi, että mies on hyväksikäyttäjä ja kamala ihminen. Kuinka moni nainen työttömänä olisi huolehtimatta lasten ja kodin asioista ja se olisi miehelle ok?

Saako mies ostaa videopelit ja lonkerot yhteistilin rahoilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kannatan parisuhteessa yhteistä käyttötiliä omien tilien lisäksi. Sieltä yhteiseltä tililtä maksetaan yhteisiä menoja.

Omalla rahalla sitten maksellaan niitä omia menoja, luulen että jokaisessa parisuhteessa tämä näkemys mikä on oma meno ja mikä yhteinen meno aiheuttaa keskustelua ja ne toki pitää sopia. Toisilla joku sisustustyyny on oma meno, toisilla se on yhteinen meno. Oletan myös että asutaan yhdessä.

Entä sitten mikä osuus tuloista menee sinne yhteiselle tilille. Jos tulot on suunnilleen samat niin kaippa se on selkeää laittaa sinne sama summa rahaa.

Jos toisen tulot on 1000 e ja toisen 5000 euroa kuussa. Ja yhteiset kulut olisi esim 2500 euroa kuussa. Tässä tapauksessa mun mielestä toinen voisi laittaa enempi yhteiselle tilille, koska muutenhan toinen henkilö voisi olla kohta veloissa. Tuskin se on parisuhteen tarkoitus.

Pitkässä parisuhteessa muutenkin perheen taloudellinen tilanne ehtii muuttua useita kertoja. Vaihtua työpaikat, syntyy lapsia, on työttömyyttä. Ei kai voi olettaa että kaikki maksaa kokoajan menoista tasan puolet.

Loppupeleissä, jos parisuhde jatkuu tyyliin ikuisesti, ei kai sen väliä jos ihan kaikki ei mennyt raha-asioissa tasan. Mutta ei kannata silti antaa toisen hyväksikäyttää toista taloudellisesti. Siksi kannattaa keskustella näistä asioista hyvissä ajoin.

Meillä omat menot ja yhteiset on jaoteltu aika helposti: välttämättömät on luonnollisesti yhteisiä. Lopuista omia on sitten ne, mitkä toinen haluaa hankkia ja toinen ei. Esimerkiksi minä haluan kesäkukat terassille, minä ostan ne omistani vaikka mieskin kehuu kuinka paljon viihtyisämpää terassilla on kun on kukkia. Mies halusi paljun, minä en, joten mies osti sen omistaan. Kyllä minäkin sitä käytän sen kerran tai kaksi vuodessa silti. Nämä itse hankitut on myös sellaisia että ne lähtee ilman muuta ostajan mukaan jos erotaan vaikka niitä olisi yhdessä käytetty. Samoin esim. astiasto on minun, lahjaksi saamani ja osittain hiljalleen kerätty. Yhdessä käytetään, mutta eron sattuessa ne ovat minun.

Joo ei siinä ole mitään vaikeaa erotella omia ja yhteisiä menoja. Meillä kun on tapana puhua asioista ja kertoa mielipiteensä. Minä olen ostellut omistani myös lapsille joitain juttuja jotka ei ole mitenkään välttämättömiä, mutta olen halunnut. Samoin mies. Ja kyllähän sitä toisen ostamaa saa toinenkin tietysti hyödyntää, meillä kun parisuhteessa olennaista ei ole oman edun tavoittelu vaan yhteinen hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Saako mies ostaa videopelit ja lonkerot yhteistilin rahoilla?

Sen voi varmaan jokainen sopia miten haluaa. Jos pelataan yhdessä videopelejä ja lonkero maistuu molemmille niin miksei, jos ne on vaan toiselle niin sitten tietty maksetaan omista. Niinkuin naiset ostaa omat siiderit ja meikit, esimerkiksi. Ei se ole ollenkaan vaikeaa.